Minulla oli kaksi hyvää kaveria, sellaisia hymyileviä ja tavallisia, jotka aina halusivat miellyttää opettajia ja luokkatovereita, eivätkä koskaan olleet pahalla tuulella. He ovat pärjänneet työelämässäkin. Kun kuljin heidän kanssaan kaupoissa, saattoi joku luokan koviksista olla samassa kaupassa katsomassa vaatteita.
Tyypillistä oli, että minä myös yritin katsoa luokan kovista ja tervehdin, mutta kovis tuijotti vain kaveriani ja tervehti tätä. Minua saatettiin vain vilkaista ylimielisesti.
Sama on jatkunut työelämässä, mutta työelämässä en enää ole vain surrut itsekseni, vaan olen nostanut kissan pöydälle. Seurauksena on ollut, että minut on leimattu psyykkisesti sairaaksi, ja sillä tavoin saatu pihalle.
Jatkan kuitenkin taisteluani... Parasta kuitenkin on, että kahden kouluaikaisen ystäväni kanssa olemme kontaktissa vieläkin, vaikka kaikki kolme asumme eri maissa.
Tyypillistä oli, että minä myös yritin katsoa luokan kovista ja tervehdin, mutta kovis tuijotti vain kaveriani ja tervehti tätä. Minua saatettiin vain vilkaista ylimielisesti.
Sama on jatkunut työelämässä, mutta työelämässä en enää ole vain surrut itsekseni, vaan olen nostanut kissan pöydälle. Seurauksena on ollut, että minut on leimattu psyykkisesti sairaaksi, ja sillä tavoin saatu pihalle.
Jatkan kuitenkin taisteluani... Parasta kuitenkin on, että kahden kouluaikaisen ystäväni kanssa olemme kontaktissa vieläkin, vaikka kaikki kolme asumme eri maissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mutta aatteles kun nykyään ovat seurakunnatkin sellaisia paikkoja ja siellä sentään pitäisi vallita keskinäinen rakkaus, eikä kyseessä ole edes mitkään mammuttiseurakunnat. Tämä oli ainakin minulle aikamoinen shokki.
Jari Sarasvuo on sanonut semaarissa:
" seurakunnan työt ovat nykyään helvetistä."
(luin Taloussanomista kun odottelin hammaslääkärivuoroani joten en muista missä se seminaari oli.)
Mutta aloittajan puheenvuoroon, varmasti olet ookoo ja jees.
Mutta jos sulla on pistävä katse, tai olet luonteeeltasi ailahtelevainen, jotkut ei arvaa tervehtiä.
Itse olen huomannut seuraavaa: vanhat tutut kyllä morjestaa hyvinkin kun ovat itse tiskin takana, tai seisovat yrityksensä oven suussa tupakalla, mutta jos he itse ovat vapaalla, ei olla huomaavinaankaan.
Eli tervehditään ikäänkuin työn puolesta vain.
Vaikka ollaan muuten tuttuja vanhoista työpaikoista tai koulunpenkistä.
Aluksi olin ihmeissäni tästä, mutta itse en käytä vanhojen tuttavien yrityksiä ostopaikkanani.
Ne tuskin siitä vähät välittää, tämä on vähän tälläistä täällä pienellä paikkakunnalla.
Onneksi bussit kulkee isompaan kaupunkiin sentään tunnin välein.
Se riippuu ihan siitä.
Miksi haluaisit suosiota kovikselta? Ehkä olit liian pelkuri ettet kelvannut hänen piiriin. Mielestäni ongelma on se, että ihmiset eivät kestä sitä. Jotkut on sellasia että he vaativat miten heitä pitäisi kohdella, ja sitten kun niin ei tapahdu, kokevat että kiusataan. Kaikilla on tietysti oikeus käyttäytyä miten tahtoo. En mun tarvi tervehtiä spurgulle takaisin vaikka ne tervehtiikin mua, mutta tein kuitenkin niin kohteliaisuudesta. Mutta sitten ne kävi liian tuttavallisiks ja lakkasin huomaamasta ja ne jätti mut rauhaan. Siten päätän ketä on ympärilläni. Ei siinä ole mitään väärää. Ei mun tarvi miellyttää kaikkia.
Ihmiset on kuin palapelinpaloja, jotkut sopivat yhteen toiset eivät. Jos ei sovi, on tosi vaikea yrittää toimia sitä vastaan.
"Jotkut on sellasia että he vaativat miten heitä pitäisi kohdella, ja sitten kun niin ei tapahdu, kokevat että kiusataan"
Minun työpaikallani teetettiin kylmän rauhallisesti omia hommia ja uutena työntekijänä tietämättäni tein. Väsyin ja tiedustelin meneekö homma ihan näin ja sain kuulla, että ei.
Siitäkös porukka kuohahti ja nyt olen silmätikkuna toden teolla ja he tekevät kaikesta liikkeistäni valituslistaa potkuja varten.
Olen ollut pienestä pitäen kiusattu joka jatkuu näköjään hautaan asti. Jos en tee toisten pillin mukaan saan tuntea sen nahoissani.
Itse en pidä riidoista ja haluaisin ilmapiirin olevan hyvä, mutta omia oikeuksia minulla ei tunnu saavan olla.
Ei muakaa edellisessä työpaikassa tervehtinyt eräs nainen johon olin ihastunut. sain huutaa sille loppu vaiheessa TERVE! jo lähes 120db:n voimalla ja sitten kaikki katsoivat haavi auki. Mutta tämä naikkonen olokin hieman yksinkertainen: Oli 30vee, pukeutu kun 4vee ja ajatteli kun 12vee. Oli se kauheeta :S