Tutkimuksia tehdään ja ne maksavat. Ja joku niitä rahoittaa.
Tiedetään myös että tutkimuksissa tehdään virheitä tahattomasti sekä myös se että tuloksia vääristellään tietyn intressipiirin hyväksi. Raha on varmasti yksi yleisin motiivi väärentää tuloksia. Mutta ilman rahaa ei tutkimuksia tehdä, ja kuka voi yleensäkään osoittaa kokonaan riippumattoman rahoittajatahon.
Tiedämme myös että elämän eri sektoreilla on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan kehittymistä, joissakin sektoreilla voi puhua jopa mullistavuudesta.
Jos kaikki tutkimustulokset olisivat väärennettyjä eläisimme vielä kuin keskiajalla. Voi siis pätellä että suurin osa tutkimuksista kuitenkin pitää paikkansa.
Väärät tulokset tietysti hidastanevat kehitystä jonkin verran ja voivat aikansa vaikuttaa muutenkin mutta kun tieto lisääntyy ne väärät tulokset tipahtavat kuin itsestään pois. Huimaa vauhtia painetaan nykyään eteenpäin.
Ei ole sellaista sektoria jossa ei tällaista väärentelyä tapahtuisi. Se missä määrin sitä tapahtuu riippuu tietysti toimialasta. Siellä missä on tarkempi valvonta väärentelyä lienee vähemmän. Mutta toisaalta siellä liikkuu myös isoimmat rahat joka houkuttaa väärentelyihin.
Mutta tällä palstalla kun ollaan, niin ravitsemustutkimus tietysti on se kuuma peruna täällä. Täällä väitetään yhtenään itselle epämiellyttäviä tutkimustuloksia rahalla ostetuiksi.
Odotan vain sitä henkilöä, joka pystyy osoittamaan että VHH-tutkimuksissa raha olisi ollut konsultti tulosten suhteen vähemmän kuin muissa ravitsemustutkimuksissa.
Kuka pystyy niin osoittakoon asian oikean laidan. Pystyykö joku osoittamaan että ainoastaan VHH-myönteiset tulokset ovat oikeita ja muut (enimmäkseen) väärennöksiä?
Palsta ei ainakaan sillä parane että jokaista tutkimusta syytetään väärennökseksi jos se ei satu sopimaan omaan pirtaan.
Tiedetään myös että tutkimuksissa tehdään virheitä tahattomasti sekä myös se että tuloksia vääristellään tietyn intressipiirin hyväksi. Raha on varmasti yksi yleisin motiivi väärentää tuloksia. Mutta ilman rahaa ei tutkimuksia tehdä, ja kuka voi yleensäkään osoittaa kokonaan riippumattoman rahoittajatahon.
Tiedämme myös että elämän eri sektoreilla on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan kehittymistä, joissakin sektoreilla voi puhua jopa mullistavuudesta.
Jos kaikki tutkimustulokset olisivat väärennettyjä eläisimme vielä kuin keskiajalla. Voi siis pätellä että suurin osa tutkimuksista kuitenkin pitää paikkansa.
Väärät tulokset tietysti hidastanevat kehitystä jonkin verran ja voivat aikansa vaikuttaa muutenkin mutta kun tieto lisääntyy ne väärät tulokset tipahtavat kuin itsestään pois. Huimaa vauhtia painetaan nykyään eteenpäin.
Ei ole sellaista sektoria jossa ei tällaista väärentelyä tapahtuisi. Se missä määrin sitä tapahtuu riippuu tietysti toimialasta. Siellä missä on tarkempi valvonta väärentelyä lienee vähemmän. Mutta toisaalta siellä liikkuu myös isoimmat rahat joka houkuttaa väärentelyihin.
Mutta tällä palstalla kun ollaan, niin ravitsemustutkimus tietysti on se kuuma peruna täällä. Täällä väitetään yhtenään itselle epämiellyttäviä tutkimustuloksia rahalla ostetuiksi.
Odotan vain sitä henkilöä, joka pystyy osoittamaan että VHH-tutkimuksissa raha olisi ollut konsultti tulosten suhteen vähemmän kuin muissa ravitsemustutkimuksissa.
