Mielestäni naisten suhtautuminen perinteisiin sukupuoliorooleihin on vähintäänkin irrationaalista, itsekästä ja kieroa.
Antakaas kun selitän: nainen ei yleensä halua olla 'perinteinen nainen', eli alistettu kotiäiti joka tottelee aina miestään. Ja hyvä niin, ei tuossa mitään järkeä olekaan. Nainen haluaa tasavertaisen parisuhteen. Nainen haluaa myös voida olla oma itsensä, ilman että tarvitsee ylikorostaa naisellisuuttaan. Naista ei voi pakottaa pitämään yliseksikkäitä/naisellisia vaatteita, vaan naisella on oikeus pukeutua kuin poika ja tälläinenkin nainen voi löytää parisuhteen.
Kaikki tämä on ihan ok ja mielestäni suvaitsevaisuus onkin tärkeää. Mutta ärsyttävää on se, että siitä huolimatta, että naiset eivät ITSE halua noudattaa perinteisiä sukupuolirooleja, he silti haluavat miesten noudattavan niitä!
Naisen unelmamiestä kuvaillaan usein 'raamikkaaksi, miehekkääksi, pitkäksi, lihaksikkaaksi, mies isolla M:llä, tosimies, äijämäinen' jne. Oli nainen miten tasa-arvon kannattaja hyvänsä, hän haluaa maskuliinisen miehen, sekä ulkonäöltä että käytökseltä. Ei maskuliinista (hirveän suureen) alistavuuteen asti, mutta kuitenkin jämerän, miehekkään miehen.
Tämä sulkee pois hirveästi asioita. Miehekkyyden yksi osa-alue on päättäväisyys ja varmuus; asiansa pitää esittää jämäkästi ja olla aina itsevarma. Epävarmuus on naisilta ok, mutta miehiltä ei, mikä on todella paska homma vähän epävarmemmille tapauksille, koska jos epävarmuuttaankin pitää hävetä, siitä tulee itseään vahvistava kierre. Epävarmuus on ihnimillistä ja omasta mielestäni söpöä niin miehillä kuin naisillakin. Toivoisin, että joku muu olisi samaa mieltä.
Mielestäni myöskin herkkiin ja tunteellisiin miehiin suhtaudutaan huonosti, ja vaikka voisi olettaa että miehet näitä halveksisivat eniten, niin omien havaintojeni mukaan itse asiassa naiset suhtautuvat huonommin. Loppuviimeksi mies kyllä tietää, että meillä miehillä on tunteet, mutta niitä vaan ei saa näyttää.
Toinen asia on ulkonäkö. Kaikille ei siunaannu sitä 185-senttistä kroppaa jonka voi bodata kivannäköiseksi. Toisille käy kuin minulle, eli saadaan pieni vartalo ja luonnostaan feminiiniset kasvonpiirteet (ei esim. vahvaa leukaa, kasvot nuoren näköiset ja söpöt enemmän kuin komeat). Ymmärrän sen miksi naiset eivät halua hirveän 'neitimäistä' miestä, siis sellaista kuin stereotyyppiset homot ovat, mutta joillekin piirteilleen ei voi mitään - itse en ainakaan mitenkään yritä korostaa feminiinisiä piirteitäni vaan pukeudun ihan tavallisen poikamaisesti jne.
Olenkin sitä mieltä, että naisen, joka ei halua olla perinteisen feminiinisyyden ilmentymä, tulisi hyväksyä vierelleen mies, joka ei ole perinteisen maskuliinisuuden ilmentymä. Vasta tämä olisi todellista tasa-arvoa.
Jos tästä tilanteesta voi sanoa jotain positiivista, niin olenpa ollut huomaavinani, että teinitytöt tykkäävät androgyyniydestä ihan eri tavalla kuin aikuiset naiset :) Tyttömäiset pojat tuntuvat olevan jopa suosittuja nuorten tyttöjen kesken.
Antakaas kun selitän: nainen ei yleensä halua olla 'perinteinen nainen', eli alistettu kotiäiti joka tottelee aina miestään. Ja hyvä niin, ei tuossa mitään järkeä olekaan. Nainen haluaa tasavertaisen parisuhteen. Nainen haluaa myös voida olla oma itsensä, ilman että tarvitsee ylikorostaa naisellisuuttaan. Naista ei voi pakottaa pitämään yliseksikkäitä/naisellisia vaatteita, vaan naisella on oikeus pukeutua kuin poika ja tälläinenkin nainen voi löytää parisuhteen.
