Mä olen tässä viime aikoina huommannut ja alkanut ymmärtää sen että mä alan olemaan liian väsynyt enää yrittämään kenenkään naisen suhteen yhtään mitään. Oikeastaan mä inhoan tätä nyky-yhteiskuntaa tässä asiassa, mulle olis kelvannut elämä missä naapuritorpan tytön olisin tavannut 10 vuotiaana ja nainut hänet ja elänyt elämäni siinä. Mutta nää vaatimukset ja odotukset mitä ihmisillä on toisista on aivan järkyttäviä.
Noh osa syynä on tietenkin mun huono omatunto, mutta toisaalta eipä se omatunto kohoa itsekseen.
Kaikki oikeastaan alkoi jo ihan nuorena, muistan vieläkin ala-asteen missä oli näitä limudiskoja jne. Niissä vielä oli kaikki hyvin, kaikki luokan tytöt halusi tanssia mun kanssa ja olin luokan suosituin vielä silloin. Osa syynä oli tietenkin se, että sillin tytöt olivat niitä jotka tekivät kaiken aloitteen koska poikia kiinnosti vain leikkimiset ja pelit kun taas tytöt alkoivat jo "kypsyä" tuohon suhdepelleilyyn joten heidän täytyi tehdä kaikki aloitteet saadakseen ikinä mitään kontaktia poikiin.
Tilannehan tietenkin muuttui täysin kun päädyttiin yläasteelle. Mukaan tuli tää suomalaisten kansallisperinne eli juopottelu. Mä tajusin jo silloin 13 vuotiaana ettei tosta ole mitään hyötyä joten pysyttelin pois pullon äärestä (aina 19v saakka) ja keskityin harrastuksiini. Mikä nyttemmin miettiessä oli suuri virhe sillä se olikin viimeinen kerta kun olen "naisiin" ollut missään yhteydessä. Yläaste meni siis ollessa se "outo tyyppi". Edelleen oli pieniä ihastuksia niihin samoihin tyttöihin, mutta ymmärsin silloin ettei kukaan noista halua tälläistä nörttiä, kaveri joka ei uskalla "uhmata" koneistoa riehumalla kylillä vaan oli ihan kunnollisesti. Kuka sellaisen nyt olisi halunnut kun tarjolla oli niitä "cooleja" kavereita.
Eipä siinä mitää, lukio jatkui ihan samalla linjalla. Silloinkin erehdyin ihastumaan muutamiin tyttöihin, eivät todellakaan olleet mitään koulun suosituimpia, mutta silti samaa kastia kuin muutkin. Viina virtas suonissa. :) Taas kerran ihastuttuani ja hetken mietittyäni tajusin, että vaikka ne tytötkin osoittivat pientä kiinnostusta, niin silti he eivät voisi hyväksyä sitä nörttiä ja huomasihan sen sitten koulun lopussa miten oltiin otettu taas se kovin jätkä sieltä. (hauskana huomiona nyt kun oon katsellut niin aika deeku linjalla nää kaverit menee nykyään)
Koulujen jälkeen olen vieläkin ollut tyhmä ja olen yrittänyt lähestyä naisia. Lopputuloksen varmaan jokainen osasikin jo arvata. Töistä olen koittanut, myös harrastusten parista mutta mutta. Aika sama laulu on ollut, ihan ensimmäisillä silmäyksillä on ollut jotain kiinnostusta mikä on taas tyrehtynyt täysin kun on tullut selväksi mun suhtautuminen näihin nyky-yhteiskunnan normeihin sen suhteen miten nuorten pitäisi elämäänsä viettää. Toisaalta mä en voi syyttää niitä naisia mistään, jos vain painaisin ajattelunapin off asentoon ja lähtisin tonne hillumaan niin varmasti natsaisi. Taas se sama syy, miksi ottaa se nörtti vaihtoehto kun tarjolla on todella "kuumia kavereita" jotka osaa bilettää ja pitää hauskaa.
Sitten kun nämä kaikki asiat laskee yhteen, eli ei ole kokemusta naisista (ala-asteen jälkeen), oon 21v ja asun vielä himassa (opiskelupaikkaa odotellessa). Vapaa-aikani vietän harrastusten parissa tai kotona lukiessa tai pelatessa enkä vietä "riehakasta" sinkkuelämää baarien tiskillä. Nämä kaikki asiat vain antavan tarpeellisen perustan sille, miksi kukaan nainen ei ikinä halua mitään. Nyt kun luen itse tätä uusiks niin ymmärrän vieläkin paremmin miksi kukaan nainen ei ikinä ole pidemmän päälle kiinnostunut, en varmaan itsekään naisena kiinnostuisi tälläisestä kaverista.
Yritetty siis on, erillaisissa paikoissa ja tilanteissa ja erillaisten naisten suhteen, mutta se kaikki on aina kaatunut siihen yhteen ja samaan pisteeseen.
Itsetuntoni naisten suhteen on siis murettu täysin, voisi ehkä joku jopa sanoa, että olen masentunut mutta ei mua masenna muut asiat. Tykkään työstäny, harrastusten parissa on kanssa kivaa olla, joten ei elämä itsessään mua vituta, ainoastaan nää ihmiset täällä. Se, että mun itsetuntoni naisten suhteen on murrettu täysin johtaa siihen etten mä enää uskalla saati edes halua lähestyä naisia. Ja lisää ongelmaa tulee siitä, että tää yhteiskunta odottaa miesten lähestyvän naista joten naiset eivät tee mitään. Oravanpyörä mistä ei pääse ulos.
Taas kerran olen onnistunut tekemään virheen ja olen ihastunut todella viehättävään naiseen, suurena boonuksena on vielä se, että tämä nainen ei käytä alkoholia. Mutta uudestaan asiaa pohtiessa oon taas tajunnut, että miksi kaunis urheilullinen nainen valitsi paskan vaihtoehdon kerta parempaakin on tarjolla. Kiinnostusta on silläkin puolella jonkin verran, mutta tiedän faktaiksi, että vaikka pyytäisinkin ulos ja hän suostuisi, niin tarpeeksi saadessaan tietoa minusta hän sanoisi ei kiitos. Eikä siis ihmetytä kun miettii tätä mun tilannetta.
Oikeastaan onnellisin olisin varmaan siinä tilanteessa jos joku lääkäri tulisi mun luo tarjoamaan jotain pilleriä ja sanoisi, että tämän vetäessä et enää tuntisi mitään halua naisia kohtaan. Mikään ei nimittäin ole tuskallisempaa kuin se että yrität ja yrität ja lopulta huomaat ettei hommasta tule mitään. Varmasti ovat monet muutkin huomanneet saman ja voivat sanoa ettei se herkkua ole kun koskaan et onnistu. Siksi olisikin parempi jos en ihastuisi ikinä keheenkään naiseen uudestaan vaan voisin keskittyä muihin asioihin elämässä.
Muutaman rivin avautuminen, eipä tää mitään hyödytä sillä vastauksia/apua keltään ei tähän voi tulla (ellei teillä ole tota pilleriä?), mutta saipahan purkaa fiilikset edes johonkin.
Noh osa syynä on tietenkin mun huono omatunto, mutta toisaalta eipä se omatunto kohoa itsekseen.
Kaikki oikeastaan alkoi jo ihan nuorena, muistan vieläkin ala-asteen missä oli näitä limudiskoja jne. Niissä vielä oli kaikki hyvin, kaikki luokan tytöt halusi tanssia mun kanssa ja olin luokan suosituin vielä silloin. Osa syynä oli tietenkin se, että sillin tytöt olivat niitä jotka tekivät kaiken aloitteen koska poikia kiinnosti vain leikkimiset ja pelit kun taas tytöt alkoivat jo "kypsyä" tuohon suhdepelleilyyn joten heidän täytyi tehdä kaikki aloitteet saadakseen ikinä mitään kontaktia poikiin.
Tilannehan tietenkin muuttui täysin kun päädyttiin yläasteelle. Mukaan tuli tää suomalaisten kansallisperinne eli juopottelu. Mä tajusin jo silloin 13 vuotiaana ettei tosta ole mitään hyötyä joten pysyttelin pois pullon äärestä (aina 19v saakka) ja keskityin harrastuksiini. Mikä nyttemmin miettiessä oli suuri virhe sillä se olikin viimeinen kerta kun olen "naisiin" ollut missään yhteydessä. Yläaste meni siis ollessa se "outo tyyppi". Edelleen oli pieniä ihastuksia niihin samoihin tyttöihin, mutta ymmärsin silloin ettei kukaan noista halua tälläistä nörttiä, kaveri joka ei uskalla "uhmata" koneistoa riehumalla kylillä vaan oli ihan kunnollisesti. Kuka sellaisen nyt olisi halunnut kun tarjolla oli niitä "cooleja" kavereita.
