Tiedän, tämä mies on varattu. Meillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Hän on naimisissa, minä vapaa ja tapaamme joka viikko. Hänellä on jotain tunteita minua kohtaan, mutta ei mitään verrattuna vaimoon.
Minua ei toisaalta sureta asia, on niin selvää ettei meistä ikinä tule paria ja silti olen rakastunut sydänjuuria myöten. Tämä mies on täysin sitä mitä ihannemieheltäni odottaisin enkä tiedä kuinka voin olla enää kenenkään muun kanssa? Rima on tämän miehen jäljiltä aivan liian korkealla, että siihen yltäisi juuri kukaan.
Toisaalta en edes etsi mitään, mutta mietin vain kuinka mennä eteenpäin kun tämä meidän juttumme loppuu?
Ehkä on typerää edes kysyä täällä, miksi mies joka rakastaa (omien sanojensa mukaan) vaimoaan yli kaiken, käy minun luonani, palaa minun syliini ja lähelleni, suutelee minua pitkään ja hellästi... Miten ihmeessä pystyy katsomaan vaimoaan silmiin ja rakastelemaan tätä vietettyään minun kanssani aivan mielettömiä hetkiä sylitysten.
Minkälainen ihminen kykenee moiseen..? Minä, joka olen vapaa yritin kiinnostua toisesta ja päädyttiin sänkyyn asti, mutta jälkeen päin oli niin kamalan paha olla, että jää ainoaksi kerraksi. Sydän kuuluu tälle varatulle miehelle, tunnen niin paljon häntä kohtaan etten pysty olemaan muiden kanssa. Tiedän, on aika sairasta, mutta suojelee minua itseäni turhilta hölmöilyiltä. Odotan sitä ihmistä, joka oikeasti osuu sydämeen ennen kuin päästän ketään fyysisesti lähelleni...
Kieroa touhua...
Minua ei toisaalta sureta asia, on niin selvää ettei meistä ikinä tule paria ja silti olen rakastunut sydänjuuria myöten. Tämä mies on täysin sitä mitä ihannemieheltäni odottaisin enkä tiedä kuinka voin olla enää kenenkään muun kanssa? Rima on tämän miehen jäljiltä aivan liian korkealla, että siihen yltäisi juuri kukaan.
Toisaalta en edes etsi mitään, mutta mietin vain kuinka mennä eteenpäin kun tämä meidän juttumme loppuu?
Ehkä on typerää edes kysyä täällä, miksi mies joka rakastaa (omien sanojensa mukaan) vaimoaan yli kaiken, käy minun luonani, palaa minun syliini ja lähelleni, suutelee minua pitkään ja hellästi... Miten ihmeessä pystyy katsomaan vaimoaan silmiin ja rakastelemaan tätä vietettyään minun kanssani aivan mielettömiä hetkiä sylitysten.
Minkälainen ihminen kykenee moiseen..? Minä, joka olen vapaa yritin kiinnostua toisesta ja päädyttiin sänkyyn asti, mutta jälkeen päin oli niin kamalan paha olla, että jää ainoaksi kerraksi. Sydän kuuluu tälle varatulle miehelle, tunnen niin paljon häntä kohtaan etten pysty olemaan muiden kanssa. Tiedän, on aika sairasta, mutta suojelee minua itseäni turhilta hölmöilyiltä. Odotan sitä ihmistä, joka oikeasti osuu sydämeen ennen kuin päästän ketään fyysisesti lähelleni...
Kieroa touhua...
Vastaukset 29
Vanhimmat
No oliskohan se seksi joka miestä luoksesi vetää? Saa kotona ja saa sinulta, mikäpä miehellä ollessa. Oletko kysynyt, miten pystyy kotona rakastelemaan, kun on juuri viettänyt kanssasi mielettömiä hetkiä sylityksin? Älä ole sinisilmäinen. Pelimiehet pystyy moiseen. Et varmasti ole ainoa toinen nainen miehen elämässä. Vai uskotko olevasi? Ehkä olet se, jonka luona vierailee useimmiten? Eihän sitä kukaan tunteilleen mitään voi. Enkä usko, että kaikki miehet voivat olla niin tunteettomia, että panevat vaikka eivät yhtään tykkäisi. Jotain tunteita varmasti on, ehkä hieman ihastusta. Sitä en tiedä, onko se ihastusta sinuun vaiko siihen jännittävään tunteeseen. Puhun kokemuksesta. Mutta usko pois, vielä pystyt jonkun muunkin kanssa seurustelemaan, kun ensi huuma haihtuu ja sinulle tulee huono omatunto. Se nimittäin iskee aivan varmasti. Ole varovainen, ettei se vaimo pääse iskemään ensin. Voi käydä köpelösti sinulle. Mies sen kun vaan jatkaa porskuttamistaan käryn käytyä. Niin se vaan menee. Vaimot ei valitetttavasti usko, että se oma mies olisi vapaaehtoisesti ja omasta halustaan vieraissa käynyt.
