Heipähei.
Kertokaahan mielipiteenne kummaksi kannattaisi opiskella DI:ksi vai AMK insinööriksi?
Pääsisin tod.näk ainakin Lappeenrannan lukemaan jotain, mutta ajatus 7 vuoden opiskelusta tuntuu tässä vaiheessa(lukiossa) karmeelta.
Tiedän, että DI:ksi voi lukea viidessäkin vuodessa, mutta eräällä sukulaisella (joka menestyi lukiossa 2 kertaa paremmin kuin minä) menee DI-opinnossaan about 6 vuotta eikä se todellakaan ole laiskotellut.
Pitäsikö siis lukea työllä ja tuskalla DI:ksi vai valita AMK-inssin ura? Kertokaahan siis omia kokemuksia inssi-koulutuksesta.
Kuinka kauan opinnot kesti/kestää? Miten olete saaneet työpaikkoja? jne.
Kertokaahan mielipiteenne kummaksi kannattaisi opiskella DI:ksi vai AMK insinööriksi?
Pääsisin tod.näk ainakin Lappeenrannan lukemaan jotain, mutta ajatus 7 vuoden opiskelusta tuntuu tässä vaiheessa(lukiossa) karmeelta.
Tiedän, että DI:ksi voi lukea viidessäkin vuodessa, mutta eräällä sukulaisella (joka menestyi lukiossa 2 kertaa paremmin kuin minä) menee DI-opinnossaan about 6 vuotta eikä se todellakaan ole laiskotellut.
Pitäsikö siis lukea työllä ja tuskalla DI:ksi vai valita AMK-inssin ura? Kertokaahan siis omia kokemuksia inssi-koulutuksesta.
Kuinka kauan opinnot kesti/kestää? Miten olete saaneet työpaikkoja? jne.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Inssiksi ei kannata hakeutua paitsi siinä tapauksessa jos haluaa asua jossain tietyssä kaupungissa missä ei ole DI koulutusta mutta haluaa mielellään teknisen koulutuksen.Inssiopiskelu on täyttä suffelia(ainakin itsellä) vaikeinta on harjoittelu- ja inssityöpaikan saaminen nämä tietenkin vaikuttavat jatkomahdollisuuksiin,itse joudun hakeutumaan lisäkoulutukseen joko muuntokouluttamalla itseni DI:ksi tai lukemalla itseni kolmessa vuodessa KTM:ksi saadakseni kunnollisia töitä ulkomailta,suomessa työmenestyminen on noussut pystyyn jollei käy mahdotonta pullaa,kaikki työnantajat odottavat aikaisempaa kokemusta...
Käsittääkseni ainakin tampereella yksi kaveri suoritti DI tutkinnon kahdessa ja puolessa vuodessa ja oli lisäksi koko ajan töissä,ainut ongelma oli kuulemma se että osassa kursseissa oli mahdottomat esitietovaatimukset eli vaatimimmille kursseille ei päässyt heti...
Suosittelen sinulle ehdottomasti sitä että nait rikkaaseen sukuun niin voit tienata suvun pääomilla,tyhjästä on paha nyshäistä vaikka muutamilla se onkin onnistunut...
DI -tittelin eteen joudut lukemaan huomattavasti enemmän. Periaatteessa pääset myös parempiin hommiin, tosin ainakaan teollisuuden puolella tittelillä ei ole kovin suurta merkitystä jos on muita näyttöjä, toisin sanoen tittelin puolesta pääset "perusinsinöörin" koulutuksella lähes mihin tahansa hommaan.
Erot ammattitaidossa (jos nyt vastavalmistuneella sellaista voi edes olla) riippuvat mielestäni yksilöstä vähintään yhtä paljon kuin koulusta. Käytännönläheinen heppu saa hyvässä amk:ssa paljon paremmat eväät työelämään kuin huonossa korkeakoulussa.
Jos on taas akateemisesti suuntautunut eikä ole hakeutumassa ensisijaisesti teollisuuteen töihin ja omaa hyvän lukupään niin silloin kannattaa ehdottomasti hakeutua DI-koulutukseen.
Älä kuitenkin pelkästään anna tuon D:n hämätä liikaa. Insinööri mikä insinööri, samoja asioita ovat molemmat opiskelleet, toiset enemmän teoriaa ja toiset enemmän käytäntöä ainakin periaattessa. Toisaalta jos on opiskelut vetänyt "sieltä mistä aita on matalin" periaatteella DI:nä on paremmat edellytykset päästä silti hyviin hommiin...
Jokainen voi itse pohtia kumpi sopii paremmin.
Työpaikkailmoituksissa haetaan yleensä DI/inssi, eli samoihin työpaikkoihin valmistutaan. Riippuu tietysti aikaisemmasta työkokemuksesta / osaamisesta kumpi paikan saa.