Kuka pystyy niin osoittakoon asian oikean laidan. Pystyykö joku osoittamaan että ainoastaan VHH-myönteiset tulokset ovat oikeita ja muut (enimmäkseen) väärennöksiä?
Palsta ei ainakaan sillä parane että jokaista tutkimusta syytetään väärennökseksi jos se ei satu sopimaan omaan pirtaan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pohjois-Karjala projekti poisti ravitsemustutkimus tarpeen ikuisiksi ajoiksi ja helmitaulu on tietotekniikan viimeinen sana.
mutta ehkä se vain kuulostaa siltä, ikään kuin joku epäonnistunut laihduttaja olisi sanonut jotain.
Mutta olen onnistunut laihduttaja. Se syrjintä, vittuilu ja kiusaaminen mitä lihavat ihmiset kohtaavat luulisi riittävän motivoimaan laihduttamaan, mutta se tuntuukin onnistuvan vain kun tekee kaiken päinvastoin kun KTL:n ohjeissa. Ylipaino on nykymaailmassa niin suuri ongelma ettei pitäisi olla mitään niin pyhää asiaa mitä ei voisi tutkia.
se että joku väittää tutkimuksia väärennetyiksi vain siksi että tulokset eivät ole väittäjän mieleen, vai?
Päivän satu tuli sitten kirjoitettua. Kumma että se ei tällä kertaa ollut esim KTL:n tekemä tutkimus VHH:n vaarallisuudesta. :)
Mikä siinä on satua? Siis perusteluja pyydetään.
kokeilla VHH:ta ja hankkia omia kokemuksia niin ei tarvitse odottaa itselle sopivia tutkimustuloksia. VHH:lla niin monet ovat saaneet positiivisia tuloksia aikaan niin painonhallinnassa kuin terveyden kohentamisessakin että sitä voi kokeilla ilman tutkimustuloksiakin.
En minäkään tiennyt yhtään tutkimuksista neljä vuotta sitten kun aloitin VHH:n. Vasta myöhemmin kun itse olin saanut loistavia tuloksia aikaan VHH:lla, aloin seurata mitä noudattamastani ruokavaliosta on saat selville tutkimalla.
Itsestään on selvää, ettei lääke- tai elintarviketeollisuus rahoita sellaisia tutkimuksia joissa vähähiilihydraattisuus todettaisiin terveeliseksi. Lääketeollisuus ei katso hyvällä sitä, että ihmiset syövät itsensä terveiksi ilman lääkkeitä ja elintarviketeollisuus menettäisi halvoilla keinorasvoilla ja runsailla hiilihydraateilla valmistamiensa elintarvikkeiden tuotot. Prosessoidut valmisruoat ja puolivalmisteet tuovat parhaimmat voit teollisuudelle.
Herääkin kysymys siitä, ketä itse asiassa kiinnostaisi rahoittaa VHH tutkimuksia. Edellämainitut teollisuudenalat eivät ainakaan. Viljatuottajille se on täysin mahdotonta. Karjakasvattajat saavat tuotteensä myytyä osti ne sitten elintarviketeollisuus prosessoitavaksi tai kansalainen käsittelemättömänä suoraan. Meijeriteollisuus on sopeutunut hyvin nykyiseenkin vähärasvaisuuteen ja takoo suurimmat voitton sa terveysvaikutteisilla kevyt ja rasvattomilla tuotteilla.
Näillä perusteilla on syytä olettaa että jos jossain tutkimuksessa vähähiilihydraattisuus nousee muiden ruokvalioiden yläpuolelle niin silloin on varsin puolueettomasta tutkimuksesta kysymys.
Aina silloin kun lääke- tai elintarviketeollisuus on ollut rahoittajana, näihin tutkimuksiin on syytä suhtautua kriittisesti, koska milloinkaan ei ole julkistettu sellaista näiden teollisuudenalojen rahoittamaa tutkimusta joka toimisi rahoittajia vastaan.
Laihdutusbisnes se vasta bisnestä onkin. On se nähty Amerikassa kun VHH nousee hetkeksi muotiin niin heti miljardit dollarit siirtyvät kuluttajien taskusta VHH-tuotteiden valmistajille.
