en ymmärrä, tänäänkin söin hyvin ja terveellisesti koko päivän ajan, n. 2000 kcal, jotka tulivat mm. kanasta, perunasta, vihanneksista, 2 hedelmästä, 4 ruisleivästä, yhdestä keksistä. joten luulis, että ei aiheuttais mitään ihme "mässäyskohtauksia".. no, äsken olin jo sängyssä rupee nukkumaan, niin oli pakko ruveta tekee ruokaa, ei ollu tod siis nälkä, teki vaan hemmetisti mieli. vedin 2 isoa juustosämpylää, 2 lautasellista makaronia ja 8 lihapullaa, nyt oon ihan ähky, ja kamppailen itteni kanssa etten lähtis oksentamaan näitä ulos... mistä tää voi johtua, hirvee mässäämisen himo, vaikka kuitenkin muuten syön terveellisesti ja hyvin...? aiheuttaako lievä masennus oikeesti tämmöstäkin... mulla nimittäin on todettu, mutta tää vaan masentaa lisää, kun lihon entisestään.. onko teillä mitään vinkkejä, miten saisin tän nämä kohtaukset kuriin..?
mitä tämä on....??
minäminävain....
6411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja vielä lisään, että olen 18-vuotias tyttö, 166 cm ja 79 kiloa.. en tiiä onko noista tiedoista nyt jotakin hyötyä, mutta laitoinpa nyt kuitenkin..
Tuliko mieleesi ikäviä ajatuksia? Ahdistusta? Soitkö niitä poistaaksesi?
Itseasiassa nyt kun sanoit, niin ahdisti kyllä hirveästi, ennen kuin yritin ruveta nukkumaan ja sitten lähdin ahmimaan. Multa on kuollut puoli vuotta sitten kihlattuni, ja niitä asioita muistaakseni silloin mietin.. Ja oikeasti taidan kyllä mässäillä ahdistukseen. Mutta miten voin saada tämän mässäilyn kuriin ikinä, kun nuo asiat kuitenkin aina ahdistaa.... Pitää varmaan puhua lääkärille.
Mulla on tosiaan laihdutus hyvässä vauhdissa. Mulla ei varsinaista ahmimista ollutkaan, mutta liian raskasta iltasyömistä ja herkuttelua kyllä. Varauduin aina etukäteen, ettei vaan nälkäisenä tarvinnut nukkumaan mennä. Jos olin ollut huolimaton, eikä kotona ollut suklaata, keitin kinuskia vaikka yöllä. Ehkä vuosi sitten pystyin tunnistamaan itsestäni ahdistuksentorjuntasyömisen. Kurissa se on ollut noin kuukauden. Luultavasti pelkkä asian tajuaminen ja sen hiljainen sulattelu sekä metabolisen oireyhtymän alkuoireet ovat antaneet motivaatiota.
Itse olen sitä mieltä, että itsensä tuhoaminen syömällä johtuu aina psyykkisistä syistä. Ehkä voisit harkita terapiaa tai jotain pääkopan hoitoa, ettei tämä surukriisissä opittu käytös jää päälle.
Ei kannata säikähtää. Ihmiskeho on kehittynyt miljoonia vuosia muotoonsa, mikä se tänä päivänä on. Siihen kuuluu erilaisia mekanismeja säästää energiavaroja (olet kuullut varmaan ns. "säästöliekistä",joka tulee jos ei syö mitään). Kun paljon syövä aloittaa niukan ruokavalion, voi parin päivän kuurin päästä keho vain päästää aivoihin kemiallisen viestin: nyt tarvitaan energiaa, ja vauhdilla! Aivot tottelevat. Jos todella osaa pitää itsestään kiinni, taistelee tuota tunnetta vastaan. Seuraavana ja sitä seuraavana siitä ei ole tietoakaan. Ainakaan niin voimakkaana.
Nyt vaan tsemppiä äläkä anna tämän pikku takapakin lannistaa. Tärkeää on pitää mielessä viikko kerrallaan mitä syö: jos toisena päivänä enemmän, toisena päivänä vähemmän.
"n. 2000 kcal, jotka tulivat mm. kanasta, perunasta, vihanneksista, 2 hedelmästä, 4 ruisleivästä, yhdestä keksistä"
Mietin vaan, että laskitko sitten varmasti kalorit oikein... tai siis söitkö sitten paljon muuta vielä mitä tosta listasta puuttuu? kun noista mainitsemistas tulee tuskin edes 1000 kcaloria, ellet sitten ihan hirmuisesti kanaa ja perunaa syöny.
Mutta mikäli ongelmasi on ns. psyykkinen, niin siitä ei kyllä itsellä ole kokemusta. itsellä vaan noita ahmimiskohtauksia ilmenee vain silloin kun on syönyt liian vähän...
mutta onnea kuitenkin painon pudotukseen ja iloista kevään alkua sinulle :)