Kaikki tämä on ihan ok ja mielestäni suvaitsevaisuus onkin tärkeää. Mutta ärsyttävää on se, että siitä huolimatta, että naiset eivät ITSE halua noudattaa perinteisiä sukupuolirooleja, he silti haluavat miesten noudattavan niitä!
Naisen unelmamiestä kuvaillaan usein 'raamikkaaksi, miehekkääksi, pitkäksi, lihaksikkaaksi, mies isolla M:llä, tosimies, äijämäinen' jne. Oli nainen miten tasa-arvon kannattaja hyvänsä, hän haluaa maskuliinisen miehen, sekä ulkonäöltä että käytökseltä. Ei maskuliinista (hirveän suureen) alistavuuteen asti, mutta kuitenkin jämerän, miehekkään miehen.
Tämä sulkee pois hirveästi asioita. Miehekkyyden yksi osa-alue on päättäväisyys ja varmuus; asiansa pitää esittää jämäkästi ja olla aina itsevarma. Epävarmuus on naisilta ok, mutta miehiltä ei, mikä on todella paska homma vähän epävarmemmille tapauksille, koska jos epävarmuuttaankin pitää hävetä, siitä tulee itseään vahvistava kierre. Epävarmuus on ihnimillistä ja omasta mielestäni söpöä niin miehillä kuin naisillakin. Toivoisin, että joku muu olisi samaa mieltä.
Mielestäni myöskin herkkiin ja tunteellisiin miehiin suhtaudutaan huonosti, ja vaikka voisi olettaa että miehet näitä halveksisivat eniten, niin omien havaintojeni mukaan itse asiassa naiset suhtautuvat huonommin. Loppuviimeksi mies kyllä tietää, että meillä miehillä on tunteet, mutta niitä vaan ei saa näyttää.
Toinen asia on ulkonäkö. Kaikille ei siunaannu sitä 185-senttistä kroppaa jonka voi bodata kivannäköiseksi. Toisille käy kuin minulle, eli saadaan pieni vartalo ja luonnostaan feminiiniset kasvonpiirteet (ei esim. vahvaa leukaa, kasvot nuoren näköiset ja söpöt enemmän kuin komeat). Ymmärrän sen miksi naiset eivät halua hirveän 'neitimäistä' miestä, siis sellaista kuin stereotyyppiset homot ovat, mutta joillekin piirteilleen ei voi mitään - itse en ainakaan mitenkään yritä korostaa feminiinisiä piirteitäni vaan pukeudun ihan tavallisen poikamaisesti jne.
Olenkin sitä mieltä, että naisen, joka ei halua olla perinteisen feminiinisyyden ilmentymä, tulisi hyväksyä vierelleen mies, joka ei ole perinteisen maskuliinisuuden ilmentymä. Vasta tämä olisi todellista tasa-arvoa.
Jos tästä tilanteesta voi sanoa jotain positiivista, niin olenpa ollut huomaavinani, että teinitytöt tykkäävät androgyyniydestä ihan eri tavalla kuin aikuiset naiset :) Tyttömäiset pojat tuntuvat olevan jopa suosittuja nuorten tyttöjen kesken.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Itse olen ajatellut samalla tavalla. Rusinat pullasta tasa-arvoa. Mutta mistä löytää yksikin nainen, joka on samaa mieltä?
"Perinteinen" nainen ei kyllä ole Suomessa ollut koskaan kotiäiti. Täällä on helvetin kylmä ja on täytynyt tehdä hartiavoimin töitä maalla ennen teollista vallankumousta, että perheelle on saatu ruoka pöytään.
Sitten tuli teollinen vallankumous. Okei, miehet menivät töihin ja myös naiset. Ja lapset. Ei niillä palkoilla perhettä elätetty.
Meillä kotiäitiys on ollut vain harvojen "etuoikeus", joten olisi täysin järjetöntä sitä edes kaivata. Useimmilla ei ole ollut siihen mahdollisuutta.
