Jos miehellä, tässä tapauksessa omalla isällä 67v on loppuelämää ajatellen terveytensä tuhoavat elintavat, kuten vääränlainen unirytmi; nukkumaan tv:n katselun jälkeen yöllä kello 2.30 - 3.30, ylös päivällä kello 12. Ylipainoa sen verran, että painoindeksi osoittaa liki vaarallista ylipainoa, ei kuitenkaan ihan; rasva ja sokeri eli kahviloiden viinerikahvit maistuu joka päivä, Rytmihäiriöitä pumpussa, (mikä tosin ei liity tähän, koska niitä esiintyy useilla ihmisillä iästä ja terveydestä riippumatta), muistihäiriöt uhkaavat...
Harmi sinänsä, sillä sitä aktiivista eläkeaikaa voisi olla vielä paljonkin jäljellä, haluaako hän sitä? Haluavatko kaikki eläkeläiset sitä?
Niin kysymys kuuluu; En kai minä, hänen poikansa ole sitten hänen terveydentilastaan vastuussa??
Minulle on jo ääneen valiteltu lääkkeiden suurta määrää ja pientuloisena eläkeläisenä niiden hintavuutta. Ja kun se lääkkeiden määrä tällä menolla tulee kuitenkin lisääntymään...
Olen äitini kanssa väsynyt jankkaamaan paremmista elintavoista nyt, kun vielä olisi jotain asian eteen tehtävissä. Merkitsee myös sitä, että minulle on tulevaisuudessa ihan turha marista lääkkeiden määrästä, hinnasta ja huonosta elämänlaadusta, kun aikanaan olisi asialle voinut jotain tehdä!!
Olen sen tyyppinen ihminen, että uskon omien elintapojen ja valintojen vaikuttavan omaan vointiini ja tulevaisuuteeni. Se, miten toimin tänään, vaikuttaa itseeni 20 vuoden kuluttua.
Isä taas uskoo "kuinkas sattuikaan, että näin kävi"-tyyppiseen elämänmenoon. Mitään ei esim. sille voi, jos saa sokeritaudin tms. Se vain oli kohtalo.
Ja nyt jään kuuntelemaan mielipiteitänne; Voiko yksilöä muuttaa, jos hänellä ei ole omaa tahtoa?
Hälläväli-asenneko parempi? That do only my own business, että hoitaa vaan omat asiansa?
Harmi sinänsä, sillä sitä aktiivista eläkeaikaa voisi olla vielä paljonkin jäljellä, haluaako hän sitä? Haluavatko kaikki eläkeläiset sitä?
Niin kysymys kuuluu; En kai minä, hänen poikansa ole sitten hänen terveydentilastaan vastuussa??
Minulle on jo ääneen valiteltu lääkkeiden suurta määrää ja pientuloisena eläkeläisenä niiden hintavuutta. Ja kun se lääkkeiden määrä tällä menolla tulee kuitenkin lisääntymään...
Olen äitini kanssa väsynyt jankkaamaan paremmista elintavoista nyt, kun vielä olisi jotain asian eteen tehtävissä. Merkitsee myös sitä, että minulle on tulevaisuudessa ihan turha marista lääkkeiden määrästä, hinnasta ja huonosta elämänlaadusta, kun aikanaan olisi asialle voinut jotain tehdä!!
Olen sen tyyppinen ihminen, että uskon omien elintapojen ja valintojen vaikuttavan omaan vointiini ja tulevaisuuteeni. Se, miten toimin tänään, vaikuttaa itseeni 20 vuoden kuluttua.
Isä taas uskoo "kuinkas sattuikaan, että näin kävi"-tyyppiseen elämänmenoon. Mitään ei esim. sille voi, jos saa sokeritaudin tms. Se vain oli kohtalo.
Ja nyt jään kuuntelemaan mielipiteitänne; Voiko yksilöä muuttaa, jos hänellä ei ole omaa tahtoa?
Hälläväli-asenneko parempi? That do only my own business, että hoitaa vaan omat asiansa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vanha koira on laiska oppimaan uusia temppuja, etenkin jos se on tyytyväinen elämäänsä.
Et sinä voi isäsi elintapoja muuttaa, jos halu siihen puuttuu häneltä itseltään. Hän on varmasti älykäs ihminen, ja ymmärtää elämäntyylinsä vaikutuksen terveyteensä, eikä ota siitä paineita. Anna hänen elää eläkevuotensa niinkuin hän itse tahtoo.
Kysyit että haluaako hän elää epäterveellisesti. Mikset kysy sitä häneltä itseltään?
Lakkaa jankuttamasta äitisi kanssa isäsi elämäntavoista. Siitä ei ole kuin haittaa ja se aiheuttaa stressiä jopa enemmän itsellesi kuin muille.
