Meillä mokusuhteilijoilla on tilaisuus tutustua puolison kotimaahan sisäpiirin kautta ja kiertää turistirysät kaukaa. Mikä teidän mielestänne on puolison kotimaassa se "tarkoin varjeltu salaisuus"? Olisi mielenkiintoista tehdä sellainen virtuaalinen sisäpiirin turistikierros. Paikkakunta, ruokaravintola, vuoristo, jokiristeily, sukelluspaikka...?
Minä olen Saksassa ihastunut n. vuonna 900 j.Kr. perustettuun pikkukaupunkiin nimeltä Bamberg. Se on idyllinen ja herttainen yliopistokaupunki keskellä Saksaa, kaikista valtaväylistä sivussa.
http://www.photoschau.de/images/20050926205511_streets_of_bamberg.jpg
Minä olen Saksassa ihastunut n. vuonna 900 j.Kr. perustettuun pikkukaupunkiin nimeltä Bamberg. Se on idyllinen ja herttainen yliopistokaupunki keskellä Saksaa, kaikista valtaväylistä sivussa.
http://www.photoschau.de/images/20050926205511_streets_of_bamberg.jpg
Vastaukset 5
Vanhimmat
tutkimme mieheni kanssa muinaisneekerien savimajoja kumma muuten että asuvat samanlaisissa murjuissa kuin jo 10000v sitten ????
Ranskassa riittää nähtävää ja sitä myöten turistejakin, mutta tässä yksi esimerkki:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Fichier:ViaducdeMillau.jpg
...maailman korkein silta...
...sillan TVstä, sen rakentamisesta tuli ohjelma, huikea suoritus!
yllin kyllin: kaikki Intian kävijät tietenkin tunnistavat Taj Mahalin, mutta on siellä toki paljon, paljon muutakin.
Itse viihdyn pohjoisen vuoristoseuduilla. Siellä on kauniiden maisemien lisäksi ihanan rauhallista hektisten Intian suurkaupunkien jälkeen.
Suomalaisille tutuin paikka lienee Goa, joka on kuin mikä tahansa etelän turistirysä. Kannattaa uskaltautua ulottamaan matkansa Goan ulkopuolelle, jossa avautuu ihan toisenlainen Intia.
Jaipurin Pink City ja kaupugin lähistöllä sijaitseva Tiger Fort, Udaipur kelluvine palatseineen, Amritsarin Golden Temple, Khajurahon veistokset - listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälti, sillä lähes jokaisessa kaupungissa on jotakin aivan uskomatonta nähtävää.
Eteläisen Intian mahtavat rannat ja ystävälliset ihmiset sekä herkullinen ruoka saavat ainakin meidät palaamaan sinne aina uudestaan ja uudestaan.
Vaikka vietämmekin suurimman osan lomistamme mieheni kotipuolessa pohjoisessa, niin pyrimme kiertelemään eri puolilla Intiaa. Monet paikat ovat miehellenikin täysin uusia, sillä Intia on tosiaankin niin valtavan iso maa, ettei sen koluamiseen yksi ihmisikä riitä. Ja mielenkiintoiseksi sen tekee kulttuurien kirjo, intialaisuuden muoto muuttuu täysin riipuen siitä minne päin niemimaata suuntaa.
Lincolnshiressä UKssa menimme kerran yhteen syrjäiseen siideripubiin keskellä kukkuloita. Sinä iltana siellä sattumalta vietettiin Wassailing-juhlaa. Se on pakana-ajoilta peräisin oleva omenapuiden siunausriitti. Kaikki pubin vieraat kuljimme myöhään illalla omenatarhassa kynttilät kädesä ja porukat lauloivat jotain aiheeseen liittyviä lauluja. Ripustimme pieniä lahjoja omenapuiden oksille siinä toivossa, että seuraava omenasato olisi mahdollisimman suuri ja mehukas. Sen jälkeen tietenkin itse asiaan, eli sisälle pubiin takkatulen ääree siideriä nautiskelemaan. Se oli hauska, omalaatuinen ja vähän mystinen ilta. Vähän eri kokemus kuin tavallinen pubi-ilta kuppilassa.