Ja mitä tulee muuhun tekstiisi, niin miehet yleensä haluavat feminiinisen naisen ja naiset maskuliinisen miehen. Poikkeuksia toki on, mutta käännetään esimerkkisi toisin päin: haluaisiko monikaan mies 190cm pitkää kehonrakennusta harrastavaa naista, joka kiroilee, juo 20 kaljaa illassa, sylkee, ajaa työkseen rekkaa ja piereskelee julkisilla paikoilla?
Ai ei halua? Vitun siat, että kehtaatte! Eikö teille kelpaa tavallinen nainen, kun tuo ääriesimerkki ei kelpaa? Pitääkö naisen näyttää aina Kate Mossilta ja olla sihteerinä töissä? Vitun alistajat!
Nyyh nyyh vaan ittellesi.
Siinä taas yksi naiskirjoittaja veti aloittajan hyvä aloitusviestin matalaksi ottamalla esille ääripäihin vedetyt esimerkit molemmista sukupuolista.
Aloittaja selvästikin tarkoitti sitä, että käsite "maskuliininen" on paljon rajoittavampi ja vähemmän ominaisuuksia sisältävä kuin "feminiinen".
Tätä on todella vaikea kirjoittaa kaikkea yhteen viestiin lyhyesti, mutta naiset vain saavat olla melko vapaasti mitä ovat. Heidän ei tarvitse vetää mitään roolia, he saavat olla tunteellisia, iloisia, surullisia, kaikkea siltä väliltä.
Miehen rooli taas on ahdistava ja rajoittava. Jos et suostu siihen rooliin, naiset pitää sua "kaveripoika-aineksena, muttei poikaystävämatskuna".
Kylmä nainen joku feministi miesvihaaja lesbo? Tuskin miestä saa saati haluaa edes?
taas kaiken läskiksi mutta muka hoiti homman kotiin omasta mielestään.
Esimerkkisi oli täysin perseestä.
Naiset ovat kieltämättä ap. mukaiseksi tulossa.
Suomessa tämä näyttää olevan erityisen räikeää koska naiset ovat harvinaisen maskuliinisia täällä eli he voivat hyvinkin kiroilla, juoda ja piereä ja miesten tulee hyväksyä se koska sitähän naiset saavat tehdä niin kuin miehetkin.
Mutta mies ei saa olla tunteikas kuin nainen.
Jopa naiset itse sanovat että miehen ei tulisi olla neiti. Eli siis nainen itsekin kokee "heikkoutena" oman pehmeytensä yms. joka sallitaan naiselle mutta miehelle ei.
Miehen rooli on nykyisin paljon rajoitetumpi, tosin en ole aivan varma tuosta ihan nuoremmasta sukupolvesta mutta heillä taitaa sitten pakko olla kehittyä metroseksuaaliksi kun ei muuten ujo tai epävarma mies kelpaa.
Vie nuo nyyhkytykset muualle. Täällä on mies joka on saanut tarpeeksi sitä ihan arvokkainta naisilta että voin todeta noiden asioiden pitävän paikkaansa ainakin joiltakin osin.
Kuvittelisihan että sen verran kyyninen Kylmis olet että uskalla myöntää naisten olevan tuolla tavoin kieroja koska kertoimet suosivat heitä.
on naisten vika, että miehet asettavat itselleen ties mitä kriteereitä?
Hyvin ne ituhippisivarit näyttävät naisille kelpaavan ja samoin jonneaaronrunopojat.
oli ihan hyvä. Täysin äärifeminiiniset miehet ovat naisille kauhistus kuten äärimaskuliiniset naiset miehille. Siihen on syynsä. Eivätkä naiset ole rupeamassa ammattilaiskehonrakentajarekkakuskilesboiksi, älä nyt unta näe.
"Suomessa tämä näyttää olevan erityisen räikeää koska naiset ovat harvinaisen maskuliinisia täällä eli he voivat hyvinkin kiroilla, juoda ja piereä ja miesten tulee hyväksyä se koska sitähän naiset saavat tehdä niin kuin miehetkin."
Sulla taitaa tuo lukemisen ymmärtäminen olla hakusessa? Mitä nyt tulee ryyppämiseen, niin kyllä naiset ryyppäävät myös Itä-Euroopassa, Englannissa, Yhdysvalloissa ja jopa Ruotsissa. Onko se maskuliinista? Kiroilu puolestaan on perinteisesti alemman sosiaaliluokan itseilmaisua, ei niinkään sukupuolisidonnaista. Jos olet joskus keskustellut sodan nähneen työläisnaisen kanssa, olet saattanut kuulla pari kirosanaa. Onko se sitten ihme, että niiden vantaayyhootyttäret ja näiden vantaapissikset kiroilevat kanssa?
"Mutta mies ei saa olla tunteikas kuin nainen."
Ei, eikä nainen saa bodata kuten mies tai käyttää nuuskaa kuten mies.
"Jopa naiset itse sanovat että miehen ei tulisi olla neiti. Eli siis nainen itsekin kokee "heikkoutena" oman pehmeytensä yms. joka sallitaan naiselle mutta miehelle ei."
Miehet sanovat, että nainen ei saa olla miesmäinen. Kokevatko miehet miesmäisyyden heikkoutena? Tämän logiikan mukaan kyllä.
"Vie nuo nyyhkytykset muualle. Täällä on mies joka on saanut tarpeeksi sitä ihan arvokkainta naisilta että voin todeta noiden asioiden pitävän paikkaansa ainakin joiltakin osin."
No pillitystä sieltä suunnasta näyttää tulevan.
"Olenkin sitä mieltä, että naisen, joka ei halua olla perinteisen feminiinisyyden ilmentymä, tulisi hyväksyä vierelleen mies, joka ei ole perinteisen maskuliinisuuden ilmentymä. Vasta tämä olisi todellista tasa-arvoa."
Tuo on vain utopistista haaveilua. Naiset ovat niin itsekkäitä ja narsistisia olentoja että heiltä on turha odottaa minkäänlaista loogista ajattelua näiden aiheiden tiimoilta. Naiset määrittelevät kokonaan oman todellisuutensa, jossa vallitsee "tyttösäännöt". Ja jos jonkua miestä nämä epäreilut "tyttösäännöt" häiritsevät, on naisilla jo vastaus valmiina:
"Voi sua poikasta, jos sua ei naiset kiinnosta niin vedä käteen tai ala homoksi. Kukaan ei jää kaipaamaan tollasta naismaista ruikuttajaa".
Itse olen varsin miehekäs ulkoisesti, mutta luonteeltani olen varsin pehmeä ja sukupuolineturaali/ehkä jossain määrin feminiininen, siis ajattelutavaltani. Olen myös hyvin pohdiskeleva ja kaikki suuret ajattelijathan ovat olleet miehiä ;). Olen myös monista asioista epävarma, minulle ei tuota vaikeuksia sanoa suoraan että "en tiedä". Minulle ei ole vaikeaa kysyä toiselta, jos en tiedä.
Tämä voi kuulostaa koomiselta vertauskuvalta, mutta tuntuu että naisiin vetoaa juuri ne miehet jotka olemuksellaan, eleillään ja puheensävyllään symboloi erektiossa olevaa penistä: siis sellaset miehet jotka leuka pystyssä ja röyhkeästi tunkevat itsensä juuri siihen suuntaan mihin haluavat mennä ja ovat sitä mieltä mitä ovat vaikka sitten olisivatkin väärässä ja hölmöjä. Naisia kun ei kiinnosta se onko mies älykäs vai ei, vaan pääasia on olla itsepäisen röyhkeä jästipää.
Metsään menee. En tunne yhtäkään naista joka olisi syvemmin kiinnostunut ääliömiehistä, tarpeetonta sanoa etten olisi itsekään. Mitä enemmän tulee ikää (toistaiseksi plakkarissa vasta neljännesvuosisata mutta mahtuu siihenkin yhtä ja toista), sitä enemmän haluaisin löytää miehen jolla on kokemusta myös heikkoudesta. Sellaisen syvemmän tyypin, joka on joskus joutunut pohtimaan itseään ja elämää, ja joka on kiinnostunut muistakin ilmiöistä kuin erektiostaan. Itsetuntemus on ISO plussa, isompi kuin leveät hartiat ja jykevä leuka.
näistä miehistä joista puhuin? Ylläri.
tulemaan lisää niin sitä mukaahan naisten fiksuus lisääntyy.
Tuokin neito on ehkä 10 vuoden päästä löytänyt sen fiksun nallekarhun sitä ennen kun on erehtynyt noihin "itsevarmoihin" (miesten realistinen näkemys: kusipäinen röyhkeä jästipää) tarpeeksi monta kertaa.
