Ollaan oltu yhdessä kymmenen vuotta, josta puolet naimisissa, ei vielä lapsia. Pari viikkoa sitten paljastui, että miehellä on ollut suhde samalla työpaikalla olevaan naiseen. Ovat olleet kuukausien ajan salaa yhteyksissä ja mies on ollut tähän ihastunut. Samalla mies on valehdellut menoistaan yms. Mies on myös uskoutunut parisuhteemme yksityiskohdista tälle naiselle ja puhunut paljon pahaa selän takana. Yhtäkkiä minusta on tehty syypää kaikkiin epäkohtiin mieheni elämässä, myös hänen henkilökohtaisiin ongelmiinsa. Lisäksi mies kysyy tämän naisen mielipiteitä ja neuvoja (ja tekee niin kuin tämä neuvoo).
Nyt (kun jäi kiinni) mies sanoo, että on päässyt yli ihastuksesta ja haluaa jatkaa kaverina tämän naisen kanssa. Pelkkä työkaveruus ei kuitenkaan riitä, vaan pitää saada tavata vapaa-ajalla ja viestailla jatkuvasti. Mies ei kuulemma voi enää elää ilman häntä, koska nainen on tullut hänelle niin tärkeäksi. Mies lopettaa ennemmin avioliiton kuin tämän uuden "kaveruuden". Avioliitto voi jatkua vain jos tämä uusi nainen kuuluu siihen.
Mieheni elämässä uusi nainen on ollut jo vuoden, mutta minun elämääni hän tuli juuri äskettäin. On todella vaikea uskoa, että kyse on kaveruudesta, koska mieheni on henkisesti niin riippuvainen suhteesta. Tuntuu, että avioliitossamme on kolmas osapuoli, jota en sinne ole halunnut. Sallin puolisolleni kaverit, mutta tämä ei enää tunnu kaveruudelta. Lisäksi tällä toisella naisella on valta vaikuttaa parisuhteeseemme ja kahdenkeskisiin asioihimme.
Tällä hetkellä tuntuu todella petetyltä ja olen miettinyt avioeroa paljon. Pahimmalta tuntuu kuukausien valehtelu ja luottamuksen totaalinen menetys. Miten tällaisesta voi selvitä? (Vai voiko?) Tällä hetkellä on myös muita huolia, enkä jaksaisi jatkaa avioliittoa miehen sanelemalla tavalla uusien sääntöjen ja vaatimusten kanssa. Minulle jää tilanteessa niin ikävä rooli, että sellaisessa jatkaminen tuntuu vastenmieliseltä.
Onkohan kellään kokemusta vastaavasta?
Nyt (kun jäi kiinni) mies sanoo, että on päässyt yli ihastuksesta ja haluaa jatkaa kaverina tämän naisen kanssa. Pelkkä työkaveruus ei kuitenkaan riitä, vaan pitää saada tavata vapaa-ajalla ja viestailla jatkuvasti. Mies ei kuulemma voi enää elää ilman häntä, koska nainen on tullut hänelle niin tärkeäksi. Mies lopettaa ennemmin avioliiton kuin tämän uuden "kaveruuden". Avioliitto voi jatkua vain jos tämä uusi nainen kuuluu siihen.
Mieheni elämässä uusi nainen on ollut jo vuoden, mutta minun elämääni hän tuli juuri äskettäin. On todella vaikea uskoa, että kyse on kaveruudesta, koska mieheni on henkisesti niin riippuvainen suhteesta. Tuntuu, että avioliitossamme on kolmas osapuoli, jota en sinne ole halunnut. Sallin puolisolleni kaverit, mutta tämä ei enää tunnu kaveruudelta. Lisäksi tällä toisella naisella on valta vaikuttaa parisuhteeseemme ja kahdenkeskisiin asioihimme.
