Täällä Hugeliini kyselee, miten kanssasisarten elämä on jatkunut syksyisen rintojen pienennyksen jälkeen. Oletteko olleet tyytyväisiä, parantuneet hyvin yms. Itse olen tosi tyytyväinen tulokseen, on ollut ihanaa saada itselleen rinnat, joiden kanssa voi urheilla eikä tarvitse aina pukeutua kaapuihin. Olen aloittanut kuntoilun oikein tosimielellä ja nyt siitä leikkauksesta joka oli elokuussa olen laihtunut reilut 6 kg. Tosin menihän siinä ensin pari kuukautta kun ei oikein uskaltanut mitään tehdä, mutta nyt riittää virtaa. Ihana on ollut ostella ihania uusia alusvaatteita ja paitoja !!!
Ilmoitelkaa itsestänne, mikäli aikaa vaan löytyy.
Ilmoitelkaa itsestänne, mikäli aikaa vaan löytyy.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvin ainakin täällä on mennyt. Pari kolme kuukautta leikkauksesta liikunta oli edelleen aika rajoittunutta, kun hypyt yms. tuntuivat inhottavalta, mutta nyt olen menestyksellä käynyt kuntosalilla, ei ongelmia. Arvet näyttää kohtalaisilta, ilmeisesti kainaloissa on jonkinlaista jumiin jäänyttä verta arvessa, mutta pikkuhiljaa vaalenevat. Uusia rintsikoita on kyllä ollut kiva ostaa ;) Kroppa on sopusuhtaisemman näköinen, eikä leikkaus ole hetkeäkään kaduttanut :) Niska- ja hartiakivut on myös helpottuneet.
Tervehdys!
Kiva olisi kuulla kaikkien kuulumisia! Olenkin palstaa ja noita kolmea blogia seuraillut mielekiinnolla, kuvatkin kiinnostavat.
Itse olin leikkauksessa lauantaina, joten sen kummempia kuulumisia ei ole. Kaikki meni hyvin ja kipujakaan ei juuri ole ollut, tai sitten ovat pysyneet lääkityksellä pois. Haavat näyttävt siisteiltä ja olen niin ylpeä näistä uusista tuuteistani, ettei ole tottakaan:)Tokihan niissä on mustelmia ja ovat turvonneet, mutta kyllä ne vaan on kauniit:)
Liivikauppaan pitäisi mennä ja eilen tilasin arpiini öljyjä. Niitä saa tosin käyttää vasta sitten kun haavat ovat kunnolla kiinni, mutta ovatpahan sitten valmiina.
Te konkarit kun nyt ostelette uusia liivejä ja puseroita, miten kokonne on muuttunut?
Kuinka/mitä olette kertoneet kavereille/tutuille/duunikavereille leikkauksesta?
Mulla oli koko 80E ennen leikkausta. Nyt olen ostanut liivit, jotka ovat 75B(C) mallista riippuen. Kyllä on ollut hauskoja hetkiä kun kerran tässä kokeilin vanhoja liivejäni, sai kyllä hyvät naurut. Toisaalta järkytti se, että miten rinnat on voinut olla niin suuret. Olin vielä ottanut kuvia juuri ennen leikkausta itsestäni, jossa näkyvät kirurgin piirroksetkin. Kyllä oli kamalaa katsottavaa. Kyllä harmittaa, että en ollut lähtenyt tähän operaatioon aikaisemmin. Monta vuotta mennyt niska-selkäsärkyjen kanssa ja itsetunto on ollut nollassa.
Nyt olen käynyt vesijumpassa ja sain mieheltäni crosstrainerin, jolla "pöristelen" vähintään 4 päivänä viikossa, hyvä katsella samalla Emmerdalea. Liikunnan ilo on löytynyt uudestaan.
Noista vaatteista vielä sen verran, että sovitin tässä viime viikolla erästä kesäpaitaa. Tuntui kuin olisi astunut telttaan, kyllä se kokoero on huomattava.
Minä kerroin reilusti ystäville ja työkavereille (kaikki naisia) leikkauksesta, jopa pomolle. Kaikki ymmärsivät tosi hyvin syyn leikkaukseen.
Suosittelen kyllä kaikille.
Nyt syksyllä on sitten se viimeinen jälkitarkastus. Oikean rinnan ulkosivulla minulla on ihan pieni "koirankorva", mutta luulen, että sille ei tehdä mitään. Ei näy oikeastaan, eikä ainakaan minua haittaa. Katsotaan miten käy.
Kerro sinäkin toipumisestasi, ehkä voimme antaa vinkkejä.
Hei vaan! Tosi hyvää kuuluu tännekin! Mä kanssa syksyllä näitä lueskelin ahkeraan, kun olin kanssa leikkauksessa elokuun lopussa. Mä olen todella tyytyväinen omaan olooni nykyään. Ja vieläkin välillä jää peilin eteen kökkimään. Olen myös huomannut (turhamaista) että nyt tykkään pitää melko avonaisia paitoja enkä haluu piilotella niinkuin ennen, ihan hassua! Ja paljon hoikemmalta näytän vaikka en ookkaan yhtään laihtunut niinkuin sulla on sekin onni ollut ;) Toivotan kaikkea hyvää myös muille jotka ovat täällä kirjoitelleet!