Eipä siinä mitää, lukio jatkui ihan samalla linjalla. Silloinkin erehdyin ihastumaan muutamiin tyttöihin, eivät todellakaan olleet mitään koulun suosituimpia, mutta silti samaa kastia kuin muutkin. Viina virtas suonissa. :) Taas kerran ihastuttuani ja hetken mietittyäni tajusin, että vaikka ne tytötkin osoittivat pientä kiinnostusta, niin silti he eivät voisi hyväksyä sitä nörttiä ja huomasihan sen sitten koulun lopussa miten oltiin otettu taas se kovin jätkä sieltä. (hauskana huomiona nyt kun oon katsellut niin aika deeku linjalla nää kaverit menee nykyään)
Koulujen jälkeen olen vieläkin ollut tyhmä ja olen yrittänyt lähestyä naisia. Lopputuloksen varmaan jokainen osasikin jo arvata. Töistä olen koittanut, myös harrastusten parista mutta mutta. Aika sama laulu on ollut, ihan ensimmäisillä silmäyksillä on ollut jotain kiinnostusta mikä on taas tyrehtynyt täysin kun on tullut selväksi mun suhtautuminen näihin nyky-yhteiskunnan normeihin sen suhteen miten nuorten pitäisi elämäänsä viettää. Toisaalta mä en voi syyttää niitä naisia mistään, jos vain painaisin ajattelunapin off asentoon ja lähtisin tonne hillumaan niin varmasti natsaisi. Taas se sama syy, miksi ottaa se nörtti vaihtoehto kun tarjolla on todella "kuumia kavereita" jotka osaa bilettää ja pitää hauskaa.
Sitten kun nämä kaikki asiat laskee yhteen, eli ei ole kokemusta naisista (ala-asteen jälkeen), oon 21v ja asun vielä himassa (opiskelupaikkaa odotellessa). Vapaa-aikani vietän harrastusten parissa tai kotona lukiessa tai pelatessa enkä vietä "riehakasta" sinkkuelämää baarien tiskillä. Nämä kaikki asiat vain antavan tarpeellisen perustan sille, miksi kukaan nainen ei ikinä halua mitään. Nyt kun luen itse tätä uusiks niin ymmärrän vieläkin paremmin miksi kukaan nainen ei ikinä ole pidemmän päälle kiinnostunut, en varmaan itsekään naisena kiinnostuisi tälläisestä kaverista.
Yritetty siis on, erillaisissa paikoissa ja tilanteissa ja erillaisten naisten suhteen, mutta se kaikki on aina kaatunut siihen yhteen ja samaan pisteeseen.
Itsetuntoni naisten suhteen on siis murettu täysin, voisi ehkä joku jopa sanoa, että olen masentunut mutta ei mua masenna muut asiat. Tykkään työstäny, harrastusten parissa on kanssa kivaa olla, joten ei elämä itsessään mua vituta, ainoastaan nää ihmiset täällä. Se, että mun itsetuntoni naisten suhteen on murrettu täysin johtaa siihen etten mä enää uskalla saati edes halua lähestyä naisia. Ja lisää ongelmaa tulee siitä, että tää yhteiskunta odottaa miesten lähestyvän naista joten naiset eivät tee mitään. Oravanpyörä mistä ei pääse ulos.
Taas kerran olen onnistunut tekemään virheen ja olen ihastunut todella viehättävään naiseen, suurena boonuksena on vielä se, että tämä nainen ei käytä alkoholia. Mutta uudestaan asiaa pohtiessa oon taas tajunnut, että miksi kaunis urheilullinen nainen valitsi paskan vaihtoehdon kerta parempaakin on tarjolla. Kiinnostusta on silläkin puolella jonkin verran, mutta tiedän faktaiksi, että vaikka pyytäisinkin ulos ja hän suostuisi, niin tarpeeksi saadessaan tietoa minusta hän sanoisi ei kiitos. Eikä siis ihmetytä kun miettii tätä mun tilannetta.
Oikeastaan onnellisin olisin varmaan siinä tilanteessa jos joku lääkäri tulisi mun luo tarjoamaan jotain pilleriä ja sanoisi, että tämän vetäessä et enää tuntisi mitään halua naisia kohtaan. Mikään ei nimittäin ole tuskallisempaa kuin se että yrität ja yrität ja lopulta huomaat ettei hommasta tule mitään. Varmasti ovat monet muutkin huomanneet saman ja voivat sanoa ettei se herkkua ole kun koskaan et onnistu. Siksi olisikin parempi jos en ihastuisi ikinä keheenkään naiseen uudestaan vaan voisin keskittyä muihin asioihin elämässä.
Muutaman rivin avautuminen, eipä tää mitään hyödytä sillä vastauksia/apua keltään ei tähän voi tulla (ellei teillä ole tota pilleriä?), mutta saipahan purkaa fiilikset edes johonkin.
Vastaukset 41
Vanhimmat
mutta...
TEE ASIALLE JOTAIN!
Se jokin tarkoittaa että mene töihin, etsi se opiskelupaikka, harrasta, etsi kavereita ja sosialisoidu. Nauti elämästäsi!
Tiedän yhden tyypin jolla oli vähän sama tilanne tosin jotakin vähäistä oli lukioaikoina yms. mutta todellisuudessa hän alkoi seurustelemaan vasta päälle parikymppisenä.
Olet vielä siis nuori mutta nyt on aikaa tehdä asialle jotain.
Se mikä on ikävää on se että joudun toteamaan että yritä hankkiutua vähän cooliksi mikä tarkoittaa mahdollisia baarireissuja toisinaan alkoholin parissa kavereiden kanssa. Ei sitä paljon tarvitse juoda kunhan olet menossa mukana. Itsellä ei flaksi tuolloin tosin käynyt (en tosissaan etsinytkään) mutta kehitti tiettyä puolta minussa että osaan olla vähän rennompi. NAISET VARSINKAAN NUORET EIVÄT PIDÄ JÄYHISTÄ TYYPEISTÄ KOSKA NE OVAT KUIVIA.
Mene myös liikuntaharrastusten pariin ja ala treenaamaan. Laita myös muu ulosantisi kuntoon ja opettele puhumaan asioista.
Tiedän että tänne kohta tulee naisia väittämään toista mutta sinun on vähän kovisteltava itseäsi, tosin sekin on tapahduttava oikealla tavalla koska eivät naiset oikeasti kovista ole kiinnostuneet vaan niistä esittävistä tyypeistä.
Ja ala tekemään aloitteita. Älä mieti etukäteen onnistuuko vai ei vaan annat mennä kun vähän olet harkinnut. Vaikka saat pakit niin saat kokemusta ja sitä samaa jatketaan kunnes onnistuu. Huomaat ettei se ole kummoista mutta jos korvat luimussa häntä jalkojen välissä mietit ja lähestyt naisia odottaen että nyt tulee se elämäsi rakkaus niin kukaan ei ensinnäkään kiinnostu sinusta koska naisten mielestä olet säälittävä pelkuri ja tunteissa leijuva nössö, mahdollinen takertuja ja pillittäjä. Maskuliinisuudesta saat tällöin lähinnä miinusmerkkisen arvon ja nuori nainen haluaa juuri päinvastaisen otuksen hormonisyöksyissään. Naisille tuo vastaava on toki sallittua, miehelle ehdottomasti EI. Ellei kyseessä ole komea mies, joku josta nainen on jo syvällisesti kiinnostunut tai nainen itsekin on harvinaisen erikoinen tapaus.
Parisuhdemarkkinat ovat helvetin julma maailma enkä voi luvata että jotain löydät mutta parempi vähän kovistua kuin surkutella tuollaisena tilaasi.
Tällaista tämä touhu vain on mutta ennen kuin löydät sitä kivaa tyttöä joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet niin joudut valittevasti naisille yleisesti ja myös hänelle näyttämään että sinussa on jotain miehekästä ennen kuin he sinut kokevat muuksi kuin kivaksi kaveriksi josta joku saa joku päivä hyvän miehen. Sitä päivää saatkin sitten urakalla kyllä odottaa ellet kuulu niihin lottovoittajiin jotka vastaavan tytön löytävät.
