Oikeusaputoimisto

mahdollisimman paljon jos ei itseä ole huvittanut työnteko ja omaisuuden kerääminen.
Oikeusaputoimisto rahastaa samalla itselleen jos ei muuten niin valtio maksaa heille.
Avoliitto on tietääkseni ollut vielä heikoilla tuossa omaisuuden jakamisessa siinä mielessä että siinä ei avopuolisolla ole sama turva eron sattuessa kuin mitä on avioliitossa. Melkein sanoisin suoraan että paljonko kaverillasi on kanttia lähteä edes käräjöimään itselleen jotain kun ajattelee miten laki on avoliiton osalta ollut.
Nyt vasta olen kuullut että avoliittojen kohdalla olisi tekeillä muutoksia.
Jos itse ottaisin lakimiehen omaa maksua vastaan niin ei se ainakaan olisi oikeusaputoimistosta.

haluaa rahastaa kirjoitti:

mahdollisimman paljon jos ei itseä ole huvittanut työnteko ja omaisuuden kerääminen.
Oikeusaputoimisto rahastaa samalla itselleen jos ei muuten niin valtio maksaa heille.
Avoliitto on tietääkseni ollut vielä heikoilla tuossa omaisuuden jakamisessa siinä mielessä että siinä ei avopuolisolla ole sama turva eron sattuessa kuin mitä on avioliitossa. Melkein sanoisin suoraan että paljonko kaverillasi on kanttia lähteä edes käräjöimään itselleen jotain kun ajattelee miten laki on avoliiton osalta ollut.
Nyt vasta olen kuullut että avoliittojen kohdalla olisi tekeillä muutoksia.
Jos itse ottaisin lakimiehen omaa maksua vastaan niin ei se ainakaan olisi oikeusaputoimistosta.

Lue lisää

Avoliiton muutokseen menee varmaa vielä vuosi jos toinenkin. Itselleni se ei ehdi vaikuttaa, sillä olen jo muuttanut kirjat toisaalle. En saa vaimoa ulos talosta, joten on itse lähdettävä.

Olisikohan oikeusaputoimistossa tosiaan rahastus mielessä? Kummalliselta tuntuu, että näin selvässä tapauksessa annetaan 100 tuntia ilmaista oikeusapua! Avopuolisollani on kanttia lähteä käräjöimään ja mustamaalaamaan minua, jos vain sen ilmaiseksi saa tehdä.
Lohdutti tuo lauseesi: Jos itse ottaisin lakimiehen, en sitä ottaisi oikeusaputoimistosta.

Palaten alkuun: Jos oikeusaputoimistossa on rahastus mielessä, silloin oikeusaputoimistossa lienee omat lakimiehet, joille valtio maksaa palkan - näiltä 100 tunnilta. Vai kuuluukohan oikeusapu kunnan maksettavaksi?

ap. kirjoitti:

Avoliiton muutokseen menee varmaa vielä vuosi jos toinenkin. Itselleni se ei ehdi vaikuttaa, sillä olen jo muuttanut kirjat toisaalle. En saa vaimoa ulos talosta, joten on itse lähdettävä.

Olisikohan oikeusaputoimistossa tosiaan rahastus mielessä? Kummalliselta tuntuu, että näin selvässä tapauksessa annetaan 100 tuntia ilmaista oikeusapua! Avopuolisollani on kanttia lähteä käräjöimään ja mustamaalaamaan minua, jos vain sen ilmaiseksi saa tehdä.
Lohdutti tuo lauseesi: Jos itse ottaisin lakimiehen, en sitä ottaisi oikeusaputoimistosta.

Palaten alkuun: Jos oikeusaputoimistossa on rahastus mielessä, silloin oikeusaputoimistossa lienee omat lakimiehet, joille valtio maksaa palkan - näiltä 100 tunnilta. Vai kuuluukohan oikeusapu kunnan maksettavaksi?