Toistaiseksi Suomessa on tältä vältytty kun VHH ei ole lujasta propagandastaan huolimatta saanut jalansijaa täällä. VHH-agitaattorit kyllä ovat valmiina rahapusseineen.
Jos jotain on syytä epäillä niin laihdutussektoria jossa väitetään ettei siinä ole rahoista kysymys ollenkaan...hah hah, pitää olla aika tyhmä että uskoo moiseen. Tai sitten on tehokkasti aivopesty.
Käyttämiäsi "itsestään selvää"-ilmaisuja käytetään silloin kun ei ole esittää mitään näyttöä asiasta. Ilmaisu on pseudotieteen eräs kulmakivi.
Kerropa nyt kuitenkin kuka niitä VHH-tutkimuksia rahoittaa?
että aina kun tulee yleiseen suosioon ruokavalio jolla on saavutettu hyviä tuloksia niin aina löytyy tahoja, jotka haluavat tuotteistaa tämän ruokavalion. On sitten jokaisen henkilökohtainen asia miten valintansa ruoan suhteen tekee.
Näin kävi Amerikassakin, kun Atkinsin kuoleman jälkeen leski myi Atkinsin yhtiön pois ja siinä yhteydessä yrittivät tuotteistaa VHH:ta. Onneksi tuo yhtiö meni konkurssiin koska ei VHH:ta opikein voi tuotteistaa.
VHH:lla oleva voi ostaa kaupasta, niinkuin sinäkin, lihatiskiltä lihaa, kalatiskiltä kalaa. Vihannesosastolta vähähiilihydraattisia kasviksia, rasvahyllystä voita, oliiviöljyä, , maitohyllystä maitoa, kermaa ja smetanaa, pakasteesta marjoja jne.
En ymmärrä mikä miljardibisnes tähän sisältyy Kukaan ei voi rahastaa VHH:lla ellei itse halua. Ei kukaan voi rahastaa välistä luonnollisilla ja prosessoimattomilla elintarvikkeilla.
Eri asia on laihdutuspillerit. laihdutusvyöt ja sen kaltaiset keinot, niillä voi rahastaa jos on aivopesulle altis.
Virallisilla ravitsemussuosituksilla on kyllä aivopesty suuri osa suomalaisista ostamaan sellaisia elintarvikkeita jotka tuovat suurimmat voitot elintarviketeollisuudelle. Valitettavasti niillä elintarvikkeilla sairastuu, mutta ei hätää, lääketeollisuus tulee avuksi ja kerää miljardivoitot kun kansa on syönyt itsensä sairaiksi ja ei pysy hengissä ilman lääkkeitä.
Tässä on varsinainen miljardibisnes.
Et sitten kehdannut kertoa kuka rahoittaa VHH-myönteiset tutkimukset?
Se että VHH:lla yritetään rahastaa heti kun se vain on mahdollista ei todellakaan ole ainoa asia jota et ymmärrä.
Mutta niin kauan kuin VHH on pelkkää pikkuryhmien piperrystä sillä ei kukaan rikastu. Varsinkin kun siihen aivopesijät ovat surkuhupaisaa porukkaa.
ei ole intresseissä rahoittaa sellaista tutkimusta jonka lopputuloksena olisi VHH:n myönteiset terveysvaikutukset niin silloin rahoituksen täytyy tulla kaupallisten tahojen ulkopuolelta.
Suomessa Pekka Puskan edustama laitos on ilmoittanut ettei ole tarvetta tutkia vähähiilihydraattisen ruokavalion terveysvaikutuksia, mutta silti he ilmoittavat että on syytä olettaa että ne VHH on haitallinen.
Puskan laitos saa teollisuudelta rahoitusta huomattavan määrän tutkimuksiinsa ja vaikka rahoittaja ei määrääkään lopputulosta niin tutkijat asettavat tutkimuslinjan niin ,että se ei ainakaan ole ristiriidassa rahoittajan etujen kanssa. Tutkinuksia voidaan ohjata siihen suuntaan kuin halutaan jättämällä tutkimuksen ulkopuolelle sellaisia osa-alueita jotka ovat ristiriidassa tutkimuksen halutun lopputuloksen kanssa.
