Olen joskus ihmetellyt autoilijan merkkiuskollisuutta. Ajetaan samalla merkillä useita jopa vuosikymmeniä. Tietysti joissain tapauksissa merkkiuskollisuus tulee "pakollisena", kuten itse myydään/edustetaan tiettyä merkkiä, mutta myös niissä tapauksissa pysytään samassa merkissä, vaikka laatu ei sitä todellakaan edellyttäisi.
Miksi suomalainen (erityisesti mies) jääräpäisesti vaan valitsee saman merkin, vaikka edelliset omistamat autot ovat olleet vikoja täynnä? Tulee mieleen useitakin tapauksia, mutta eräs on kyllä kertomus todellisesta "jääräpäisyydestä" (tai tyhmyydestä):
Kyseinen mies ostaa uuden auton. Merkki tulee hyvin pitkälle valituksi TM lehden testien perusteella ja tietysti malli pitää olla malliston suorituskykyisin ja parhaiten varusteltu. Farkku tietysti, kun se on muotia. Siitä alkaa merkkiuskollisuus. Pärjäähän auto kaikissa mahdollisissa autovertailuissa edelleen. Auto osoittautuu melkoisen ongelmalliseksi ja ruostuukin piru vielä ennen aikojaan. Sitten vaihdetaan autoa ja kas saman merkkiseen, mutta pykälää isompaan, farmariin tietysti. Jälleen auto osoittautuu vikaherkäksi ja pilkun viilajana valitetaan jokaisesta natinasta autossa. Ei ole hyvä, mutta ajaa pitää, kun periaate velvoittaa... Nyt alkaa jo ulkopuolinenkin hiukan ihmetellä, että miksi ei vaida merkkiä. Ei tietenkään voi vaihtaa, koska tämä on testivoittaja ja siinä on parhaat varusteet.
Sitten autoon tulee facelift ja tottakai siihen pitää vaihtaa. Suuri kone nokalle ja kaupunkiajossa ei ole kulutuksella väliä, kun firma maksaa kilometrikorvaukset. Taas on murheita ja valitetaan jokaisesta asiasta. Nyt josko alkaa usko loppua, mutta ei: Vielä kerran tulee uusi, täysin "kuulemma" laadukas, kaikki laatukriteerit täyttävä malli ja siihen vaihdetaan. No, farkkua ei saa nyt vielä, mutta otetaan viisiovinen. Tietysi isoimmalla koneella ja kaikilla varusteilla, siis kaikkein kallein malli. Bensaa menee vielä enemmän kaupunki ajossa, mutta mitäs sen on väliä. Taas murheita. Alle vuoden vanha auto ja myyjä ehdottaa vaihtoa pienellä välirahalla toiseen samanlaiseen, mutta eri moottorilla varustettuun autoon. Vaihtoon suostutaan...
Ei voi muuta, kuin todeta seuraavaa: "Saavutetut linjat täytyy säilyttää.." sanoi Mannerheim aikoinaan. (Ps. Ai niin. Kyllä samainen autoilija valitsee kaikki muuttkin laitteensa "testivoittajien" joukoista -> Parasta ja kalleinta sen olla pitää...)
Miksi suomalainen (erityisesti mies) jääräpäisesti vaan valitsee saman merkin, vaikka edelliset omistamat autot ovat olleet vikoja täynnä? Tulee mieleen useitakin tapauksia, mutta eräs on kyllä kertomus todellisesta "jääräpäisyydestä" (tai tyhmyydestä):
Kyseinen mies ostaa uuden auton. Merkki tulee hyvin pitkälle valituksi TM lehden testien perusteella ja tietysti malli pitää olla malliston suorituskykyisin ja parhaiten varusteltu. Farkku tietysti, kun se on muotia. Siitä alkaa merkkiuskollisuus. Pärjäähän auto kaikissa mahdollisissa autovertailuissa edelleen. Auto osoittautuu melkoisen ongelmalliseksi ja ruostuukin piru vielä ennen aikojaan. Sitten vaihdetaan autoa ja kas saman merkkiseen, mutta pykälää isompaan, farmariin tietysti. Jälleen auto osoittautuu vikaherkäksi ja pilkun viilajana valitetaan jokaisesta natinasta autossa. Ei ole hyvä, mutta ajaa pitää, kun periaate velvoittaa... Nyt alkaa jo ulkopuolinenkin hiukan ihmetellä, että miksi ei vaida merkkiä. Ei tietenkään voi vaihtaa, koska tämä on testivoittaja ja siinä on parhaat varusteet.