Ja lakkaa ihannoimasta niitä kauniita naisia koska eivät he ole sen kummoisempia kuin ne vähemmän kauniit. Sitä vain monesti tavoittelee jotain saavuttamatonta ja laittaa jalustalle mutta luota sanaani että sitä piirakasta kun maistat niin maku saattaa olla kirpeän katkerampi kuin odotit eivätkä he ole välttämättä huomiosi arvoisia. Samalla sivuutat muita varteenotettavia ehdokkaita.
Mutta tee asialle nyt jotain eikä sitten viiden vuoden kuluttua jossa tilanteessa voit hyvinkin olla edelleen jos tuolla linjalla jatkat.
"Mutta tee asialle nyt jotain eikä sitten viiden vuoden kuluttua jossa tilanteessa voit hyvinkin olla edelleen jos tuolla linjalla jatkat."
Tätä ei voi liikaa painottaa. 21-vuotiaana on vielä aivan kaikki ovet avoinna, eikä edes mies ole leimautunut täysin toivottomaksi tapaukseksi. 5 vuoden päästä asia voi olla jo toisin. Uskokaa pois.
Itse en viitsisi millään suositella alkoholia, mutta toisaalta sopivissa määrin nautittuna se vaikuttaa joihinkin ihmisiin rentouttavasti. Siitä olen siis tämän kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että pitäisi olla rento. Kyllä naiset tuntuvat pitävän myös kuivakoista jäykistelijöistä, mutta rentona on ehkä vastaanottavaisempi erinäisille signaaleille ja aloitteellisempi. Jos nousuhumalan kaltainen tila onnistuu ilman alkoholia, niin erittäin hyvä, mutta jos ei, niin kaitpa se on hyväksyttävä vaihtoehto - kyllähän jotkut alkoholijuomat jopa maistuvat hyviltä jahka niihin on tottunut. En nyt tarkoita sitä, että viiden oluen jälkeen Lasolkin kelpaa.
mut kommentoin tätä silti.. Monesti ku täällä joku kysyy neuvoa esim. tyttöjen lähestymiseen tai harmittelee sitä että on epäsosiaalinen, ujo tai hiljainen niin vastauksena tulee näitä et tee asialle jotain. Nyt aloitat harrastuksia, etit opiskelupaikan ja blaa..blaa..blaa. Mä voisin sanoa tässä että tällaset neuvot ei oikeesti toimi, jos on todella ujo, itsetunto on murskana ja on kokenut paljon pakkeja ja tuntee ettei kelpaa kenellekkään. Tuollaset ohjeet toimii sellasille vähän ujolle, jotka kaipaa vaan vähän rohkaistusta ja joilla on kuitenkin suht. hyvä itsetunto. Joku pahemmin ujo vaan kokee et oon tuossakin asiassa ihan epäonnistunu ja en kelpaa tällaisena. Mun pitäs nyt tehä sitä ja tätä ja tuota että kelpaan. Tämän jälkeen oma olo tuntuu vaan vielä kauheammalta, ku kokee et ei kykene niin suureen muutokseen. En myöskään käsitä sitä et miksi ujoille pitää aina huomauttaa siitä et sä oot niin ujo/hiljainen. Sano nyt sääki jotain. Siis tuommosessa tilanteessa ujo vaan menee vielä pahemmin lukkoon ja ei sano sitä vähääkään mitä aikasemmin. Ennemmin sitä kaipais rohkaisua ja kannustusta sillon ku on onnistunu (uskaltanu olla esim. enemmän äänessä), mut yleensä sitä kehua ei tuu sillon. Ja niitä onnistumisen kokemuksia myös tarttis että uskaltais lähteä taas yrittämään semmosia juttuja, joissa on aikasemmin epäonnistunu lukemattomia kertoja.
Musta on siis aika karua sanoa sellaselle ( en nyt siis välttämättä viittaa tähän alottajaan, koska en tunne häntä paremmin ) joka on ollu koko ikänsä ujo ja epäsosiaalinen et nyt kuule etit vaan kavereita, etsit opiskelupaikan, sosiaalistut vaan. Tää saattaa olla jollekki sosiaaliselle helppoa, mutta ei todellakaan ole sitä ujolle. Ei kukaan pysty tuosta noin vaan muuttumaan ihan erilaiseksi ihmiseksi ku on. Ihan sama ku sanois jollekki kakskyt vuotta polttaneelle ketjupolttajalle. Hei se on ihan helppoa, nyt vaan lopetat sen tupakoinnin. Ei sekään tapahdu tosta noin vaan.
Samaa mieltä.
Olen yleensä rauhallinen ja rakentavalla mielellä liikkellä, mutta rehellisesti sanottuna alkaa jo vituttamaan kun ihmisille ei mene kalloon etteivät kaikki ole ulospäin suuntautuneita supliikkimiehiä, eivät vaikka kuinka harjoittelisivat ja yrittäisivät! Silloin näyttää korkeintaan esittävän jotain ja on entistä pettyneempi.
Ulospäin suuntautuneille on ilmeisen vaikea käsittää ettei kaikilla johdotus ole vedetty samalla tavalla, oikeasti on olemassa ERILAISIAKIN ihmisiä joille hiljaisuus on luonnollisempi olotila kuin hölöttäminen ja seurassa hengailu.
Oma ratkaisuni on ollut että jos en introverttina itsenäni kelpaa niin en yritä väkisin, mutta en kyllä mitään toisen kierroksen "paremman puutteessa" tyytyjiäkän vaivoikseni ota.
En tosin edes tiedä haluaisinko sellaisen ihmisen kanssa jakaa elämääni jolle pitäisi jatkuvasti olla äänessä, heittää läppää, keksiä kaikkea kivaa ja ollaa menossa koko ajan johonkin. Taitaa olla yksin sittenkin parempi. Muutosta ehdottavat voisivat kuitenkin vaikka työntää peukun perseeseensä ja viheltää.
ja vihellän.
Annoinpa vain ohjeita miten karu todellisuus kohdataan. En voi asiaa enää selväkielisemmin sanoa.
Ikävää että se otettiin jonkinlaisena moitteena. Valitettavasti mielestäni kuitenkin ujous tulisi hyväksyä mutta voinpa sanoa että naiselle vielä tuo passiivisuus yms. hyväksytään mutta miehelle?
Kysymyshän ei ole minun mielipiteestäni vaan siitä että kyllä ne mahdollisuudet parantuisivat jos vaikka väkisin yrittää muuttua ujosta sosialisempaan suuntaan jos naisten kanssa aikoo nykyisin toimia.
Joten jos ohjeet ei maistu niin hajotkaaa aamuihinne yksin. Teitä on varoitettu. Tai sitten voitte melkein mennä lottoamaan nyt niin ehkä samalla kun voitatte lotossa löydätte itsellenne sen naisen joka hyväksyy itselleen hiljaisen (suurelle osalle naisista sama kuin tylsääkin mälsempi nössö).
tietysti sitä että saa sanaa suusta eikä jäykistele, kauhistele ja jännitä vaikkapa sosiaalisissa tilanteissa ja naisten seurassa.
Liian rento ja lapsenmielinen ei saa olla vaan paremmin sellainen hieman vaikkapa jäyhä jolta lentää kuitenkin rento juttu. Voi olla lyhytsanaistakin jos muuten on miesmäinen olemus.
Ole sinä hyvä Boredom ja selitä näille uunoille ettei tässä ketään haukuta vaan yritetään patistaa liikkeelle kun vielä on mahdollisuus muuttua.
Itse nimittäin vastaavaa muutosta joskus tein, tosin en aivan samalla tasolla.
haluaisiko nainen sitten seurustella roolihahmon kanssa? Rehellisesti sanottuna ehkä muutaman tunnin tuota jaksaisi viikossa vetää saadakseen persettä, mutta pitkäaikaiseen parisuhteeseen en tuon usko toimivan. Ihmiset kun eivät noin vain voi muuttaa persoonaansa.
Mulla on työpaikka, olen löytänyt opiskelupaikan ja odoitan vain sen alkamista, harrastuksiakin löytyy pari kappaletta. Uusia kavereita en usko hankkivani, mulla on vain 3 ystävää, mutta nämä ystävät ovatkin sitten äärimmäisen hyviä. Uskon enemmän laatuun kuin määrään.
