Natokin pääsee kiistoistaan!

Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen vaikuttaa myös Natoon, josta tulee jälleen yhtenäisempi kuin Bushin kaudella. Irakin sota pyritään lopettamaan, mutta Afganistanissa jouduttaneen olemaan melko kauan, koska talebanien hallinnon juuret sijaitsevat niillä seutuvilla. Kaikkein pahin vaihtoehto on Pakistanin luisuminen terrorismin kynsiin, koska maalla on ydinase.

Kuka muistaa, mitä presidentti Halonen taannoin sanoi? Jotain siihen tapaan, että suhde Venäjään on tärkein hoidettava hänen työssään. Pitää paikkansa, mutta se on tehtävä niissäkin oloissa, jolloin itänaapuri kenties vastustaa päätöksiämme. Ja nyt Suomelle tärkeätä on liittyä Naton täysjäseneksi, koska meidän on saatava olla päättämässä rauhan ja sodan kysymyksistä yhtenä muiden joukossa.
15392
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Mistä sodan ja rauhan kysymyksistä päättäisimme? Minkä verran Naton nykyisillä jäsenillä oli sanottavaa mainitsemasi Irakin sodan aloittamiseen?

Äänestä

Provoile taas ihan kuten haluat, mutta eihän Nato ole Irakissa, vaan siellä on liittouma, jota johtaa Yhdysvallat. Afganistanissa Nato on jo nyt, mutta me emme kait voineet olla mukana tekemässä päätöstä siitäkään, koska emme ole täysjäseniä. Tai kukapa kaikkea voi tietää, missä pöydissä istumme jo nyt?

Äänestä
  • Sinä otit Irakin esille kirjoituksessasi, jossa puolustit jäsenyyttämme perustellen sitä mahdollisuudellamme saada sananvaltaa maailman sodista päättettäessä.

    Merkittävä Irakin sotaan liittyvä päätös syntyi Natossa Turkin pyytäessä siltä sitovaa lupausta turvallisuutensa takaamisesta, mikäli maa sallii liittouman hyökätä Irakiin Turkin kautta ja Irak iskee ennaltaehkäisevästi ensin. Nato kieltäytyi auttamasta mahdollisesti hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa jäsentään. Episodi osoitti selkeästi kuinka Naton reunavaltiot kelpaavat suurvaltojen läpikulkuteiksi ja taistelualueiksi ilman, että liittokunnalta on odotettavissa apua jäsenelle, jos tämä sen johdosta joutuu pulaan. Mikä on tarinan opetus?

    Afganistanissa Nato on YKn valtuuttamana, joten päätös operaatiosta on tehty YKssa, jonka jäsen olemme.

    Äänestä

  • nyt... kirjoitti:

    Sinä otit Irakin esille kirjoituksessasi, jossa puolustit jäsenyyttämme perustellen sitä mahdollisuudellamme saada sananvaltaa maailman sodista päättettäessä.

    Merkittävä Irakin sotaan liittyvä päätös syntyi Natossa Turkin pyytäessä siltä sitovaa lupausta turvallisuutensa takaamisesta, mikäli maa sallii liittouman hyökätä Irakiin Turkin kautta ja Irak iskee ennaltaehkäisevästi ensin. Nato kieltäytyi auttamasta mahdollisesti hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa jäsentään. Episodi osoitti selkeästi kuinka Naton reunavaltiot kelpaavat suurvaltojen läpikulkuteiksi ja taistelualueiksi ilman, että liittokunnalta on odotettavissa apua jäsenelle, jos tämä sen johdosta joutuu pulaan. Mikä on tarinan opetus?

    Afganistanissa Nato on YKn valtuuttamana, joten päätös operaatiosta on tehty YKssa, jonka jäsen olemme.

    Olisimmeko Afganistanissa, jos Nato ei pyytäisi?

    Ja sinnekin mentiin ennen kuin YK ehti reagoida, joten opettavainen tarina sinulle linkistä:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota_(2001–)

    Äänestä

  • Vetosolmu kirjoitti:

    Olisimmeko Afganistanissa, jos Nato ei pyytäisi?

    Ja sinnekin mentiin ennen kuin YK ehti reagoida, joten opettavainen tarina sinulle linkistä:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota_(2001–)

    Linkki ei jostain syystä toimi.

    Uusin sota Afganistanissa alkoi lokakuussa 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja vielä Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan. Konflikti on seurausta syyskuun 11. päivän iskuista.

    Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä. Yhdysvallat näkee sodan osana terrorismin vastaisesta sotaa – kenraalin Tommy Franksin johtama kampanja oli nimeltään Operation Enduring Freedom.[1] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas[2] .

    Taistelut Afganistanissa jatkuvat edelleen. Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapui YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen, viranomaisten tukeminen turvallisuuden ylläpitämiseksi, jotta jälleenrakentamisen olisi mahdollista.

    Äänestä

  • Vetosolmu kirjoitti:

    Olisimmeko Afganistanissa, jos Nato ei pyytäisi?

    Ja sinnekin mentiin ennen kuin YK ehti reagoida, joten opettavainen tarina sinulle linkistä:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota_(2001–)

    Maailman mahti nato Afganistanissa ei ole
    saanut järjestystä edes pääkaupunkiin.
    Maaseutu on kokonaan talebanien valvonnassa.
    Näissä oloissa järjestetään presidentin
    nukkevaalit joita suomikin lähettää
    100 sotilasta "turvaamaan".Samalla
    kai turvataan presidentti Karsain
    veljen huumebisnekset,jota epäillään
    huume mafioosoksi.Ennemin tai myöhemmin
    tulee päivä,vaiikka 20v kuluttua jolloin
    nato vetäytyy Afganistanista.Sen jälkeen
    naton pystyttämä nukkehallitus kaatuu
    muutamassa viikossa.

    Äänestä

  • Vetosolmu kirjoitti:

    Linkki ei jostain syystä toimi.

    Uusin sota Afganistanissa alkoi lokakuussa 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja vielä Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan. Konflikti on seurausta syyskuun 11. päivän iskuista.

    Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä. Yhdysvallat näkee sodan osana terrorismin vastaisesta sotaa – kenraalin Tommy Franksin johtama kampanja oli nimeltään Operation Enduring Freedom.[1] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas[2] .

    Taistelut Afganistanissa jatkuvat edelleen. Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapui YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen, viranomaisten tukeminen turvallisuuden ylläpitämiseksi, jotta jälleenrakentamisen olisi mahdollista.

    Kävin kans ite wikiä tsekkaamassa. Löysin sen, mitä kopsasit ja sen lisäksi vielä aikaisemmasta Afaganistanin sodasta Neuvostoliiton ja Afganistanin välisestä 1979-1989.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota

    Tässä vielä Afganistanin sotahistoria: http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sotahistoria

    Mua on aina kiinnostanut tietää, että miksi USA aikaisemmin tuki Afganistania sodassa NL:a vastaan?

    Äänestä

  • myös kopsaaja kirjoitti:

    Kävin kans ite wikiä tsekkaamassa. Löysin sen, mitä kopsasit ja sen lisäksi vielä aikaisemmasta Afaganistanin sodasta Neuvostoliiton ja Afganistanin välisestä 1979-1989.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota

    Tässä vielä Afganistanin sotahistoria: http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sotahistoria

    Mua on aina kiinnostanut tietää, että miksi USA aikaisemmin tuki Afganistania sodassa NL:a vastaan?

    Historia-lehdestä nro 11/2008 Afganistanin historiaa.


    1836-1919 Eurooppalaisten tulo Afganistaniin
    Britannia pelkäsi venäläisten hyökkäävän Intiaan ja miehitti Afganistanin vahvistaakseen siirtomaansa rajoja. Kolmen vuoden miehityksen jälkeen afgaanikapinalliset ajoivat 20 000 miehen brittiarmeijan maasta. Britit palasivat vuonna 1878, ja seitsemän vuotta myöhemmin venäläiset hyökkäsivät. Suursodan uhatessa britit vetivät joukkonsa pois alueelta.


    1919-1973 Itsenäistyminen
    Afganistan itsenäistyi 1919, ja kuninkaaksi tuli uudistusmielinen Amanullah. Vunna 1929 uskonnolliset konservatiivit nousivat valtaan. MS2:n jälkeen Afganistan kieltäytyi tunnustamasta Pakistania ja tukeutui Neuvostoliittoon.


    1973-1988 Neuvostomiehitys
    Kommunistinen vallankumous muutti Afganistanin sosialistiseksi tasavallaksi. Viidessä vuodessa kommunistit syöstiin vallasts ja NL miehitti maan. Miehitystä kesti 10 vuotta ja se vaati 15 000 neuvostosotilaan hengen.