Onhan siitä esimerkkejä olemassa. Silloin kun tehdään tutkimuksia useassa eri maassa niin pudotetaan ne maat pois joiden tulokset ei vastaa haluttua lopputulosta.
koko EU on ravitsemuksen suhteen samoilla linjoilla ja Puska on saanut EU:lta tunnustusta. Aivan selvää on että tutkimuspohja on pääasiassa muuta kuin suomalaista.
VHH:ta ei ole tutkittu riittävästi jotta voitaisiin olla varmoja sen turvallisuudesta. Kenties talidomidi-lääke osoitti mitä vajavaisesti tutkitun tuotteen päästäminen markkinoille voi aiheuttaa.
Alla ovat ne suositukset joihin ravitsemusohjeemme perustuvat. Ja sinä olet valmis väittämään että niistä suurin osa on maksettuja ja ohjailtuja tutkimuksia?
Tässä on lähteitä joihin perustuu STM:n ohjeet Suomessa ja sehän ohjailee KTL:n toimintaa.
Listassa on vasta tutkijat alkukirjaimella A-D, niitä on ihan Ö-kirjaimeen asti, viisitoista sivua.
Aalto, M., Kuokkanen, M., & Seppä, K. (2006). Kysy, kannusta, kirjaa – PHEPA -raportti haastaa miniinterventiotyöhön.
Suomen Lääkarilehti, 35(61), 3417.
Abbot, N. C., Stead, L. F., White, A. R., & Barnes, J. (1998). Hypnotherapy for smoking cessation: Cochrane
Database of Systematic Reviews: Reviews
ACSM Position Stand (1998a). American College of Sports Medicine Position Stand. Exercise and physical
activity for older adults. Medicine and Science in Sports and Exercise, 30(6), 992-1008.
ACSM Position Stand (1998b). American College of Sports Medicine Position Stand. The recommended
quantity and quality of exercise for developing and maintaining cardiorespiratory and muscular
fi tness, and fl exibility in healthy adults. Medicine and Science in Sports and Exercise, 30(6),
975-991.
Ahmad, S. (2005a). Closing the youth access gap: The projected health benefi ts and cost savings of a national
policy to raise the legal smoking age to 21 in the United States. Health Policy, 75(1), 74-84.
Ahmad, S. (2005b). The Cost-Effectiveness of Raising the Legal Smoking Age in California. Medical Decision
Making, 25(3), 330-340.
Alkoholiohjelma (2006). Alkoholiohjelma. Helsinki: Sosiaali - ja terveysministeriö.
American Geriatrics Society, & British Geriatrics Society (2001). Guideline for the prevention of falls in older
persons. Journal of the American Geriatric Society, 49, 664-672.
Ammerman, A. S., Lindquist, C. H., Lohr, K. N., & Hersey, J. (2002). The effi cacy of behavioral interventions to
modify dietary fat and fruit and vegetable intake: A review of the evidence. Preventive Medicine: An
International Journal Devoted to Practice and Theory, 35(1), 25-41.
Anderson, J. W., Konz, E. C., Frederich, R. C., & Wood, C. L. (2001). Long-term weight-loss maintenance: a
meta-analysis of US studies. American Journal of Clinical Nutrition, 74(5), 579-584.
Anderson, P., & Baumberg, B. (2006). Alcohol and Europe Institute of Alcohol Studies, UK.
Aromaa, A., & Koskinen, S. (Eds.) (2002). Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen
perustulokset. Helsinki: KTL.
Ashenden, R., Silagy, C., & Weller, D. (1997). A systematic review of the effectiveness of promoting lifestyle
change in general practice. Family Practice, 14(2), 160-175.
Astrup, A., Grunwald, G. K., Melanson, E. L., Saris, W. H., & Hill, J. O. (2000). The role of low-fat diets in body
weight control: a meta-analysis of ad libitum dietary intervention studies International Journal of
Obesity, 24(12), 1545-1552.
Autti-Rämö, I., & Ritvanen, A. (2005). Miten selvitämme, lisääntyvätkö alkoholin aiheuttamat sikiövauriot?
Suomen Lääkarilehti, 60(12–13), 1388–1389
Avenell, A., Gillespie, W. J., Gillespie, L. D., & O’Connell, D. L. (2005). Vitamin D and vitamin D analogues for
preventing fractures associated with involutional and post-menopausal osteoporosis The Cochrane
Library.
