Poika sanoi: "tykkään susta tosi paljon ja haluisin olla sun kanssa, mutta mä vaan pilaisin sun elämän"
eli me "erosimme". Sanoin pojalle, että miksi hän ei voi suoraan sanoa, että ei pidä minusta, se olis paljon helpompaa, kun nyt musta tuntuu että voitaisiin olla ihan hyvin yhdessä. Tuo syy on typerä, ei ole hänen asiansa määritellä mikä pilaa elämäni ja mikä ei: kai mä sen itse tiedän. Pitäisikö vielä soittaa perään ja sanoa, että ollaan yhdessä jos kerta molemmat tykkää toisistaan, vai onko tuo ihan selvä että poika ei tykkää musta mutta ei halua loukatakkaan minua ja siksi sanoi noin...
eli me "erosimme". Sanoin pojalle, että miksi hän ei voi suoraan sanoa, että ei pidä minusta, se olis paljon helpompaa, kun nyt musta tuntuu että voitaisiin olla ihan hyvin yhdessä. Tuo syy on typerä, ei ole hänen asiansa määritellä mikä pilaa elämäni ja mikä ei: kai mä sen itse tiedän. Pitäisikö vielä soittaa perään ja sanoa, että ollaan yhdessä jos kerta molemmat tykkää toisistaan, vai onko tuo ihan selvä että poika ei tykkää musta mutta ei halua loukatakkaan minua ja siksi sanoi noin...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nimenomaan toi on just kauheinta mitä toinen voi sanoa. Mulle sanottiin vastaavalla tavalla. Se jättää ikäänkuin toisen roikkumaan löyhään naruun ja toisaalta jättäjä ei kanna vastuuta päätöksestään ja kiertää asian noin. Parempi olisi jos toinen sanoisi, että en halua enää vaan olla sun kanssa, että olen pahoillani.
Jokainen tietää itse kenen kanssa haluaa olla tai ei halua. Se on tietoinen valinta. Miksi ihmiset ei puhu suoraan?