    1992- Talibanin aika
    Neuvostomiehitystä seurannut sisällissota nosti ääri-islamilaisen Taliban-liikkeen valtaan vuonna 1996. Liike toteutti ankaria uskonnollisia uudistuksia ja mm. tuhosi Bamiyanin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Buddha-patsaat. Taliban myös tarjosi suojapaikan al-Qaida-terroristijärjestön johtajille. 11.9.2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat ja Nato-joukot hyökkäsivät maahan.


    Aikaisemminkin Afganistanilla on ollut värikäs historia. Siellä on riehunut mm. hunnit, arabit ja Tsingis-kaani. Mutta on joskus ollut jopa Suur-Afganistan, 1700-1800-luvuilla afgaanit itse hyökkäsivät Pakistaniin ja valloittivat sen joksikin aikaa, lisäksi valloittivat myös osia Intiasta.

    Äänestä

  • lyhyt historia kirjoitti:

    Historia-lehdestä nro 11/2008 Afganistanin historiaa.


    1836-1919 Eurooppalaisten tulo Afganistaniin
    Britannia pelkäsi venäläisten hyökkäävän Intiaan ja miehitti Afganistanin vahvistaakseen siirtomaansa rajoja. Kolmen vuoden miehityksen jälkeen afgaanikapinalliset ajoivat 20 000 miehen brittiarmeijan maasta. Britit palasivat vuonna 1878, ja seitsemän vuotta myöhemmin venäläiset hyökkäsivät. Suursodan uhatessa britit vetivät joukkonsa pois alueelta.


    1919-1973 Itsenäistyminen
    Afganistan itsenäistyi 1919, ja kuninkaaksi tuli uudistusmielinen Amanullah. Vunna 1929 uskonnolliset konservatiivit nousivat valtaan. MS2:n jälkeen Afganistan kieltäytyi tunnustamasta Pakistania ja tukeutui Neuvostoliittoon.


    1973-1988 Neuvostomiehitys
    Kommunistinen vallankumous muutti Afganistanin sosialistiseksi tasavallaksi. Viidessä vuodessa kommunistit syöstiin vallasts ja NL miehitti maan. Miehitystä kesti 10 vuotta ja se vaati 15 000 neuvostosotilaan hengen.


    1992- Talibanin aika
    Neuvostomiehitystä seurannut sisällissota nosti ääri-islamilaisen Taliban-liikkeen valtaan vuonna 1996. Liike toteutti ankaria uskonnollisia uudistuksia ja mm. tuhosi Bamiyanin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Buddha-patsaat. Taliban myös tarjosi suojapaikan al-Qaida-terroristijärjestön johtajille. 11.9.2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat ja Nato-joukot hyökkäsivät maahan.


    Aikaisemminkin Afganistanilla on ollut värikäs historia. Siellä on riehunut mm. hunnit, arabit ja Tsingis-kaani. Mutta on joskus ollut jopa Suur-Afganistan, 1700-1800-luvuilla afgaanit itse hyökkäsivät Pakistaniin ja valloittivat sen joksikin aikaa, lisäksi valloittivat myös osia Intiasta.

    Eiköhän Aleksanteri Suurta varoitettu juuri Afganistanista siinä mielessä, ettei sinne kannata lähteä sotimaan, koska vuoristoisessa maassa on vaikea saada helppoja voittoja. Siellä ei siis ole sotilallista tyhjiötä, vaan melko hyvä turvasatama jopa terroristeille.

    Äänestä

  • Vetosolmu kirjoitti:

    Olisimmeko Afganistanissa, jos Nato ei pyytäisi?

    Ja sinnekin mentiin ennen kuin YK ehti reagoida, joten opettavainen tarina sinulle linkistä:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota_(2001–)

    Olisimmeko Afganistanissa, ellei operaatiolla olisi YKn mandaattia?

    Suomi asetti mm PRT-ryhmiin osallistumisen ehdoksi, että PRT-toiminta tapahtuu laajennetun ISAFin alaisuudessa, jolla on YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti.

    Äänestä

  • Vetosolmu kirjoitti:

    Eiköhän Aleksanteri Suurta varoitettu juuri Afganistanista siinä mielessä, ettei sinne kannata lähteä sotimaan, koska vuoristoisessa maassa on vaikea saada helppoja voittoja. Siellä ei siis ole sotilallista tyhjiötä, vaan melko hyvä turvasatama jopa terroristeille.