Bahr, R., & Krosshaug, T. (2005). Understanding injury mechanisms: a key component of preventing injuries in
sport. British Journal of Sports Medicine, 39(6), 324-329.
Bassuk, S. S., & Manson, J. E. (2005). Epidemiological evidence for the role of physical activity in reducing risk
of type 2 diabetes and cardiovascular disease. Journal of Applied Physiology, 99(3), 1193-1204.
Bertholet, N., Daeppen, J. B., Wietlisbach, V., Fleming, M., & Burnand, B. (2005). Reduction of alcohol
consumption by brief alcohol intervention in primary care: systematic review and meta-analysis.
Archives of Internal Medicine, 165(9), 986-995.
Bischoff-Ferrari, H., Dawson-Hughes, B., Staehelin, H., Bazemore, M., Zee, R., & Wong, J. (2004). Effect of
vitamin D on falls. A meta-analysis. JAMA, 291(16), 1999-2006.
Bischoff-Ferrari, H., Willet, W., Wong, J., Giovannucci, E., Dietrich, T., & Dawson-Hughes, B. (2005). Fracture
prevention with vitamin D supplementation. A meta-analysis of randomized cortrolled trials. JAMA,
293(18), 2257-2264.
Bize, R., Burnand, B., Mueller, Y., & Cornuz, J. (2005). Biomedical risk assessment as an aid for smoking
cessation: The Cochrane Collaboration.
Bonaiuti, D., Shea, B., Iovine, R., Negrini, S., Robinson, V., Kemper, H. C., et al. (2002). Exercise for preventing
and treating osteoporosis in postmenopausal women. : The Cochrane Collaboration.
Booth, F. W., Gordon, S. E., Carlson, C. J., & Hamilton, M. T. (2000). Waging war on modern chronic diseases:
primary prevention through exercise biology. Journal of Applied Physiology, 88(2), 774-787.
Booth, N., Rissanen, P., Sintonen, H., Aronen, P., Mäkelä, M., Jula, A., et al. (2006). Kohonneen verenpaineen
hoitosuosituksen kustannus-vaikuttavuusanalyysi – tulokset? In J. Klavus (Ed.), Terveystaloustiede
2006 pp. 45-49). Helsinki: Stakes.
Borgström, F., Carlsson, Å., Sintonen, H., Boonen, S., Haentjens, P., Burge, R., et al. (2006). The costeffectiveness
of risedronate in the treatment of osteoporosis: an international perspective.
Osteoporosis International(17), 996-1007.
Borodulin, K. (2006). Physical Activity, Fitness, Abdominal Obesity, and Cardiovascular Risk Factors in Finnish
Men and Women: The National FINRISK 2002 Study. Helsinki: University of Helsinki.
Boulware, L. E., Daumit, G. L., Frick, K. D., Minkovitz, C. S., Lawrence, R. S., & Powe, N. R. (2001). An
evidence-based review of patient-centered behavioral interventions for hypertension. American
Journal of Preventive Medicine, 21(3), 221-232.
Brown, L., Rosner, B., Willett, W. W., & Sacks, F. M. (1999). Cholesterol-lowering effects of dietary fi ber: a
meta-analysis. American Journal of Clinical Nutrition, 69(1), 30-42.
Brunner, E., Thorogood, M., Rees, K., & Hewitt, G. (2005). Dietary advice for reducing cardiovascular risk:
John Wiley & Sons, Ltd Chichester, UK
Brunner, E., White, I., Thorogood, M., Bristow, A., Curle, D., & Marmot, M. (1997). Can dietary interventions
change diet and cardiovascular risk factors: a meta-analysis of randomized controlled trials.
American Journal of Public Health, 87(9), 1415-1422.
Bull, F., Amstrong, T., Ham, T. D. S., Neiman, A., & Pratt, M. (2004). Physical inactivity. Global and Regional
Burden of Diseases Attributable to Selected Major Risk Factors: WHO.