Tällä hetkellä tuntuu todella petetyltä ja olen miettinyt avioeroa paljon. Pahimmalta tuntuu kuukausien valehtelu ja luottamuksen totaalinen menetys. Miten tällaisesta voi selvitä? (Vai voiko?) Tällä hetkellä on myös muita huolia, enkä jaksaisi jatkaa avioliittoa miehen sanelemalla tavalla uusien sääntöjen ja vaatimusten kanssa. Minulle jää tilanteessa niin ikävä rooli, että sellaisessa jatkaminen tuntuu vastenmieliseltä.
Onkohan kellään kokemusta vastaavasta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei tuollaisen ukon perään tarvitse itkeä. Anna sen mennä ja elä omaa elämääsi, kyllä se oikea sinullekin löytyy. Vääriin ei kannata jäädä roikkumaan kiinni, siitä kärsii vain itse ja tuo kuvailemasi äijä on niin väärä kuin olla voi. Ukko ei taatusti ole sen horon pelkkä "kaveri", panee sitä yhä ja sinä uskot selitykset.
Kyllä entinen seksisuhde voi muuttua myöhemmin hyväksikin kaveruudeksi. Itse olen hyvä ystävä entisen mieheni kanssa, soittelemme miltei päivittäin, eikä nykyisellä puolisollani ole mitään tätä vastaan. Voin täysin avoimesti kertoa hänelle puheluista ja niiden sisällöstä. Tosin emme keskustele minun ja mieheni välisistä intiimeistä asioista.
Historiasta löytyy myös esimerkkejä vaimon ja miehen entisen rakastajattaren ystävyydestä myöhemmin elämässä. Esimerkiksi kansallisrunoilijamme Runebergin vaimo ystävystyi miehensä entisen rakastajattaren kanssa ja ystävyys säilyi vanhuuteen asti.
Siis, tutustu naiseen. Soita hänelle, tapaa häntä, jutelkaa asia halki. Tapailkaa toisianne myös kolmestaan, niin että mieskin on mukana. Jos miehesi haluaa olla naisen ystävä, niin sinunkin tulisi olla.
Jos taas nainen ei halua tutustua sinuun, tai miehesi ei anna sinun tutustua häneen, eroa! Mitään salakähmäisiä "ystäviä" ei avioliitossa tarvitse/pidä suvaita!
Kaverisuhde on tärkeämpi kun avioliitto? Ei muuta kun ero vireille.
Itse hyväksyn mieheni naisystävät, mutta aika jämäkkää tekstiä olet kirjoittanut teidän jutussanne. Tuo nainen "vaikuttaa" liikaa mieheesi ja kun jos miehesi jo pettänytkin on, kyllä tuossa liikaa on. Kyllä harkitsisin eroa.
uskoisi pystyväni jatkaa jos noin mies sanoisi ja olisi tuollainen tilanne! Kauhee juttu, itse oon uskossa ja rukous on aina ensimmäisenä kun on vaikeaa ja toimii! Suosittelen rukousta, tsemppiä!
Psalmit:
50:15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
Miehelläsi on jokin syy miksi hänen käytös on tälläistä? Oletko itse antanut aihetta ko käytökseen?
Vikoja on kaikissa. Petturin mukaan vika on tietenkin petetyssä!
niin en todennäköisesti jatkaisi liittoa. Vuoden valehtelu jo sinänsä on sellainen niitti, etten koskaan enää voisi luottaa mieheen.
Minkäarvoinen sinä olet, jos mies on valmis eroamaan naisen pelkän ystävyyden vuoksi. Kuulostaa pikemminkin siltä, että mies on edelleen ihastunut/rakastunut toiseen.
Lisäksi, mitä tuollaisen naisen päässä ylipäätään liikkuu? Oletettavasti hän saattaa tulevaisuudessakin haluta olla miehesi kanssa ja kieltäytyisikö miehesi?
Jos vähänkään sinusta itsestäsi tuntuu siltä, ettei enää itsekään rakasta, niin miksi jatkaisit toisena palkintona?