Lue lisää

asioista enemmän tietämättä otin paikkakunnalla olleen lakimiehen joka olikin oikeusaputoimiston väkeä ja kovasti jouduin pettymään koska hävisin jutun kun minut pahoinpideltiin. Ei ollut lakimiehestä ainakaan minun asiaani. Tietysti heissäkin on eroja. Mutta he ovat varmalla liksalla ja yhteiskunta maksaa heille palkan jos vähävaraisilla ei itsellä ole millä maksaa. Siksipä se työn tulos ei aina ehkä tarvitse olla paras mahdollinen. Ota selvää kunnon lakimiehestä joka hoitaa äkkiä homman kotiin. Ei kannata alkaa toisen kynittäväksi jos itse on töillään kaiken haalinut kasaan. Onnea taisteluun!

koska itse kirjoitti:

asioista enemmän tietämättä otin paikkakunnalla olleen lakimiehen joka olikin oikeusaputoimiston väkeä ja kovasti jouduin pettymään koska hävisin jutun kun minut pahoinpideltiin. Ei ollut lakimiehestä ainakaan minun asiaani. Tietysti heissäkin on eroja. Mutta he ovat varmalla liksalla ja yhteiskunta maksaa heille palkan jos vähävaraisilla ei itsellä ole millä maksaa. Siksipä se työn tulos ei aina ehkä tarvitse olla paras mahdollinen. Ota selvää kunnon lakimiehestä joka hoitaa äkkiä homman kotiin. Ei kannata alkaa toisen kynittäväksi jos itse on töillään kaiken haalinut kasaan. Onnea taisteluun!

Lue lisää

Voimia elämässä. Päähän on potkittu, mutta rivien välistä ei huokunut katkeruus. Pärjäillään!

Hyvä tietää, että oikeusaputoimistossa tutkitaan ja selvitellään asioita, eikä heti haasteta oikeuteen.

Minustakin oikeusavun - ilmaisen oikeusavun - määrä on valtava. Avopuolisolla on omakin osakeasunto ja perintörahojakin.. ehkä 30.000 euroa. Ehkä hän sitten pimitti nämä tiedot oikeusaputoimistossa. Ehkä siellä ei tutkita pankin tiliotteita eikä verotustietoja.

Kerrotko vielä tarkemmin, mitä tapahtuu, kun hän menee oikeusaputoimistoon? Mitä papereita siellä käydään läpi? Oltiinko missään vaiheessa yhteydessä vastapuoleen? Käytiinkö yhteisen omaisuuden jakamisessa (suositusvaiheessa) läpi molempien omaisuus?

Kysyit onko meillä yhteistä omaisuutta. Ei ole. Hän tuli valmiiseen, maksettuun taloon. Olen ostanut ja kantanut hänelle kaiken valmiiksi kotiin asti. Olen perustanut yrityksen (josta sitten saikin kuulla, kun työpäivä menee klo 17:00-18:00, la-su vapaa.

Tämä tuntuu järkyttävältä kertoa, varmaan hämmästytte millaisen narsistisen auktoriteetin kanssa olen tekemisissä: Erovaihe oli edessä jo kaksi vuotta sitten, jolloin vaimoni lähti toisen miehen matkaan. Hän tuli takaisin. Lahjoitin hänelle silloin sijoitusasunnon, jotta hän lähtisi lopullisesti - ja säälistäkin. Hankin asuntoon kaikki kalustot. Maksoin lahjaveronkin. Hän lähti pariksi kuukaudeksi ja tuli takaisin tahtomaan puolet omakotitalostakin.

Itse EN ole rikas. Vanha omakotitalo, iän vanhat kalusteet ja yhden hengen yritys on kaikki mitä minulla on. Ja nyt yrityksen loppuessa yrittäjän 800 euron eläke. Siinäpä se onkin. En kuitenkaan saa ilmaista oikeusapua. Jään juuri ja juuri rajan yläpuolelle. Siksi pelottaa tuomarin palkkaaminen jos siihen joudun.

ap. kirjoitti:

Hyvä tietää, että oikeusaputoimistossa tutkitaan ja selvitellään asioita, eikä heti haasteta oikeuteen.

