Olen anoppi ja asun naapurissa

Asun lapseni naapurissa, mutta kyllä tuntuu että asun kauempana kuin toinen anoppi. Lapsenvahtina olen vain hätävara, mutta toisen luona ollaan koko perheen voimin melkein 2x viikossa yötä ja perjantaista sunnuntaihin kaikki yöt, ellei työ vaan aiheuta estettä. Minä en näe murto-osaakaan siitä. Missä on puolisoiden itsenäisyys? Vai onko tämä vaan helppo tapa hoidattaa muksunsa?
162021
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Oisko yksinkertaisesti toinen anoppi kivempaa seuraa? Mieti arvosi ja arvaa asemasi. Oletko ehkä bessevisser asuessasi niin lähellä. Kenties he pakenevat sinua sinne toiseen paikkaan. Sitä voisi miettiä.

Äänestä

Yritä miettiä syitä, miksi he haluavat mieluummin mennä sinne toiseen paikkaan. Onko luonasi mukavaa, viihtyisää? Miten voisit lisätä viihtyisyttä?

Esimerkkinä kerron meidän tilanteesta. Toisessa paikassa meidät otetaan aina vastaan innostuneena, on hyvät ja runsaat ruuat, sauna lämpimänä ja tunne että olemme todella tervetulleita ja asiamme kiinnostavat. Sinne menee mielellään. Toinen anoppi on leski ja keskittynyt sairauksiinsa ja vaivoihinsa. Hän valittelee elämäänsä, on huonolla tuulella eikä jaksa kuunnella muiden asioita. Siellä ei ole yleensä muuta tarjolla kuin kahvi ja kuivaa leipää, ja yleensä hän ensi töikseen luettelee tehtäviä mitä meidän pitäisi siellä tehdä. Sinne ei tee mieli mennä usein.

Ehkä sinun luonasi on jotain toisenlaisia viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä, joita ei itse helposti huomaa? Kannattaa miettiä ja yrittää jotain muutosta. Pelkkä pyytäminen tai puhuminen ei taida paljoa auttaa.

Äänestä
  • Eipä ollut hauska lukea, jos siis menette toiseen paikkaan koska siellä on ruoka, sauna ja muu täyshoito valmiina, ehkä se toinen leski ei yksinkertaisesti jaksa, eikä ole varaa keskittyä teidän palvelemiseen. Ehkä sellainen tarvitsisi vähän tukea teiltä, kai voisitte sitä vähän antaa.

    Äänestä

  • Tuota, tuota. Onhan se mukavaa mennä passattavaksi, paljon mukavampaa kuin toisen auttaminen, että joutuis itsekkin jotain tekemään. Nyt herätys ja potku persiille tommosille lapamadoille. Tottakai teidän tulis käydä siellä, missä TEITÄ TARVITAAN. Kyllä te saatte itse itsenne hoidettua varmasti ilman passaamisiakin.

    Äänestä

enkä lastasi, saattaa olla, että lapsesi kulkee vävysi/miniäsi kaulapannassa.

Äänestä

Tiettävästi olet poikasi äiti, eli anoppi ja miniä tässä ovat napit vastakkain.
Mutta useimmiten se anoppi-miniä suhde on niitä vaikeimpia tässä elämässä.
Pojat ottavat anoppinsa rennommin, mutta miniälle se tuntuu olevan vaikeaa.

Itse olen samassa tilanteessa, minun luonani vieraillaan muutama tunti, ja toisessa mummolassa yövytään.

Molemmille matkaa saman verran.
En ole kyllä mitenkään paha anoppi mielestäni, enkä osaa sanoa missä vika.

Äänestä
  • Voihan olla niinkin että poika ei halua käydä vanhempiensa luona. Eikä muutenkaan aina johdu puolisosta tai anoppi-miniä-suhteesta jos ei pidetä yhteyttä. Nuoripari saattaa olla yksissä tuumin samaa mieltä, etä toisessa anoppilassa on mukavampi käydä kuin toisessa.

    Ehkä anopin suhteet lapsiinsa ovat jääneet niin etäisiksi ettei näillä ole kiinnostusta yhteydenpitoon. Mutta kyllä nitä suhteita voi lähentää vielä myöhemminkin, ei pakolla vaan lämmöllä.

