Olen menossa rinnankorjausleikkaukseen tram-menetelmällä. Kertoisitteko saman läpikäyneet ko. toimenpiteestä? Eniten pelottaa tuo vatsasta otettava iso pala, miten paraneminen tapahtuu ja kuinka kauan vatsa aristaa? Lääkärini kertoi että vatsaan tullaan myös laittamaan ns.tyräverkko, onko siitä mahdollisia harmeja myöhemmin? Lisäksi pelottaa mahdollinen kasvaimen uusiminen, miten tekorinnan alta voidaan havaita uusia kasvaimia? Paljon kysymyksiä tällä hetkellä...välillä tuntuu että olisiko helpompi olla ilman rintaa kuin ryhtyä tälläiseen isoon leikkaukseen, ikääkin kun on jo lähemmäs 60vuotta...
Tram-rinnankorjausleikkaus edessä
Jänskittää
7765
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mahdollisuudet onnistua lienee fifty/fifty.Itselleni tehtiin 7 vuotta sitten kyseinen leikkaus,eikä siinä muu onnistunut kuin jäin henkiin.Sehän on jo paljon se.Ulkonäkö meni mutta en ole uskaltanut uusintaleikkaukseen.Huomattavasti vähemmällä olisin päässyt kun olisi leikattu vain se rinta pois.Vatsasta vieläkin näkee ison leikkausarven ja pitkään näytti kuin olisi ollut kengurunreppu.Rinta taas on puolet pienempi kuin toinen ja muutoinkin epäonnistunut.Kannattaa miettiä tarkkaan antaako repiä koko Kropan vai vain sen rinnan.Niin napakin tietysti siirretään.
Viestissäsi et suhtautunut kovinkaan positiivisesti ko. tramleikkaukseen. Kertoisitko please tarkemmin niistä epäonnistumisistasi. Oliko esim. kipuja, miten kauan ja koska vatsasi oli kivuton...vai onko vieläkään???
Nyt kuule turhaan pelottelet kanssasisariasi. Tunnen monta naista, joille on tehty uusi rinta vatsasta ja heillä kaikilla leikkaus on onnistunut hyvin ja he ovat todellakin saaneet uuden kauniin rinnan, joka pysyy "kiinni" eikä tipahda juoksulenkillä. Kaikkiin leikkauksiin, pieniinkin, totta kai liittyy riskejä mutta ei yksi pääsky kesää tee. Olen pahoillani jos sinulla on ollut epäonnea, mutta olet poikkeustapaus. Moni syövän takia rintansa menettänyt todella miettii leikkaukseen menoa, etkä saa viedä heiltä toivoa tuollaisella mustamaalaamisella.
Eihän nämä leikkaukset ole koskaan satavarmoja. Näin se valitettavasti menee. Ihan hyvä kuulla tälläinen versio. Itseäni leikattu paljon, enkä ihmettele yhtään.
Nykyisin on kuitenkin ihan kiva apu tuo rasvansiirto rintaan. Sillä voidaan ehkä sinunkin tilannettasi vielä korjata. Minulle siirretty rasvaa toiseen rintaan ja olen todella hämmentynyt vaikutuksesta. Kannattaa ottaa nimenomaan tuo uusi rasvansiirtomenetelmä, eli WAL. Se on ns. vesisuihkurasvansiirto uudella koneella. Rasvasolut saadaan tällä menetelmällä pysymään melko hyvin elinkelpoisena.
Tehdään toistaiseksi vasta muutamassa paikassa Suomessa.
Niinhän minä puhuinkin omasta kokemuksestani ja siihen aikaan sattuneista tapauksista.Siitä on 7 vuotta ja todellakaan en ole ennallani.Mutta jokainen tapaus on omanlaisensa ja riskit liittyy kaikkiin leikkauksiin pieniinkin saatikka näin suuriin.Ihannetilanne on että kaikki menee hyvin ja toivon todella että niin kävisi.Mutta turhan paljon on meitä harjoituskappaleita.Eikä tämä ole panettelua vaan tosiasia.Tietysti voisin kaunistella.Mutta se olisi epärealistista.Parempi kun ei ota kantaa tähän asiaan puolesta eikä vastaan.
Kiitos omasta näkemyksestäsi ja siitä , että jaksat kertoa toisille.
Minulla leikattu vatsaa, nahkan poisto, lähes vastaavaa kuin sinulla. Korjauksia sille jouduttiin tekemään useita. Nyt on lopulta suurinpiirtein tyydyttävän näköinen, ihmeellisiä "hermosärkyjä" tosin yhdessä kohtaa. Itse haava, arpi, on jopa siistin näköinen, huomaamaton. Taitaa olla tyrän alkua, hieman oirehtii niin. Mutta tietäisittepä vaan, montako kertaa hoitopedillä tuli maattua tämän tuloksen saamiseksi.
Rinnat myös korjattiin (myöhemmin). Nämäkin ihan omasta aloitteesta siis. No, rintoja (kainaloa)on leikelty nyt "vasta" kolme kertaa. Vielä aion mennä yhteen trimmaukseen, jotta kainaloalue saataisiin siistiksi.
Nämä plastiikkaleikkaukset eivät ole koskaan niin yksinkertaisia.
Se kyllä ihmetyttää, miksi tälläkin palstalla heti ikäänkuin vastustetaan, jos joku uskaltautuu kertoa negatiivisista kokemuksistaan.
Nämähän on teidänkin parhaaksi, tiedoksi, miten joskus voi käydä. Tai ei kai se ole edes mikään "joskus", vaan itseasiassa melko tavallista, että noita jälkitrimmauksia tarvitaan. Hyvä vaan tietää etukäteen.
Sinun tilanteesi on tietysti vielä erilainen, koska lähtökohtahan ei ollut ns. kaunistautuminen, kuten esim. monella.
Kaikkea hyvää sinulle.
Kolme kertaa minäkin olin leikkauksessa ja vieläkin pitäisi jos meinaa saada itsensä kuntoon.Se vaatii loputtomasti aikaa ja kun olen vielä työelämässä ei oikein voi irrottautua.siitä olen toki kiitollinen että olen elossa.Ja suht.koht.toimintakykyinen.Jospa vielä rohkaistun hoitamaan asian loppuun.Pidän paljon uimisesta ja siitä olen luopunut kun ei kestä katseita enää.Turhamaistahan se on.Enkä minä hirveästi tätä asiaa enää ajattele.