Nyt tässä on kuitenkin se yksi ongelma mitä koitit selittää. Ja se on toi muuttuminen, onhan se täysin totta, että tää ongelmahan on vain ja ainoastaan minussa itsessäni. Mutta se, että mun täytyisi muuttaa sitä mitä mä olen vain jotta mä kelpaisin jollekkin ihmisille tuntuu vielä pahemmalle, kuin se että jokainen maailman nainen tulisi nyt mulle sanomaan että susta ei ole mihinkään.
Se tieto siitä, että kelvatakseni naisille mun täytyisi muuttaa kaikki itsessäni masentaa enemmän kuin mikään muu asia.
Onko kukaan nainen muka oikeasti sen vaivan arvoinen, että mä muuttaisin kaiken sen mihin mä olen kasvanut ja tottunut?
Ei musta saa tekemälläkään mitään "kovaa kundia" tonne panemaan ympäriinsä ja huutelemaan vittuja ihmisille vaikka se tietäisikin kymmenittäin naisia.
Toisaalta oon pari kertaa koittanut noita baareja, siellä ongelmaksi koituu se etten tunne oloani mitenkään kotoisaksi. Muut ihmiset on varmaan tottuneet olemaan tollasia laumaeläimiä jotka röhöttää keskenään siellä tuoppi kädessä, mutta mulle se vaan tuntuu kauhean väkinäiseltä ja se varmasti paistaa ulos päin.
Ja kyllä mä tiedän sen ettei naiset halua tälläistä miestä, kaikki haluaa sen unelmissaan olevan prinssin olkoon se sitten vaikka valehteleva sellainen kunhan se vain on johonkin "unelmaan" sopiva kaveri.
Jos luit ton mun postin kunnolle niin sanoin että olen tehnyt aloitteita, se ei ole siitä kiinni. Mä en vain ole tarpeeksi "jotain" naisten mielestä. Suomeksi siis en osaa olla kylmä, viinaa vetävä panomies jolle se nainen on pillu ja paineiden purkamisväline.
Toisaalta kun mä taas mietin, että haluisinko mä sellaista naista joka haaveilee tollaisista miehistä, niin hetken miettimisen jälkeen päätyisin ei vastaukseen.
Ja vielä tohon kauneuteen, niin en mä usko että ne naiset mihin olen joskus ollut ihastunut on mitenkään erikoisen kauniita. He ovat vain miellyttäneet mun silmää ja se on se ainoa asia millä on välilä. Jonkun mielestä he ovat voineet olla kauniita, toisten mielestä taas ihan tavallisia joten en voi sanoa oonko yrittänyt "liian" kauniita sitten.
muuttuu.
Kukaan ei sanonut että se vedetään vain hetkeksi päälle.
Alat tekemään asioita joita mainitsin ja jossakin vaiheessa alat näkemään itsesi sinä uutena henkilönä.
Ylilyönnit ovat asia erikseen.
Ja miksi vitussa välität siitä mitä nainen haluaa oikeasti? Kuvitteletko että he ovat jotakin moraalisia olentoja joita ei saa "loukata" huijaamalla ja esittämällä jos he eivät pidä ujoja miehiä muuna kuin tapetissa olevina kuvioina?
Teet noita juttuja ja pyrit niihin ja annat kuvaa itsestäsi tuollaisena niin lupaan että mahdollisuudet ovat paremmat kuin nyt.
Ja tuossa on jo asennetta kun sanot että "saadakseen persettä". Silloinhan sulla on jo homma putkessa ja siitä jatkat eteenpäin.
Älä vain ala nyyhkyksi ja uskottele itsellesi että niissä noin nuorena on muusta kysymys ellei joku poikkeustapaus osu kohdalle kuin ihan juuri siitä perseestä. Teet itsestäsi vain heikon niin omissa kuin naisten silmissä.
sitten.
"Uusia kavereita en usko hankkivani, mulla on vain 3 ystävää, mutta nämä ystävät ovatkin sitten äärimmäisen hyviä. Uskon enemmän laatuun kuin määrään."
Ei riitä.
Kysymys on sosiaalisten ympyröiden laajentamisesta. Mielellään myös vastakkaista sukupuolta. Mitä enemmän tuttavia/kavereita sitä suuremmat mahdollisuudet että tapaat jonkun. Se ei tarkoita että heitä pitäisi koko ajan nähdä mutta jonkinlainen yhteydenpito on. Mitä vähemmän ystäviä niin sitä vähemmän kontakteja.
Lähes jokainen maailman nainen tällä hetkellä sanoo sulle että et kelpaa vai oletko suosittukin poikamies? Toki ongelmana voi olla myös kontaktien puute ja tilanteiden vähyys mutta kuinka pitkään aiot testata omaa kykyäsi omana itsenäsi?
Kysymys ei ole täydellisestä muutoksesta koska se on lähes mahdotonta mutta jonkinlaisesta muutoksesta kuitenkin. Ystävät varmaan heittää läppää jossakin vaiheessa että "et sä oo tuollainen" mutta sillä ei ole väliä. Sä olet mitä sä oot sillä hetkellä.
Masentaa että et kelpaa sellaisena? No niin varmasti masentaa sitä lihavaa suklaata mussuttavaa naista joka istuu sohvalla katsoen salkkareita ja vilkuilee sinua lasien takaa kun kävelet ikkunan alta mutta onko sillä sinulle väliä? Hänkin on kasvanut ja tottunut ehkä tuohon.
Vittuja ei tarvitse huudella, eikä ole mikään takuu että pääset panemaan ympäriinsä tai kymmenittäin naisia kiinnostuu mutta karu totuus on vain se että jos nainen ei kiinnostu sinusta miehenä niin sitten on vähän vaikeaa tehdä lähempää tuttavuutta. Miehuus siis tarkoittaa vaikkapa kovana kundina olemista, komeutta, varakkuutta ja ennen kaikkea ITSEVARMUUTTA jota sinun tulee hankkia juuri muuttamalla itseäsi niin että alat uskoa siihen uuteen minään eikä tuohon vanhaan "mä en saa ketään mutta mä en muutu myöskään" minään.
Onko kukaan nainen sen arvoinen?
Sitten kai sinun on olla ilman naista jos et koe sitä tarpeeksi tärkeäksi tavoitteeksi.
Tuo baaritouhu varmasti aluksi paistaa läpi mutta mene sinne sellaisten tyyppien kanssa joiden viihdyt. Valitettavasti joudut vain myös ottamaan kaveriksi niitä toisenlaisia kundeja koska nörttiporukka on ehdoton ei naiselle ellet sitten kykene toimimaan tuon porukan "johtajana".
Naiset etsivät todellakin prinssiä ja unelmamiestä mutta homma menee niin että kun he tajuavat ettei sellaista saa niin he etsivät seuraavaksi parasta eli sen jolla on vähän vastaavia ominaisuuksia ja joka herättää haluja. Valitettavasti hiljainen poju ei oikein kuule vastaa yhtään noista.
Jos et ole "jotain" naisten mielestä niin se on juuri tuota lisättynä sillä itsevarmuudella. Kun olet saanut tarpeeksi persettä niin naiset eivät merkkaa sinulle niin paljoa ja olet oppinut myös lukemaan naisia paremmin joten aloitteetkin sujuu kuin luonnostaan.
Eli haluat siis löytää sellaisen naisen joka ei tuollaisia ihaile? Sitä saat odottaa kuule pitkään ja huomaat että vastaavia miehiä Suomesta löytyy tuhansia joten voitte yhdessä odottaa sitä ainutta oikeaa joka katsoo miestä muu kuin tästä huokuvaa itsevarmuutta joka on heijasta hänen maskuliinisuudestaan.
"Se on ainut asia millä on väliä" kun ne miellyttää silmää vai? No miellyttääkö sellainen lihava nainen sinun silmää? Mietipä sitten naisten kannalta hiljaista ujoa epävarmaa miestä? Luuletko että useankin silmää sellainen miellyttää?
ainakaan mihinkään hajoamassa.. Ihan hyviä neuvoja sulta sinänsä tuli, mut sen vaan halusin tuoda esille et niiden toteuttaminen ei oo monillekkaan ujoille helppoa. Mulle itse asiassa nuo sun ohjeet toimiikin jollain lailla, ku en oo vielä kuitenkaan mikään ihan toivoton tapaus. Uskallan aika kivuttomasti hakea opiskelemaan, harrastuksiin ja tilanteisiin missä tapaan uusia ihmisiä ja olenkin monesti näin yrittänyt vähän enemmän sosiaalistua. Ehkä olen jopa vähän edistynyt tuossa. Välillä taas tulee sellasia takapakkeja et lähden johonkin mukaan mut en sitte tunnukkaan kuuluvan porukkaan ja olen tunnen kuitenkin olevani yksin vaikka porukkaa on ympärillä. Tällaset tilanteet sitte monesti nostaa sitä kynnystä lähteä uudestaan mukaan johonki vastaavaan.