Löytäisitkö kenties jonkin mukavan harrastuksen, josta hän nauttisi?
Vaikka sitä toivoisi että tollasessa asiassa vois muuttaa toista, niin et pysty! Ei vaikka susta ja muistakin läheisistä tuntuis pahalta.
Varmasti faijas ymmärtää että miten omat elintavat vaikuttaa... mutta mutta.... Muuta et kyllä voi tehdä kun "antaa periksi" ja katsella vieressä. Et voi todellakaan olla vastuussa siitä mitä ihminen suustaan ales työntää.
Meillä on ihan samanlainen tilanne. Faijan uus vaimo syöttää kaikkea mahdollista terveellistä faijalle (ja ihan terveellistä perusruokaa), mutta faijalla livahtelee jatkuvasti kauppaan, ja käy salaa syömässä juustolenkit ja muut wienerit bisset. Lääkkeitä faija vetää joka päivä kourallisen ja löytyy diabetestä, kihtiä, korkeaaverenpainetta ja viimeset 15 vuotta se on vetänyt nitroja. Ainakaan minä en jaksa aikuista ihmistä paimentaa, kyllä se itse tietoisesti tietää mitä tekee. Lähinnä tuntuu siltä että "faija karkailee" vaimoltaan sen takia että on hauskaa tehdä jotain "kiellettyä", ja päälle naureskelee "heh heh, kun akka ei huomaa". Nykyään ruokapäöydässä vielä natisee kun pikkulapsi jos käsketään syömään vähän salaattia tai kasviksia.
Näin siis meillä. No, onpahan varottavaa esimerkkiä kerrakseen....
lapsellisuus vaihde päälle, henkisesti kakara vielä. Ällöttäviä tuollaiset ihmiset jotka eivät ota vastuuta edes itsestään ja sitten niillä on lapsiakin........................
elintavoistaan etkä sinä. Ja ei sinulla vastaisuudessakaan ole velvoitetta osallistua isäsi maksamisiin jos et halua. Sitä kylvää mitä niittää, kerro isällesi tuo vanha sananlasku, toinen on että; niin sitä makaa kuin petaa. Lasku on aina maksettava jokaisesta teostaan taikka tekemättä jättämisestään. Isäsi on vastuussa omasta elämästään ja sinä omastasi. Näin on näppylät ja näreet.
Noita "ukkoja" on muuten Suomenmaa pullollaan tällä hetkellä joilla ei harmainta hajuakaan miten voisi parantaa omaa terveyttään, taikka väliä. Itsekin tiedän muutaman. Niille tulee kännissä aina huono omatunto sitten ne itkee ja parkuu omaa kohtaloaan jonka itse ovat aiheuttaneet, kuka niitä jaksaa kuunnella enää. Ei kukaan.
Kiitokset vaan kaikille tähän asti vastanneille. On ollut "ilo" lukea kohtalotovereiden kommentteja. Nää asiat kun on vähän sellasia, ettei tuolla maailmalla kehtaa kailottaa tai ihmisiä ei varmaan ylipäänsä kiinnosta.
Jospa sitten yrittäisin jatkaa sillä välinpitämättömällä asenteella, on se tottakai ainakin itselle stressittömämpää. Äitihän tossa isää lähempänä on, he ovat aviopari. Vielä kun oppisi äitikin olemaan suurempia välittämättä toisen elintavoista. Temppu ja kuinka se tehdään. Rassaahan se jollain tapaa, jos toinen olisi aamunvirkku ja käynnistäisi päivänsä jo aamusta, kun toinen köllöttää sängyssä kahteentoista. Vain sen takia, että yöuni alkaa puoli kolmelta. Kun tässä nykymaailmassa ollaan niin yksilöllisiä, ettei mihinkään sovi puuttua, kai?
Hieno oli lukea jonkun kommentista, kun hän oli ottanut huomioon läheisten tuntemukset asiassa. Ja sitähän tää kaikki on ja siihen vastausta hain. Maailma kun on niin metallisen kylmä, mitään ei saisi tuntea, mennä vaan ajan ja virran mukana. On upeaa, että löytyy myös tunteella eläviä, jatketaan yhdessä samaan malliin ongelmista huolimatta.
Täytynee ottaa huomioon, että siihen aikaan kun nykyiset suuret ikäluokat eli 1940-luvulla syntyneet ovat olleet nuoria, ei ole annettu terveysvalistusta yhtä paljon kuin nykyään eikä ole ollut kunto- ja voimistelusaleja. Eivät 1940-luvulla syntyneet, varsinkaan miehet osaa suhtautua näihin terveysasioihin millään tavalla, viittaavat kintaalla. Joten tämä heille anteeksi annettakoon. Nuorempi sukupuoli on aina edellistä fiksumpaa, elää terveemmin, pidempään ja kehittelee uusia lääkkeitä.