Minustakin oikeusavun - ilmaisen oikeusavun - määrä on valtava. Avopuolisolla on omakin osakeasunto ja perintörahojakin.. ehkä 30.000 euroa. Ehkä hän sitten pimitti nämä tiedot oikeusaputoimistossa. Ehkä siellä ei tutkita pankin tiliotteita eikä verotustietoja.

Kerrotko vielä tarkemmin, mitä tapahtuu, kun hän menee oikeusaputoimistoon? Mitä papereita siellä käydään läpi? Oltiinko missään vaiheessa yhteydessä vastapuoleen? Käytiinkö yhteisen omaisuuden jakamisessa (suositusvaiheessa) läpi molempien omaisuus?

Kysyit onko meillä yhteistä omaisuutta. Ei ole. Hän tuli valmiiseen, maksettuun taloon. Olen ostanut ja kantanut hänelle kaiken valmiiksi kotiin asti. Olen perustanut yrityksen (josta sitten saikin kuulla, kun työpäivä menee klo 17:00-18:00, la-su vapaa.

Tämä tuntuu järkyttävältä kertoa, varmaan hämmästytte millaisen narsistisen auktoriteetin kanssa olen tekemisissä: Erovaihe oli edessä jo kaksi vuotta sitten, jolloin vaimoni lähti toisen miehen matkaan. Hän tuli takaisin. Lahjoitin hänelle silloin sijoitusasunnon, jotta hän lähtisi lopullisesti - ja säälistäkin. Hankin asuntoon kaikki kalustot. Maksoin lahjaveronkin. Hän lähti pariksi kuukaudeksi ja tuli takaisin tahtomaan puolet omakotitalostakin.

Itse EN ole rikas. Vanha omakotitalo, iän vanhat kalusteet ja yhden hengen yritys on kaikki mitä minulla on. Ja nyt yrityksen loppuessa yrittäjän 800 euron eläke. Siinäpä se onkin. En kuitenkaan saa ilmaista oikeusapua. Jään juuri ja juuri rajan yläpuolelle. Siksi pelottaa tuomarin palkkaaminen jos siihen joudun.

Lue lisää

jo aiemmin kirjoitin lakimiehestä. Minä ainakin sain päättää itse mitä tietoja halusin antaa kun oikeusaputoimiston mies kyseli ja kirjasi ylös.
Aivan itsestä tosiaan kiinni ja omasta rehellisyydestä. Koska kirjoitit kaverisi omaisuudesta ja että on tuonkin verran niin luulisin että kaikkia asioita ei ole ilmoitettu jos kerran on saatu 100 tuntia ilmaista apua.
Kaikki mitä olet hänelle hankkinut ja maksanut niin kerää ne ostokuitit ja mahd.kauppakirjat näytöksi.
Kuten myös omat kiinteistöpaperisi, omistukset ja mahdolliset velkapaperit jos tulee tosiselvitys asiassa. Mutta luulen että kertomasi perusteella hänellä ei ole paljoakaan sanssia. Jäisin ehkä itse odottamaan vastapuolen seuraavaa siirtoa eli kunnes sieltä oik.aputoimistosta otetaan yhteyttä.
Siten se menisi hänen kustingillaan, näin luulisin.

vaikka tuossa kirjoitti:

jo aiemmin kirjoitin lakimiehestä. Minä ainakin sain päättää itse mitä tietoja halusin antaa kun oikeusaputoimiston mies kyseli ja kirjasi ylös.
Aivan itsestä tosiaan kiinni ja omasta rehellisyydestä. Koska kirjoitit kaverisi omaisuudesta ja että on tuonkin verran niin luulisin että kaikkia asioita ei ole ilmoitettu jos kerran on saatu 100 tuntia ilmaista apua.
Kaikki mitä olet hänelle hankkinut ja maksanut niin kerää ne ostokuitit ja mahd.kauppakirjat näytöksi.
Kuten myös omat kiinteistöpaperisi, omistukset ja mahdolliset velkapaperit jos tulee tosiselvitys asiassa. Mutta luulen että kertomasi perusteella hänellä ei ole paljoakaan sanssia. Jäisin ehkä itse odottamaan vastapuolen seuraavaa siirtoa eli kunnes sieltä oik.aputoimistosta otetaan yhteyttä.
Siten se menisi hänen kustingillaan, näin luulisin.