Mut en koe tuossa olevan oikein mitään mieltä väkisin alkaa muuttumaan itseään tai esittää olevansa sosiaalinen vaikkei oo. Monesti tuollon ihmisestä tulee niin epäaito, kun se esittää muuta ku on. Enkä usko naistenkaan kiinnostuvan tuollaisesta, en minä ainakaan kiinnostuisi. Sen ihmisen pitäs ite haluta muuttua ja siinä pitäs edetä sitte hitaasti ja mahdollisesti jonku ulkopuolisen esim. terapetin avun turvin. Mitään simsalabim ratkaisuja kun ei oo olemassa.
"Valitettavasti mielestäni kuitenkin ujous tulisi hyväksyä mutta voinpa sanoa että naiselle vielä tuo passiivisuus yms. hyväksytään mutta miehelle?" Tää on kyllä totta. Ujous pitäs pystyä hyväksymään. Monesti tuntuu et ite sen itsessään hyväksyykin, mutta muut ei. Naisille on kyllä tuo passiivisuus hyväksytympää ku miehille, mut kyllä naisissakin niitä sosiaalisia ihannoidaan enempi. Ja jotenki tää meidän yhteiskuntaki on sellanen et kaikkien pitäs olla sosiaalisia, sanavalmiita, heittäytyviä, täysillä eteen päin paahtavia urakeskeisiä suorittajia. Eipä se kumma oo jos tässä yhteiskunnassa ujon itsetunto on koetuksella ku ei tunne kuuluvansa näiden normaalien joukkoon.
tuon asian ujon kannalta että sitä voi kokea loukkavana jos urputetaan muuttamisohjeita.
Kysymys ei ole siitä että ihmisen tulisi olla sosiaalinen ja ujous on pahasta noin ylipäätään mutta valitettavasti naisille se vain viestittää vähän muustakin kuin ujoudesta eli epämiehekkyydestä ja sellainen mies ei vain naisia yleensä sytytä.
Sanoin asiat tässä aika kärkkäästi vain siksi että uskotte karun totuuden kun sen kerron.
En ole itse ollut koskaan ujo, kaikkea muuta mutta olin joskus liian ymmärtäväinen yms. naisten kanssa enkä ymmärtänyt että pitää ollä vähän kova että naiset tykkäävät.
Sanon vain karmean totuuden teille painokkaasti että uskotte kun aikaa vielä etsiä toisenlaista elämää on jos haluatte niitä mahdollisuuksia parantaa ja toisaalta ettei viestini huku kun tänne joku nainen tulee kertomaan että hänelle kelpaa ainakin ujompikin mies ja että mies on "oma ittsensä". Tällöin kyseessä on vähemmistöön kuuluva nainen tai sitten nainen sanoo toista ja kuitenkin aina ihastuu niihin "rohkeampiin" miehiin kun ei vain mahda mitään mutta onpahan sanottava poliittisesti korrekti mielipide kun on niin kiltti tyttö muuten.
Itse todellakin täytyy haluta muuttua, aivan kuten laihduttamisessa. Muuten tuloksena on jatkuva painonnouse ja dieetit eli epäaitous.
Mutta ei sitä muutosta tarvitse överiksi vetää kunhan vain todella pyrkii sieltä ujosta/hiljaisesta pois päin. Sitä kautta jo mahdollisuudet parentuvat huomattavasti.
Totuus sattuu.
Että naisia jotka ei elä pilvilinnoissaan ei ole olemassa. Se, että miten mä sitten pystyn lentämään sinne pilvilinnan ovelle koputtamaan onkin eri asia.
Toi uusien kavereiden hankkiminen jää väliin vaikka kuinka suosittelisit, harvemmin löydän tarpeeks fiksuu porukkaa jonka kanssa olisi oikeasti mielenkiintoista viettää aikaa. Eikä mun kaverit ole onneks nörttejä joten kyllä niiden kanssa pystyisi hyvin vietää aikaa baarissa jos se sikseen olisi.
"mutta kuinka pitkään aiot testata omaa kykyäsi omana itsenäsi?"
Niin, ehkä mun sitten vaan pitää alkaa kusettamaan naisia, eikai se huonokaan vaihtoehtoi voi olla kerta niin monet miehet on tolla tavalla onnistuneet. Eli muutetaan tausta kovaksi pelimieheksi joka on pannu tyttöjä jo ala-asteella ja nyt etitää jotain uutta ja viehättävää. Ehkä se taktiikka puree paremmin. :)
Mutta haluun korjaa tota kauneus juttua kun en ole täysin varma ymmärsitkö pointtia. Kukaan ihminen joka on parisuhteessa ei voisi sanoa etteikö oma nainen olisi kaunis. Eli kun mä sanoin, että ne naiset oli kauniita niin ne oli mun silmissä kauniita. Ihan sama oliko ne laihoja vai lihavia niin ne oli mun silmissä kauniita ja se on se ainoa asia millä on väliä. Ihminen joka väittää, että ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä valehtelee sillä sen toisen pärstä pitää jollain asteella kiinnostaa oli se sitten missi tai joku muu.
Mutta voiko tosiaan lihavaa rumaa naista verrata ujoon mieheen? Onko ne sitten samalla lähtöviivalla suhteiden saamisessa. Taitaa kyllä se ujo mies jäädä tässäkin kisassa lähdössä jälkeen. :)
et oot vaan tutustunu vääränlaisiin naisiin. Siis ei varmaan kukaan tuntemistani naisista mukaan lukin itseni oo kiinnostunu mistään kylmästä ja viinaa vetävästä panomiehestä.
Ja jos et nuissa baareissa viihdy niin turha sun on sielä pyöriä niitä naisia metsästämässä. Siellä kun vielä suuremmalla todennäköisyydellä pyörii niitä vaan seksin perässä juoksevia naisia. Kannattas nyt miettiä millaisen naisen sää oikeesti haluat ja sit seuraava askel ois miettiä missä semmosia vois tavata. Turha sun on alkaa ittiäs miksikään panomieheksi muuttamaan. Todennäkösesti päätyisit vaan johonkin huonoon suhteeseen jossa kelpaisit sille naiselle joo, mutta et vois olla oma ittes. Sitte missaisit samalla myös ne naiset jotka oikeesti vois olla kiinnostuneita sun sisimmästä.
Mutta en nyt vieläkään tajua et miksi et muka kelpais jollekki naiselle? Minkä luulet olevan se perimmäinen syy? Tiedän moniakin naisia jotka ei oikeesti oo kiinnostunu mistään viinaa ryystävästä panomiehestä..
se johtuu vain siitä että naisilla on yleisesti kovempi kysyntä ja naisilla on kovemmat vaateet ja ovat valmiita enemmän odottelemaan.
Ei sinun tarvitse esittää mitään hirvittävää pelimiestä joka on pannut kaikkea mikä liikkuu. Se mitä sinun on tehtävä on otettava vähän mallia miten pukeudutaan ja käyttäydytään ja ehdotan vielä kerran sitä kaveripiirin muokkausta. Sitä kautta sopeudut hieman joukkoon ja sinuunkin tarttuu toisenlaisia juttuja. Ei sinun tarvitse heidän kanssaan olla ylimpiä ystäviä. Ota se sellaisena sosiaalisena kokeilunam, rottakokeena.
Mutta tarvitset ehdottomasti hieman kokemusta naisista että homma alkaa muuten sujumaan. Tällöin persoonasi voi olla kivasti juuri muuttunut tuohon uuteen suuntaan ja tiedä vaikka sitten kohtaat sellaisen naisen joka näkee myös sitä toista puolta sinussa ja aidosti hyväksyy erilaisuutta.
Mutta tietysti sinun on tehtävä itse se muutos eikä se heti tapahdu.
Mutta tee se mielellään nyt tuossa iässä kuin myöhemmin.
Pelkkä ulosanti ei riitä, äläkä karrikodoidusti esitä pelimiestä vaan usko itseesi ja että sinulla on saumaa.
Äläkä ota takapakkeja vakavsati. Monikin mies saa naisjutuissa turpiinsa ja pahasti mutta ajan myötä homma saattaa tasaantua.
Tämä on oikeasti sotaa joka pitää ottaa kuin leikkinä, uskokaa kun "setä" sanoo.
naisia oikein on ja jos he saavat valita miehekkäämmän itsestään kuvan antavan "menevän" miehen välillä ja hiljaiselta epäsosiaaliselta nössöltä vaikuttavan väliltä niin kummankohan he loppupeleissä valitsevat?
Perimmäinen syy on että sosiaalisia kontakteja on vähän sekä että naiset eivät pidä epämiehekkyyttä osoittavista miehistä olivatpa he lähes millaisia itse tahansa.
tuntuu siltä et ujous on pahasta ja yleensä siitä ujoudesta ollaan aika kärkkäästi huomauttamassakin. Väittäisin et aika monet kokee sen myös huonoksi ominaisuudeksi ihmisessä. Enkä ymmärrä miksi tuosta ujoudesta täytyy pitää aina mekkalaa. Eihän muitakaan ihmisen huonoja puolia päivitellä muitten ihmisten edessä. Harvoinpa joku kommentoi toisen rumaa nenää muiden edessä ääneen.
"Tällöin kyseessä on vähemmistöön kuuluva nainen tai sitten nainen sanoo toista ja kuitenkin aina ihastuu niihin "rohkeampiin" miehiin kun ei vain mahda mitään mutta onpahan sanottava poliittisesti korrekti mielipide kun on niin kiltti tyttö muuten." No mitä sitten vaikka kuuluiskin vähemmistöön. Ei miesten tehtävä ookkaan kaikkia naisia miellyttää.
"Mutta ei sitä muutosta tarvitse överiksi vetää kunhan vain todella pyrkii sieltä ujosta/hiljaisesta pois päin." No tässä asiassa oon ihan samaa mieltä.
mustavalkosia.. Ei hiljaiset miehet esimerkiksi oo aina nössöjä ja hiljainenkin mies voi olla miehekäs, kiinnostava tai älykäs. Eikä tällanen miehekäs, menevä mies oo välttämättä joka suhteessa täydellinen. Voi esimerkiksi olla vähän liianki menevä tai uskoton suhteessa. Kummassakin on puolensa ja kummastakin löytyy taatusti niitä vähemmän hyviä puoliakin.
tarkoitus miellyttää kaikkia.
"No mitä sitten vaikka kuuluiskin vähemmistöön. Ei miesten tehtävä ookkaan kaikkia naisia miellyttää."
Vähemmistö tarkoittaa myös sitä että heitä on vähän joten he ovat todennäköisesti varattuja tai muita miehiä on apajilla sekä todennäköisyys tällaisen tapaamisen on pieni.
hiljainenkin mies älykäs ja miehekäs mutta jos ei ole sitten kokoa ja näköä (hartioita, komeutta, pituutta) niin et sinä naisille kovin miehekäs ole joka erottuisit muista miehistä.
"Eikä tällanen miehekäs, menevä mies oo välttämättä joka suhteessa täydellinen. Voi esimerkiksi olla vähän liianki menevä tai uskoton suhteessa. Kummassakin on puolensa ja kummastakin löytyy taatusti niitä vähemmän hyviä puoliakin."
Kukaan ei sanonut kuka on oikeasti "täydellinen" ja kuka ei mutta kyse oli siitä mitä naiset todennäköisemmin etsivät. He etsivät yleensä menevää miestä ja jos mies sattuu pystymään rauhoittumaan niin sehän on vain plussaa.
Mutta miehille se vinkki että tuollaisella "kyllä sieltä joku löytyy ja minut hyväksytään tällaisena kuin olen vaikken just nyt kenellekään kelpaa ja ihmiset on erilaisia" niin ei pötkitä mihinkään naisvaltakunnassa ellei käy aikamoisen helkkarinmoinen säkä. Ja jos olet vapailla markkinoila ollut jo pidempään niin sitten on aika etsiä uutta keinoa.
ku ettiä semmonen eikä laukata niitten rääväsuisten bilehileiden perässä, joista näkee kilsan päähän ettei niitä vois vähempää kiinnostaa.
vain bilehileitä.
Suurinta osaa naisista (ihan normaali naisia) ei kiinnosta ujot, nössykät ja hiljaiset miehet tai jotka antavat sellaista kuvaa itsestään. Heissä täytyy olla tuossa tapauksessa jotain muuta miehekästä tai tapaamisen tapahtua tietyissä olosuhteissa. Mutta se on sattuman peliä.
Vain harva nainen kiinnostuu ja todennäköisyys että sellaista löydät IKINÄ on häviävän pieni.
Jos tahtoo parantaa todennäköisyyksiä niin suosittelenpa hankkiutumaan ainakin niistä pahimmista ujouksista, nörtahtavista piirteistä yms. eroon.
Tai siinäpähän voi sellaista sitten etsiskellä joka hyväksyy tuollaisen miehen ihan rauhassa vaikkapa hautaan saakka jossa saa jatkaa etsintöjään edelleen rauhassa.
"He etsivät yleensä menevää miestä ja jos mies sattuu pystymään rauhoittumaan niin sehän on vain plussaa." että tällaista miestä aika monet naiset hakee. Mutta sanoisin kyllä vielä että naisia on niiin monenlaisia kuten miehiäkin että kyllä niille hiljasemmillekki miehille riittää ihailijoita. Monesti vaan saattaa käydä niin et ne ihailijat on itsekin hiljaisia naisia ja tän miehen ja naisen kohtaaminen ja tutustuminen voi olla aika vaikeaa. Ja korostaisin vielä sitä et harvoin kukaan on kuitenkaan mikään täys luuseri. Jokaisessa miehessä on kuitenkin aina jokin hyvä puoli, johon joku nainen saattaa ihastua. Sillon ei välttämättä oo niin väliä vaikkei esim.ulkonäöllisesti oliskaan niin kauheen miehekäs.
täällä mistään täysin nössyköistä, sosiaalikyvyttömistä miehistä. Heille ehkä tekeekin pieni sosiaalistuminen hyvää. Vaan esimerkiksi tämän keskustelun aloittajan kaltaisista miehistä, joilla on kavereita jonkun verran ja työ ym.ym. ja opiskelupaikka tiedossa mut sitte jostain syystä sitä tyttöystävää ei ole onnistunu saamaan. Musta ainaki vaikuttaa tosi fiksulta tyypiltä näitten kirjotusten perusteella johon moniki tuntemani nainen vois ihastua. Mun mielestä ainakaan tuon keskustelun aloittaja miehen ei oo mitään tarvista muuttua.
että naiset ovat sosiaalisempia, heillä on suurempi kysyntä joten he voivat olla passiivisia eikä tarvitse siis olla niin aktiivinen kuin miehen sekä miehet kokevat monet naiset naiselliseksi eli haluttaviksi kun taas toisin päin voi olla hankalampaa. Esimerkiksi juuri nörtahtavat ujot miehet eivät hirvittävästi naisia vain yksinkertaisesti sytytä.
Ujossahan voi olla PALJON hyviä puolia mutta niiden esille tuominen ei ole helppoa jos on ujo ja naisten parinvalinnassa nousevat ensin esille aivan toiset tekijät. Eivät naiset jaksa kaivaa esille miehestä niitä hyviä puolia paitsi poikkeustapauksissa. Suurin osa naisista katsoo miesten aktiivisuutta ja miehisyyttä ja jos ensimmäistä testiä ja toista ei läpäistä niin kelpaa enintään kaveriksi. Ainahan toki joukkoon mahtuu naisissa ja miehissäkin niitä jotka jaksaa kattoa toista pitempään ja arvioida mutta se ei valitettavasti ole kovin yleistä.
Varsinkin nykyään ne ujotkin ja hiljaiset naiset saattavat saada paljon huomiota ja kuvitteletko silloin että joku ujo ja hiljainen mies jää tuolloin naisen mieleen jos häntä piirittää tusinoittain meneviä miehiä?