    Minun mieheni ei välittäisi käydä kummankaan vanhempien luona, koska hän ei ole kotonaan tottunut siihen että perheenjäsenet paljoa seurustelee keskenään. Joudun patistamaan häntä mukaan kumpaankin paikkaan ja selittämään, miksi sukulaisia pitäisi tavata kuitenkin.

    Äänestä

  • mutta joku syy kuitenkin kirjoitti:

    Voihan olla niinkin että poika ei halua käydä vanhempiensa luona. Eikä muutenkaan aina johdu puolisosta tai anoppi-miniä-suhteesta jos ei pidetä yhteyttä. Nuoripari saattaa olla yksissä tuumin samaa mieltä, etä toisessa anoppilassa on mukavampi käydä kuin toisessa.

    Ehkä anopin suhteet lapsiinsa ovat jääneet niin etäisiksi ettei näillä ole kiinnostusta yhteydenpitoon. Mutta kyllä nitä suhteita voi lähentää vielä myöhemminkin, ei pakolla vaan lämmöllä.

    Minun mieheni ei välittäisi käydä kummankaan vanhempien luona, koska hän ei ole kotonaan tottunut siihen että perheenjäsenet paljoa seurustelee keskenään. Joudun patistamaan häntä mukaan kumpaankin paikkaan ja selittämään, miksi sukulaisia pitäisi tavata kuitenkin.

    Siis mieheni ei halua vierailla oman äitinsä eikä minun äitini luona.

    Joudun patistamaan miestäni kumpaakin. Helpommin hän lähtee tapamaan anopiaan kuin äitiään. Olen joskus keskustellut asiasta mieheni kanssa. Hän kokee että, äiti on loukannut hänen tunteitaan lapsena jättäessään avioero tilanteessa hänet isälle.

    Avioliitomme aikana on muutaman kerran tullut tavattua miehen äitiä minun pakotuksen takia. Olen yrittänyt saada heitä keskustelemaan asiasta, mikä heidän välejään hiertää, mutta en saa heitä istumaan kahden kesken saman pöydän ääressä ja anoppiani selvästi häiritsee minun läsnä oloni. Anoppi haluaa luoda kuvaa että hän on ollut läsnä oleva äiti ja mieheni taas luo minulle kuvaa että äiti on olut aina poissa ja tavatessakin kiireinen.

    Taas äitini luona vierailussa miestäni häiritsee. Suuren määrän ruuan tarjoaminen ja hössötys sen eteen, että myös hän tuntisi olonsa tervetulleeksi ja hyväksytyksi.

    Olen toden totta samaa mielta, että anopin tapaamishaluttomuus johdu aina miniästä, mutta miniää on helppo syyttää kun ei haluta nähdä todellista syytä tapaamishaluttomuuteen.

    Äänestä

Mitä tarkoitit kysymyksellä "missä on puolisoiden itsenäisyys?" Haluaisitko ehkä että lapsesi kävisi luonasi ilman puolisoaan? Siinä voi olla selitys siihen, että toisessa paikassa käydään mieluisammin.

Äänestä
  • Olen tätä miettinyt ja ehkä kangertelua aiheuttaa osaltaan minun työni joka on epäsäännöllistä. Miniän kanssa ei olla riidelty ja välit pitäs olla ok. Hallitseva kyllä on ja käyttää vaivoja aseena aika herkästi aikalailla kaikissa ihmissuhteissa. Mutta superkokki en ole enkä ala. Palvelutalohan tämän ei ollut tarkotus olla. Lapsenlapset ovat rakkaita poikia molemmat.

    Äänestä

  • äitiäiti kirjoitti:

    Olen tätä miettinyt ja ehkä kangertelua aiheuttaa osaltaan minun työni joka on epäsäännöllistä. Miniän kanssa ei olla riidelty ja välit pitäs olla ok. Hallitseva kyllä on ja käyttää vaivoja aseena aika herkästi aikalailla kaikissa ihmissuhteissa. Mutta superkokki en ole enkä ala. Palvelutalohan tämän ei ollut tarkotus olla. Lapsenlapset ovat rakkaita poikia molemmat.