Siinä vaiheessahan ne ovat siirtyneet jo muutenkin niihin nuorempiin joten naisen on pakko etsiä muutenkin jo jotain muuta ja osataan jo vähän rauhoittua eikä alapää juoksuta ihan mihin suuntaan hyvänsä.
"Sellaisen syvemmän tyypin, joka on joskus joutunut pohtimaan itseään ja elämää, ja joka on kiinnostunut muistakin ilmiöistä kuin erektiostaan. Itsetuntemus on ISO plussa"
Uskomatonta tuubaa siinä taas suolletaan. Kyllä, tuo on varmasti sitä, mitä luulet hakevasi. Totuus on, että itseVARMUUS on se minkä valitset, ei itseTUNTEMUS. Itsetuntemus on parhaimmillaan niillä entisillä koulukiusatuilla, nörteillä, syrjityillä, jotka ovat koko pienen elämänsä joutuneet miettimään, mikä minussa on vikana.
Osaan melkein valita miehen puolestasi. Tunnen monta tällaista päällisin puolin niin empaattista, 'vaikeaa' elämää elänyttä TeppoTerävää, jotka kuitenkin uhkuvat itsevarmuutta - mikä johtuu vastoinkäymisien voittamisesta. Paskat. Nämä Tepot ovat niitä naistennaurrataja kusipäitä, jotka parhaimmillaan lopulta päätyvät vaimonpieksäjiksi. Sitten itketään "kun sitä ei voinut yhtään arvata".
Siinä vaiheessa, kun näen naisen oikeasti valitsevan hiljaisen, mutta henkisesti kypsän InsinööriPertin, niin uskon oikeasti.
*Uskomatonta tuubaa siinä taas suolletaan. Kyllä, tuo on varmasti sitä, mitä luulet hakevasi. Totuus on, että itseVARMUUS on se minkä valitset, ei itseTUNTEMUS. Itsetuntemus on parhaimmillaan niillä entisillä koulukiusatuilla, nörteillä, syrjityillä, jotka ovat koko pienen elämänsä joutuneet miettimään, mikä minussa on vikana. *
Tulee kyllä mieleen, että kyseessä on ennemmin itseSÄÄLI, jos ajatukset pyörivät sen ympärillä mikä minussa on vikana. Itsetuntemushan on sitä, että tietää ja tunnistaa omat _hyvät_ ja huonot puolet, ja mikä sopii itselle ja omaan elämään. Terve itseVARMUUS on sitä, että luottaa onnistumiseensa, pärjäämiseensä ja hyväksyttävyyteensä huonoista puolista huolimatta. OMANARVON tunne on taas sitä että arvostaa itseään sellaisena kuin on, aidosti itseensä tyytyväinen ihminen on myös suvaitsevaisempi muita ihmisiä kohtaan. Tätä viimeistä soisi näitten palstakeskustelujen perusteella monelle lisää, niin miehelle kuin naiselle.
Asiallista tekstiä. Emansipoitukaa miehet! Päästään niistä öykkäreistä ja röyhkeistä typeryksistä! Olkaa sellaisia kuin olette, ahdistavilla rooleilla saa mun puolesta pyyhkiä pyllyvakoa. Itsevarmuus, niin miehillä kuin naisilla, ei oo sitä että ei nähdä muita vaihtoehtoja tai myönnetä omia virheitä. Itsevarmuus on sitä että ollaan ylpeitä itsestä, muttei ylimielisiä.
jos te naiset valitsette aina ne kusipäisimmät äijät sieltä joukosta ensin.
Muutos lähtee teistä ja siitä keitä te valitsette.
Mutta kun miehet kilpailevat niin te ette sympatiopalkintoja häviäjille jaa joten kaikki miehet saavat saman viestin: mitä suurempaa roolia vedät sitä enemmän suosiota naisilta saat.
"Olenkin sitä mieltä, että naisen, joka ei halua olla perinteisen feminiinisyyden ilmentymä, tulisi hyväksyä vierelleen mies, joka ei ole perinteisen maskuliinisuuden ilmentymä."
Tämähän se olisi tietenkin loogista, mutta kun nainen on luonnostaan järjetön olento. Ja perinteiseen feminiinisyyteen muuten kuuluu mielestäni myös kauneus.
haluaisitko sinä olla vain joku joka on otettu siksi, ettei viitsi yksinkään olla?