Kerron vain tässä että omia mahdollisuuksiaan kannattaa parantaa muuttumalla aktiivisemmaksi ja pyrkimällä vaikka väkisin vaikuttamaan miehekkäältä ja että se on vain realiteetti joka on kohdattava jotta on paremmat mahdollisuudet tavata nainen joka on kiinnostunut oikeasti muuta kuin kaverina.
nainen varmasti hyvän ystävän itselleen jonka olkaa vasten voi itkeä kun se menevä mies tuli, voitti ja meni ennen sitä seuraavaa vastaavaa tapausta.
Luuletko ihan oikeasti etten ole kuullut sanottavan noita juttuja ennenkin?
Naiset sanovat että tuo vaikuttaa "mukavalta, kivalta, fiksulta" kaverilta johon joku varmasti voisi ihastua. Joo, aivan varmasti mutta se ei vain tässä juuri ole tekemässä tuttavuutta eikä siitä oikeasti tule mitään mutta lämmitellään nyt kaikille hyvä olo varsinkin ap:lle että joku hänet hyväksyy mielikuvituskumppanikseen.
Mikset sitten kerro kavereillesi tuosta tyypistä ja ala järkätä heitä yhteen?
fiksusta tyypistä saa moni hyvän poikaystävän itselleen. Jotkut naiset vaan on niin sokeita että näkee vaan ne urpot eikä näe niitä helmiä siellä seassa.
"Joo, aivan varmasti mutta se ei vain tässä juuri ole tekemässä tuttavuutta eikä siitä oikeasti tule mitään mutta lämmitellään nyt kaikille hyvä olo varsinkin ap:lle että joku hänet hyväksyy mielikuvituskumppanikseen." No mitä tässä pitäs sitte tehä. Todeta et oot täydellinen nössö, kukaan nainen ei voi susta ikinä kiinnostua, et tuu koskaan kelpaamaan kenellekään. Niinkö? Ihan oikeesti vaikuttaa mun mielestä hyvältä tyypiltä. Melkeen voiski vihjaista kaverilleni tuosta tyypistä.
hänelle että todennäköisesti hän ei noilla spekseillä ketään löydä (ellei usko suuriin voittoihin arvonnoissa) vaan on yritettävä kohentaa asemiaan tekemällä niin kuin sanon. Bonuksena ne hiljaisemmatkin naiset kiinnostuvat vielä enemmän kunhan ei mene ihan överiksi.
"Jotkut naiset vaan on niin sokeita että näkee vaan ne urpot eikä näe niitä helmiä siellä seassa."
Jotkut?
Näitä ihmisiä on suurin osa sinun rakkaasta sukupuolestasi joiden mielestä nimenomaan kaikki ujot yms. ovat niitä urpoja ja helmet ovat niitä päinvastaisia tapauksia.
"Melkeen voiski vihjaista kaverilleni tuosta tyypistä."
No ennen kuin teet sen ja hän ja tuo henkilö alkaa seurustella niin pidän tuota kaikkea teoreettisena höpötyksenä jota on kuultu iät ja ajat mutta joka johtaa siihen että mies jää yksin ja muut miehet korjaavat naiset miehekkäimpiin peteihin.
jonkin verran passiivisempia naiset voivat olla. Mutta sanoisin kyllä et ei ujoilla naisilla oo kovin paljon helpompaa. On nimittäin oma kohtaista kokemusta. Jotku kolkyt vuotta vanhemmat kyllä kuolaa perään ja on tulossa juttelemaan, mutta oman ikäset miehet ei pahemmin lähesty.
"Kerron vain tässä että omia mahdollisuuksiaan kannattaa parantaa muuttumalla aktiivisemmaksi ja pyrkimällä vaikka väkisin vaikuttamaan miehekkäältä ja että se on vain realiteetti joka on kohdattava jotta on paremmat mahdollisuudet tavata nainen joka on kiinnostunut oikeasti muuta kuin kaverina." Oon ihan samaa mieltä, mutta koko persoonallisuuttaan ei kannata lähtä kokonaan muuttamaan. Itsekin oon koittanu vähän sosiaalistua ja olen jo vähän edistynytkin sillä saralla.
mä luulen et tää tyyppi on ettiny törmänny vääränlaisiin naisiin ja pyöriny sellasissa piireissä, joissa hänen kaltaistaan ei osata arvostaa. Mut ei tuo alottaja mun silmissä ainakaan muuttus paremmaksi tyypiksi jos se alkais tehä niinku sää sanot. Jotku naiset ja aika monetkin oikeesti arvostaa sellasia miehiä jotka ei pyöri baareissa ja esitä jotain coolia, hölötä kaiken aikaa tai juokse joka naisen perässä. Ja tää alottajahan sano ettei viihdy oikein baareissa, miksi se pitäs sinne sitte väkisin kuskata. Voi niitä ihmisiä tavata muuallaki.
"Jotkut?
Näitä ihmisiä on suurin osa sinun rakkaasta sukupuolestasi joiden mielestä nimenomaan kaikki ujot yms. ovat niitä urpoja ja helmet ovat niitä päinvastaisia tapauksia." Niin tää on valitettavaa, mut on sitte niitäki jotka näkee sinne pintaa syvemmälle ja haluaa tutustua ujoon.
"No ennen kuin teet sen ja hän ja tuo henkilö alkaa seurustella niin pidän tuota kaikkea teoreettisena höpötyksenä jota on kuultu iät ja ajat mutta joka johtaa siihen että mies jää yksin ja muut miehet korjaavat naiset miehekkäimpiin peteihin" selvä, ilmoitan ku treffit on sovittu :)
hän sinun tai minun silmissä "paremmaksi" ei ole väliä vaan sillä millä hän parantaa mahdollisuuksia naisten kanssa.
Jos tuo homma ei toimi niin on parempi yrittää jotain muuta.
Kukaan ei ole kieltänyt ettei olisi naisissa niitä tai noitakin mutta valitettava tosiasia on että yleisesti tietyt ominaisuudet eivät ole haluttuja ja toiset ovat.
Onnea vaan tuossa treffien sopimisessa ja siinä että se onnistuu.
Itse olen tarkkaillut kaveripiiriäni sen verran pitkään ja tuntenut joitakin tapauksia että osaan antaa ohjeita mitä miehen tulisi tehdä että alkaa vaikuttaa potentiaaliselta kumppanilta ja mahdollisuudet paranevat.
"ihan kivat ja fiksut" miehet eivät naisille kelpaa. Tarvitaan miehisyyttä vaikkapa juuri tuollaisen coolin esittämisen yms. kautta.
on väliä muuttuuko hän paremmaksi minun silmissä, tietääkseni edustan täällä naisia.
"Jos tuo homma ei toimi niin on parempi yrittää jotain muuta." Niin voihan sitä tietty yrittää jotain muuta jos homma ei toimi. Mut en lähtis tässä kuitenkaan muovaamaan koko miehen persoonallisuutta uusiksi.
"Tarvitaan miehisyyttä vaikkapa juuri tuollaisen coolin esittämisen yms. kautta." Mikään ei oo kauheempa ku coolin esittäminen. Monet naiset kiertää tällaset miehet kaukaa. Ja luulempa että jos tää mies alkas esittään coolia niin se ei tuntis oloaan kotoisaksi ja vääränlaiset naiset kiinnostuis siitä.
Ujoille se puhuminen ja sosiaalisuus ei oo niin luontevaa ku puheliaammille ihmisille, joilla puhetta tulee melkeen ku itsestään. Ujolle tällanen coolin esittäminen on todella raskasta. Ei voi olla oma itsensä vaan pitää koko ajan pitää jotain cooli kulissia yllä. Tämä myös paistaa läpi käytöksestä ja siitä ujosta huomaa ainaki pitemmän päälle et se yrittää olla jotaki muuta ku se on. Ja mieti nyt sitte jos joku nainen ihastuiskin ja lähestyis tällasta coolia esittävää ujoa niin mitäs sitten suhteelle tapahtuis ku nainen huomaiskin että tää mies ei olekaan niin cool ku anto ymmärtää ja tää nainen oli ihastunu just tän tyypin cooliuteen.