    Mutta tiedätkö, miksi Usa aiemmin tuki Afganistania? (NL-Afganistan-sodassa)

    Äänestä

  • .............................. kirjoitti:

    Mutta tiedätkö, miksi Usa aiemmin tuki Afganistania? (NL-Afganistan-sodassa)

    Korostan, että kysymys on huhusta, mutta kerrotaan Saddam Husseinin rahoittaneen talebanien nousun. Kun WTC:n (World Trade Centerin) torneja kohti paukautettiin matkaustajakoneilla, tiedettiin heti, miksi Hussein rahoitti hanketta. (heh)

    Jep! Kysymys oli tietysti kylmän sodan ajasta, eikä muusta. Aivan turhaan länsivallat pelkäsivät sitä, että neuvostosotilaat kykenevät taltuttamaan Kabulin lisäksi vuoristoseudutkin. Ei siihen kukaan pysty - ei edes Obama, joten vetäisi nyt joukkonsa pois sieltä, kuten myös Irakista.

    Mutta Yhdysvallat rahoitti ääri-islamisteja sen vuoksi, ettei sillä ollut muita taistelijoita neuvostosotilaita vastaan lähettää. Omiaan ei kyennyt, kun Vietnam oli hävitty. Neuvostoliitto halusi tietysti saada enemmän jalansijaa myös öljymaissa, vaikka omia luonnonvarojakaan se ei kyennyt ottamaan käyttöön.

    Äänestä

  • Vetosolmu kirjoitti:

    Korostan, että kysymys on huhusta, mutta kerrotaan Saddam Husseinin rahoittaneen talebanien nousun. Kun WTC:n (World Trade Centerin) torneja kohti paukautettiin matkaustajakoneilla, tiedettiin heti, miksi Hussein rahoitti hanketta. (heh)

    Jep! Kysymys oli tietysti kylmän sodan ajasta, eikä muusta. Aivan turhaan länsivallat pelkäsivät sitä, että neuvostosotilaat kykenevät taltuttamaan Kabulin lisäksi vuoristoseudutkin. Ei siihen kukaan pysty - ei edes Obama, joten vetäisi nyt joukkonsa pois sieltä, kuten myös Irakista.

    Mutta Yhdysvallat rahoitti ääri-islamisteja sen vuoksi, ettei sillä ollut muita taistelijoita neuvostosotilaita vastaan lähettää. Omiaan ei kyennyt, kun Vietnam oli hävitty. Neuvostoliitto halusi tietysti saada enemmän jalansijaa myös öljymaissa, vaikka omia luonnonvarojakaan se ei kyennyt ottamaan käyttöön.

    Mua ei tosiaan kiinnosta lähtee noihin touhuihin mukaan.

    Muuten eiks USA joskus antanu jonkun palkinnon Husseinille??

    Äänestä

  • .............................. kirjoitti:

    Mua ei tosiaan kiinnosta lähtee noihin touhuihin mukaan.

    Muuten eiks USA joskus antanu jonkun palkinnon Husseinille??

    Miks USA hyökkäs Vietnamiin?

    Äänestä

On se kiva juttu, että Te Natokiihkoilijat ymmärrätte myös, miten paljon USA:n presidentti vaikuttaa Natossa.

Kiva se on Naton jäsenmaille, etenkin pienemmille, että kiistat sovitaan. Hyvä siis, et se pressa vaihtu USA:ssa.

Mut mitäs sit kun myöhemmin pressa taas vaihtuu. Millanen se sit on? Kantsiskohan nyt siellä Naton kokouksissa rajoittaa USA:n valtaa? Tehdä vaikka joku soimus? Onks se mahdollista?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Vetosolmu kirjoitti:

Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen vaikuttaa myös Natoon, josta tulee jälleen yhtenäisempi kuin Bushin kaudella. Irakin sota pyritään lopettamaan, mutta Afganistanissa jouduttaneen olemaan melko kauan, koska talebanien hallinnon juuret sijaitsevat niillä seutuvilla. Kaikkein pahin vaihtoehto on Pakistanin luisuminen terrorismin kynsiin, koska maalla on ydinase.

Kuka muistaa, mitä presidentti Halonen taannoin sanoi? Jotain siihen tapaan, että suhde Venäjään on tärkein hoidettava hänen työssään. Pitää paikkansa, mutta se on tehtävä niissäkin oloissa, jolloin itänaapuri kenties vastustaa päätöksiämme. Ja nyt Suomelle tärkeätä on liittyä Naton täysjäseneksi, koska meidän on saatava olla päättämässä rauhan ja sodan kysymyksistä yhtenä muiden joukossa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu