Onkohan ystävä sellainen ollenkaan, joka puhelimen välityksellä vannoo ystävyyttään mutta ikinä ei ehdota tapaamista. Tai jos on ehdottanut, se unohtuu pian. Mitähän tekis? Panisko välit kokonaan poikki? Em. hlöllä ei kovin paljon ystäviä ole johtuen työttömyydestä ja yksinhuoltajuudesta. Mulla ei taida olla enää resursseja tekstailla hänelle, kun ed. yht.otosta on kuukausia. Siis yksinkertaisesti: Enhän mä merkitse sille yhtään mitään.
Toinen tapaus: Joulukortti kyllä tulee, mutta soitto vain n. kerran vuodessa. Eronnut katkera lapseton nainen. (huonosti koulutettu, ylipainoinen ruma ilmestys) Sanoi ed. kerralla tavatessamme, hiukan ivallisesti, että mullahan on täydellinen avioliitto. Voi olla, mutta hänen suhteet ei kauan kestä. Mä en ainakaan enää tämänkään tapauksen kanssa jaksa. Enne oltiin aina yhessä, silloinkin kun hän oli naimisissa. Ja nyt kun aikaa olisi..mua ei tarvita. Mitä mä näiden kieroutuneiden ihmisten kanssa oikein teen?
Toinen tapaus: Joulukortti kyllä tulee, mutta soitto vain n. kerran vuodessa. Eronnut katkera lapseton nainen. (huonosti koulutettu, ylipainoinen ruma ilmestys) Sanoi ed. kerralla tavatessamme, hiukan ivallisesti, että mullahan on täydellinen avioliitto. Voi olla, mutta hänen suhteet ei kauan kestä. Mä en ainakaan enää tämänkään tapauksen kanssa jaksa. Enne oltiin aina yhessä, silloinkin kun hän oli naimisissa. Ja nyt kun aikaa olisi..mua ei tarvita. Mitä mä näiden kieroutuneiden ihmisten kanssa oikein teen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaikutat tympeältä pessimistiltä. En haluaisi minäkään olla ystäväsi.
Turha tuommosia ihmisiä on pohtia. Niillä on näköjään muutakin tekemistä kuin ajatella sinua, ehkä he ovat just sellaisia tyyppejä jotka "keräävät" kavereita eli mitä useampi tuttavuus on sitä parempi. Varsinkin tuommoinen tekstiviestiystävyys on aivan turhaa. Yhtä hyvin voit luuhata internetin keskustelusivuilla ja siellä olla "ystävien" kanssa.