Tottahan sosiaalisia taitojaan voi parantaa, mutta en lähtis kuitenkaan tuollasen esittämisen kannalle. Eikä monista luonnostaan ujoista saa ikinä muokattua mitään supliikki miehiä. Enkä ymmärrä miksi niistä pitäisikään muokata. Omia sosiaalisia taitojaan voi kehittää tiettyyn pisteeseen asti, mutta kyllä siellä geenit aika vahvasti vaikuttaa taustalla et miten puheliaaksi ihminen voi itsensä muokata. Ja tärkeintä olis kuitenkin säilyttää se oma persoona ja sisin sielä taustalla eikä sen kustannuksella alkaa sitten muuttumaan. Monet ujot voivat esim. nauttia siitä että saavat olla välillä yksin eikä tarvi nyt miettiä mitä puhuttavaa tuonki kans keksis. Sit jos alkaaki esittämään coolia niin tällaset ihmismassat ja koko ajan jonku ihmisen kans juttelemiset saattaa ahistaa. Eikä ihminen välttämättä tällön oel onnellinen vaikka saiskin naisilta nyt enemmän huomiota.
että vaikka he olisivatkin arkoja miesten seurassa ja vaikka heillä olisi myös ennakkoluuloja, vihaa ja muita negatiivisia tunteita miehiä kohtaan, se ei estä heitä pariutumasta. Tämä siksi, että naisille mies ei ole ollenkaan yhtä ihmeellinen olento niinkuin nainen on miehille: naiset näkevät miehet aikalailla arkisina ja "poisheitettävinä" hyödykkeinä. Jos nyt sanotaan ihan raadollisen suoraan niin naisten silmissä alaston mies on ruma ja iljettävä näky. Mutta kun mies pukee vaatteet päälle, hän muuttuu sen verran miellyttäväksi että nainen voi myöntyä elämään yhden sellaisen kanssa saman katon alla.
Miesten silmissä taas nainen on luontoäidin luoma jumalallisen kaunis taideteos, jota ilman ei voi elää.
Nuorella naiselle mies on aivan mystinen olento kuin nainen miehelle.
Alastomana ehkä perusmies saattaa monien mielestä olla vähemmän kaunis mutta kun laittaa vaatteet päälle niin se kertoo voimasta ja hallinnasta jota miehillä on ja jota naiset ihailevat suunnattomasti. Poikkeuksena tietysti lihasköriläät jotka viestittävät samaa maskuliinisuutta alaatikin.
Ero on vain siinä että naisilla riittää yleensä kysyntää joten tarjonta on laaja joten he tottuvat miehiin kulutustavaroina joista voi valikoida. Senhän takia naiset ovat täysin järkyttyneitä iän myötä kun miehet eivät enää juoksekaan perässä. Vastaavaa ihailua vain pieni osa miehistä koskaan naisten puolelta koskaan kokee.
Mitä ne vaatteet mitään tekee?
miehiä viehättävinä esimerkiksi työfarkuissa, pikkutakissa tai vaikkapa uniformuissa.
Ne kaikki viestittävät oikein puettuna aika merkittävästi maskuliinisuudesta.
Hakkaat vain päätäsi seinään ja tuhlaat elämäsi. Keskity vain ja ainoastaan uraan, uraan ja uraan.
Tämähän on se kaiken tavoite niin kuin jo sanoin. Eli jos vain onnistuisi jotenkin unohtamaan kaikki naiset eikä se luontainen vietti vain ajaisi niitä naisia kohtaan niin tässähän ei olisi mitään ongelmaa. Suurin vaikeushan juuri on siinä, että tulee välillä nähtyä/tutustuttua ihan mukaviin neiteihin ja sitten alkaa taas toiveet nousemaan ja kun ne toiveet on korkeella tuleekin se väistämätön pudotus takaisin maahan ja kun tarpeeksi korkealta tarpeeksi usein tiput niin sitä alkaa miettimään, että mitä järkeä tässä on.
Toisaalta en myöskään ole ollut ikinä sellainen uraohjus tyyppi joka voisi raataa töitä koko ajan. Jos nyt saisin hypätä 5v taaksepäin niin jatkaisin harrastuksiani niin, että niitä voisi vieläkin harrastaa ja mahdollisesti vähän korkeammallakin tasolla jolloin saisi ajan ja energien keskitettyä niihin. :)
Mutta ehkä mä koitan vielä kerran (oon liian luupää näköjään, etten muutamasta kerrasta ymmärrä) sitten kun alkaa opiskelut, jos siellä ei natsaa niin sitten voikin hyvällä omatunnolla antaa olla ja voipahan ainakin sanoa että yritetty on. :)
..jos sulla on alkamassa opiskelut uudessa paikassa, josta et tunne hirveesti porukkaa, voit olla ihan mitä vaan! Eli yrittää olla rento, jututtaa naisia, osallistua yhteisiin illanviettoihin, olla aktiivinen esim. oppilaskunnassa tai vastaavissa. Laajenna piirejä, kuten aikaisemmin jo neuvottu.
Ja oo kaveri vaikka alkuun niille naisille, kohtele niitä normaaleina ihmisinä. Ei tarvi olla se äänekkäin tai kovin kundi, ei todellakaan!
tuntuu, ettei panostaminenkaan kanna hedelmää. Itse asun yksin ja välillä meinaa järki lähteä yksin ollessa.
Tämä on kyllä turhuuden turhuutta. Koskaan ei saa mitään, yrittää tai ei.
Kuules poitsu :)
Mulla oli "tiukat" porukat ja en saanut yläasteikäisenä mennä vipeltää ja vetää perseitä muiden (lasten) kanssa. Silloin se oli tosi perseestä ja tunsin oloni niin nollaksi. Nyt kun ajattelen, niin en kyllä anna omien lapsieni, jos niitä joskus tulee, tulevaisuudessa hillua myöskään 13-vuotiaana kaupungilla hirveessä tuubassa!
Olin silloin se luokan kummajaistyttö erään uskovaisen tytön lisäksi. Suositut tytöt naureskeli mulle ja syljeskeli perään. Muilla oli miehiä, mutta mä kuljin jossain rumissa kuteissa ja vain haaveilin miehistä.. Voi että sitä aikaa! Se oli elämäni kamalinta aikaa. Tunsin itseni silloin niin rumaksi ja huonoksi.
Todellisuudessa en ole kyllä tasan menettänyt yhtään mitään! Se vain silloin tuntui, niin pahalta kun luuli siinä iässä jotenkin että elämä-on-tässä-ja-nyt ja että kaikki pitä kokea nyt-ja-heti jne.
Olen niin onnellinen kun en ole menettänyt neitsyyttäni jollekin amiskingille 13 vuotiaana jossain koulun vessassa! "hei onks sielä kellään mitään muovipussia?!" ei näitä voin nauramatta muistella :D Tänk kaad vanhempani, että piditte musta huolta!
Muut oli ryyppäämässä, niin meitsi istui himassa ja kuunteli jotain radiomafian härdellinimistä ohjelmaa ja itki kuinka elämä valuu hukkaan..
Joo, mutta kaikesta huolimatta oon sitä mieltä että ei pidä jäädä jumittamaan niihin teini-iän muistoihin. Mulla ainakin elämä vasta alkoi lukion jälkeen. Voin lisäksi sanoa, että ei käy kyllä tippaakaan kateeksi niitä silloisia yläasteen suosikkeja jotka nykyään on töissä sielä samalla paikkakunnalla kassalla, yksinhuoltajina, lapsia vähintään kolmen eri miehen kanssa... EI KIITOS. Ja harrastuksina näillä on edelleen räkäkännit joka viikonloppu paikallisessa. SÄÄLITTÄVÄÄ!!! :D Lisäki moni noista silloisista suosikeista on nykyään jo niin rupsahtaneen näköisiä, että voi morjens.
Sulle osaan vaan suositella, että älä nyt hei luovuta tommosen takia. Sun pitää nyt vaan eka tajuta, että tä sun elämäs on vaan sun elämä. On sun vastuulla pitkälti se millaisen siitä teet. Jotkut ihmiset on selvinnyt keskitysleireiltä, kyllä sä selviät naisten kanssa!
Ja ei kannata yleistää. Ei kaikki naiset tai miehet oo samanlaisia. Ei se onnellisuus elämässä siitä ryyppäämisestä ole kiinni. Onnellisuus on kiinni omasta asenteesta.
Ja mä todella suosittelen sitä opiskelemaan lähtemistä. Nyt vaan päätät, että pääset sisään ja muita vaihtoehtoja ei ole. piste.
Ihmiset jotka näyttää nauttivan elämästä ovat niitä kiinnostavia. Joten haaveile, unelmoi, toteuta unelmias, nauti ja kunnioita muita, niin kohta huomaat, että ympärilläs on paljon muita samanlaisia.
Voin taata, että saat uusia kavereita ja paljon.