Niin, seksi on ilmeinen vastaus kyllä...
Jäin vain miettimään noita sanojasi, että minun pitäisi varoa vaimoa... Ehkä, mutta mitäpä te vaimot olisitte valmiita tekemään ihmiselle, joka jakaa hetkiä miehenne kanssa?
Tosin en usko, että vaimo tietää. Perustelemaan täällä en ala syitä.
Ehkä en ole ainoa tälle miehelle, mutta jotain tunteita hänellä minuakin kohtaan on - mutta kuten aiemmin kirjoitin, niin ei mitään verrattuna vaimoonsa... Ja siitä huolimatta...
Voi kun tulisi vastaan jostain samoilla ominaisuuksilla varustettu mies (pettämistä lukuunottamatta). Niin ja en usko, että suhde rakoilee tällä miehellä. On antanut ymmärtää heillä asioiden olevan melko hyvin, mitä nyt pieniä arkipäivän vaikeuksia tulee eteen.
Löytyisikö miehiä vastaamaan; missä vaiheessa tunteet tulevat mukaan kuvioon, vai tulevatko ollenkaan? Entä jos suhde on käynnistynyt ihastuksesta ja muuttunut tapailuksi läheisissä merkeissä..? Mistä tässä on kyse?
Jos on vain pelailua, niin sitten meitä on kaksi pelikentällä... Olen vain liian ihastunut päästämään irti tästä miehestä - vielä.
Kirjoitin omia mietelmiäni, en vaimon ominaisuudessa, samanlainen tilanne itselläni menossa ja kestänyt jo kauan. Joten ymmärrän sinua täysin.Tiedän jopa tuon, että kukaan muu ei kiinnosta ja seksi jonkun muun kanssa on aivan kamalaa. Käsittämätöntä, kyllähän vapaana ihmisenä pitäisi pystyä nauttimaan siitä myös jonkun toisen vapaan kanssa. Mutta kun ei. Tuo vaimojen ilkeys, jos suhde paljastuu ja kuka siitä eniten kärsii, siitä olen varma. Se toinen nainen. Jos hyvin osaatte homman hoitaa, vaimo ei ikinä saa asiasta tietää. Paitsi jos et itse katkeroidu ja ilmoita hänelle. Ethän? Minä en ainakaan tee sitä, ikinä. Johtuu siitä, että en halua toiselle mitään pahaa. Pettäminen on väärin, sen tiedän ja tiedän senkin, että kohta joku katkera haukkuu huoraksi. Ei pidä tuomita ketään, ei voi koskaan tietää, milloin itse on samanlaisessa tilanteessa. Olen selitellyt itselleni, että pitkän parisuhteen päätyttyä en kaipaa muuta kuin mukavaa seuraa ja seksiä. Mutta pakosti on tullut tunteita mukaan, vaikka tiedän etten häntä kokonaan omakseni saa.
Kiitos vastauksistasi.
En ainakaan ole ainoa, joka tämän asian kanssa painii. Minulla ei todellakaan ole pienintäkään aikomusta kertoa vaimolle, ei ikinä. Siinä kävisi huonosti ainakin kolmelle ihmiselle... Ja en halua tuhota kenenkään elämää, kai sitä on jotenkin pikkusieluinen, kun niin välittää tästä miehestä että antaa hänen tulla ja olla silloin kun tälle vain käy... Aina hymyillen tavataan, halitaan ja suudellaan pitkään ja hellästi. On vain vienyt jalat alta tämä kaikki. Ja on vain niin paljon parempaa tämän miehen läheisyys kuin mitä on ollut ja mitä oli tuon yhden yön aikana (se toinen).
Haaveilen mielessäni tämän ihanan miehen läheisyydestä...
Toivottavasti tulee se päivä, kun kohteena on joku muu kuin varattu mies!