Carr, A. B., & Ebbert, J. O. (2006). Interventions for tobacco cessation in the dental setting: Cochrane Database
of Systematic Reviews: Reviews
Chisholm, D., Rehm, J., van Ommeren, M., & Monteiro, M. (2004). Reducing the global burden of hazardous
alcohol use: a comparative cost-effectiveness analysis. Journal Stud Alcohol, 65, 782-793.
Colon-Emeric, C., Datta, S., & Matchar, D. (2003). An economic analysis of external hip protector use in
ambulatoy nursing facility residents. Age and Ageing, 32(1), 47-52.
Conn, V. S., Minor, M. A., Burks, K. J., Rantz, M. J., & Pomeroy, S. H. (2003). Integrative review of physical
activity intervention research with aging adults. Journal of the American Geriatrics Society, 51(8),
1159-1168.
Croghan, I. T., Offord, K. P., Evans, R. W., Schmidt, S., Gomez-Dahl, L. C., Schroeder, D. R., et al. (1997). Costeffectiveness
of treating nicotine dependence: the Mayo Clinic experience. Mayo Clinic Proceedings,
72(10), 917-924.
Cromwell, J., Bartosch, W. J., Fiore, M. C., Hasselblad, V., & Baker, T. (1997). Cost-effectiveness of the clinical
practice recommendations in the AHCPR guideline for smoking cessation. Jama-Journal of the
American Medical Association, 278(21), 1759-1766.
Cummings, S. R., Rubin, S. M., & Oster, G. (1989). The Cost-Effectiveness of Counseling Smokers to Quit.
Jama-Journal of the American Medical Association, 261(1), 75-79.
Curioni, C. C., & Lourenço, P. M. (2005). Long-term weight loss after diet and exercise: a systematic review.
International Journal of Obesity, 29(10), 1168-1174.
Curry, S. J., Grothaus, L. C., McAfee, T., & Pabiniak, C. (1998). Use and cost effectiveness of smoking-cessation
services under four insurance plans in a health maintenance organization. New England Journal of
Medicine, 339(10), 673-679.
Cyarto, E. V., Moorhead, G. E., & Brown, W. J. (2004). Updating the evidence relating to physical activity
intervention studies in older people. Journal of Science and Medicine in Sport, 7(1 Suppl), 30-38.
Dalziel, K., Segal, L., & Elley, C. R. (2006). Cost utility analysis of physical activity counselling in general
practice. Australian and New Zealand Journal of Public Health, 30(1), 57-63.
Department of health. (2004). At least fi ve a week: evidence on the impact of physical activity and its
relationship to health. A report from the chief Medical offi cer. London.
DiFranza, J. R., Peck, R. M., Radecki, T. E., & Savageau, J. A. (2001). What is the potential cost-effectiveness of
enforcing a prohibition on the sale of tobacco to minors? Preventive Medicine, 32(2), 168-174.
jonka turvallisuutta pitäisi tutkia. VHH:lla syötävät elintarvikkeet ovat olleet markkinoilla hyvin pitkään. Eläinrasvaakin on syöty jo paljon ennen kuin viljan viljelys on keksitty. Toisin on uusien margariinien laita jotka ovat olleet markkinoilla vasta muutamia vuosia, niistä ei voi ollakaan pitkäaikaisia tutkimustuloksia. Ne ovat vajavaisesti tutkittu jos ollenkaan ja kun katsoo kulutustilastoja margariinin räjähdysmäisen kulutuksen kasvun osalta niin käyrän nousu on yhteneväinen sairauksien lisääntymisen kanssa. Siinä meillä muhii todellinen talidomidin kaltainen sairauspommi.
VHH-ruokaa saa joka kaupasta ihan laillisesti ja luonnollinen ravinteikas vähähiilihydraattinen ruoka ei voi koskaan aiheuttaa mitään ongelmia terveydelle. Keinotekoiset ja prsessoidut elintarvikkeet sen sijaan ovat terveysriski.
Viljoja on syöty jo satoja tuhansia vuosia ennen kuin niitä alettiin viljelemään. Ennen ne kasvoivat villinä ja vasta lisääntyvä väestö pakotti ottamaan viljelyn käyttöön. Ei ne viljat ole tyhästä ilmaantunet.