...vai miten olikaan nämä amerikkalaiset hampurilaisia ja hotdogeja ahmivat ylipainoiset teinit? Tai karkki- ja limuautomaatilla jonottavat suomalaiset koululaiset? Yksilöstä kiinni kuitenkin.
Ensinnäkin ihmisten vuorokausirytmit vaihtelevat suuresti. Eikä aamuvirkku ihminen ole se ainut oikea normi, jonka mukaan kaikkien pitää elää. Toisenrytmisten paheksuminen on jotenkin hassua.
Itse olen kärsinyt koko elämäni siitä, etten ole saanut nukkua silloin kun minusta olisi tuntunut hyvältä. Siihen tilaan pääsin vasta kun työelämä loppui. Nyt saan vihdoinkin valvoa iltaöihin ja nukkua pidempään aamuisin.
Meillä on käynyt niin hyvä tuuri, että puolisoni on samanlainen. Hänkin haluaa mieluummin nukkua aamupäivällä kuin varhain illalla.
Tuntuu oikein hyvältä. Voimme siis paremmin nykyään, kun saamme nukkua sinä vuorokaudenaikana kuin meistä parhaalta tuntuu.
Vanhempiesi suurin ongelma saattaakin olla se, että heillä on luontojaan eri vuorokausirytmi. Sille taas ei voi mitään, terv. "kokeiltu on monet monet kerrat".
Se on ihan sama juttu kuin introvertti vs. ekstrovertti. Temperamentti on ihmisellä jo syntyessään, ei sitä voi vaihtaa. Ihan turha moitiskella vähemmistöön (introvertit) kuuluvaa vain siksi, ettei hän kuulu enemmistöön (ekstrovertit).
Sitten on taas ihan eri juttu se, että isäsi ei hoida terveyttään.
Sillekään ette te omaiset voi yhtään mitään. Siksi onkin ihan oikein, että annatte hänen valitustensa mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Älkää olko kuulevinanne.
Pisti silmääni juurikin tuo oma rytmisi.
Sehän on totta, että eivät tokikaan kaikki VOISI edes olla tavistallari-rytmillä -> Aikasin nukkumaan, aikasin ylös.
Kuka sit hoitaisi ne yötyöt?
Jos minulta kysytään, niin valvoisin ennemmin yöt ja nukkuisin päivät- jotenkin se vain tuntuisi paremmalta, mutta kun..
Yhteiskunta pyörii sitä 7-17 rytmiä.
Olen opetellut itse tässä heräämään joka aamu klo 7, mielestäni on toki ihanaa avata päivä aamusta KUN muu maailma liki vielä nukkuu.
Mutta kun en jaksa, kun ehkä puoleenpäivään asti olla "tekopirteä" sitten alkaa väsymys.
Jos olisin töissä 7-16 niin missä mä nukkuisin töissä parin tunnin tirsat? Sillä mä oikeasti tarvitsen tässä rytmissä unet, jos en pääse nukkumaan välissä, nukahdan väkisin, jopa niin että nukun jo kun teen joitain asioita.
Mutta pyrin silti pitämään tuon, että herään klo 7, lääkärit sanoivat että se o hyväksi -mene ja tiedä.
Näin toimittuani huomaan olevani parin viikon päästä niin loppuunåpalanut, että en herää enää edes kelloon.
Ei kukaan voi toista muuttaa.
Se on todettu alkoholistien kohdalla, se on todettu monen muun riippuvuuden kohdalla.
Kuka on lopettanut tupakanpolttonsa muiden vaatimuksesta? Salaa sellainen polttaa poissa silmistä.
Salaa syöppö syö, salaa juoppo juo.
Joka ei itse halua muuttua, ei muutu väkisin.
Yllätykseksesi isä saattaa elää vielä 20 v. Omassa perheessäni on liikaa alkoholia käyttävä, 2 askia tupakkia päivässä, ei liiku, ei syö terveellisesti jne. Ikää ensi kerralla 80 vee.
Jokainen taaplaa tyylillään. Paremmin elät itse, kun huolehdit vain omasta terveydestäsi ja annat muille vapaat kädet. Ketään ei tule syyllistää sairauksista tai muista vaivoista. Ne tulevat jos ovat tullakseen.
Sairaudet tuovat lääkkeet mukanaan. Siihen valitukseen ei kannata kiinnittää huomiota. Asianomainen sopikoon lääkärinsä kanssa edullisimmista vaihtoehdoista.