Suosittelen kuitenkin, vaikka sinua ymmärränkin, että muista elää myös omaa elämääsi, ilman sitä miestä. Tapaa ystäviäsi, harrasta, älä vaan istu neljän seinän sisällä häntä odottamassa päivästä päivään. Olet kai vielä aika nuori? Kyllä sinulle vielä se päivä koittaa, kun rakastut johonkin vapaaseen ihanaan mieheen. Ja mikään ei estä sinua kokeilemasta seksiä vaikka miten monen miehen kanssa. Ei sitä tiedä, milloin kolahtaa. Itseäni ei enää paljon naurata, ikää vähän päälle nelkyt ja tässä tilanteessa. Äskettäin hetken jo luulin löytäneeni juuri oikean miehen itselleni. Antoi ymmärtää että on villi ja vapaa. Jälkeenpäin, siis seksin jälkeen, älysin vasta kysyä, että miten asia oikein onkaan. Arvaat varmaan? Tyhmähän olin, kun en heti tarkistanut. Luotin, ettei toista kertaa varattu voi kohdalleni sattua. Tämä toinen, unelmieni mies kertoi kyllä heti ensi tapaamisella, mikä on homman nimi, vaimo ja lapsetkin tuli kerrottua ja samanlaisessa tilanteessa elin vielä silloin itsekin. Ei näitä asioita ymmärrä, ellei itse koe. Eikä ymmärrä sittenkään. Aikuinen ihminen ja tekee juuri päinvastoin mitä järki sanoo. Aion katsoa pelin kyllä loppuun asti.
Yksi kohtalotoveri täällä myös,minulla vaan se kiihkein suhde kesti reilun yhdeksän vuotta.
Vaimo sai tietää ja mies valitsi vaimon.
Me jäimme ystäviksi...päivittäin puhelimitse yhteyksissä, eri pakkakunnilla kun asumme.
Meni kaksi vuotta emmekä nähneet, sitten sattui kaikennäköistä ja tapasimme uudelleen.
Voi sitä tunteen paloa ja nyt on kaikki alkamassa uudelleen.
Joskus vaan se yksi ihminen on se rakkain... olkoonkin varattu.
Reilu yhdeksän vuotta? Huoh. Itsellä menossa vasta (?) kolmas vuosi. Ei se mitään. Otan vastaan mitä annetaan. Kiva kuulla, että muitakin samassa veneessä seilaa.
Miehelle teidän suhde on vain seksiä. Vaimoaan rakastaa. Siinä se ero.
millainen mies muka rakastaa vain vaimoaan, kun pystyy paneskelemaan toisen kanssa "vain seksin vuoksi"? Jos tosissaan rakastaisi, seksi vaimon kanssa kotona tyydyttäisi hänen tarpeensa.
Omalla tavallaan varmasti rakastaa vaimoaan, ehkä on omalla tavallaan rakastunut tähän kakkoseensa. Ehkä, ehkä...
Voihan olla,että mies rakastaa tätä aloittajaa,mutta ei halua jättää vaimoaan jostain muusta syystä.Ja toisaalta:monesti kakkosen osa on helpompi kuin vaimon;)Eli mitä väliä rakastaakokaan vai ei.Miltä itsestäsi tilanne tuntuu ap?
Omasta puolestani sanoisin, että noin juuri, kakkosen osa on helpompi kuin vaimon. Kakkonen saa hyvää kohtelua ja seksiä, kuulee ihania puheita, mies esittää vain parhaat puolensa. Ei tarvitse kohdata sitä todellisuutta, että mies kotona on niinkuin kaikki muutkin tavalliset miehet.Ja saattaa olla hyvinkin ilkeä vaimoaan kohtaan, herra talossa. Mutta varoituksen sana kuitenkin ap:lle. Jos suhde jatkuu pitkään ja molemmat oppivat toisiaan tuntemaan ja luottamaan toisiinsa, saattaa niitä ikäviäkin puolia tulla esiin, molemmissa. Silloin voi avata ulko-oven ja sanoa, että mene kotiisi ja tule takaisin, jos haluat ja kun olet rauhoittunut. Tepsii, kokeiltu on, takaisin tuli...
on pettäjäpukki, niin silloin sinulla on se ihanne miehesi, joka hässii missä ja milloin vain sekä ketä vain! Joten turhaa täällä itkeä ruikutat, sinä olet miehelle ilmainen pano, koska alan ammattilaisille pitää seksistä maksaa ja se on vain tekninen suoritus. Sinulta saa ilmaiseksi ja vielä passaat päälle, mikäs sen herkumpaa äijän on ollessa ja pannessa.
Minun ihanne mies ei ole missään tapauksessa pettäjä pukki, koska ei koskaan tiedä mitä tauteja nämä kukasta kukkaan hyppääjät mukaanaan tuo!
Mietihän vielä. Oletko ihastunut ihastuksen tunteeseen, vai toisen palvontaa, vai kuviteletko rakastavasi vain raukkauden tunteen vuoksi?? Pelkäätkö jääväsi yksin ja et uskalla kohdata itseäsi ja todellisia elämäsi toiveita?
Tasan varmaan ne miehet ei kerro vaimoille mitä
touhuilevat vapaa-aikanaan. Tasan varmaan ette kaikki vaimot onnellisissa kodeissanne tiedä kummosen "pettäjäpukin" kanssa asutte.
Ihan turhaa miettiä ketä rakastaa mies jolla on naisia joka nurkalla. Ei se mieskään mieti, rakastaa aina sen hetken sitä naista joka on lähellä.
Sorry mut näin se vaan on.
Ei eroa kun on vaivalla saanu järkättyä vanhuutta varten mukavan pedin ja kotia hoitavan eukon löytäny joka on ja pysyy kun naiset nyt vaan on niin helppoja.
Ja elämä jatkuu!
Pitääkö aina tuomita tuollaiset suhteet? Miksi? Vaikka et pettäjäpukkia itsellesi haluakaan, niin mistäs tiedät, vaikka miehesi sinua pettäisi ja toisi kotiin vaikka mitä tauteja? Et koskaan voi olla varma.
kerran (tai mistä minä tiedän kerran vaiko useammin) ystävärtäni, joka kertoi asiasta minulle. Nostin helvetinmoisen äläkän miehelle ja liittomme kyllä jatkui ihan onnellisena aikansa.
Kun sinkkuelämäni sitten alkoi päätin etten varattuihin koske, ja hyvin on päätös pitänyt. Nyt repäisen itseäni irti kokoajan syvenevästä "kaverisuhteesta" kun samaan aikaan tuo ketku pitää naista toisella paikkakunnalla. On vaan antanut ymmärtää ettei se nyt niin vakavaa ole.
Todellisuudessa hän näyttää tuolle "vakiolleen" siistimpää ja kiltimpää puolta itsestään, minun kanssaan sitten bailaa, riitelee ja purkaa työväsymystään. On vaikeana miehenä kiehtova haaste.
Jotenkin vaan silmät aukesivat ja ymmärrän ettei tämä meidän suhteemme koskaan kehity eikä avaudu sellaiseksi rakkaussuhteeksi kuin mikä pitkä liittoni (useimmiten) oli. Vaikka sydän vähän niiskuttaakin, järki sanoo että ratkaisuni on oikea, en tällaista elämää halua itselleni ja lopetan nyt kun siihen vielä pystyn.
Mutta kertokaas te toisin valinneet mitä tuollainen "kakkosena" oleminen pidemmän päälle antaa, siis muuta kuin seksiä ja lähelläoloa?
uuvuttavaa, onnetonta. Kun huomaa, että tämä jatkuu aina tällaisena,lyhyinä varastettuina hetkinä. Luin jostakin, että salasuhde päättyy yleensä siihen, että jonpikumpi tai molemmat osapuolet väsyvät piilottelemaan. Yleensä kai se on kakkosnainen, joka väsähtää odottamaan ja odottamaan, tapaamiset aina miehen ehdoilla, milloin hänen työltään, perhemenoiltaan ja harrastuksiltaan jää aikaa - eli puhutaan joka tapauksessa vähäisestä ajasta ja murusesta, jonka kakkosnainen saa mieheltä. Mulla ainakin väsymys alkoi iskeä vuoden jälkeen, kun alkoi uusi kalenterivuosi ja tajusi, että tää jatkuu samana, puhtaasti miehen ehdoilla. Alkoi tulla vihaakin miestä kohtaan; miksi hän elää tällaista kaksoiselämää? Miksei hän mennyt vaimoineen parisuhdeterapiaan, niin minä en olisi koskaan päätynyt tähän raastavaan olotilaan. Tiedän,e ttä mies on onneton avioliitossaan, hän käyttää minua lohdukkeena. Hän on monta kertaa sanonut, ettei jaksaisi ilman minua - mutta onko ihmisen sitten pakko jatkaa avioliitossa, jos on niin ahdistavaa? Meillä on vain yksi arvokas elämä, klisee, mutta totta. Mies on alkanut tuntua pelkurilta, pelkää kiinnijäämistäkin ihan hirveesti. Miksi sitten riskeeraa kaiken, kun pelkää seurauksia niin paljon? Aivan ristiriitaista. Olen ehdottanut monta kertaa, että lopetetaan, mutta mies ei millään luovuta. Hohhoijaa...niin että vastaus kysymykseesi: kakkosena olo on syvältä.