DI-tutkinnotkin ovat niin kovin erilaisia. Toisissa ei matikkaa paljoa sovelleta (tuotantotalous, turvallisuustekniikka, tietotekiniikka) toisiin verrattuna (teknillinen mekaniikka, sähkötekniikka, lämpötekniikka).
Korkeakoulu on kouluna mielestäni kiinnostavampi: Pääaineissa ja sivuaineissa on paljon mahdollisuuksia. Lukujärjestyksen / opintosuunnitelman teet itse, ja huolehdit muutenkin täysin itsenäisesti opinnoistasi - vain osa luennoista/harjoituksista on pakollisia. Toisaalta tämä voi kääntyä itseäsi vastaan, jos alat lepsuilla opiskeluissasi.
Opintojen suorittaminen DI-töineen onnistuu helposti viidessä vuodessa, kunhan joka vuosi opiskelee aktiivisesti (n. 40 ov/vuosi DI-työ).
Onpa joku valmistunut jopa 2,5 vuodessa, mutta hän on selkeä poikkeus. Opintojen venyminen johtuu yleensä töissäkäynnistä tai laiskuudesta.
Insinöörien/D-insinöörien työllistymisestä en osaa sanoa juuta enkä jaata. Itselläni on kesätöitä ym. riittänyt, vaikka keskiarvo ei ole kummoinen.
Taisi kommentistani tulla aika DI-voittonen, mutta lainaan edellistä kirjoittajaa tähän loppuun:
"Älä kuitenkin pelkästään anna tuon D:n hämätä liikaa. Insinööri mikä insinööri, samoja asioita ovat molemmat opiskelleet, toiset enemmän teoriaa ja toiset enemmän käytäntöä ainakin periaattessa. Toisaalta jos on opiskelut vetänyt "sieltä mistä aita on matalin" periaatteella DI:nä on paremmat edellytykset päästä silti hyviin hommiin...
Jokainen voi itse pohtia kumpi sopii paremmin."
On todella hienoa nähdä kerrankin asiallista keskustelua näillä palstoilla! Nähdään hivenen pidemmälle ja arvostetaan myös muita kuin omaa koulutusta/kokemusta. Samalla ymmärretään se tosiasia, että kaikkia tarvitaan ja koulutus on vain suuntaa antavaa työelämää ajatellen.
Hyvää menestystä toivottaa,
BBA -04
jotka asialliseen tyyliin pyrkivät kirjoittamaan esim. koulutuksen merkityksestä ovat jo työelämässä jonkun aikaa mukana olleita tahoja.
Nämä kiihkoilijat taas ovat yleensä vielä koulun penkillä tai sitten he ovat vastavalmistuneita.
Me "vanhemmat" jäärät saatamme joskus jos meitä ärsytetään tarpeeksi tosin alkaa kehuskelemaan omilla töillämme ja referensseillämme mutta sitäkin tapahtuu vain ääritapauksissa.
Toisaalta, nämäkin ins. vs. DI keskustelut ovat asiallisuudestaan huolimatta aina enemmän ja vähemmän mutua koska hyvin harvoin samalla ihmisellä on takanaan ins. ja DI tutkintoa sillä tavalla suoritettuna, että niitä voisi suoraan vertailla.
Meinaan vaan, että jos ensin lukee vaikka inssiksi ja on sen jälkeen työelämässä mukana. Jos sitten jossain vaiheessa käykin suorittamassa DI:n paperit niin on vähän vaikea verrata suoraan näitä koska omat pohjat ovat niin erilaiset verrattuna esim. ammattikoulusta tai lukiosta tulevaan kaveriin.
On ihan pakko sen verran viilata pilkkua, että onhan tietotekniikassakin matematiikka jos opiskelee tietotekniikan matematiikkaa/signaalinkäsittelyä.
Opiskelijaelämähän on parasta aikaa!Mikä kiire sulla on valmistua? pari vuotta sinne tai tänne..
Työelämässä kerkeät olla reilut kolkytä vuotta!DI:t jyrää tavalliset inssit. T: DI-täti
Nimimerkin mukaiset tutkinnot suorittaneena ja jo jonkin aikaa työelämässä olleena esitän oman yksityishenkilön mielipiteeni: Huonosta DI:stä on vähemmän haittaa kuin huonosta opisto/AMK-insinööristä.
DI:t pääsevät todennäköisemmin sellaisiin työtehtäviin joissa ei pysty kovinkaan helposti aiheuttamaan ainakaan lyhyellä aikajänteellä mitään konkreettisia vahinkoja.
Perusinsinöörit taas saattavat päästä suoraan projekteihin toteuttaviksi tahoiksi jolloin suorien vahinkojen todennäköisyys on suurempi...:)
Sinulla se on helppoa kun voi valita tuon tittelinsä aina tapauksesta riippuen.
Itse olen yrittäjänä kaikkea juoksupojan ja toimitusjohtajan välillä...