Olen yli 40 vuotias nainen. Minulla on mieheni seurassa tunne, että hän ei pidä vartaloani viehättävänä eikä erityisen kiihottavana. Tulee vain sellainen tunne. Johtuu paljon siitä, että hän ei oikeastaan koskaan katso vartaloani, vaan aina ikään kuin kääntää katseensa pois, väistää vartaloni katsomista. Olen kysynyt nätisti, hän kieltää että näin olisi. Mutta aika harvalla miehellä olisi kai kanttia sanoa, että joo, et ole minusta erityisen vetävän näköinen kurveiltasi, mutta rakastan sinua, ja yritän olla katsomatta liian tarkkaan. Kysymys ei lopulta ole siitä, että onko nainen lihava vai laiha, vaan että mistä mies itse tykkää. Onko se rakkautta, jos vaimon kroppa ei innosta?
Haluan asian pois päiväjärjestyksestä. Joko asia on niin, että tämä on minun kuvitteluani, ja väärää tulkintaa. Tai sitten on oikeasti niin pahasti asiain laita, että mieheni ei oikeasti tykkää kamalasti pysäyttää katsettaan minun alastomaan vartalooni. En halua tuijottamista, vaan siihen jotenkin vain ei voi olla kiinnittämättä huomiota, että toinen ei ikinä katso, enkä näe hänen silmistään että pitää näkemästään. Vaan aina vain näen että miten toinen keksii sijaistoimintaa jotta ei tarvitsisi katsoa minua alastomana, on se sitten saunaan sisälle astuminen, tai saunasta tuleminen kun hän on pukuhuoneessa. Aina katse väistyy pois. Jo yksin se kiinnittää huomioni.
MIEHET. Mistä tiedän perustuuko tuntemukseni ja kuvitelmani totuuteen? Mieheni ei ole ujo. Olen lähes varma, että jos hänestä vartaloni olisi kaunis, niin hän kyllä katsoisi, ei ujouttaan katsoisi pois. Hän rakastaa minua. Haluan tietää totuuden. Jokaisella on oma totuus, mutta sinun totuutesi. Läheisessä suhteessa en itse ainakaan usko, että mies katsoo vain kainouttaan poispäin.
Haluan asian pois päiväjärjestyksestä. Joko asia on niin, että tämä on minun kuvitteluani, ja väärää tulkintaa. Tai sitten on oikeasti niin pahasti asiain laita, että mieheni ei oikeasti tykkää kamalasti pysäyttää katsettaan minun alastomaan vartalooni. En halua tuijottamista, vaan siihen jotenkin vain ei voi olla kiinnittämättä huomiota, että toinen ei ikinä katso, enkä näe hänen silmistään että pitää näkemästään. Vaan aina vain näen että miten toinen keksii sijaistoimintaa jotta ei tarvitsisi katsoa minua alastomana, on se sitten saunaan sisälle astuminen, tai saunasta tuleminen kun hän on pukuhuoneessa. Aina katse väistyy pois. Jo yksin se kiinnittää huomioni.
MIEHET. Mistä tiedän perustuuko tuntemukseni ja kuvitelmani totuuteen? Mieheni ei ole ujo. Olen lähes varma, että jos hänestä vartaloni olisi kaunis, niin hän kyllä katsoisi, ei ujouttaan katsoisi pois. Hän rakastaa minua. Haluan tietää totuuden. Jokaisella on oma totuus, mutta sinun totuutesi. Läheisessä suhteessa en itse ainakaan usko, että mies katsoo vain kainouttaan poispäin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei minustakaan hän pidä vartaloasi kauniina tai haluttavana. Siihenhän tuo viittaa.
Kerrot, että hän rakastaa sinua, mutta siinä hänellä sitten on sisäinen ristiriita. Ei olisi tosiaan helppoa sanoa suoraan, ei varmaan halua loukata. Oletko nyt ihan varma, että haluat tosiaan kuulla totuuden?