Jos kysyt onko pakko olla naimisissakaan niin mietis onko sinun pakko olla suhteessa mieheen?
Minä saan paljon suhteesta mieheen joka kyllä on aviossa toiseen naiseen.
Tietysti sitä seksiä mutta myös hyvän ja läheisen luotettavan ystävän.
Työtoveri myös tietysti. Mitä muuta voin toivoa?
Tavataan lähes päivittäin ja myös jotkin harrastukset on yhteisiä.
Siis meidän tapauksessa tämä toimii.
salasuhde ei oo mun juttu. Mikä on sen pointti, että mies pitää kahta naista. Onhan pettämistä ollut maailman sivu, mutta jotenkin en käsitä, miksi mies pitää vuosiakin salanaista? Sehän on käytännössä moniavioisuutta. Kun se ei kuitenkaan rakasta, jos rakastaisi, ei jatkaisi peliään. Kakkosnainen on jonkinlainen ukkomiehen lohduke. Ukolla kaikki hyvin, kun kotona vaimo hyysää ja kodin ulkopuolella kakkosnainen palvoo ja tekee kaikki seksitemput miehen kanssa. Mies haluaa kakkosnaiselta yleensä sitä seksiä, jota ei vaimolta saa. Uskonkin, että se on miehen vahvin syy pysyä salasuhteessa, monipuolinen seksi. Miehille seksi vaan on mahdottoman tärkeätä. Niin,mikäköhän oli tän vastauksen juju. Monta kertaa olen suhteen 'lopettanut', enkä ole kuitenkaan miestä pystynyt vastustamaan. Pyrkimyksiä päästä hänestä eroon on ollut useita, ilmeisesti tarvitaan riittävä turhautuneisuuden aste, että sen lopullisen irtaantumisen pystyy tekemään.
Nimittäin, että ajattelisin noinkin järkevästi. Kakkosena oleminen ei oo heikkopäisten hommaa. Saan totisesti vain murusia, enkä oikein niitäkään. Mies haluaa jatkaa, kun kotiseksiä ei ole. Ja mulla on tunteet pelissä, enkä tahtois lopettaakaan. Raastavaa odottaa, milloin tavataan, ja yleensä, että tavataanko lähikuukausinakaan. Mies ilmoittaa, kun kävisi, ja itse järjestän niin, että se aika käy. Ei koskaan toisinpäin. Olen välillä aivan rikki ja onneton. Kuka lohduttaisi nyytiä....
Asutteko eri paikkakunnilla. Mitkä ovat miehen kiireet, ettei ehdi tulemaan sinua tapaamaan? Kuulostaa niin oudolta. Oletteko muuten yhteydessä, puhelimitse, sähköpostilla, vai rajoittuuko yhteydenpito vain tapaamisesta sopimiseen? Sinähän elät käytännössä selibaatissa. Pistä mies kova kovaa vastaan: seksiä ei enää heru, ellei hän tule useammin. Mitenköhän kävisi, jos niin tekisit? Mies antaa sinulle todellakin hyvin vähän.
Mielenkiinnolla olen lukenut kommenttejanne, mutta mitä sanotte tästä?
Näen miestä aika usein, vaikka ollaan pohdittu suhteen lopettamista (siihen on pakottava syy miehen kannalta --> fyysinen etäisyys), mutta aina kun mahdollista hän soittaa minulle ja me puhumme puhelimessa tuntikausia iltaisin/ öisin.
Lisäksi on viettänyt luonani öitä tai puolikkaita.
Minä saan paljon hänen aikaansa, todella paljon. Siitä huolimatta hän vain pysyy puheissaan lojaalina vaimolleen (en häntä siitä moiti, joskus vain vähän ihmettelen).
Mitkä on miehen aikeet, tunteet, tarkoitukset..? Mitä olette mieltä?
Vastaan myöhemmin tarkemmin. Puolen tunnin matka, mies ei voi kotoaan paljon poistua väärille teille, koska vaimo tietää. Vaikka ei ennen tiennyt, oli yhtä vaikeeta. Liitot on sovittu pysyviksi, joten kohta on ratkaisu tehtävä, että pääsis tästä odottamisesta. Puhelin ja sähköposti toimii välillämme, mutta ei oo aina siihenkään mahdollisuutta. Se mitä välillämme on, on niin hyvää, ettei sanotuksi saa.
