Mikä tässä nyt oikein....luulin jo päässeeni sinusta koska itselläni oli pieni romanssi matkalla...nyt kun ollaan kimpassa töissä, totean että niin, teet edelleen vaikutuksen.en ole juuri nähnyt sinun hymyilevän enkä laskevan leikkiä(kuten ennen)ja melkein kohtelet minua kuin ilmaa....siitä huolimatta en voi olla lähelläsi tuntematta sitä jotain...minkä oletin kadonneen...
Sinä olet
minulle yhä
41289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
unohda koko juttu ja hae itsellesi toinen kohde!!
aloittajan? Et mistään.
minäkin matkalla, koin pienen romanssin, mutta ei se tunteitani sinuun poistanut. Nyt vaihdan työpistettä ja emme tule näkemään enää...Jos sinulla ei ole halukkuutta tehdä asian eteen mitään, on vain unohdettava, teen jo surutyötä, sillä minä tein jo aloitteen, etkä sinä vastannut viestiini...siis unohdan sinut...se vain on niin vaikeaa..mutta olen liian rikki jatkaakseni..on suojeltava itseään..turhilta tunteilta, jos ne ovat vain yksipuolisia...
sitten löysin ne vasemmasta taskusta, vaikka yleensä käytän oikeaa taskua.
Tästä se dementia sitten lähtee vyörymään...