Ehkäpä hänellä on jopa vaikeus myöntää totuus itselleenkin.
suhtáutuu silloin kun rakastelette ,hyväileekö hän sun vartaloa ,ja antaa käden liukua myös niissä paikkoissa ,jotka sun mielestä "ei ole miellytäviä" ,jos hän sen tekee..ole huoleti ,
silloin sua painaa huono itse tunto,joka jo pelkällä liikunnalla voi kohentaa ,ei pidä ajatella sitä kaikista pahinta aina ensin.
ja osui juuri oikeisiin kohtiin, eli itsetuntoosi ja haluunsa rakastella kanssasi.
Jos olet miehellesi se pysäkki, joka on antelias seksin suhteen, voi olla varma, että miehesi pitää sinua kauniina muualtakin, sillä eihän tuo "ontelo" niin hirveän kaunis ole ja sitä hän (mahdollisesti ) kuitenkin pyrkii rakastamaan.
En voi tajuta, miksi ette puhu asiasta.
Olen itse lihava, minulla tissit roikkuvat kainalossa ja mahan alla on "kalareppu", silti mies pitää minua kauniina, vaikka en sitä tosiasiassa ole. Mutta kun hän pitää "siitä asiasta" ja minäkin pidän, se korvaa kaiken kiiltokuvamaisen kauneuden. Pää pystyyn nainen!
Kysymyksesi kuulostaa tyypilliseltä "naisen logiikalta": Mietit koko ajan, että mitäköhän MIEHEN päässä liikkuu, hyväksyykö HÄN sinut.
Oikea kysymys kuuluu, mitä liikkuu SINUN päässäsi, hyväksytkö SINÄ itsesi, aivan kuten tämän ketjun muissakin vastauksissa sanotaan.
Jos et hyväksy itseäsi, et myöskään hyväksy sitä, että miehesi saattaa pitää vartaloasi epäviehättävänä. Et siis kestäisi totuutta, jos tämä olisi totuus.
Et voi vaikuttaa miehesi ajatuksiin muuten kuin, että jos varatlosi ei ole kunnossa, niin aktiiviliikunnalla saadaan hyvä, timmi vartalo. Oletko laiminlyönyt tämän asian elämässäsi?
Turha uskotella itselleen, että jonkun pitäisi rakastaa myös vartaloasi, jos se ei oikeasti sinun miehesi mielestä ole viehättävä. Jokainen ihminen määrittelee itse, mikä on viehättävää, mikä ei. Aivan kuten yksi kirjoittaja tässä kejussa kertoo, että hänen miehensä hyväksyy hänet "kainalotisseineen" päivineen. Tällaisiakin ihmisiä on, mutta miehesi ei todennäköisesti ole tällainen ihminen.
eikö se ole ihan normaalia, ettei alkuaikojen vartalonpalvontaa katseilla saa yhtä paljon kuin nuorena tai suhteen alussa. Siis onko se edes niin tärkeää olla jatkuvan huomion kohteena? Kai se mies on tottunut ja nähnyt sitä aika paljon jo, vaikka kovasti tykkäisikin? On sillä ehkä mielessä muutakin ajateltavaa. Ja jos se vartalo ei itseä miellytä, sille tosiaan voi tehdä jotain urheilemalla. Siinä saa harrastuksen samalla ja kuka tietää vaikka sais niitä katseitakin...
oletko punkero, jos olet....loput pitäisi tajuta itsekin.
Tuoksu, meikki, kynnet, Polokkatukkaeiinnosta.
Minä olen itse aika punkero tällä hetkellä (en ollut suhteemme alussa) Koen itse vartaloni epämiellyttäväksi lihavana ja olemme siitä puhuneet. Minä olen siinä onnellisessa asemassa että mieheni rakastaa minua läskeillä ja ilman, MUTTA koska minusta itsestäni tuntuu pahalle olen pyytänyt etti kulta valossa, esim. saunassa, katso kamalan tarkkaan koska se saa minut itseni ajattelemaan läskejäni. Se tuntuu kurjalle vaikka tiedän, että minua rakastetaan juuri tälläisena.
Olen todella onnellinen rakkaastani joka kunnioittaa minun tunteitani siinä asiassa vaikka pitää sitä turhana hömpötyksena.
Kamalinta olisi jos toinen koko ajan tuijottaisi ja kuvittelisi että saa sillä uskomaan että minä olen kaunis näinkin.
Olisi todella P:mäinen olo