Sairauksien ja lihavuuden lisääntyminen on tutkitusti todettu korreloivan liikunnan vähenemisen ja liian suuren enrgiansaannin kanssa (rasvassa sitä piisaa). Maargariineilla ei siinä ole mitään osuutta. Margariinit ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä ja koko ajan on sairaustilastoissa menty alaspäin.
VHH on kaikista dieeteistä keinotekoisin. Sitä ei ole mahdollista noudattaa ilman viime vuosisadalla kehittyneen tutkimusteknologian saavutuksia.
PS. Kenen maksamaksi laitat tuon tutkimuksen jossa todetaan mm. lihavuuden johtuvan liikunnan vähenemisestä? Lääkelaitokset eivät varmaan siihen kuvioon sovi, mutta kenties urheiluvälinevalmistajat ovat tällä kertaa olleet maskumiehinä? Ties vaikka Hiihtoliitto.
Milloin diabeteksen osalta ollaan menty tilastossa alaspäin? Missä sairaustilastoissa on menty alaspäin? Ehkä keripukki voisi olla sellainen. Vuonna 1950 diabeetikkoja oli noin 4000 ja nyt puolimiljoonaa. Kasvu on ollut jatkuvaa ja miljoona raja saavutetaan muutamassa vuodessa. Sydän-ja verisuonitauditkin lisääntyvät vaikka kuolemantapaukset ova vähentyneet hoitojen ja lääkkeiden ansiosta niin sairaudet ei.
Voisitko joskus lopettaa tuon suoranaisen valehtelun ja vääristelyn. Kyllä jokainen omilla aivoillaan ajatteleva tietää miten asiat maassa on.
Harrastusliikunta päinvastoin on lisääntynyt viime vuosina kun vapaa-aikaa on enemmän mutta teollisuuden automatisoinnin ja autoistumisen myötä työn rasittavuus on ratkaisevasti vähentynyt eikä silloin kannata syödä kuin ojankaivaja lapionsa tai metsuri sahan ja kirveen kanssa. Koneet hoitavat kaiken ja työntekijä painaa vain nappeja.
Lihavuus johtuu väärästä ruokavaliosta ja vääristä suosituksista. Liikunta on varsin huono laihdutuskeino.
oikean suuntaisia tutkimuksia. Mielenkiinnolla odotellaan tuloksia. Olisi voinut aloittaa vuosikymmeniä sitten mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/ktl_tutkii/tutkimus/ravitsemus/elsa_-tutkimus/
ELSA-tutkimus keskittyy elintarvikkeiden ja sokeriaineenvaihdunnan yhteyksiin
Elintarvikkeet ja sokeriaineenvaihdunta (ELSA) -tutkimus alkoi vuonna 2004. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida suomalaisen ruokavalion merkittävien hiilihydraattien lähteiden veren sokeri-, insuliini- ja muita aineenvaihdunnan vasteita ja laatia suomalaisten elintarvikkeiden glykemiaindeksi (glykeeminen indeksi, GI) -tietokanta. Tarkoitus on lisätä ymmärtämystä siitä, miten nauttimamme hiilihydraattipitoisen ruoan aiheuttamat aineenvaihdunnan muutokset voivat selittää ylipainoa ja lisääntynyttä kroonisten sairauksien riskiä. ELSA-tutkimus jakautuu kokeelliseen ja epidemiologiseen osaan.
Mikä on glykemiaindeksi?
Glykemiaindeksi kuvaa ravinnon hiilihydraattien aiheuttamaa verensokerin muutosta glukoosin (GI=100) vaikutukseen verrattuna. Jos ruoan GI on suuri, verensokeri nousee aterian jälkeen voimakkaasti. Tämä aiheuttaa suuren insuliinivasteen, mikä laskee verensokeria.
Insuliini on puolestaan yhteydessä moniin aineenvaihdunnan jatkoreaktioihin. Pienen GI:n elintarvike aiheuttaa pienemmän ja tasaisemman verensokerin ja aikaansaa pienemmän insuliinipitoisuuden muutoksen. Glykemiakuormassa (GL) otetaan GI:n lisäksi huomioon ruoan sisältämä hiilihydraattien määrä. Glykemiakuorman ajatellaan GI:ä paremmin kuvaavan ruoasta sokeriaineenvaihdunnalle aiheutuvaa kokonaisrasitusta, koska sekä hiilihydraatin laatu että annoksen suuruus vaikuttavat verensokeripitoisuuden vaihteluun.