Naisena minua ärsyttävät sellaiset naiset,joilla on niin ahdasmielinen ajattelu,että mies ei ole mies eikä mikään,jos on babyface,tunteellinen,hieman feminiininen tai edes joku näistä.Vasta sitten kelpaa arvon ladylle,jos on juuri kuvailemasi raamikas "äijä" mikälie.
Eivätkö naiset tajua,että kyseinen kohtelu(kaksinaismoralismi)on todella itserakasta ja typerää:miehen TÄYTYY sopia tiettyyn muottiin,ennen kuin kelpaa/hyväksyttävä yksilö muiden silmissä,kun taas naisella on OIKEUS olla laidasta laitaan mikä vain,mutta silti on pakko kelvata miehille,sillä miehissähän se vika on...
Tietysti kaikilla on oikeus lähestyä sellaisia ihmisiä,jotka miellyttävät eniten omaa silmää ja luonnetta,mutta se että jos tosissaan toitotetaan,että:"Hyi,ei miehet tuollaisia saa olla!"niin sitten menee jo kyllä yli hilseen.
Mitä ne "miehiltä kielletyt feminiinit tunteikkaat" luonteenpiirteet sitten ovat? Esim. lapatossumaisuus tai ujous eivät ainakaan minun mielestäni ole mitenkään erityisesti naisellisiksi määriteltyjä piirteitä.
On toki totta, että yleensä aloitteellinen ja sosiaalinen mies saa enemmän huomiota naisilta ujon jäädessä yksin. Ihan niin kuin hoikka ja kauniskasvoinen nainen saa kaiken huomion rumempien tyttöjen jäädessä sivuun.
Ja come on, täälläkin nettinörtit vaativat kuorossa itselleen Carmen Electran tai Jessica Alban näköisiä naisia vaikka itse tuskin ovat miehekkyyden perikuvia ja haukkuvat tavallisia naisia rumiksi ja miehekkäiksi läskilortoiksi. Pata kattilaa soimaa jne.
analyyttisyys, pohdiskeleva luonne, empatia, se että vaatii naiselta samanlaista huomiota kuin mitä naiset yleensä vaativat miehiltä. Tällaiset piirteet miehessä ovat erittäin ei-haluttuja. Koska tällaiset miehet eivät ole yhtä helppoja, naiset eivät pysty pompottelemaan heitä mielensä mukaan. Naiset saa raivon partaalle mies, jota ei voi pompotella.
Kommenttisi meni mielestäni vähän ohi asian ytimestä. Naisille ei todellakaan kelpaa tossumies, jota voi pompotella tutustumisvaiheessa. Tossumiehille jaetaan kaverikortti. Naiset yrittävät toki pompotella miestä testatakseen miehen voimakastahtoisuutta, ja valitsevat sen joka asettuu pompottelun yläpuolelle kaapaten naisen itse talutusnuoraansa.
Sitten suhteen vakiinnuttua naiset haluavat vaihtaa osat. Ja hups, voi sitä tuskan määrää kun Ville Voimakastahtoinen paljastuukin vähitellen Niko Narsistiksi tai Simo Sovinistiksi.
Naiset ovat todella mielivaltaisia olentoja. Kaikkein pahinta on se, että tuskin kukaan heistä tajuaa sitä itse... no, sitten kun aika tekee tehtävänsä, moni palaa takaisin maan pinnalle pohtimaan realiteetteja.
Siinä olet kyllä harvinaisen oikeassa, että jos mies kehtaa vaatia naiselta samanlaista huomiota kuin mitä antaa naiselle, mies saa monoa välittömästi.
"Siinä olet kyllä harvinaisen oikeassa, että jos mies kehtaa vaatia naiselta samanlaista huomiota kuin mitä antaa naiselle, mies saa monoa välittömästi."
Näin taisi käydä itselleni, kun useampaan kohtaan vihjasin ja kerroin haluavani saada pikku lahjaksi esim suklaata, ruuan ulkona tai vaikka kukkia niin kuin miehet antavat samoja lahjoja naisille ihan samasta syystä kuin naisetkin haluavat saada miehiltä tälläisiä huomion osoituksia. Ei vaatimista tai pakottamista. Kerroin tälläisen olevan mukavaa.