Lue lisää

Näin toivon, että oikeusaputoimisto tarkistaisi hänenkin maallisen lahjoittamani ja perimänsä omaisuuden. Ehkäpä oikeusaputoimistossa on olemassa jotain inhimillisyyttä vastapuoltakin kohtaan?

Tässäpä se on. Ei mitään ongelmaa minusta ole: Hän tuli valmiiseen, maksettuun omakotitaloon. Eikä ole äyrin äyriä, eli euron euroa tuonut koskaan taloon. Ei siis tosiaan ole tahtonut lähteä töihinkään. Ei työvoimatoimistoonkaan, sieltä joutuu ehkä töihin! Kotiinkin tultiin yhtä työpaikkaa tarjoamaan (tuttava tarjosi myyjän työtä pienessä kaupassa), mutta ei se kelvannut.

Ruokaa on tehnyt, pyykiä pessyt, mutta kaipa ruoan, asunnon edestä sitä pitääkin jotain tehdä.

Avopuolison mielestä hän on uhrannut koko elämänsä kodin ylläpitoon. Yksi lapsi on, nyt jo 23 -vuotias. Nyt hän tahtoisi puolet omakotitalosta itselleen.

Nytkin hänet elättäisin, jos hän ei olisi niin riitainen, jopa väkivaltainen. Yöt huutaa ja nalkuttaa. Päivät nukkuu kun itse olen töissä.

Elämä on toisinaan sellaista helvettiä - varsinkin kun nyt vihdoin uskallan pyrkiä eroon hänestä. Tähän saakka olen yrittänyt sietää, jaksaa, säälikin on pitänyt liittoa kasassa....

Ei hänelle järkeä puhuta. Alkoholisti on. Nainen.

Lähtökohtahan on tosiaan ihan selvä: avoliiton purkautuessa ei ole samanlaista varallisuusoikeudellista suojaa kuin avioliiton päättyessä eroon.

On kuitenkin eräs korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa kotona olevalle on annettu oikeus osaan avoliiton aikana kertyneeseen (käytännössä toisen ansaitsemaan) omaisuuteen. Perusteluina oli ennenkaikkea suhteen pitkäkestoisuus, kohtuullisuus, ja toisen panos yhteisen kodin ja lasten hoitamiseen.

Niin että, ihan yksiselitteinen ei tämäkään avoliiton purkautumisasia ole...

uloppi kirjoitti:

Lähtökohtahan on tosiaan ihan selvä: avoliiton purkautuessa ei ole samanlaista varallisuusoikeudellista suojaa kuin avioliiton päättyessä eroon.

On kuitenkin eräs korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa kotona olevalle on annettu oikeus osaan avoliiton aikana kertyneeseen (käytännössä toisen ansaitsemaan) omaisuuteen. Perusteluina oli ennenkaikkea suhteen pitkäkestoisuus, kohtuullisuus, ja toisen panos yhteisen kodin ja lasten hoitamiseen.

Niin että, ihan yksiselitteinen ei tämäkään avoliiton purkautumisasia ole...

Lue lisää

Jos vuodelta 1993 olevaan ratkaisuun viittaat, niin siinä avopuolisolla oli ollut ansiotuloa, jonka hän oli käyttänyt perheen elatukseen, ajoittain jopa ainoana pariskunnasta, ja oli osittain mahdollistanut siten toisen osapuolen nimiin yksipuolisesti hankitun varallisuuden kartuttamisen. Jos viittasit johonkin muuhun ratkaisuun, jossa avoliiton toinen osapuoli oli pelkästään kotona, niin sellaista ei nyt heti silmiini osunut. Aloittajan kuvauksen mukaan kaikki varallisuus oli ollut aloittajan nimissä jo ennen avoliiton alkua ja lisäksi aloittajan avopuoliso ei kaiketi ollut pistänyt "tikkua ristiin" perheen/parin toimeentulon eteen. Toki meillä on vain aloittajan näkemys asiasta, mutta käsittääkseni tilanteet eivät ole verrannollisia ainakaan ko. oikeustapaukseen nähden.