Sitten autoon tulee facelift ja tottakai siihen pitää vaihtaa. Suuri kone nokalle ja kaupunkiajossa ei ole kulutuksella väliä, kun firma maksaa kilometrikorvaukset. Taas on murheita ja valitetaan jokaisesta asiasta. Nyt josko alkaa usko loppua, mutta ei: Vielä kerran tulee uusi, täysin "kuulemma" laadukas, kaikki laatukriteerit täyttävä malli ja siihen vaihdetaan. No, farkkua ei saa nyt vielä, mutta otetaan viisiovinen. Tietysi isoimmalla koneella ja kaikilla varusteilla, siis kaikkein kallein malli. Bensaa menee vielä enemmän kaupunki ajossa, mutta mitäs sen on väliä. Taas murheita. Alle vuoden vanha auto ja myyjä ehdottaa vaihtoa pienellä välirahalla toiseen samanlaiseen, mutta eri moottorilla varustettuun autoon. Vaihtoon suostutaan...
Ei voi muuta, kuin todeta seuraavaa: "Saavutetut linjat täytyy säilyttää.." sanoi Mannerheim aikoinaan. (Ps. Ai niin. Kyllä samainen autoilija valitsee kaikki muuttkin laitteensa "testivoittajien" joukoista -> Parasta ja kalleinta sen olla pitää...)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Juuri tässä yhtenä päivänä mietiskelin kotikadun auton vaihtoja, eipä ole naapurit kovinkaan merkkiuskollisia.
Parin vuoden salto. Vaihto on uuteen, yhtä lukuun ottamatta.
Nissan>Skoda
Skoda>Skoda
Toyota>Toyota
Fiat>Nissan
Nissan>Volvo
Opel>Volvo
Ford>Nissan
Eli seitsemästä vaihdosta vain kaksi oli merkkiuskollisia ja niistä toinen oli "väärän värin" takia vaihdettu auto.
Et ole paljon muuta joutanut tekemään kuin vaihtelemaan autoja, 7 autoa 2 vuoden aikana!
Yksi noista oli oma vaihto. Huomasitko kirjoituksessani sanat "kotikatu" ja "naapurit".
Joo, tuota tuttavieni ka naapurieni merkkiuskollisuutta olen minäkin ihmetellyt. Itselläni oli elämässäni pitkään kokeiluvaihe, jossa halusin aina ostaa eri merkkisen auton kuin edellinen. Ideana oli kokeilla miltä eri merkit tuntuvat tositilanteessa, ei siis pelkän koeajon perusteella.
Nyt se oma merkki on kai löytynyt, ja loput autoni tullevat olemaan saksalaista laatumerkkiä. Kakkosautoksi, eli niin sanotuksi emännän autoksi kelpaa kyllä moni muukin vaihtoehto.
Olen omistanut (ainakin) seuraavanmerkkisiä autoja:
3 * BMW 3x
2 * Fiat (600 ja 128)
1 * Hillman (Minx)
1 * MB C-class
1 * Mitsubishi Charisma
2 * Nissan (Sunny ja Urvan)
2 * Opel Kadett
1 * Toyota Corolla
2 * VW Golf
Ei minusta kovinkaan merkkiuskollinen lista, auto on valittu muilla, kulloisessakin tilanteessa valideilla, perusteilla.
Autolehtien testeille en juuri korvaani lotkauta, korkeintaan tutkin niistä vertailut minulle tärkeistä ominaisuuksista.
enempää kommentointia
Kun uusi malli tulee markkinoille niin autohuolloissa ravaajat käyvät ostamassa siitä riesan itselleen. Itse ajattelen että tätä vanhaahan saa vielä tämän vuoden loppuun hyvällä lykyllä.
Auto vaihtui tilavampaan mutta kulutus pieneni parilla litralla, sain mieleisen auton, farmari ja korimallin viimeinen vuosimalli, käytettynä tosin.