Noh nainen totesi ettei tälläinen ole miehellistä käytöstä eikä sallittavaa ja sanoi minun olevan muu kuin mies. Tiedän etten ole vahva, maskuliininen, näppärä käsistäni. Töitä teen ja opiskelen kuin muutkin, teen ruuan, siivoan, huolehdin lemmikkikoirasta, maksan laskut yms. Kuitenkin nainen ei sietänyt lahjahaaveitani jatotesi parin kuukauden päästä ensin jankattuaan parisuhdemalleista ja miehisyydestä että tämä oli sitten tässä. Nytten olen pohtinut oliko eron syy tosiaan siinä etten ollut stereotyyppisen maskuliininen mies?
"Naisen unelmamiestä kuvaillaan usein 'raamikkaaksi, miehekkääksi, pitkäksi, lihaksikkaaksi, mies isolla M:llä, tosimies, äijämäinen' jne. Oli nainen miten tasa-arvon kannattaja hyvänsä, hän haluaa maskuliinisen miehen, sekä ulkonäöltä että käytökseltä. Ei maskuliinista (hirveän suureen) alistavuuteen asti, mutta kuitenkin jämerän, miehekkään miehen."
Niin, usein. Tällaisia naisia on ja tulee olemaan luultavasti vielä pitkään, on tämä "tasa-arvoisuuskin" kuitenkin suhteellisen uusi juttu, ja ne jotka biologiaan tykkäävät vedota väittävät varmaan, että nainen tulee aina haluamaan miehekkään miehen.
Oma miesmakuni taas on ulkoisesti sellainen androgyyni tai jopa feminiininenkin, mieluummin poikamainen kuin miehekäs. Pidän sirosta ruumiinrakenteesta. Hyvin naisellinen mieltymykseni on se perinteinen pituusvaatimus, että olisi minua pidempi. Olen 160cm joten aika moni mies on minua pidempi. Jos minulla olisi lyhyt tukka, en meikkaisi ollenkaan ja pukeutuisin miehekkäästi, niin olisin varmaan aika neutraalin androgyynin näköinen itsekin. Pidän kuitenkin feminiinisyydestä siinä määrin, että tykkään sitä välillä itsessänikin korostaa jonkin verran, mutta en varmasti kuulu niihin kaikista naisellisimpiin ja kauneimpiin naisiin.
Tunteellinen mies olisi ihana. Minua ei myöskään haittaisi olla aina vuorollani se, joka hemmottelee toista osapuolta - niin se minusta kuuluisikin mennä.
Olen nuori, ja tuttavapiirissäni tämäntyyppinen miesmaku ei ole mikään harvinaisuus. Ei missään nimessä se yleisin, mutta en myöskään ole ainut eikä mieltymyksiäni pidetä outoinakaan.
Kai sitä nainenkin on luonnollisimmillaan sellaisena kuin lapsena ollessaan, kun juoksi rasavillinä muiden joukossa välittämättä siitä, miltä näytti tai vaikutti. Kaikki muu tuntuu helposti teennäiseltä ja epähoukuttelevalta pakkopaidalta.
Minut jätettiin parin vuoden seurustelun jälkeen, kun en sopinut ahtaaseen miehen roolimalliin. Nuori nainen sanoi tämän aika suoraan.
Olen luonteeltani aika pehmeä ja tasainen tyyppi, jonkin verran vaikeita asioita kokenut, mutta kaikesta selvinnyt jaloilleni. En mitenkään feminiininen, mutta hieman epävarma kuitenkin.
Miehen suhdemenestys on todennäköisesti huomattavasti parempi, jos on ekstrovertti ja jämäkkä tyyppi.
Nice guys finish last
Nice guys finish in the shower.
Minä kyllä luulen, että meille naisille kelpaa "feminiinisempikin" mies, mutta miehet itse luulevat ettei kelpaa.
mikä alistettu kotiäiti jonka sana on todellisuudessa laki kyllä itse arvostan naisia jotka huolehtii kodistaan miehestään ja lapsistaan jolle koti ja perhe on tärkein kyllä sellaiseen kotiin on kiva mennä jossa on rakastava vaimo lapsineen hemmottelee miestänsä niin sellainen on kunnollinen nainen löytäisinkin sellaisen naisen