Tutkittavina ovat yksittäiset elintarvikkeet, ateriakokonaisuudet ja juomat
Useat menetelmälliset valinnat vaikuttavat GI-määrityksen laatuun ja ELSA-tutkimuksessa on pyritty kehittämään GI-mittausmenetelmän luotettavuutta. Tavoitteena on myös selvittää, minkälainen glykeeminen vaste suuren GI:n ruoalla on silloin, kun se nautitaan aterian osana.
Kiinteiden ruokalajien lisäksi tutkimuksessa analysoidaan juomien GI-arvoja. ELSA-tutkimuksessa on tähän mennessä testattu lähes 50 suomalaisten hiilihydraattien saannin kannalta tärkeän elintarvikkeen tai elintarvikeyhdistelmän glykemiaindeksit. Näitä tietoja hyödynnetään edelleen glykemiaindeksin ja -kuorman yhteyksiä sairastuvuuteen selvittävissä epidemiologisissa tutkimuksissa. Niiden aineistoina käytetään suuria kohorttiaineistoja, kuten SETTI, Idefix ja Dilgom.
Tämän lisäksi ateriakokeissa tutkitaan elintarvikkeiden aiheuttamia insuliini- ja rasva-aineenvaihdunnan vasteita vapaaehtoisilla tutkittavilla ja verivasteiden yhteyksiä kroonisten sairauksien riskiin väestöaineistoissa. Tutkimuksen päärahoittajia ovat Suomen Akatemia ja Maa- ja metsätalousministeriö.
Sinä et sitä taida juuri tehdä.
Jokainen ajattelmaan kykenevä tajuaa että 50-luvlla diabeetikot elivät paljon lyhyemmän ajan kun nyt eikä diabetesta diagnosoitu kuten nyt koska sitä ei yleensäkään juuri tehty ennen kuin oireet olivat selvät.
Nykyään diabeetikot elävät kymmeniä vuosia kauemmin ja jokainen saa tietää daibeteksestaan jo varhaisessa vaiheessa, ja tämä määrä näkyy nimenomaan tilastoissa. Näin on selvää että heidän määränsäkin on nyt isompi.
Montakohan kertaa tämäkin päivänselvä asia on sinulle kerrottu. Onko se sinulle liian vaikea asia käsittää vai viekö tämä tosiasia pohjan pois propagandastasi?
SV-tautien määrä on laskenut jatkuvasti ja on nyt niin alhaalla kuin olla voi. Ja uhrina ovat ne jotka eivät noudata Pekan ohjeita. Tokkopa he noudattaisivat VHH:ta senkään vertaa.
Liikuntaa harrastetaan keskimäärin vain puolet siitä mitä pitäisi eikä sitä tehdä pelkästään laihtumisen takia, sitä tehdään myös huvin ja muun hyödyn vuoksi. Näin on, vaikket sitä huomaakaan, on ihmisiä joiden koko elämä ja teot eivät pyöri pelkästään laihtumisen ja ruoan ympärillä kuten VHH:laisilla.
Harrastusliikunnan määrä lienee kasvanut mutta kun se ei jakaannu tasaisesti. Liikkumatonta ei auta se jos joku toinen liikkuu hänenkin edestään.
Jos kuvittelet että ihmisen luontaiset liikunnan tarpeet tulevat hoidettua jollakin ruokavaliolla niin tie turmioon on auki. Ainoa oikea tapa on toimia originaalin tarpeen mukaan eli liikkua riittävästi ja rakentaa ruokailutapansa sen mukaan. Sen töllön vahtaamisesta voi hyvin nipistää muutaman tunnin viikossa.
pyörvän vhh:n vastustamisen ympärillä, ehditko enää lenkille.
palstaa valvomatta ja siksi lenkit saa jäädä. Sillä aikaa joku voi kirjoittaa jotain positiivista VHH:sta ja siihen tämän häirikön pitää vastata välittömästi. Hänen elämänsä rakentuu VHH:n vastustamiseen ja muuta siihen ei mahdu. Säälittävää mutta totta.