ap. kirjoitti:

Tässäpä se on. Ei mitään ongelmaa minusta ole: Hän tuli valmiiseen, maksettuun omakotitaloon. Eikä ole äyrin äyriä, eli euron euroa tuonut koskaan taloon. Ei siis tosiaan ole tahtonut lähteä töihinkään. Ei työvoimatoimistoonkaan, sieltä joutuu ehkä töihin! Kotiinkin tultiin yhtä työpaikkaa tarjoamaan (tuttava tarjosi myyjän työtä pienessä kaupassa), mutta ei se kelvannut.

Ruokaa on tehnyt, pyykiä pessyt, mutta kaipa ruoan, asunnon edestä sitä pitääkin jotain tehdä.

Avopuolison mielestä hän on uhrannut koko elämänsä kodin ylläpitoon. Yksi lapsi on, nyt jo 23 -vuotias. Nyt hän tahtoisi puolet omakotitalosta itselleen.

Nytkin hänet elättäisin, jos hän ei olisi niin riitainen, jopa väkivaltainen. Yöt huutaa ja nalkuttaa. Päivät nukkuu kun itse olen töissä.

Elämä on toisinaan sellaista helvettiä - varsinkin kun nyt vihdoin uskallan pyrkiä eroon hänestä. Tähän saakka olen yrittänyt sietää, jaksaa, säälikin on pitänyt liittoa kasassa....

Ei hänelle järkeä puhuta. Alkoholisti on. Nainen.

Lue lisää

aiemmin että tulin vieläkin lukemaan tätä juttua.
Elämä on potkinut tosi pahasti ja en voi väittää ettenkö olisi katkera siitä. Tuo kykenemätön lakimies oli vain pintaraapaisu kohdallani.
Mutta ei minusta enempää vaan ajattelin raapustaa vielä että pistä se muija äkkiä ulos ja vaihda lukot oviin, ainakin oman itsesi vuoksi. En luule että hän voi sinua kyniä puhtaaksi millään konstilla. Sääli ei ole hyvä perusta yhdessä olemiselle.

minua tuossa kirjoitti:

aiemmin että tulin vieläkin lukemaan tätä juttua.
Elämä on potkinut tosi pahasti ja en voi väittää ettenkö olisi katkera siitä. Tuo kykenemätön lakimies oli vain pintaraapaisu kohdallani.
Mutta ei minusta enempää vaan ajattelin raapustaa vielä että pistä se muija äkkiä ulos ja vaihda lukot oviin, ainakin oman itsesi vuoksi. En luule että hän voi sinua kyniä puhtaaksi millään konstilla. Sääli ei ole hyvä perusta yhdessä olemiselle.

Lue lisää

Kerrohan sinäkin oma tarinasi. Kertominen helpottaa. Lukijat oppivat toisten tarinoista - jos ei muuta niin suhteuttamaan omien ongelmiensa suuruuden.

Katkeroituuhan sitä, sen myönnän. Katkeroituminen on "sielun syöpymistä", joten katkeroituneena tuhoaa menneisyyden lisäksi tulevaisuuden. Siitä pitää yrittää päästä eroon - TIEDÄN, helposti kirjoitettu, vaikeampi toteuttaa.

Aloita oma viestiketju.

Palaten omaan erooni: Ehkä tässä helmikuun aikana saan lähdettyä ja oikeusprosessi pyörähtää liikkeelle. Kiitos tuestasi!

omaisuus on rehellisesti ilmoitettu niin eipä taidakaan enää tulla ilmaisia 100 tuntia apua.
Hänelle varmasti tulisi uusi päätös sen ilmaisavun saannista.
Luulisin myös että sitä kautta hän ei olisi valmis venyttämään oikeusprosessia jos siitä nyt sellaista tuleekaan. Hän joutuisi itsekin maksamaan siitä oikeusavusta ja sehän maksaa maltaista.