Eron partaalla

Elarit ainakin toimii, mutta muu ei sitten toimikkaan. Isä ei osallistu riittävästi lastensa elämään. Antaa rahaa lapsilleen, kun käy pikaisesti kääntymässä luonani ja häviää samantein ja rahalla ei korvata koskaan isän viettämää aikaa lastensa kanssa. Tapaamiset takkuavat ja kiireinen on isä lähes aina, mutta kiireitäkin on montaa laatua.

Muuten ok, mutta tapaamisia voisi olla lasten kanssa paljon enemmän.

Käy katsomassa www.eroneuvo.fi, siellä on asiaa eron jälkeisestä vanhemmuudesta. Pääkaupunkiseudulla on usein myös Eroneuvo-keskustelutilaisuuksia, joissa saa vinkkejä ja vertaistukea näihin juttuihin, itseasiassa tänään ja huomennakin on tapaamiset! Netistä näkee tarkat ajat ja paikat. Tsemppiä tilanteeseesi!

Lapsi viettää lähes joka viikko päivän tai pari isänsä luona. Vaatii sen, että vanhemmat oikeasti ajattelevat lapsen parasta, ja mennään sen mukaan hänen ehdoilla. Jos lapsi haluaa isänsä luo viikonlopuksi, sitten hän menee sinne, oli tapaamisviikonloppu tahi ei. Joustavuus molemmin puolin vanhemmilta ja lapsen toiveiden huomioiminen! Kymmenen vuotta on menty näin, ja nyt jo murkkuikäisellä lapsellani on edelleen sekä isä että äiti, sanan oikeassa merkityksessä. Koskaan ei ole tarvinnut tapella tapaamisista ja tarvittaessa vapaa viikonloppu järjestyy käden käänteessä... pitäähän yh:lla omaa elämääkin olla. Toki ymmärrän, että tällanen käytäntö vaatii järkevät välit ex:aan ja myös vanhempien on asuttava suhtkoht lähellä toisiaan. Ja tietty ihmiset on erilaisia... sille ei voi mitään jos toinen vanhemmista ei lapsestaan välitä eikä halua tavata.