    Miniäsi saattaa yksinkertaisesti olla hallitseva ja tykkää mieluummin olla "kotonansa" kuin kylässä?

    Ja heti ekoja kommentteja oli ettet vaan ole besserwisseri? Saatat olla. Aika yleinen naisten vaiva... Tai miniä ei kelpaakaan anopille - seuraa vain pelkkää pahaa kaikille.

    Noh. tee näin jos halaut nähdä lapsenlapsiasi:
    1.Toivota tullessa lämpimästi tervetulleeksi.
    2.Soittele välillä ja kysele miten lapsilla menee.
    3.Osta leluja ja tekemistä varastoon, ihan koko ajan. Hanki joskus uusia täsmävaatteita
    4.Kun keskustelette älä kritisoi mistään, ole vain tyytyväinen. Älä tiedä mitään paremmin. Älä halvenna miniääsi millään tavalla.
    5.Kannusta ja kehu kaikista hyvistä asioista.
    6.Valmistele heidän vierailuja, laita pullaa pakasteeseen ja kerro heille tarjoillessa että laitoin nää pullat teitä varten jne.
    7. Miniäsi aistii jossei hän kelpaa sinulle. Äänestävät jaloillaan. Ole tarkkana. -Ole onnillinen siitä mitä jo on!
    8. Tarjoa lapsenhoito apua. Kysy oma-aloitteisesti milloin voisin tulla.

    nimim.kokemus puhuu

    Äänestä

  • tuunari_mikko kirjoitti:

    Miniäsi saattaa yksinkertaisesti olla hallitseva ja tykkää mieluummin olla "kotonansa" kuin kylässä?

    Ja heti ekoja kommentteja oli ettet vaan ole besserwisseri? Saatat olla. Aika yleinen naisten vaiva... Tai miniä ei kelpaakaan anopille - seuraa vain pelkkää pahaa kaikille.

    Noh. tee näin jos halaut nähdä lapsenlapsiasi:
    1.Toivota tullessa lämpimästi tervetulleeksi.
    2.Soittele välillä ja kysele miten lapsilla menee.
    3.Osta leluja ja tekemistä varastoon, ihan koko ajan. Hanki joskus uusia täsmävaatteita
    4.Kun keskustelette älä kritisoi mistään, ole vain tyytyväinen. Älä tiedä mitään paremmin. Älä halvenna miniääsi millään tavalla.
    5.Kannusta ja kehu kaikista hyvistä asioista.
    6.Valmistele heidän vierailuja, laita pullaa pakasteeseen ja kerro heille tarjoillessa että laitoin nää pullat teitä varten jne.
    7. Miniäsi aistii jossei hän kelpaa sinulle. Äänestävät jaloillaan. Ole tarkkana. -Ole onnillinen siitä mitä jo on!
    8. Tarjoa lapsenhoito apua. Kysy oma-aloitteisesti milloin voisin tulla.

    nimim.kokemus puhuu

    on kaikki ja missä se niin on määrätty että passata pitää? Voisin olla vaikka sen kuntoinen oikeasti että en jaksa. Rahaa, vaatetta ja tavaraa lomia on lahjoitettu ja työtä myös aiemmin. Ja olin anopeista se joka teki myös ruumiillista työtä.

    Äänestä

  • tuunari_mikko kirjoitti:

    Miniäsi saattaa yksinkertaisesti olla hallitseva ja tykkää mieluummin olla "kotonansa" kuin kylässä?

    Ja heti ekoja kommentteja oli ettet vaan ole besserwisseri? Saatat olla. Aika yleinen naisten vaiva... Tai miniä ei kelpaakaan anopille - seuraa vain pelkkää pahaa kaikille.