Niin, pitääpä miettiä, mitä mies tuumaisi, jos sanoisinkin, ettei tipu, jos ei ala kerrat lisääntyä. Jättäisi varmaan nekin kerrat väliin, kun ei halua riskeerata mitään. Tyytyy vähään ja sitä ei tämä tyttö ymmärrä. Selibaatti, niin, sitähän se omalta osaltani tarkoittaa. Olen siis kahden vaiheilla, minkä päätöksen teen. Onneton sattuma koko mies, mutta sitten kuitenkin elämääkin parempi sattuma.
ei halua menettää perhettään. Hän ei halua ottaa pienintäkään riskiä sinun vuoksesi. Eikö sinusta koskaan tunnu siltä, että oletko niin hirveä, että sinua täytyy piilotella kuin jotain spitaalista? Mitkä lie miehen motiivit..oletko varma, että olet ainoa salanainen miehen elämässä? Ajattelin vaan, kun näette niin harvoin, että hänelle saattaa olla joku, jota hän näkee enemmän, jospa sinä et olekaan kakkonen vaan kolmonen? Jos kerran miehellä ei ole seksiä kotona, jostain hän sen seksin hakee. En ymmärrä miten voit sanoa häntä elämää paremmaksi sattumaksi - eikö olisi sinun kannalta parempi, ettet olisi milloinkaan häneen törmännyt. Nyt hän pitää sinua varalla odottamassa, tosiaan paino sanalla odottamassa, ja aika kuluu..sinuna minä alkaisin vaikka väkisin katsella ympärilleni, josko näkyisi vapaita mukavia miehiä, sulla menee nyt aika ja elämä haaskuun. Voithan sinä silti vielä ne harvat kerrat tuota miestä tavata.
Kiitos sanoista, ja siitä että joku kertoo asian juuri niinkuin se on, mutta en haluaisi uskoa niin. Helpottaa, ja päätös taitaa olla pian se, että ilmoitan tuolle miehelle, että tässä tämä, mutta ei lisää enää.
Minä olin vaimo, joka hyyssäsi miestään, varmaan tein 70% kotitöistä. Mies jäi kiinni petoksesta ja suurin pettymys minulle kai oli nainen, jonka kanssa hän muhinoi. Olisin odottanut laadukkaampaa edes.
No, taistot käytiin. Yhteen jäätiin. Mutta muutos tuli.
Teemme eri aikoihin suurelta osin töitä. Hyysääminen loppui siihen paikkaan. Odotan, että kaupassa on käyty ja ruoka on valmiina ja koti siistinä, kun tulen kotiin. Ja on ollut. Ruoka on ollut hyvää ja kynttilätkin usein pöydässä, kun tulen iltavuorosta kotiin.
Niin ja seksi. Seksi suhteen vaadin myös aivan eri tavoin kuin aikaisemmin. On oltava laatua ja vaihtelua. ja sitä on ollut.
Ai että pettääkö vielä. Voipa tehdäkin niin. Mutta sitten taas vaatimukset kasvavat. Heh, heh heh heee!
Se mitä välillänne on, ei kait se tuossa tilanteessa nyt niin kovasti hyvää voi olla?
Jatkuvaa odottelua, pelko takamuksessa että jää kiinni..No nainen, hanki elämä.
ei se vaan ole niin helppoa lopettaa kakkosnaisen roolia,kun tunteet on vahvat molemmilla,itse olen juuri eronnut ja olen ajatellut että ehkä olemme toisillemme vaan laastari suhde,jotta hänkin pääsee eroon onnettomasta liitosta,jossa ei rakkautta ole.mutta ikuisesti muistan tämän rakkauteni kävi miten vain,hänen kanssaan olen kokenut sellaista mitä en osannut edes kuvitella olevan,hän herätti minut henkiin.mieheni petti minua yli vuoden ja luulin että elämä loppuu..sitten vain eteeni ilmestyi tämä mies,työnsin tunteeni syrjään pitkään,mutta näin vain kävi,olen onnellinen ja onneton yhtäaikaa. mutta kaikella on aikansa,elämä on ainutkertainen kuitenkin,minä nautin niin kauan kuin se kestää,hän on ollut voimavarani.jaksakaa kohtalotoverit.
Ukko on nöyränä! Nuolee ja siivoaa. Hahaaa!