    Noh. tee näin jos halaut nähdä lapsenlapsiasi:
    1.Toivota tullessa lämpimästi tervetulleeksi.
    2.Soittele välillä ja kysele miten lapsilla menee.
    3.Osta leluja ja tekemistä varastoon, ihan koko ajan. Hanki joskus uusia täsmävaatteita
    4.Kun keskustelette älä kritisoi mistään, ole vain tyytyväinen. Älä tiedä mitään paremmin. Älä halvenna miniääsi millään tavalla.
    5.Kannusta ja kehu kaikista hyvistä asioista.
    6.Valmistele heidän vierailuja, laita pullaa pakasteeseen ja kerro heille tarjoillessa että laitoin nää pullat teitä varten jne.
    7. Miniäsi aistii jossei hän kelpaa sinulle. Äänestävät jaloillaan. Ole tarkkana. -Ole onnillinen siitä mitä jo on!
    8. Tarjoa lapsenhoito apua. Kysy oma-aloitteisesti milloin voisin tulla.

    nimim.kokemus puhuu

    tuunari_minna textistä päätellen.

    Onko tuo lista sarkastinen provo? vaiko ihan pelkkä provo?

    Äänestä

  • taitaakin olla kirjoitti:

    tuunari_minna textistä päätellen.

    Onko tuo lista sarkastinen provo? vaiko ihan pelkkä provo?

    ????

    Äänestä

  • äitiäiti kirjoitti:

    ????

    Viesti johon vastasit oli tarkoitettu duunari-Mikolle.

    Seuraa viestipolkuja!

    Äänestä

  • äitiäiti kirjoitti:

    on kaikki ja missä se niin on määrätty että passata pitää? Voisin olla vaikka sen kuntoinen oikeasti että en jaksa. Rahaa, vaatetta ja tavaraa lomia on lahjoitettu ja työtä myös aiemmin. Ja olin anopeista se joka teki myös ruumiillista työtä.

    Eiköhän se ole ihan luonnollisestikin niin, että tyttäret haluavat olla enemmän oman äitinsä kuin anopin luona. Myös lapsenlasten hoidossa omaan äitiin luotetaan luonnollisesti enemmän (tiedetään kasvatusperiaatteet, ilmapiiri ym.). Tämä ei tarkoita sitä, että anoppila olisi huonompi paikka, mutta kaikkihan omaa lapsuuden kotiaan ja vanhempiaan mieluummin suosivat! Etkö itsekin aikanasi?

    Tosi asiahan on, että miehet eivät ole niin vanhempiensa perään (yleensä) kuin naiset. Naisille sukulaissuhteiden vaaliminen on usein tärkeämpää. Niinpä naiset saavat heidän päänsä käännettyä helpommin niin, että naisen vanhemmat tulevat läheisemmiksi perheelle.

    Ehkäpä teidän kohdalla asialla on myös se, että sinä asut lähellä = sinua tapaa arkipäivässä enemmän kuin miniän vanhempia. Miksi he olisivat luonasi yötä, kun kerran asuvat ihan vieressä?

    "missä se niin on määrätty että passata pitää?" Eipä sitä olekaan missään määrätty, mutta jos toisessa paikassa on ns. paremmat pidot, niin luonnollisesti siellä viihdytään pitempään ja useammin. Eikä tässä "passauksessa" ole yhtikäs mitään väärää, sillä eivät miniäsi vanhemmat väkisin heitä ylläpidä. Kyllä he ovat siellä toivottuja vieraita.

    Kritisointi karkottaa helposti miniän. Omaa lasta on ihan luvallista välillä opastaa, mutta miniää ei koskaan. Miniä ei tule luoksesi arvosteltavaksi. En tiedä millainen anoppi olet, mutta ehkä tiedostamatta lähetät negatiivisia viboja miniän suuntaan. Et taida hänestä liiemmin pitää sen vuoksi, että et ole yhtä suosittu kun hänen vanhempansa? Vai olenko väärässä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


äitiäiti kirjoitti:

Asun lapseni naapurissa, mutta kyllä tuntuu että asun kauempana kuin toinen anoppi. Lapsenvahtina olen vain hätävara, mutta toisen luona ollaan koko perheen voimin melkein 2x viikossa yötä ja perjantaista sunnuntaihin kaikki yöt, ellei työ vaan aiheuta estettä. Minä en näe murto-osaakaan siitä. Missä on puolisoiden itsenäisyys? Vai onko tämä vaan helppo tapa hoidattaa muksunsa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu