Haluan sekarotuisen pentueen

...ja kasvattaa niitä luovutusikään asti hyvin sekä lopuksi huolehtia siitä, että ne kaikki saavat luotettavat, vastuuntuntuiset omistajat.

Tietenkään ei voi olla koskaan varma siitä, ovatko pentueen kaikki koirat täysin terveitä, mutta silti sekä koirien kasvattajien että omistajien on minun mielestäni aina tärkeintä ajatella koiransa parasta.

mitä koira ajattelee, kyllähän se voi ajatella että haluaa vauvoja. Ja mun puolesta voi teettää sekarotuisia kunhan emä ja isä on terveitä ja hyvä luonteisiä yms

niinpä niin ja joku siel ta... kirjoitti:

mitä koira ajattelee, kyllähän se voi ajatella että haluaa vauvoja. Ja mun puolesta voi teettää sekarotuisia kunhan emä ja isä on terveitä ja hyvä luonteisiä yms

koiria, koira ei ole ihminen, se ei kykene samanlaiseen ajatteluun. Koira ei elä eilisessä tai huomessa, koira osaa elää vain tätä hetkeä.

niinpä niin ja joku siel ta... kirjoitti:

mitä koira ajattelee, kyllähän se voi ajatella että haluaa vauvoja. Ja mun puolesta voi teettää sekarotuisia kunhan emä ja isä on terveitä ja hyvä luonteisiä yms

koira ei ajattele ; haluan vauvoja! koira kykene samaan ajattelumalliin johon ihminen, ja se on ihminen joka ajattelee että haluan koiralleni vauvoja. Eihän susilaumassakaan jokainen naaras lisäänny, ja ei muuten villissä koiralaumassakaan.

Voihan rotukoirillakin esiintyä vaikka minkä laisia luonnevikoja/käytöshäiriöitä, kuten labradorinnoutajalla aggressiivisuutta, beaglella vahtimisviettiä, suomenlapinkoiralla voimakasta metsästysviettiä jne. Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä, ja kuten usein sanottu, luonne on suuresti yksilöllinen kysymys.

Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa. Kuten puhdasrotuisetkin koirat on saatu jalostuksella käyttäytymään tietyn laisesti, myös sekarotuiset ovat yleensä vanhempiensa välimuotoja paitsi ulkomuodoltaan myös luonteeltaan.

Eihän sekarotuista koiraa kannata hommata, jos sen vanhempien roduista ei ole tietoinen, kuten ei minkään rotuista, jos ei ole siitä ennestään mitään tietoa.

Sinulla ei taida olla paljoa kokemusta sekarotuisista koirista.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Voihan rotukoirillakin esiintyä vaikka minkä laisia luonnevikoja/käytöshäiriöitä, kuten labradorinnoutajalla aggressiivisuutta, beaglella vahtimisviettiä, suomenlapinkoiralla voimakasta metsästysviettiä jne. Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä, ja kuten usein sanottu, luonne on suuresti yksilöllinen kysymys.

Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa. Kuten puhdasrotuisetkin koirat on saatu jalostuksella käyttäytymään tietyn laisesti, myös sekarotuiset ovat yleensä vanhempiensa välimuotoja paitsi ulkomuodoltaan myös luonteeltaan.

Eihän sekarotuista koiraa kannata hommata, jos sen vanhempien roduista ei ole tietoinen, kuten ei minkään rotuista, jos ei ole siitä ennestään mitään tietoa.

Sinulla ei taida olla paljoa kokemusta sekarotuisista koirista.

Lue lisää

"Sinulla ei taida olla paljoa kokemusta sekarotuisista koirista."

omistan sekarotuisen koiran, ja omistan puhdasrotuisen koiran. nämä koirat eivät ole ensimmäisiäni, ja olen omistanut elämäni aikana muutaman seropin ja puhtaan.

Mutta ei, ei minulla ole kokemusta sekarotuisista kun sinä "oi järjen ääni" näin sanot! :)

vivanco kirjoitti:

"Sinulla ei taida olla paljoa kokemusta sekarotuisista koirista."

omistan sekarotuisen koiran, ja omistan puhdasrotuisen koiran. nämä koirat eivät ole ensimmäisiäni, ja olen omistanut elämäni aikana muutaman seropin ja puhtaan.

Mutta ei, ei minulla ole kokemusta sekarotuisista kun sinä "oi järjen ääni" näin sanot! :)

Lue lisää

hermo heti?

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Voihan rotukoirillakin esiintyä vaikka minkä laisia luonnevikoja/käytöshäiriöitä, kuten labradorinnoutajalla aggressiivisuutta, beaglella vahtimisviettiä, suomenlapinkoiralla voimakasta metsästysviettiä jne. Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä, ja kuten usein sanottu, luonne on suuresti yksilöllinen kysymys.

Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa. Kuten puhdasrotuisetkin koirat on saatu jalostuksella käyttäytymään tietyn laisesti, myös sekarotuiset ovat yleensä vanhempiensa välimuotoja paitsi ulkomuodoltaan myös luonteeltaan.

Eihän sekarotuista koiraa kannata hommata, jos sen vanhempien roduista ei ole tietoinen, kuten ei minkään rotuista, jos ei ole siitä ennestään mitään tietoa.

Sinulla ei taida olla paljoa kokemusta sekarotuisista koirista.

Lue lisää

Luepas hieman omaa tekstiäsi. Huomaat esittäväsi omien väittämiesi kanssa ristiriidassa olevia argumentteja.

"Voihan rotukoirillakin esiintyä vaikka minkä laisia luonnevikoja/käytöshäiriöitä, kuten labradorinnoutajalla aggressiivisuutta, beaglella vahtimisviettiä, suomenlapinkoiralla voimakasta metsästysviettiä jne"

Ja olet 100% varma, että nämä johtuvat nimenomaan perintötekijöistä? Eivät ympäristötekijöistä, koulutuksesta, kasvatuksesta? Miten perustelet asian?

Kertoisitko nyt mihin tuo geneettisesti perustuu, että yhtäkkiä jonkin rodun sisällä saattaa syntyä yksilö, jossa on tietty vietti, jonka geenit ovat karsiutuneet koko populaatiosta pois? Yritin kysellä samaa asiaa jo tuolla aimmassa viestiketjussa, mutta (ylläripylläri) pakenit paikalta heti kun väittämäsi kyseenalaistettiin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=628&posting=22000000041230109

Olet selvästikin sama henkilö, tai sitten kyseessä on uskomattoman epätodennäköinen yhteensattuma kun teillä molemmilla on käytössä ihan vastaavat virheelliset argumentit ja te molemmat kirjoitatte sanan "samanlainen" systemaattisesti väärin "saman lainen". Tuohon ei moni oppivelvollisuuden suorittanut tässä maassa pysty.

Mistä siis nuo populaatiossa ilmenemättömälle vietille ominaiset geenit yhtäkkiä vain putkahtavat populaatioon? Miksei vastaavaa satunnaista vaihtelua näy myös ulkoisissa ominaisuuksissa? Eikö niissä pitäisi olla sama mekanismi? Miksei esim. satunnaisesti synny kokomustia, pystykorvaisia tai kiharakarvaisia kultaisennoutajan pentuja?


"Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä, ja kuten usein sanottu, luonne on suuresti yksilöllinen kysymys."

Asia selvä. Olet siis sitä mieltä, ettei rotukoirastakaan voi tarkkaan tietää mitä se tulevat oleman eikä varsinkaan rotumääritelmään ole luottamista. Ok. Pidetään tämä mielessä.


"Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa."

Ja juuri kun pääsit toteamasta, ettei rotukoirista voi pystyä sanomaan mitään etenkään rotumääritelmän pohjalta, niin nyt kuitenkin olet sitä mieltä että kahden rotukoiran jälkeläisen ominaisuudet ovat helposti ennustettavissa rotumääritelmien pohjalta. Loogisen päättelyn riemuvoitto.

Oletko koskaan kuullut sellaista termiä kuin Ad Hoc? Tässä vaikuttaisi olevan juuri kyse siitä. Vedät tapauskohtaisesti joka tilanteeseen sinulle edullisen yksittäisselityksen, etkä yhtään pohdi miten selityksesi sopivat kokonaisuuteen tai aiempiin Ad Hoc -selityksiisi.

"...myös sekarotuiset ovat yleensä vanhempiensa välimuotoja paitsi ulkomuodoltaan myös luonteeltaan."

Mihin väitteesi perustuu perinnöllisyystieteellisesti? Periytyvätkö siis kaikki ominaisuudet polygeenisesti? Miten niin?

Miksi lapsella ei ole hymykuoppia vaikka hänen vanhemmillaan on?

Miksi novascotiannoutajapentueeseen syntyi koira, jolla oli valkoinen hännänpää, vaikkei kummallakaan vanhemmista ollut?

Miksi labradorinnoutajapentueeseen syntyi keltaisia pentuja vaikka molemmat vanhemmat olivat mustia?

Miksei nämä tapaukset ole vanhempiensa välimuotoja? Voisiko olla niin, etteivät kaikki ominaisuudet periydykään polygeenisesti? Voisiko jopa polygeenisissä ominaisuukissa olla vastinalleelien satunnaisesta periytymisestä ja ympäristötekijöistä aiheutuvaa vaihtelua?

Minä en tiedä perinnöllisyystieteestä juuri mitään, mutta sen verran pystyn kyllä sanomaan, ettei ominaisuuksien periytyminen ihan noin yksinkertaista ole kuin yrität esittää.

Olen todella yllättynyt, mikäli vastaat kysymyksiini, etkä pakenekaan tällä kertaa paikalta.

niin menikö kirjoitti:

hermo heti?

et saa minua hermostumaan hölmöillä väittämillä. :) Koska et tunne minua, niin et tiedä minusta mitään muuta kuin laittamani viestit.
Mutta en halua väitellä turhanpäiväsistä asioista, ja viestit joissa mennään henkilökohtasuuksiin, eivät ole mielestäni asiallista keskustelua. Se myös poikkeaa aiheesta todella paljon.

Yleensä ne viestit missä aletaan toista henkilökohtaisesti "mollaamaan", osoittaa mielestäni tiedon puutetta ja pientä lapsellisuutta.

Yleensä se hyökkää kimppuun ensin kummalla on pienenpi tieto asiasta.

vivanco kirjoitti:

et saa minua hermostumaan hölmöillä väittämillä. :) Koska et tunne minua, niin et tiedä minusta mitään muuta kuin laittamani viestit.
Mutta en halua väitellä turhanpäiväsistä asioista, ja viestit joissa mennään henkilökohtasuuksiin, eivät ole mielestäni asiallista keskustelua. Se myös poikkeaa aiheesta todella paljon.

Yleensä ne viestit missä aletaan toista henkilökohtaisesti "mollaamaan", osoittaa mielestäni tiedon puutetta ja pientä lapsellisuutta.

Yleensä se hyökkää kimppuun ensin kummalla on pienenpi tieto asiasta.

Lue lisää

"Yleensä se hyökkää kimppuun ensin kummalla on pienenpi tieto asiasta."

hmmm Tai sitten hän on turhatunut kun on oikeassa, eikä ole rautalankaa joidenkin päänuppiin.

jke kirjoitti:

Luepas hieman omaa tekstiäsi. Huomaat esittäväsi omien väittämiesi kanssa ristiriidassa olevia argumentteja.

"Voihan rotukoirillakin esiintyä vaikka minkä laisia luonnevikoja/käytöshäiriöitä, kuten labradorinnoutajalla aggressiivisuutta, beaglella vahtimisviettiä, suomenlapinkoiralla voimakasta metsästysviettiä jne"

Ja olet 100% varma, että nämä johtuvat nimenomaan perintötekijöistä? Eivät ympäristötekijöistä, koulutuksesta, kasvatuksesta? Miten perustelet asian?

Kertoisitko nyt mihin tuo geneettisesti perustuu, että yhtäkkiä jonkin rodun sisällä saattaa syntyä yksilö, jossa on tietty vietti, jonka geenit ovat karsiutuneet koko populaatiosta pois? Yritin kysellä samaa asiaa jo tuolla aimmassa viestiketjussa, mutta (ylläripylläri) pakenit paikalta heti kun väittämäsi kyseenalaistettiin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=628&posting=22000000041230109

Olet selvästikin sama henkilö, tai sitten kyseessä on uskomattoman epätodennäköinen yhteensattuma kun teillä molemmilla on käytössä ihan vastaavat virheelliset argumentit ja te molemmat kirjoitatte sanan "samanlainen" systemaattisesti väärin "saman lainen". Tuohon ei moni oppivelvollisuuden suorittanut tässä maassa pysty.

Mistä siis nuo populaatiossa ilmenemättömälle vietille ominaiset geenit yhtäkkiä vain putkahtavat populaatioon? Miksei vastaavaa satunnaista vaihtelua näy myös ulkoisissa ominaisuuksissa? Eikö niissä pitäisi olla sama mekanismi? Miksei esim. satunnaisesti synny kokomustia, pystykorvaisia tai kiharakarvaisia kultaisennoutajan pentuja?


"Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä, ja kuten usein sanottu, luonne on suuresti yksilöllinen kysymys."

Asia selvä. Olet siis sitä mieltä, ettei rotukoirastakaan voi tarkkaan tietää mitä se tulevat oleman eikä varsinkaan rotumääritelmään ole luottamista. Ok. Pidetään tämä mielessä.


"Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa."

Ja juuri kun pääsit toteamasta, ettei rotukoirista voi pystyä sanomaan mitään etenkään rotumääritelmän pohjalta, niin nyt kuitenkin olet sitä mieltä että kahden rotukoiran jälkeläisen ominaisuudet ovat helposti ennustettavissa rotumääritelmien pohjalta. Loogisen päättelyn riemuvoitto.

Oletko koskaan kuullut sellaista termiä kuin Ad Hoc? Tässä vaikuttaisi olevan juuri kyse siitä. Vedät tapauskohtaisesti joka tilanteeseen sinulle edullisen yksittäisselityksen, etkä yhtään pohdi miten selityksesi sopivat kokonaisuuteen tai aiempiin Ad Hoc -selityksiisi.

"...myös sekarotuiset ovat yleensä vanhempiensa välimuotoja paitsi ulkomuodoltaan myös luonteeltaan."

Mihin väitteesi perustuu perinnöllisyystieteellisesti? Periytyvätkö siis kaikki ominaisuudet polygeenisesti? Miten niin?

Miksi lapsella ei ole hymykuoppia vaikka hänen vanhemmillaan on?

Miksi novascotiannoutajapentueeseen syntyi koira, jolla oli valkoinen hännänpää, vaikkei kummallakaan vanhemmista ollut?

Miksi labradorinnoutajapentueeseen syntyi keltaisia pentuja vaikka molemmat vanhemmat olivat mustia?

Miksei nämä tapaukset ole vanhempiensa välimuotoja? Voisiko olla niin, etteivät kaikki ominaisuudet periydykään polygeenisesti? Voisiko jopa polygeenisissä ominaisuukissa olla vastinalleelien satunnaisesta periytymisestä ja ympäristötekijöistä aiheutuvaa vaihtelua?

Minä en tiedä perinnöllisyystieteestä juuri mitään, mutta sen verran pystyn kyllä sanomaan, ettei ominaisuuksien periytyminen ihan noin yksinkertaista ole kuin yrität esittää.

Olen todella yllättynyt, mikäli vastaat kysymyksiini, etkä pakenekaan tällä kertaa paikalta.

Lue lisää

Ei ollut kovin yllättävää, että että arvon geenitieteilijämme ei rohkene vastata. Mutta hyvä jo, jos luit edes viestin.

Pointti on siinä, että lauot ilmoille aika rankkoja väitteitä. Et ajattele asiaa kovin pitkälle ja ihan tiedostamattasi sisällytät väitteisiisi sanoman: "Kaikki mitä ihmiskunta tietää perinnöllisyydestä, on väärässä!" koska nykytietämyksen valossahan väitteesi (esim. jälkeläiset ulkonäöltään ja luonteeltaan vanhempien keskiarvoja) eivät voisi pitää paikkaansa.

Jos henkilö on valmis kyseenalaistamaan kokonainen biologisen tiedesuuntauksen, niin minusta on kohtuullista vaatia häneltä jotain perusteluja näkemykselleen tai sen verran perehtyneisyyttä asiaan, että pystyy edes muutamaan perinnöllisyystieteestä mitään tajuamattoman maalaistollon yksinkertaiseen kysymykseen vastaamaan.

jke kirjoitti:

Ei ollut kovin yllättävää, että että arvon geenitieteilijämme ei rohkene vastata. Mutta hyvä jo, jos luit edes viestin.

Pointti on siinä, että lauot ilmoille aika rankkoja väitteitä. Et ajattele asiaa kovin pitkälle ja ihan tiedostamattasi sisällytät väitteisiisi sanoman: "Kaikki mitä ihmiskunta tietää perinnöllisyydestä, on väärässä!" koska nykytietämyksen valossahan väitteesi (esim. jälkeläiset ulkonäöltään ja luonteeltaan vanhempien keskiarvoja) eivät voisi pitää paikkaansa.

Jos henkilö on valmis kyseenalaistamaan kokonainen biologisen tiedesuuntauksen, niin minusta on kohtuullista vaatia häneltä jotain perusteluja näkemykselleen tai sen verran perehtyneisyyttä asiaan, että pystyy edes muutamaan perinnöllisyystieteestä mitään tajuamattoman maalaistollon yksinkertaiseen kysymykseen vastaamaan.

Lue lisää

siitä nykytietämyksestä mihin viittaat? Etpä ole kovin hyviä perusteluja itsekään esittänyt.

hieman lisää kirjoitti:

siitä nykytietämyksestä mihin viittaat? Etpä ole kovin hyviä perusteluja itsekään esittänyt.

Nykytietämyksen mukaan on olemassa esim. resessiivisiä alleeleja. Esitin edellä esimerkin todellisesta elämästä, jossa kahdelle mustalle labbikselle syntyikin myös vaaleita pentuja. Kaikki yksilön kantama geneettinen informaatio ei siis näykään sen fenotyypissä vaan osa siitä on tavallaan "piilossa" resessiivissä alleeleissa ja saattaa kuitenkin ilmetä jälkeläisissä.

"Jälkeläiset ovat vanhempiensa välimuotoja paitsi ulkomuodoltaan, myös luonteeltaan" -teoriaan moinen ilmiö ei oikein sovi. Kuulen mielelläni perusteluja, jos olet eri mieltä.

Koiran parasta on ajateltava, eikä mitään viihteeksi mennyttä rodunjalostusta.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Koiran parasta on ajateltava, eikä mitään viihteeksi mennyttä rodunjalostusta.

koiran parasta ajattelet, et teetä pentuetta huvikseen. Jos pentue ei edesauta rodun säilymistä, tai paranna rotua, niin mielestäni ei ole syytä pennuttamiselle.

On täysin koiran omistajan päätettävissä, teettääkö hän koirallaan sekarotuisen pentueen. Kasvattaja on luopunut oikeuksistaan koiraan myydessään sen täysellä hinnalla.

no no kirjoitti:

On täysin koiran omistajan päätettävissä, teettääkö hän koirallaan sekarotuisen pentueen. Kasvattaja on luopunut oikeuksistaan koiraan myydessään sen täysellä hinnalla.

sopimuksia joissa omistaja allekirjoittaa ja lupaa että ei teetä seropi-pentuetta. mm. eräs samojedi kenneli käytti tätä sopimusta, ja löytökoirien kohdilla on usein sama asia.

vivanco kirjoitti:

sopimuksia joissa omistaja allekirjoittaa ja lupaa että ei teetä seropi-pentuetta. mm. eräs samojedi kenneli käytti tätä sopimusta, ja löytökoirien kohdilla on usein sama asia.

Lue lisää

noooh...mitkään näistä sopimuksista ei ole millään lailla koiran omistajaa sitova. Kasvattaja ei voi pykälillä rajoittaa hallintaoikeutta, eikä mahdollisesti tulevaa jalostuskäyttöä.
Tällaiset katsotaan juridisesti kohtuuttomiksi sopimusehdoiksi. Yksikään kasvattaja ei ole niin typerä, että lähtee oikeuteen asti katsomaan, kuinka sitova tuollainen hallintaoikeuden rajoitus onkaan...siinä joutuu helposti ison laskun maksumieheksi...

Tiedossa kyllä on sammarikasvattaja, joka pidättää kaikkien myymiensä narttujen jalostusoikeuden, tyhmä on ihminen, joka tuollaiseen haista p***a sopimukseen nimensä laittaa...hah!

ei päteviä kirjoitti:

noooh...mitkään näistä sopimuksista ei ole millään lailla koiran omistajaa sitova. Kasvattaja ei voi pykälillä rajoittaa hallintaoikeutta, eikä mahdollisesti tulevaa jalostuskäyttöä.
Tällaiset katsotaan juridisesti kohtuuttomiksi sopimusehdoiksi. Yksikään kasvattaja ei ole niin typerä, että lähtee oikeuteen asti katsomaan, kuinka sitova tuollainen hallintaoikeuden rajoitus onkaan...siinä joutuu helposti ison laskun maksumieheksi...

Tiedossa kyllä on sammarikasvattaja, joka pidättää kaikkien myymiensä narttujen jalostusoikeuden, tyhmä on ihminen, joka tuollaiseen haista p***a sopimukseen nimensä laittaa...hah!

Lue lisää

Eipäs se nykyjalostus oikein järkevältä vaikuta.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Koiran parasta on ajateltava, eikä mitään viihteeksi mennyttä rodunjalostusta.

Koiran parasta on ajateltava, mutta ethän sinä tässä ajattele koirasi parasta vaan itsesi. Sehän olet SINÄ joka koiralle haluaa pennut. Se on SINUN tavoitteesi, riippumatta siitä mitä koirallesi olisi parasta.

Voit aivan mainiosti ajatella, että sekarotuisten teettäminen on parempi asia kuin puhdasrotuisten. Ja saatat siinä jostain näkökulmasta olla oikeassakin. Mutta se ei tarkoita, että pentujen teettäminen ylipäätään olisi parempi vaihtoehto kuin tekemättä jättäminen.

Tiineys ja synnytys on koiralle AINA jonkinlainen riski, eikä pentuja pitäisi tehdä sen takia että se on omistajan oikeus tai että nyt vaan sattuu haluamaan sitä. Selvitä itsellesi ensin mikä on perimmäinen syy siihen, että haluat teettää pennut.

ei päteviä kirjoitti:

noooh...mitkään näistä sopimuksista ei ole millään lailla koiran omistajaa sitova. Kasvattaja ei voi pykälillä rajoittaa hallintaoikeutta, eikä mahdollisesti tulevaa jalostuskäyttöä.
Tällaiset katsotaan juridisesti kohtuuttomiksi sopimusehdoiksi. Yksikään kasvattaja ei ole niin typerä, että lähtee oikeuteen asti katsomaan, kuinka sitova tuollainen hallintaoikeuden rajoitus onkaan...siinä joutuu helposti ison laskun maksumieheksi...

Tiedossa kyllä on sammarikasvattaja, joka pidättää kaikkien myymiensä narttujen jalostusoikeuden, tyhmä on ihminen, joka tuollaiseen haista p***a sopimukseen nimensä laittaa...hah!

Lue lisää

ovat päteviä jos ne huomioidaan koiran hinnassa, eli annetaan siitä syystä alennusta, tarkistettu kennelliitosta ja lakimieheltä.

Mutta typerää, miksi ostaja allekirjoittaa virallisen asiakirjan jos ei meinaa sopimusta noudattaa, eipä anna ihmisestä kovin hyvää kuvaa.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Koiran parasta on ajateltava, eikä mitään viihteeksi mennyttä rodunjalostusta.

- upea asenne sulla: hällä väliä ... ?
- toinen, et ajattele koiraasi vaan itseäsi ...!

vivanco kirjoitti:

koiran parasta ajattelet, et teetä pentuetta huvikseen. Jos pentue ei edesauta rodun säilymistä, tai paranna rotua, niin mielestäni ei ole syytä pennuttamiselle.

näiden mixien yhdistelmälle on vain keksitty oma nimi "rotu" Tottakai sekarotuinen, annetaan koirien elää elämää ja nauttia ilman ihmisten säätelyä...
Tälläiset kaltaisesi sanonko pellet eivät ajattele kuin omaa pasrastaa... Lopettakaa se jumalan leikkiminen!

laittoin silmään! kirjoitti:

- upea asenne sulla: hällä väliä ... ?
- toinen, et ajattele koiraasi vaan itseäsi ...!

mutta minusta ilman muuta hyvinkin voi nimenomaan sekarotua pukata tulemaan. Tunnut olevan aikamoinen meedio muutenkin kun tiedät mitä kyseinen henkilö ajattelee, vain itseään...DAA... Kylläpäs sitä ollaan viisaita, minäkin tiedän mitä sinä ajattelet, tiedän talosi värin kuin myös että sinulla on tarve nylkyttää koirasi jalkaa.

omaan... kirjoitti:

Koiran parasta on ajateltava, mutta ethän sinä tässä ajattele koirasi parasta vaan itsesi. Sehän olet SINÄ joka koiralle haluaa pennut. Se on SINUN tavoitteesi, riippumatta siitä mitä koirallesi olisi parasta.

Voit aivan mainiosti ajatella, että sekarotuisten teettäminen on parempi asia kuin puhdasrotuisten. Ja saatat siinä jostain näkökulmasta olla oikeassakin. Mutta se ei tarkoita, että pentujen teettäminen ylipäätään olisi parempi vaihtoehto kuin tekemättä jättäminen.

Tiineys ja synnytys on koiralle AINA jonkinlainen riski, eikä pentuja pitäisi tehdä sen takia että se on omistajan oikeus tai että nyt vaan sattuu haluamaan sitä. Selvitä itsellesi ensin mikä on perimmäinen syy siihen, että haluat teettää pennut.

Lue lisää

Haluan ajatella koirani parasta, eli antaa sille mahdollisuuden saada pentuja. Koran mielestä ei ole väljä, minkä rotuisen koiran kanssa se parittelee, mutta olisi mukavaa, jos ilo olisi suurimmillaan sekä koiralla että sen omistajalla sekä tietysti myös koiransa pennuilla ja niiden tulevilla omistajilla.

Sekarotuisetkin koirat saavat aina hyvän kodin ja kelvolliset omistajat, jos niiden emokoiran kasvattaja asiasta huolehtii ennen pentujen luovuttamista.

Minusta on eläinystävällisempää risteyttää kahta eri kuin saman rotuista koiraa.

Koirat kärsivät jo riittävästi rodunjalostuksesta, jossa keskitytään pelkkään ulkomuotoon, ja se on minusta törkeää eläinrääkkäystä.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Haluan ajatella koirani parasta, eli antaa sille mahdollisuuden saada pentuja. Koran mielestä ei ole väljä, minkä rotuisen koiran kanssa se parittelee, mutta olisi mukavaa, jos ilo olisi suurimmillaan sekä koiralla että sen omistajalla sekä tietysti myös koiransa pennuilla ja niiden tulevilla omistajilla.

Sekarotuisetkin koirat saavat aina hyvän kodin ja kelvolliset omistajat, jos niiden emokoiran kasvattaja asiasta huolehtii ennen pentujen luovuttamista.

Minusta on eläinystävällisempää risteyttää kahta eri kuin saman rotuista koiraa.

Koirat kärsivät jo riittävästi rodunjalostuksesta, jossa keskitytään pelkkään ulkomuotoon, ja se on minusta törkeää eläinrääkkäystä.

Lue lisää

Lainaus: "Haluan ajatella koirani parasta, eli antaa sille mahdollisuuden saada pentuja. Koran mielestä ei ole väljä, minkä rotuisen koiran kanssa se parittelee, mutta olisi mukavaa, jos ilo olisi suurimmillaan sekä koiralla että sen omistajalla sekä tietysti myös koiransa pennuilla ja niiden tulevilla omistajilla."

Ahaa, nyt ymmärrän... Siis koirasi on kertonut sinulle haluavansa pentuja ja paritella - ihan sama minkä uroksen kanssa - ja ilo olisi ylimmillään ;-)

Mistä ihmeestä kumpuavat nämä järjettömät käsitykset siitä, että on 'koiran parhaaksi' teettää pentuja.

Jos koiran ajatusmaailma on kuvaamasi kaltainen ja 'äitiys' on koiran parhaaksi niin samalla logiikallahan voisi edelleen väittää, että on käsittämättömän julmaa riistää pennut äidiltään 7-8 viikon iässä.

päivää... kirjoitti:

Lainaus: "Haluan ajatella koirani parasta, eli antaa sille mahdollisuuden saada pentuja. Koran mielestä ei ole väljä, minkä rotuisen koiran kanssa se parittelee, mutta olisi mukavaa, jos ilo olisi suurimmillaan sekä koiralla että sen omistajalla sekä tietysti myös koiransa pennuilla ja niiden tulevilla omistajilla."

Ahaa, nyt ymmärrän... Siis koirasi on kertonut sinulle haluavansa pentuja ja paritella - ihan sama minkä uroksen kanssa - ja ilo olisi ylimmillään ;-)

Mistä ihmeestä kumpuavat nämä järjettömät käsitykset siitä, että on 'koiran parhaaksi' teettää pentuja.

Jos koiran ajatusmaailma on kuvaamasi kaltainen ja 'äitiys' on koiran parhaaksi niin samalla logiikallahan voisi edelleen väittää, että on käsittämättömän julmaa riistää pennut äidiltään 7-8 viikon iässä.

Lue lisää

...kiitos kaikista tähänastisista viesteistäsi, etköhän tuonut jo omat mielipiteesi/käsityksesi rotujen jalostuksesta ja sekoittamisesta esille? Voi jopa olla, että nuo sinun neuvosi kannattaa ottaa vakavasti, mutta mikset saman tien tee niistä vaikkapa omaa kyselyä, jotta järkevät ajatuksesi kuuluisi lajemmitenkin. Kaikki sekarotuisten koirien kasvattajat/harrastajat varmasti ovat valmiit ottamaan neuvosi vastaan ja häpeämään omia tekosiaan. Olet todella hyödyksi rodunjalostukselle, mutta samalla riesaksi koirien terveydelle.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

...kiitos kaikista tähänastisista viesteistäsi, etköhän tuonut jo omat mielipiteesi/käsityksesi rotujen jalostuksesta ja sekoittamisesta esille? Voi jopa olla, että nuo sinun neuvosi kannattaa ottaa vakavasti, mutta mikset saman tien tee niistä vaikkapa omaa kyselyä, jotta järkevät ajatuksesi kuuluisi lajemmitenkin. Kaikki sekarotuisten koirien kasvattajat/harrastajat varmasti ovat valmiit ottamaan neuvosi vastaan ja häpeämään omia tekosiaan. Olet todella hyödyksi rodunjalostukselle, mutta samalla riesaksi koirien terveydelle.

Lue lisää

Ei mene näköjään perille.

En ole missään vaiheessa ottanut kantaa siihen kumpi on parempi: tehdä puhdasrotuisia vai sekarotuisia.

Olen yrittänyt sanoa ettei ole mitään järkeä perustella pentujen tekemistä sillä, että se on 'koiran parhaaksi'. Antaa olla...

mene... kirjoitti:

Ei mene näköjään perille.

En ole missään vaiheessa ottanut kantaa siihen kumpi on parempi: tehdä puhdasrotuisia vai sekarotuisia.

Olen yrittänyt sanoa ettei ole mitään järkeä perustella pentujen tekemistä sillä, että se on 'koiran parhaaksi'. Antaa olla...

Lue lisää

...et annat olla. HUH!

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Haluan ajatella koirani parasta, eli antaa sille mahdollisuuden saada pentuja. Koran mielestä ei ole väljä, minkä rotuisen koiran kanssa se parittelee, mutta olisi mukavaa, jos ilo olisi suurimmillaan sekä koiralla että sen omistajalla sekä tietysti myös koiransa pennuilla ja niiden tulevilla omistajilla.

Sekarotuisetkin koirat saavat aina hyvän kodin ja kelvolliset omistajat, jos niiden emokoiran kasvattaja asiasta huolehtii ennen pentujen luovuttamista.

Minusta on eläinystävällisempää risteyttää kahta eri kuin saman rotuista koiraa.

Koirat kärsivät jo riittävästi rodunjalostuksesta, jossa keskitytään pelkkään ulkomuotoon, ja se on minusta törkeää eläinrääkkäystä.

Lue lisää

ei ainakaan keskity pelkästään jalostamaan pelkän ulkomuodon takia. Seuraa hieman sennen yhdistyksen toimintaa niin tiedät mitä "kulissien" takana tapahtuu. Nykyään keskitytään huomattavasti enemmän koiran terveyteen ja luonteeseen kuin pelkkään ulkonäköön. Totta se on että rodunjalostus on mennyt tiettyjen rotujen kohdalla retuperälleen, mutta kyseessä ei ole kaikki puhtaat koirat, vain osa. Eikä ulkonäön takia pennuttamisella ole mitään järkeä, se ei palvele rodun jalostusta, eikä ihmistä millään tavoin..

vivanco kirjoitti:

ei ainakaan keskity pelkästään jalostamaan pelkän ulkomuodon takia. Seuraa hieman sennen yhdistyksen toimintaa niin tiedät mitä "kulissien" takana tapahtuu. Nykyään keskitytään huomattavasti enemmän koiran terveyteen ja luonteeseen kuin pelkkään ulkonäköön. Totta se on että rodunjalostus on mennyt tiettyjen rotujen kohdalla retuperälleen, mutta kyseessä ei ole kaikki puhtaat koirat, vain osa. Eikä ulkonäön takia pennuttamisella ole mitään järkeä, se ei palvele rodun jalostusta, eikä ihmistä millään tavoin..

Lue lisää

Okei, ehkä menin hiukan asian yli. Mutta olen niin väsynyt ja kalpea siitä, kun minua jatkuvasti haukutaan sen takia, että aion teettää sekarotuisia pentuja puhdasrotuisella, kelvolla koirayksilöllä. Tiedän kyllä, mitä muut ajattelevat, mutta olisi mukavaa, jos minuakin ymmärrettäisiin. Jotkut kyllä ymmärtävät ja ovat iloisia suunnitelmistani alkaa teettää sekarotuisia pentuja, joka antaa minun itsetunnolleni hiukan voimiakin.

Minusta itse omistamaansa koiraa saa kyllä käyttää mihin tahansa haluamaansa tarkoitukseen, jos siitä ei ole koiralle minkään laista haittaa. Ehkä hiukan itsepäisen kuuloinen sanonta, mutta on tärkeää, että koira teettää iloa omistajalle ja omistaja koiralle.

Itse vain näen sekarotuisten kasvattamisen eläinystävällisempänä, mutta se onkin juuri >>minun>> mielipiteeni.

Oi voi, miltähän tämäkin tekstitys kuulostaa, kun olen niin uuvuksissa kaikesta väittelystä, jota tämä asia on minulle aiheuttanut.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Okei, ehkä menin hiukan asian yli. Mutta olen niin väsynyt ja kalpea siitä, kun minua jatkuvasti haukutaan sen takia, että aion teettää sekarotuisia pentuja puhdasrotuisella, kelvolla koirayksilöllä. Tiedän kyllä, mitä muut ajattelevat, mutta olisi mukavaa, jos minuakin ymmärrettäisiin. Jotkut kyllä ymmärtävät ja ovat iloisia suunnitelmistani alkaa teettää sekarotuisia pentuja, joka antaa minun itsetunnolleni hiukan voimiakin.

Minusta itse omistamaansa koiraa saa kyllä käyttää mihin tahansa haluamaansa tarkoitukseen, jos siitä ei ole koiralle minkään laista haittaa. Ehkä hiukan itsepäisen kuuloinen sanonta, mutta on tärkeää, että koira teettää iloa omistajalle ja omistaja koiralle.

Itse vain näen sekarotuisten kasvattamisen eläinystävällisempänä, mutta se onkin juuri >>minun>> mielipiteeni.

Oi voi, miltähän tämäkin tekstitys kuulostaa, kun olen niin uuvuksissa kaikesta väittelystä, jota tämä asia on minulle aiheuttanut.

Lue lisää

En ole jolle vastasit.
"Itse vain näen sekarotuisten kasvattamisen eläinystävällisempänä, mutta se onkin juuri >>minun>> mielipiteeni".

Mielipiteesi on täysin oikea ja tervettä järkeä on käytetty.

Enkä myöskään ymmärrä ihmisiä jotka haukkuvat esim juuri sinun aikeita... On sanomattakin selvää että sekarotuisista on "yleisesti" suurenpi mahdollisuus saada terveenpiä ja pitkäikäisenpiä, tätä eivät rotukoirien omistajat tahdo itselleen myöntää ja hermostuvat kun joku sanoo hyvää sekarotuisista, ikävää sekä aika säälittävää.

Kantani siis että sekarotuisia vaan ja kuinnioitusta terveemmälle maailmalle... Ihmisin väkisin jalostama maailma ei ikinä näytä hyvältä, jumalan leikkimiset sikseen, muuten pallo on pian mutantteja täynnä jai todella kuiva ja hiljainen paikka ;)

Peukkuja.

nuo lausekkeet kirjoitti:

ovat päteviä jos ne huomioidaan koiran hinnassa, eli annetaan siitä syystä alennusta, tarkistettu kennelliitosta ja lakimieheltä.

Mutta typerää, miksi ostaja allekirjoittaa virallisen asiakirjan jos ei meinaa sopimusta noudattaa, eipä anna ihmisestä kovin hyvää kuvaa.

Lue lisää

Ehkäpä jotkut ihmiset eivät halua itselleen ystäväksi kaikkia maailman ihmisiä, vaan vain yhden koiran.

En minä ainakaan lemmikin ostamisen jälkeen haluaisi sen myyjää elämääni. Kun ostan eläimen, teen sen olettaen että myyjä on ajatellut sen parasta ennen myyntipäätöksen tekoa ja on tietoinen että pääsee vaikuttamaan elikon elämään joko omistajan armosta tai lain kouran avulla.

halua harrastaa koiriensa kanssa.

kun eivät kirjoitti:

halua harrastaa koiriensa kanssa.

kanssa ei tarvitse harrastaa, mikäli ei halua, kunhan huolehtii koiransa liikunnasta ym. hyvin.

Kun luet nimimerkki H6k#C"kh5:n muutkin tämän viestiketjun kirjoitukset läpi, niin löydät tuolle kyllä paljon perusteita. Tässä suoria lainauksia, josta jokainen voi sitten itse tehdä johtopäätöksensä:

-Ainakin olisi todennäköisempää saada koko pentueesta täysin terveen.

-Haluan ajatella koirani parasta, eli antaa sille mahdollisuuden saada pentuja.

-Koran mielestä ei ole väljä, minkä rotuisen koiran kanssa se parittelee

-Minusta on eläinystävällisempää risteyttää kahta eri kuin saman rotuista koiraa.

-Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä
MUTTA
-Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa

siis rotukoiran kirjoitti:

kanssa ei tarvitse harrastaa, mikäli ei halua, kunhan huolehtii koiransa liikunnasta ym. hyvin.

Usein näkee myynti-ilmoituksissa maininnan, että myydään vain harrastavaan kotiin. Useat kasvattajat myyvät koiria vain näyttelyistä kiinnostuneille.

Paljon mieluummin ostan sekarotuisen.

jke kirjoitti:

Kun luet nimimerkki H6k#C"kh5:n muutkin tämän viestiketjun kirjoitukset läpi, niin löydät tuolle kyllä paljon perusteita. Tässä suoria lainauksia, josta jokainen voi sitten itse tehdä johtopäätöksensä:

-Ainakin olisi todennäköisempää saada koko pentueesta täysin terveen.

-Haluan ajatella koirani parasta, eli antaa sille mahdollisuuden saada pentuja.

-Koran mielestä ei ole väljä, minkä rotuisen koiran kanssa se parittelee

-Minusta on eläinystävällisempää risteyttää kahta eri kuin saman rotuista koiraa.

-Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä
MUTTA
-Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa

Lue lisää

Tuota toista kohtaa lukuun ottamatta ihan asiallisia perusteluja.

eipä hassumpaa kirjoitti:

Tuota toista kohtaa lukuun ottamatta ihan asiallisia perusteluja.

Entäpä muiden kuin kirjoittajan itsensä mielestä?

Miten muuten perustelet viimeisen kohdan? Miten kahden eri rodun jälkeläisten ominaisuudet voivat olla helpommin ennustettavissa kuin kummankaan kantarodun puhtaiden jälkeläisten ominaisuudet? Mihin tuo ennustettavuus perustuu? Kerro tyhmälle.

jke kirjoitti:

Entäpä muiden kuin kirjoittajan itsensä mielestä?

Miten muuten perustelet viimeisen kohdan? Miten kahden eri rodun jälkeläisten ominaisuudet voivat olla helpommin ennustettavissa kuin kummankaan kantarodun puhtaiden jälkeläisten ominaisuudet? Mihin tuo ennustettavuus perustuu? Kerro tyhmälle.

Lue lisää

niiden perustelujen kirjoittaja ja silti pidän suurinta osaa ihan hyvinä. Mitä viimeiseen kohtaan tulee, niin onko sinun mielestäsi rotukoirien luonteen aina rotumääritelmän mukaisia? Tuskin.

en ole kirjoitti:

niiden perustelujen kirjoittaja ja silti pidän suurinta osaa ihan hyvinä. Mitä viimeiseen kohtaan tulee, niin onko sinun mielestäsi rotukoirien luonteen aina rotumääritelmän mukaisia? Tuskin.

Lue lisää

Ehkä olet, ehkä et. Teistä on vaikea sanoa kun nimimerkki vaihtuu joka viestiin. Mutta voisit kuitenkin vastata kysymykseen kun olet selkeästi kannaksesi esittänyt, että viimeinenkin perusteluista oli hyvä.

Kysyn siis vielä uudelleen: Miten kahden eri rodun jälkeläisten ominaisuudet voivat olla tarkemmin ennustettavissa kuin kummankaan kantarodun puhtaiden jälkeläisten ominaisuudet? Mihin tuo parempi ennustettavuus perustuu? Kirjoittajahan on selkeästi ilmaissut "tarkemman ennustettavuuden" olevan yksi peruste sekarotuisten teettämiseen.

"Mitä viimeiseen kohtaan tulee, niin onko sinun mielestäsi rotukoirien luonteen aina rotumääritelmän mukaisia?"

Eivät tietenkään ole. (Rotumääritelmät eivät usein muuten edes paljon puhu luonteista tai vieteistä muuta kuin hyvin ympäripyöreästi.) Rotumääritelmä on vain sellainen tavoite ja suunta johon rodunjalostuksella tulisi tietyn rodun sisässä pyrkiä. Ei se kerro millainen koira on, se kertoo millaisia niistä ollaan (tuon valitettavan näyttelyiden ohjaaman) jalostuksen myötä kehittämässä. Rotumääritelmä on se mihin koiria näyttelyssä verrataan.

jke kirjoitti:

Ehkä olet, ehkä et. Teistä on vaikea sanoa kun nimimerkki vaihtuu joka viestiin. Mutta voisit kuitenkin vastata kysymykseen kun olet selkeästi kannaksesi esittänyt, että viimeinenkin perusteluista oli hyvä.

Kysyn siis vielä uudelleen: Miten kahden eri rodun jälkeläisten ominaisuudet voivat olla tarkemmin ennustettavissa kuin kummankaan kantarodun puhtaiden jälkeläisten ominaisuudet? Mihin tuo parempi ennustettavuus perustuu? Kirjoittajahan on selkeästi ilmaissut "tarkemman ennustettavuuden" olevan yksi peruste sekarotuisten teettämiseen.

"Mitä viimeiseen kohtaan tulee, niin onko sinun mielestäsi rotukoirien luonteen aina rotumääritelmän mukaisia?"

Eivät tietenkään ole. (Rotumääritelmät eivät usein muuten edes paljon puhu luonteista tai vieteistä muuta kuin hyvin ympäripyöreästi.) Rotumääritelmä on vain sellainen tavoite ja suunta johon rodunjalostuksella tulisi tietyn rodun sisässä pyrkiä. Ei se kerro millainen koira on, se kertoo millaisia niistä ollaan (tuon valitettavan näyttelyiden ohjaaman) jalostuksen myötä kehittämässä. Rotumääritelmä on se mihin koiria näyttelyssä verrataan.

Lue lisää

Otin kantaa lainaamiisi kohtiin. Nyt olet tuonut esiin aivan uusia kohtia. Niihin en ole kantaa ottanut. Nämä olivat lainaamasi lauseet:

"Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä"

Myönsit jo itsekin ettei näin ole.

Toinen oli tämä:

"Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa"

Mikä tuossa ei mielestäsi pidä paikkaansa? Tehdäänhän opaskoiriksikin nykyään sekoituksia ja jos ei yhtään osattaisi päätellä, mitä sekoituksesta tulee, niitä tuskin tehtäisiin.

eipä hassumpaa kirjoitti:

Otin kantaa lainaamiisi kohtiin. Nyt olet tuonut esiin aivan uusia kohtia. Niihin en ole kantaa ottanut. Nämä olivat lainaamasi lauseet:

"Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä"

Myönsit jo itsekin ettei näin ole.

Toinen oli tämä:

"Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa"

Mikä tuossa ei mielestäsi pidä paikkaansa? Tehdäänhän opaskoiriksikin nykyään sekoituksia ja jos ei yhtään osattaisi päätellä, mitä sekoituksesta tulee, niitä tuskin tehtäisiin.

Lue lisää

Olisit vain voinut ilmoittaa olevasi niin kiusaantunut tästä tilanteesta johon sinut ajoin, että et viitsi vastata suoraan kysymykseeni. Tuollaisen kiemurtelun taakse piiloutuminen on aika lapsellista.



Olen kokoajan puhunut siitä ristiriidasta (kuten hyvin tiedät) kun geneetikkomme aiemmin ilmoitti, ettei rotumääritelmään ole luottamista. Miksi siihen sitten olisi seropien kohdalla enemmän luottamista?

En minä ole sanonut pitääkö tuo väite paikkaansa vai ei. Olen vain väittänyt, että mielestäni kyseessä on itsensä kanssa ristiriidassa oleva päättelyketju.

Rotukoirasta ei osaa sanoa rotumääritelmän perusteella. Mutta kyllä seropista osaa sanoa millainen siitä tulee, kun vanhempien rotumääritelmät on tiedossa.

Etkö ihan oikeasti näe tuossa mitään ristiriitaa?



Etpä taida opas- tai muidenkaan virkakoirien koulutuksesta tietää hölkäsen pöläystä. Tälläisten koirien varsinainen koulutus alkaa vasta aikuisiällä kun koiralle on tehty riittävät tarkastukset ja soveltuvuus tulevaan työtehtävään on useilla kokeilla todettu. Kyse on nimenomaan siitä, ettei soveltuvuutta osatakaan päätellä riittävän tarkasti ennakkoon oli kyse sitten rotukoirasta tai seropista. Rotukoiria tehtävissä on suhteellisesti kuitenkin paljon enemmän, koska potentiaalisia ehdokkaita on huomattavasti helpompi löytää.

jke kirjoitti:

Olisit vain voinut ilmoittaa olevasi niin kiusaantunut tästä tilanteesta johon sinut ajoin, että et viitsi vastata suoraan kysymykseeni. Tuollaisen kiemurtelun taakse piiloutuminen on aika lapsellista.



Olen kokoajan puhunut siitä ristiriidasta (kuten hyvin tiedät) kun geneetikkomme aiemmin ilmoitti, ettei rotumääritelmään ole luottamista. Miksi siihen sitten olisi seropien kohdalla enemmän luottamista?

En minä ole sanonut pitääkö tuo väite paikkaansa vai ei. Olen vain väittänyt, että mielestäni kyseessä on itsensä kanssa ristiriidassa oleva päättelyketju.

Rotukoirasta ei osaa sanoa rotumääritelmän perusteella. Mutta kyllä seropista osaa sanoa millainen siitä tulee, kun vanhempien rotumääritelmät on tiedossa.

Etkö ihan oikeasti näe tuossa mitään ristiriitaa?



Etpä taida opas- tai muidenkaan virkakoirien koulutuksesta tietää hölkäsen pöläystä. Tälläisten koirien varsinainen koulutus alkaa vasta aikuisiällä kun koiralle on tehty riittävät tarkastukset ja soveltuvuus tulevaan työtehtävään on useilla kokeilla todettu. Kyse on nimenomaan siitä, ettei soveltuvuutta osatakaan päätellä riittävän tarkasti ennakkoon oli kyse sitten rotukoirasta tai seropista. Rotukoiria tehtävissä on suhteellisesti kuitenkin paljon enemmän, koska potentiaalisia ehdokkaita on huomattavasti helpompi löytää.

Lue lisää

Tuo mahtailusi menee jo koomisuuden puolelle. Et sinä ole ajanut minua yhtään mihinkään. Pompit asioista toisiin epäloogisesti ja teet melko huvittavia johtopäätöksiä.

Kommentoin vain esittämiäsi lainauksia, niitä jotka kopioin nähtäväksesi. Onko se todella noin vaikea ymmärtää?

Jos kerran opaskoiriksi on huomattavasti helpompi löytää rotukoiria, niin miksi ihmeessä sekoituksia tehdään siihen tarkoitukseen? Miksi opaskoirakoulu nettisivuillaan ilmaisee huolensa rotukoirajalostuksen tilasta?

vai ymmärrys kirjoitti:

Tuo mahtailusi menee jo koomisuuden puolelle. Et sinä ole ajanut minua yhtään mihinkään. Pompit asioista toisiin epäloogisesti ja teet melko huvittavia johtopäätöksiä.

Kommentoin vain esittämiäsi lainauksia, niitä jotka kopioin nähtäväksesi. Onko se todella noin vaikea ymmärtää?

Jos kerran opaskoiriksi on huomattavasti helpompi löytää rotukoiria, niin miksi ihmeessä sekoituksia tehdään siihen tarkoitukseen? Miksi opaskoirakoulu nettisivuillaan ilmaisee huolensa rotukoirajalostuksen tilasta?

Lue lisää

Et ole missään vaiheessa vastannut esittämääni kysymykseen.

"Jos kerran opaskoiriksi on huomattavasti helpompi löytää rotukoiria, niin miksi ihmeessä sekoituksia tehdään siihen tarkoitukseen?"

No sepä se kun ei SEKAROTUISIA tai ROTUKORIA kumpiakaan TEHDÄ siihen tarkoitukseen kuten juuri edellä hyvin selkeästi ilmaisin.

Kyllä minä välissä teetän puhdasrotuisiakin pentuja.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Kyllä minä välissä teetän puhdasrotuisiakin pentuja.

...päätän nyt vähän kunnioittaa muidenkin mielipiteitä, sillä kun aion kasvatiksi ruveta, eli teettää koirallani pentueen useampanakin vuonna, niin on kai viisasta tarjota jollekin mahdollisuus toteuttaa rotuun liittyvä haavaansa, eli tarjota puhdas appenzellinpaimenkoiran pentu.

Geenit tuskin aiheuttaisivat mitään häiriötä phdasrotuisten koirien oikein muodostumiselle, vaikka välissä olisi isänä käytetty jonkin muun rotuista. Kyllä rotukoirien teetäminen menee nappiin myös semmoisilla koirilla, jotka ovat saaneet sekarotuisia pentuje. Mutta sen näkee sitten.

jke kirjoitti:

Et ole missään vaiheessa vastannut esittämääni kysymykseen.

"Jos kerran opaskoiriksi on huomattavasti helpompi löytää rotukoiria, niin miksi ihmeessä sekoituksia tehdään siihen tarkoitukseen?"

No sepä se kun ei SEKAROTUISIA tai ROTUKORIA kumpiakaan TEHDÄ siihen tarkoitukseen kuten juuri edellä hyvin selkeästi ilmaisin.

Lue lisää

Kylläpä vaan teetetään. Opaskoirakoulu kasvattaa itse lähes kaikki tarvitsemansa koirat. Se myöhäisempi valintaprosessi taas on asia erikseen. Taas epäloogisuutesi sekoittaa selviä asioita. Ja kuten jo tuli todettua, kommentoin niitä aloittajan kirjoituksia, joita lainasit tässä kirjoituksessa.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=628&posting=22000000041337771

Huomasit ilmeisesti itsekin virheesi ja kiireellä yritit sekoittaa asiaa tuomalla keskusteluun asioita, jotka siihen ei kuulu.

tapauksesta. kirjoitti:

Usein näkee myynti-ilmoituksissa maininnan, että myydään vain harrastavaan kotiin. Useat kasvattajat myyvät koiria vain näyttelyistä kiinnostuneille.

Paljon mieluummin ostan sekarotuisen.

Lue lisää

"Usein näkee myynti-ilmoituksissa maininnan, että myydään vain harrastavaan kotiin. Useat kasvattajat myyvät koiria vain näyttelyistä kiinnostuneille.

Paljon mieluummin ostan sekarotuisen."




Mikä on harrastava koti?

eipä hassumpaa kirjoitti:

Otin kantaa lainaamiisi kohtiin. Nyt olet tuonut esiin aivan uusia kohtia. Niihin en ole kantaa ottanut. Nämä olivat lainaamasi lauseet:

"Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä"

Myönsit jo itsekin ettei näin ole.

Toinen oli tämä:

"Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa"

Mikä tuossa ei mielestäsi pidä paikkaansa? Tehdäänhän opaskoiriksikin nykyään sekoituksia ja jos ei yhtään osattaisi päätellä, mitä sekoituksesta tulee, niitä tuskin tehtäisiin.

Lue lisää

"Aina rotukoirien..."

Pitää paikkansa,koska koiria ei kloonata.
Mutta oletusarvo tietynlaiseen on suuri,kun tunnetaan tarkoin niin paritettavien koirien kuin myös TAUSTOJEN luonteet.
Jalostuksella kun on saatu aikaan tietynlainen,niin sen esiintyminen on aina suurempi mahdollisuus,kuin sillisalaatissa.

"Jos sekarotuisen..."
No eipä välttämättä ihan lukemalla opi,vaan enemmän tiedolla.
Kuten sanoin,ei riitä pelkät vanhemmat,vaan myös taustat.Ja harvemmin sekarotuisten tekijät on sitä taustapuolta on monta sukupuolta tutkinut ja tiedostaa.

Sekarotuisissa on myös se,että kun tavallaan geenit ei ole niin vakiintuneita,kuin omassa rodussa,niin voi olla vielä vaikeampi ennustaa,miten ne käyttäytyy,kun pistää aivan erilaisia yhteen,varsinkaan jos sitä taustaa ei edes tunneta.

"Tehdäänhän..."
Eiköhän opaskoirakoululla ole nimenomaan on pitkälti tietoa käyttämistään koirien taustoista,seka taitoa erottaa tarkoin myös genotyyppi ja fenotyyppi.
Se kun on aika oleellinen osa kasvatuksessa myös.

jke kirjoitti:

Kun luet nimimerkki H6k#C"kh5:n muutkin tämän viestiketjun kirjoitukset läpi, niin löydät tuolle kyllä paljon perusteita. Tässä suoria lainauksia, josta jokainen voi sitten itse tehdä johtopäätöksensä:

-Ainakin olisi todennäköisempää saada koko pentueesta täysin terveen.

-Haluan ajatella koirani parasta, eli antaa sille mahdollisuuden saada pentuja.

-Koran mielestä ei ole väljä, minkä rotuisen koiran kanssa se parittelee

-Minusta on eläinystävällisempää risteyttää kahta eri kuin saman rotuista koiraa.

-Aina rotukoirien luonteet eivät aivan täsmää rotumääritelmiä
MUTTA
-Jos sekarotuisen koiran vanhempien rotujen rotumääritelmistä on tietoinen, niin osaa kyllä päätelle, millainen koira siitä sekarotuisesta kasvaa

Lue lisää

osoittaa melkoista tietämättömyyttä, ja ne pystytään kumoamaan myös tieteellisillä faktoilla ja elämänkokemuksesta saaduilla tiedoilla.

Huvittava väittää että seropipentueen luonne on ennustettavissa, kun ei pysty aloittajan mukaan edes ennustamaan rotukoiran luonnetta.

Todellisuudessa seropien luonnetta on mahdoton ennustaa, ellei ole paljon tietoa samanlaisesta sekotuksesta (vrt.rotukoira). Jos lähtee sekoittamaan appenzellia ja basset fauvea niin veikkaan että tuloksena ei ainakaan ole tottelevaisuusvalio.

aikoinani kun itse hankin rotukoiran, valitsin sen täysin niillä perusteilla mikä on minulle sopiva koira. Semmoisen sainkin.

en myöskään ole tajunnut minkä takia on "eläinystävällisempää" teettää seropeja kuin sekotuksia jos koiralla ei ole väliä minkä rotuisen kanssa se parittelee??

H6k#C"kh5 kirjoitti:

...päätän nyt vähän kunnioittaa muidenkin mielipiteitä, sillä kun aion kasvatiksi ruveta, eli teettää koirallani pentueen useampanakin vuonna, niin on kai viisasta tarjota jollekin mahdollisuus toteuttaa rotuun liittyvä haavaansa, eli tarjota puhdas appenzellinpaimenkoiran pentu.

Geenit tuskin aiheuttaisivat mitään häiriötä phdasrotuisten koirien oikein muodostumiselle, vaikka välissä olisi isänä käytetty jonkin muun rotuista. Kyllä rotukoirien teetäminen menee nappiin myös semmoisilla koirilla, jotka ovat saaneet sekarotuisia pentuje. Mutta sen näkee sitten.

Lue lisää

Ei selvästikään ole tietoa miten vastuuntuntoiset kasvattajat toimivat? Miksi olet itse hankkinut puhdasrotuisen koiran? Onko sinulla edes appenzellia?

kasvattajana olo vaatii enemmän tietoa kuin sen että uros hyppää nartun selkään ja siitä voi tulla pentuja.

kasvattajille kirjoitti:

"Usein näkee myynti-ilmoituksissa maininnan, että myydään vain harrastavaan kotiin. Useat kasvattajat myyvät koiria vain näyttelyistä kiinnostuneille.

Paljon mieluummin ostan sekarotuisen."




Mikä on harrastava koti?

Lue lisää

että koiran kanssa tehdään muutakin kuin maataan sohvalla ja käydään kävelemässä.

Harrastuksia on monia, vepe, peko-toiminta, agility, tokoagi, canicross, näyttelyt, rata-/maastojuoksu, flyball, veto.. yms.
Ja koira nauttii kun saa toimia! :)

H6k#C"kh5 kirjoitti:

...päätän nyt vähän kunnioittaa muidenkin mielipiteitä, sillä kun aion kasvatiksi ruveta, eli teettää koirallani pentueen useampanakin vuonna, niin on kai viisasta tarjota jollekin mahdollisuus toteuttaa rotuun liittyvä haavaansa, eli tarjota puhdas appenzellinpaimenkoiran pentu.

Geenit tuskin aiheuttaisivat mitään häiriötä phdasrotuisten koirien oikein muodostumiselle, vaikka välissä olisi isänä käytetty jonkin muun rotuista. Kyllä rotukoirien teetäminen menee nappiin myös semmoisilla koirilla, jotka ovat saaneet sekarotuisia pentuje. Mutta sen näkee sitten.

Lue lisää

pentutehtailulta, säälin koiraasi.

vivanco kirjoitti:

että koiran kanssa tehdään muutakin kuin maataan sohvalla ja käydään kävelemässä.

Harrastuksia on monia, vepe, peko-toiminta, agility, tokoagi, canicross, näyttelyt, rata-/maastojuoksu, flyball, veto.. yms.
Ja koira nauttii kun saa toimia! :)

Lue lisää

Mitä hyötyä näyttelyistä koirille on? Riittääkö koiran aktiviteeteiksi ja liikunnaksi pelkät näyttelyt? Minusta koiranäyttelyistä ei ole mitään hyötyä koirille.

>>että koiran kanssa tehdään muutakin kuin maataan sohvalla ja käydään kävelemässä.>> Ja alat puhella näyttelyistä. Minusta se pitäisi sanoa niin, että koiran kanssa tehdään muutakin kuin maataan sohvalla ja käydään näyttelyissä.

j83uh kirjoitti:

Mitä hyötyä näyttelyistä koirille on? Riittääkö koiran aktiviteeteiksi ja liikunnaksi pelkät näyttelyt? Minusta koiranäyttelyistä ei ole mitään hyötyä koirille.

>>että koiran kanssa tehdään muutakin kuin maataan sohvalla ja käydään kävelemässä.>> Ja alat puhella näyttelyistä. Minusta se pitäisi sanoa niin, että koiran kanssa tehdään muutakin kuin maataan sohvalla ja käydään näyttelyissä.

Lue lisää

Jos lukisit viestin uudestaan, huomaisit varmaan että en puhunut pelkistä näyttelyistä. On myös koiria jotka tykkäävät käydä näyttelyissä, ja näyttelytoiminta on myös omistajalle harrastus jota harrastaa koiransa kanssa. Toinen koiristani ei kestä näyttelyitä, jonka takia emme niissä käykkään, mutta sekarotuiseni tykkää käydä kanssani näyttelyissä kun kaikki tulee silittämään ja antavat herkkupaloja.
Jos omistaja on koiransa kanssa leikkimielellä näyttelyissä, niin koirallakin on yleensä mukavaa. Siinä vaiheessa kun omistaja stressaantuu, niin koira peilaa tunteet.

Näyttelykehässä käyminen vaatii koiran esittäjän ja koiran välille luottamuksen ja myös koiraa on täytynyt kouluttaa että se jaksaa kehässä seisoa ns. tyhjänpanttina.

vivanco kirjoitti:

Jos lukisit viestin uudestaan, huomaisit varmaan että en puhunut pelkistä näyttelyistä. On myös koiria jotka tykkäävät käydä näyttelyissä, ja näyttelytoiminta on myös omistajalle harrastus jota harrastaa koiransa kanssa. Toinen koiristani ei kestä näyttelyitä, jonka takia emme niissä käykkään, mutta sekarotuiseni tykkää käydä kanssani näyttelyissä kun kaikki tulee silittämään ja antavat herkkupaloja.
Jos omistaja on koiransa kanssa leikkimielellä näyttelyissä, niin koirallakin on yleensä mukavaa. Siinä vaiheessa kun omistaja stressaantuu, niin koira peilaa tunteet.

Näyttelykehässä käyminen vaatii koiran esittäjän ja koiran välille luottamuksen ja myös koiraa on täytynyt kouluttaa että se jaksaa kehässä seisoa ns. tyhjänpanttina.

Lue lisää

En itse enää ikinä mene koiranäyttelyihin, ne niin ärsyttävät minua. Siellä näyttelyissä ei oteta arvosteluissa huomioon muuta kuin koiran ulkomuoto. On niin naurettavaa, kun kilpailun kokonaissarjan voittaa koira, joka on rotuisekseen suht. sairas yksilö. Koiranäyttelyissä tuomarit eivät katso edes koiran liikkumatyyliä/rakennetta, vaikka useilla näyttelykoirilla liikkeet ovat kovin raskaat, koska koira ei ole turkkinsa kunnossapidon vuoksi saanut riittävästi liikuntaa.

Varmaa on ainakin se, että ns. sennenihmiset eivät ymmärrä tai arvosta tämän ketjun aloittajan "kasvatusperiaatteita" tai koko ajatusmaailmaa. Koira on pentueita suunnittelevan mukaan "terve", niinpä tietenkin. Yleensä peruskoira, olkoon puhdas tai rotusekoitus, on parhaassa iässää päällisin puolin terve. Sitä, onko koira tutkitusti terve, emme tietenkään tiedä. Eikä taida tietää tämä kasvattajaksi aikovakaan.

Koirallaan aloittaja haluaa pentuja, koska se on hänestä ilmeisesti inhimillistäen koirasta jotenkin mukavaa puuhaa. Kasvattajan alku myös ajattelee pentueen hoitamista "mukavana" kahdeksan viikon pikku puuhasteluna ja sittenhän pennut onkin jo myyty uusille omistajilleen, oletuksenaan, että samanlaisiin kuin aloittaja itsekin, eli "myyty omaisuus on MINUN ja kasvattajalla EI ole jatkossa mitään tekemistä ko. kasvatin tai sen omistajien kanssa".

Onneksi kaikki eivät ajattele noin tai toimi aloittajan mallin mukaisesti. Normaalisti täysipäinen ihminen tajuaa, että kasvattaja on vastuussa pentueestaan jatkossakin: omistajan ohjeistamisessa ko. rotuisen koiran ruokinnassa, koulutuksessa ja ylipäätään koiran oikeassa pidossa. Rotukoiran osalta tervepäinen, asiallinen kasvattaja HUOLEHTII kasvattiensa tulevaisuudesta opastamalla ja ohjaamalla, koska hän tuntee rotunsa erityispiirteet ja -tarpeet, jotta KOIRASTA KASVAA TERVE NIIN LUONTEELTAAN KUIN ANATOMIALTAAN.

Tämän aloittajan kasvattajan moraali on äärimmäisen kyseenalainen. Voi kun tuo koiransa olisi alunperinkin sekarotuinen! Sitten nämä kasvatushaaveet kävisivätkin yksiin: kun on taustoissa toisilleen täysin vieraita geenejä alunperinkin ja niihin yhdistetään lisää toisilleen tuntemattomia geenejä, ei pentujen tarvitsemasta jatkohoidosta ja pennun terveeksi kasvattamisesta pystykään kantamaan vastuuta ja huolta, kuten puhdasrotuisten, joiden perimä on tiedossa ja sitä myötä on tiedossa myös suurimmaksi osaksi se, millainen koirasta tulee aikuisena oikein ohjeistettuna em. kasvattajan tehtäviin kuuluvin seikoin.

Kasvattajan tehtäviin kuuluu pentua myydessään osata myös valita soveltuva koti pennulleen. Kun tiedetään, mikä rodussa on vallitseva ominaisuus, on tuokin tehtävä hoidettavissa oikein. Kun tiedetään, että tietyn rodun anatominen kasvu onnistuu ja edellyttää tietynlaisia olosuhteita, valitsee kasvattaja pennulleen juurikin sen soveltuvan kodin. Kun tiedetään, että tietyt ominaisuudet koiran terveeseen kasvuun (luusto, nivelet) tarvitsevat tarkoitukseen soveltuvan ravinnon (kalkki-fosfori-tasapaino, rasvan ja valkuaisen suhde tms.), pennun omistaja ohjeistetaan siihen kirjallisesti.

Tästä kasvattaja kantaa aina vastuunsa! Mutta toki, kun ajattelumalli on noin itsekäs, että "koiran ostettuani kasvattajalla ei ole siihen mitään sananvaltaa", niin näitä vastaavia tupsahtelee. Normaali, vastuullinen ihminen (kasvattaja), ei kirjoittelisi ja kyselisi pulinapalstoilla kenenkään mielipiteitä millä puhdasrotuisen koiransa tiineeksi saattaisi tai toisi esiin, että tekee pentueensa "koiran parhaaksi ja siksi sekarotupentueen". Vai vielä terveyssyistä! Hui hai. Kristallipalloa ei vaan ole vieläkään keksitty. Tutkittujen koirien yhteen saattamisella terveysseikkoja voikin jo ennustaa, ei tutkimattomien. Kaikkein vähinten ennustettavuutta on sekarotuisilla, vaikka päivän trendinä nyt onkin rotukoirien geneettisen monimuotoisuuden pienuus ja sisä- tai linjasiitokset. Nuo ovat taas seikkoja, joissa kasvattajat voivat itse tehdä valintoja: ei ole pakko tehdä sisäsiittoisia pentuja. Ei ole pakko pennuttaa narttua ollenkaan! Eikä ole pakko antaa urostaan astumaan narttua, joka on omistajan mielestä liian likeistä sukua.

Lopuksi: eniten tässä aloittajan pennutustarpeessa pistää silmään, että hän sanoo "välissä tekevänsä puhdasrotuisiakin pentuja" tällä samaisella nartulla, jotta ihmiset, jotka niitä haluavat, saavat häneltä myös sellaisia.
Tuoko on kasvatusmoraalin kulmakivi ja peruste pennutta koira mennen tulle vuosittain? Kiitän luojaani, että en ole se kasvattaja, joka tälle ihmiselle tuon sennensukuisen koiran on myynyt! Myönnän toki olevani ns. "rotukoira"-ihminen, ja vastuullinen sellainen. Arvostan koirissa sitä, mikä tietystä rodusta tekee juuri sellaisen, jonka vuoksi haluan sitä omistaa ja kasvattaa, kasvattamalla edistää ko. rodun kehittymistä terveemmäksi tai vähintäänkin saattaa tietoon mahdollisia epäkohtia RODUSTA (jos niitä on) ja arvostan ihmisiä, jotka samoin perustein ovat päätyneet jonkin tietyn rodun omistajiksi. En näe pahana sitä, että koirat eivät ole toistensa kaltaisia tai ennustamattomissa luonteensa, kokonsa, ominaisuuksiensa ja terveytensä suhteen, sillä en haluaisi vihaista, vahtivaa, riemunkirjavaa koiraa lemmikiksi ja ystäväksi perheeseemme, jossa on ihmislapsia. En myöskään haluaisi miettiä, mikä teki koirastani aran tai päällekäyvän, miksi se ei voi olla sellainen, kuin toivomme ja oletamme ja mikä sopii meille.

Mutta kukin tyylillään, sanotaan. Ainahan näitä mahtuu kolmastoistakin tusinaan. Ihminen on maailman itsekkäin eläin ja kun miettii koiraystävämme parhaaksi toimimista tällaisenkin "kasvattajan" toimesta, en löydä millään sitä tärkeintä seikkaa, miten tämänkaltaisesti suunnitellut pentueet ja näin yksisilmäisesti koirien pennuttamiseen suhtautuvat edistävät koirien hyvinvointia tai kehittymistä. Tuo "haluan koirallani pentuja ja jatkossa teetän puhdasrotuisia, KOSKA IHMISET NIITÄKIN HALUAVAT" , on niin ahdasmielistä, että okyllä vain harmittaa!

sitä ja tätä... kirjoitti:

Varmaa on ainakin se, että ns. sennenihmiset eivät ymmärrä tai arvosta tämän ketjun aloittajan "kasvatusperiaatteita" tai koko ajatusmaailmaa. Koira on pentueita suunnittelevan mukaan "terve", niinpä tietenkin. Yleensä peruskoira, olkoon puhdas tai rotusekoitus, on parhaassa iässää päällisin puolin terve. Sitä, onko koira tutkitusti terve, emme tietenkään tiedä. Eikä taida tietää tämä kasvattajaksi aikovakaan.

Koirallaan aloittaja haluaa pentuja, koska se on hänestä ilmeisesti inhimillistäen koirasta jotenkin mukavaa puuhaa. Kasvattajan alku myös ajattelee pentueen hoitamista "mukavana" kahdeksan viikon pikku puuhasteluna ja sittenhän pennut onkin jo myyty uusille omistajilleen, oletuksenaan, että samanlaisiin kuin aloittaja itsekin, eli "myyty omaisuus on MINUN ja kasvattajalla EI ole jatkossa mitään tekemistä ko. kasvatin tai sen omistajien kanssa".

Onneksi kaikki eivät ajattele noin tai toimi aloittajan mallin mukaisesti. Normaalisti täysipäinen ihminen tajuaa, että kasvattaja on vastuussa pentueestaan jatkossakin: omistajan ohjeistamisessa ko. rotuisen koiran ruokinnassa, koulutuksessa ja ylipäätään koiran oikeassa pidossa. Rotukoiran osalta tervepäinen, asiallinen kasvattaja HUOLEHTII kasvattiensa tulevaisuudesta opastamalla ja ohjaamalla, koska hän tuntee rotunsa erityispiirteet ja -tarpeet, jotta KOIRASTA KASVAA TERVE NIIN LUONTEELTAAN KUIN ANATOMIALTAAN.

Tämän aloittajan kasvattajan moraali on äärimmäisen kyseenalainen. Voi kun tuo koiransa olisi alunperinkin sekarotuinen! Sitten nämä kasvatushaaveet kävisivätkin yksiin: kun on taustoissa toisilleen täysin vieraita geenejä alunperinkin ja niihin yhdistetään lisää toisilleen tuntemattomia geenejä, ei pentujen tarvitsemasta jatkohoidosta ja pennun terveeksi kasvattamisesta pystykään kantamaan vastuuta ja huolta, kuten puhdasrotuisten, joiden perimä on tiedossa ja sitä myötä on tiedossa myös suurimmaksi osaksi se, millainen koirasta tulee aikuisena oikein ohjeistettuna em. kasvattajan tehtäviin kuuluvin seikoin.

Kasvattajan tehtäviin kuuluu pentua myydessään osata myös valita soveltuva koti pennulleen. Kun tiedetään, mikä rodussa on vallitseva ominaisuus, on tuokin tehtävä hoidettavissa oikein. Kun tiedetään, että tietyn rodun anatominen kasvu onnistuu ja edellyttää tietynlaisia olosuhteita, valitsee kasvattaja pennulleen juurikin sen soveltuvan kodin. Kun tiedetään, että tietyt ominaisuudet koiran terveeseen kasvuun (luusto, nivelet) tarvitsevat tarkoitukseen soveltuvan ravinnon (kalkki-fosfori-tasapaino, rasvan ja valkuaisen suhde tms.), pennun omistaja ohjeistetaan siihen kirjallisesti.

Tästä kasvattaja kantaa aina vastuunsa! Mutta toki, kun ajattelumalli on noin itsekäs, että "koiran ostettuani kasvattajalla ei ole siihen mitään sananvaltaa", niin näitä vastaavia tupsahtelee. Normaali, vastuullinen ihminen (kasvattaja), ei kirjoittelisi ja kyselisi pulinapalstoilla kenenkään mielipiteitä millä puhdasrotuisen koiransa tiineeksi saattaisi tai toisi esiin, että tekee pentueensa "koiran parhaaksi ja siksi sekarotupentueen". Vai vielä terveyssyistä! Hui hai. Kristallipalloa ei vaan ole vieläkään keksitty. Tutkittujen koirien yhteen saattamisella terveysseikkoja voikin jo ennustaa, ei tutkimattomien. Kaikkein vähinten ennustettavuutta on sekarotuisilla, vaikka päivän trendinä nyt onkin rotukoirien geneettisen monimuotoisuuden pienuus ja sisä- tai linjasiitokset. Nuo ovat taas seikkoja, joissa kasvattajat voivat itse tehdä valintoja: ei ole pakko tehdä sisäsiittoisia pentuja. Ei ole pakko pennuttaa narttua ollenkaan! Eikä ole pakko antaa urostaan astumaan narttua, joka on omistajan mielestä liian likeistä sukua.

Lopuksi: eniten tässä aloittajan pennutustarpeessa pistää silmään, että hän sanoo "välissä tekevänsä puhdasrotuisiakin pentuja" tällä samaisella nartulla, jotta ihmiset, jotka niitä haluavat, saavat häneltä myös sellaisia.
Tuoko on kasvatusmoraalin kulmakivi ja peruste pennutta koira mennen tulle vuosittain? Kiitän luojaani, että en ole se kasvattaja, joka tälle ihmiselle tuon sennensukuisen koiran on myynyt! Myönnän toki olevani ns. "rotukoira"-ihminen, ja vastuullinen sellainen. Arvostan koirissa sitä, mikä tietystä rodusta tekee juuri sellaisen, jonka vuoksi haluan sitä omistaa ja kasvattaa, kasvattamalla edistää ko. rodun kehittymistä terveemmäksi tai vähintäänkin saattaa tietoon mahdollisia epäkohtia RODUSTA (jos niitä on) ja arvostan ihmisiä, jotka samoin perustein ovat päätyneet jonkin tietyn rodun omistajiksi. En näe pahana sitä, että koirat eivät ole toistensa kaltaisia tai ennustamattomissa luonteensa, kokonsa, ominaisuuksiensa ja terveytensä suhteen, sillä en haluaisi vihaista, vahtivaa, riemunkirjavaa koiraa lemmikiksi ja ystäväksi perheeseemme, jossa on ihmislapsia. En myöskään haluaisi miettiä, mikä teki koirastani aran tai päällekäyvän, miksi se ei voi olla sellainen, kuin toivomme ja oletamme ja mikä sopii meille.

Mutta kukin tyylillään, sanotaan. Ainahan näitä mahtuu kolmastoistakin tusinaan. Ihminen on maailman itsekkäin eläin ja kun miettii koiraystävämme parhaaksi toimimista tällaisenkin "kasvattajan" toimesta, en löydä millään sitä tärkeintä seikkaa, miten tämänkaltaisesti suunnitellut pentueet ja näin yksisilmäisesti koirien pennuttamiseen suhtautuvat edistävät koirien hyvinvointia tai kehittymistä. Tuo "haluan koirallani pentuja ja jatkossa teetän puhdasrotuisia, KOSKA IHMISET NIITÄKIN HALUAVAT" , on niin ahdasmielistä, että okyllä vain harmittaa!

Lue lisää

Aivan.

Ja kun arvostellaan rotukoirien kasvattajien moraalia,niin onko se yhtään parempi sekarotuisten niiden tekevien,jolta löytyy myös epämääräisyyttä,saati lähtökohta on " mä haluun vaan tehdä pennut".Tuskinpa.
Kasvatustyössä on aina vastuunsa.

Ja suuri vastuu on myös ostajille.Keneltä ostaa,sen tekosia kannattaa.

sitä ja tätä... kirjoitti:

Varmaa on ainakin se, että ns. sennenihmiset eivät ymmärrä tai arvosta tämän ketjun aloittajan "kasvatusperiaatteita" tai koko ajatusmaailmaa. Koira on pentueita suunnittelevan mukaan "terve", niinpä tietenkin. Yleensä peruskoira, olkoon puhdas tai rotusekoitus, on parhaassa iässää päällisin puolin terve. Sitä, onko koira tutkitusti terve, emme tietenkään tiedä. Eikä taida tietää tämä kasvattajaksi aikovakaan.

Koirallaan aloittaja haluaa pentuja, koska se on hänestä ilmeisesti inhimillistäen koirasta jotenkin mukavaa puuhaa. Kasvattajan alku myös ajattelee pentueen hoitamista "mukavana" kahdeksan viikon pikku puuhasteluna ja sittenhän pennut onkin jo myyty uusille omistajilleen, oletuksenaan, että samanlaisiin kuin aloittaja itsekin, eli "myyty omaisuus on MINUN ja kasvattajalla EI ole jatkossa mitään tekemistä ko. kasvatin tai sen omistajien kanssa".

Onneksi kaikki eivät ajattele noin tai toimi aloittajan mallin mukaisesti. Normaalisti täysipäinen ihminen tajuaa, että kasvattaja on vastuussa pentueestaan jatkossakin: omistajan ohjeistamisessa ko. rotuisen koiran ruokinnassa, koulutuksessa ja ylipäätään koiran oikeassa pidossa. Rotukoiran osalta tervepäinen, asiallinen kasvattaja HUOLEHTII kasvattiensa tulevaisuudesta opastamalla ja ohjaamalla, koska hän tuntee rotunsa erityispiirteet ja -tarpeet, jotta KOIRASTA KASVAA TERVE NIIN LUONTEELTAAN KUIN ANATOMIALTAAN.

Tämän aloittajan kasvattajan moraali on äärimmäisen kyseenalainen. Voi kun tuo koiransa olisi alunperinkin sekarotuinen! Sitten nämä kasvatushaaveet kävisivätkin yksiin: kun on taustoissa toisilleen täysin vieraita geenejä alunperinkin ja niihin yhdistetään lisää toisilleen tuntemattomia geenejä, ei pentujen tarvitsemasta jatkohoidosta ja pennun terveeksi kasvattamisesta pystykään kantamaan vastuuta ja huolta, kuten puhdasrotuisten, joiden perimä on tiedossa ja sitä myötä on tiedossa myös suurimmaksi osaksi se, millainen koirasta tulee aikuisena oikein ohjeistettuna em. kasvattajan tehtäviin kuuluvin seikoin.

Kasvattajan tehtäviin kuuluu pentua myydessään osata myös valita soveltuva koti pennulleen. Kun tiedetään, mikä rodussa on vallitseva ominaisuus, on tuokin tehtävä hoidettavissa oikein. Kun tiedetään, että tietyn rodun anatominen kasvu onnistuu ja edellyttää tietynlaisia olosuhteita, valitsee kasvattaja pennulleen juurikin sen soveltuvan kodin. Kun tiedetään, että tietyt ominaisuudet koiran terveeseen kasvuun (luusto, nivelet) tarvitsevat tarkoitukseen soveltuvan ravinnon (kalkki-fosfori-tasapaino, rasvan ja valkuaisen suhde tms.), pennun omistaja ohjeistetaan siihen kirjallisesti.

Tästä kasvattaja kantaa aina vastuunsa! Mutta toki, kun ajattelumalli on noin itsekäs, että "koiran ostettuani kasvattajalla ei ole siihen mitään sananvaltaa", niin näitä vastaavia tupsahtelee. Normaali, vastuullinen ihminen (kasvattaja), ei kirjoittelisi ja kyselisi pulinapalstoilla kenenkään mielipiteitä millä puhdasrotuisen koiransa tiineeksi saattaisi tai toisi esiin, että tekee pentueensa "koiran parhaaksi ja siksi sekarotupentueen". Vai vielä terveyssyistä! Hui hai. Kristallipalloa ei vaan ole vieläkään keksitty. Tutkittujen koirien yhteen saattamisella terveysseikkoja voikin jo ennustaa, ei tutkimattomien. Kaikkein vähinten ennustettavuutta on sekarotuisilla, vaikka päivän trendinä nyt onkin rotukoirien geneettisen monimuotoisuuden pienuus ja sisä- tai linjasiitokset. Nuo ovat taas seikkoja, joissa kasvattajat voivat itse tehdä valintoja: ei ole pakko tehdä sisäsiittoisia pentuja. Ei ole pakko pennuttaa narttua ollenkaan! Eikä ole pakko antaa urostaan astumaan narttua, joka on omistajan mielestä liian likeistä sukua.

Lopuksi: eniten tässä aloittajan pennutustarpeessa pistää silmään, että hän sanoo "välissä tekevänsä puhdasrotuisiakin pentuja" tällä samaisella nartulla, jotta ihmiset, jotka niitä haluavat, saavat häneltä myös sellaisia.
Tuoko on kasvatusmoraalin kulmakivi ja peruste pennutta koira mennen tulle vuosittain? Kiitän luojaani, että en ole se kasvattaja, joka tälle ihmiselle tuon sennensukuisen koiran on myynyt! Myönnän toki olevani ns. "rotukoira"-ihminen, ja vastuullinen sellainen. Arvostan koirissa sitä, mikä tietystä rodusta tekee juuri sellaisen, jonka vuoksi haluan sitä omistaa ja kasvattaa, kasvattamalla edistää ko. rodun kehittymistä terveemmäksi tai vähintäänkin saattaa tietoon mahdollisia epäkohtia RODUSTA (jos niitä on) ja arvostan ihmisiä, jotka samoin perustein ovat päätyneet jonkin tietyn rodun omistajiksi. En näe pahana sitä, että koirat eivät ole toistensa kaltaisia tai ennustamattomissa luonteensa, kokonsa, ominaisuuksiensa ja terveytensä suhteen, sillä en haluaisi vihaista, vahtivaa, riemunkirjavaa koiraa lemmikiksi ja ystäväksi perheeseemme, jossa on ihmislapsia. En myöskään haluaisi miettiä, mikä teki koirastani aran tai päällekäyvän, miksi se ei voi olla sellainen, kuin toivomme ja oletamme ja mikä sopii meille.

Mutta kukin tyylillään, sanotaan. Ainahan näitä mahtuu kolmastoistakin tusinaan. Ihminen on maailman itsekkäin eläin ja kun miettii koiraystävämme parhaaksi toimimista tällaisenkin "kasvattajan" toimesta, en löydä millään sitä tärkeintä seikkaa, miten tämänkaltaisesti suunnitellut pentueet ja näin yksisilmäisesti koirien pennuttamiseen suhtautuvat edistävät koirien hyvinvointia tai kehittymistä. Tuo "haluan koirallani pentuja ja jatkossa teetän puhdasrotuisia, KOSKA IHMISET NIITÄKIN HALUAVAT" , on niin ahdasmielistä, että okyllä vain harmittaa!

Lue lisää

Osuit naulan kantaan! En usko että tämä kyseinen
"wanna-be-kasvattaja" ikinä tulee puhdasta appenzellipentuetta teettämään. Sennenyhdistys pitää ns mustaa listaa koirista joita ei käytetä jalostuksessa, juuri sen takia että saadaan niitä terveitä ja hyväluonteisia koiria. Ja koska henkilön motiivit ovat melko kyseenalaiset, niin hän ei kovin suosittu kasvattaja tule olemaan.
Ihmetyttää vielä kuinka monta pentuetta hän meinaa nartullaan teettää? Huviksi sekarotuisia että koira on onnellinen, sekä vielä puhdasrotuisia jotta saadaan myytyä sitten eteenpäin..?
Voin sanoa että kyseisen henkilön on erittäin vaikea löytää puhdasta appenzelliurosta nartulleen astujaksi.

vivanco kirjoitti:

Osuit naulan kantaan! En usko että tämä kyseinen
"wanna-be-kasvattaja" ikinä tulee puhdasta appenzellipentuetta teettämään. Sennenyhdistys pitää ns mustaa listaa koirista joita ei käytetä jalostuksessa, juuri sen takia että saadaan niitä terveitä ja hyväluonteisia koiria. Ja koska henkilön motiivit ovat melko kyseenalaiset, niin hän ei kovin suosittu kasvattaja tule olemaan.
Ihmetyttää vielä kuinka monta pentuetta hän meinaa nartullaan teettää? Huviksi sekarotuisia että koira on onnellinen, sekä vielä puhdasrotuisia jotta saadaan myytyä sitten eteenpäin..?
Voin sanoa että kyseisen henkilön on erittäin vaikea löytää puhdasta appenzelliurosta nartulleen astujaksi.

Lue lisää

ihan merkityksetöntä mitä sinä uskot.
Uroksien saatavuudestakaan sinä et voi tietää.

nyt on kirjoitti:

ihan merkityksetöntä mitä sinä uskot.
Uroksien saatavuudestakaan sinä et voi tietää.

on asiat? Sinullako on sitten tiedossa montakin appenzelliurosta jotka annetaan astujaksi iloisin mielin henkilöille joilla on kyseenalaiset tavat toimia kasvattajana?

vivanco kirjoitti:

on asiat? Sinullako on sitten tiedossa montakin appenzelliurosta jotka annetaan astujaksi iloisin mielin henkilöille joilla on kyseenalaiset tavat toimia kasvattajana?

Viime lauantaina tuli uusintana ykkösdokumentti Sairaaksi jalostettu, joka sai minut niin vihaiseksi ja kyyneleet silmiini, että päätin etten koskaan enää ota rotukoiraa. Olen nähnyt liikaa vastaavanlaisia dokumentteja, ja lukenut liikaa artikkeleita samasta aiheesta. Jos sekarotuisten koirien teettäminen on yhtä kyseenalaista ja väärää toimintaa, miksei siitä esitetä vastaavanlaisia dokumentteja? Ehkä siksi, että sekarotuiset koirat ovat yleisesti ottaen terveempiä (ja siten ehkä onnellisempia?) kuin rotukoirat? Kuka tietää...

Minulla on ollut newfoundlandin koira (kuoli 9-vuotiaana kun löytyi kasvain jalasta, piti lopettaa) ja tällä hetkellä 3,5 -vuotias labradorinnoutaja, rekisteröimätön sellainen.

Haluaisin tehdä labbis-nartullani pentueen, ja isänä toimisi ystäväni omistama sileäkarvainen noutajauros. Molemmilla on a-lonkat, ja uros on todettu muutenkin täysin terveeksi. Tietenkin veisin myös narttuni eläinlääkärin tarkastukseen ennen astutusta, jotta muidenkin sairauksien mahdollisuus selvitettäisiin. Mikäli molemmat koirat ovat terveitä, onko väärin teettää koirallani sekarotuisia noutaja-pentuja? Ja jos on, niin miksi?

Syy, miksi haluan pentuja on se, että haluaisin pitää yhden niistä. Kahdelle muullekin pennulle olisi jo koti valmiina, sillä labbikseni uskomattoman mahtavan luonteen ja älykkyyden takia ystäväni ovat painostaneet minua ryhtymään tähän projektiin. Itse olen asiaa miettinyt nyt reilut pari vuotta, mutta en ole vielä saanut harkintaani päätökseen.

Haluaisin siis kuulla mielipiteitä siitä, miksi pentuja saisi teettää vain rotukoirilla, ja miksi syynä pentujen teettämiseen pitäisi olla "rodunparannus" tai muu ihmisen jumala-leikki? En halua ulkonäöllisesti upeaa (sairasta) näyttelykoiraa toiseksi koirakseni, vaan mahdollisimman terveen, iloisen koiran jonka kanssa voin harrastaa esim sienestystä (labbikseni on hyvä sienikoira!) ja jonka kanssa mieheni voi harrastaa metsästystä.

Kommentoikaa. Asiallisesti, kiitos. :)

Aurinkoaurinkoinen kirjoitti:

Viime lauantaina tuli uusintana ykkösdokumentti Sairaaksi jalostettu, joka sai minut niin vihaiseksi ja kyyneleet silmiini, että päätin etten koskaan enää ota rotukoiraa. Olen nähnyt liikaa vastaavanlaisia dokumentteja, ja lukenut liikaa artikkeleita samasta aiheesta. Jos sekarotuisten koirien teettäminen on yhtä kyseenalaista ja väärää toimintaa, miksei siitä esitetä vastaavanlaisia dokumentteja? Ehkä siksi, että sekarotuiset koirat ovat yleisesti ottaen terveempiä (ja siten ehkä onnellisempia?) kuin rotukoirat? Kuka tietää...

Minulla on ollut newfoundlandin koira (kuoli 9-vuotiaana kun löytyi kasvain jalasta, piti lopettaa) ja tällä hetkellä 3,5 -vuotias labradorinnoutaja, rekisteröimätön sellainen.

Haluaisin tehdä labbis-nartullani pentueen, ja isänä toimisi ystäväni omistama sileäkarvainen noutajauros. Molemmilla on a-lonkat, ja uros on todettu muutenkin täysin terveeksi. Tietenkin veisin myös narttuni eläinlääkärin tarkastukseen ennen astutusta, jotta muidenkin sairauksien mahdollisuus selvitettäisiin. Mikäli molemmat koirat ovat terveitä, onko väärin teettää koirallani sekarotuisia noutaja-pentuja? Ja jos on, niin miksi?

Syy, miksi haluan pentuja on se, että haluaisin pitää yhden niistä. Kahdelle muullekin pennulle olisi jo koti valmiina, sillä labbikseni uskomattoman mahtavan luonteen ja älykkyyden takia ystäväni ovat painostaneet minua ryhtymään tähän projektiin. Itse olen asiaa miettinyt nyt reilut pari vuotta, mutta en ole vielä saanut harkintaani päätökseen.

Haluaisin siis kuulla mielipiteitä siitä, miksi pentuja saisi teettää vain rotukoirilla, ja miksi syynä pentujen teettämiseen pitäisi olla "rodunparannus" tai muu ihmisen jumala-leikki? En halua ulkonäöllisesti upeaa (sairasta) näyttelykoiraa toiseksi koirakseni, vaan mahdollisimman terveen, iloisen koiran jonka kanssa voin harrastaa esim sienestystä (labbikseni on hyvä sienikoira!) ja jonka kanssa mieheni voi harrastaa metsästystä.

Kommentoikaa. Asiallisesti, kiitos. :)

Lue lisää

Tässä hyvä kirjoitus mielestäni!!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=628&posting=22000000041276662

Kuinka ihminen voikaan olla niin itsekäs ja turhamainen, että pitää jotain koirien missikisa -voittoja tärkeimpänä asiana jalostuksen kannalta? En vaan pysty käsittämään!! Pistää vihaksi oikein. Mutta ymmärtäähän sen, kun katselee minkälaisessa maailmassa me muutenkin elämme...

Aurinkoaurinkoinen kirjoitti:

Viime lauantaina tuli uusintana ykkösdokumentti Sairaaksi jalostettu, joka sai minut niin vihaiseksi ja kyyneleet silmiini, että päätin etten koskaan enää ota rotukoiraa. Olen nähnyt liikaa vastaavanlaisia dokumentteja, ja lukenut liikaa artikkeleita samasta aiheesta. Jos sekarotuisten koirien teettäminen on yhtä kyseenalaista ja väärää toimintaa, miksei siitä esitetä vastaavanlaisia dokumentteja? Ehkä siksi, että sekarotuiset koirat ovat yleisesti ottaen terveempiä (ja siten ehkä onnellisempia?) kuin rotukoirat? Kuka tietää...

Minulla on ollut newfoundlandin koira (kuoli 9-vuotiaana kun löytyi kasvain jalasta, piti lopettaa) ja tällä hetkellä 3,5 -vuotias labradorinnoutaja, rekisteröimätön sellainen.

Haluaisin tehdä labbis-nartullani pentueen, ja isänä toimisi ystäväni omistama sileäkarvainen noutajauros. Molemmilla on a-lonkat, ja uros on todettu muutenkin täysin terveeksi. Tietenkin veisin myös narttuni eläinlääkärin tarkastukseen ennen astutusta, jotta muidenkin sairauksien mahdollisuus selvitettäisiin. Mikäli molemmat koirat ovat terveitä, onko väärin teettää koirallani sekarotuisia noutaja-pentuja? Ja jos on, niin miksi?

Syy, miksi haluan pentuja on se, että haluaisin pitää yhden niistä. Kahdelle muullekin pennulle olisi jo koti valmiina, sillä labbikseni uskomattoman mahtavan luonteen ja älykkyyden takia ystäväni ovat painostaneet minua ryhtymään tähän projektiin. Itse olen asiaa miettinyt nyt reilut pari vuotta, mutta en ole vielä saanut harkintaani päätökseen.

Haluaisin siis kuulla mielipiteitä siitä, miksi pentuja saisi teettää vain rotukoirilla, ja miksi syynä pentujen teettämiseen pitäisi olla "rodunparannus" tai muu ihmisen jumala-leikki? En halua ulkonäöllisesti upeaa (sairasta) näyttelykoiraa toiseksi koirakseni, vaan mahdollisimman terveen, iloisen koiran jonka kanssa voin harrastaa esim sienestystä (labbikseni on hyvä sienikoira!) ja jonka kanssa mieheni voi harrastaa metsästystä.

Kommentoikaa. Asiallisesti, kiitos. :)

Lue lisää

Minkä takia ihmiset ovat tämän dokumentin jälkeen asiantuntijoita koirien jalostuksesta? Viestiin johon vastasit, oli kyse appenzellinpaimenkoirasta. Nyt haluaisin tietää sinulta miten nämä kyseiset rotunsa edustajat ovat sairaita, ja monta niitä oli dokumentissa?

Rodunparannusta kaivataan muutamalle rodulle ja kipeästi. Rodunparannuksella tarkoitetaan nimenomaan sitä, että koiralla ei periytetä sairaita geenejä jalostuksessa, ja näin ollen yritetään saada koirakanta voimaan paremmin.
yleistäminen on aivan turhaa tässäkin asiassa, sillä kaikki rodut eivät ole sairaita.

Jos meinaa sekarotuisia koiria teettää, niin mielestäni asiasta pitäisi olla enemmän tietoa, mutta yleensä juuri nämä sekarotuisten "vahinkopentujen" teettäjät eivät tiedä paljoa, jonka takia koira voi kärsiä.

Jos haluat teettää sekarotuisen pentueen, niin mikä on sinun motiivi? Ei se koira niitä pentuja halua.. On kuitenkin hyvä että viet narttusi eläinlääkärin tarkastukseen, ja jos uros käy myös tutkittavana. Mielestäni sekarotuisten pentujen teettäjien tulisi ottaa juuri näillä tavoin enemmän vastuuta, eikä huvikseen vaan laittaisi koiria lisääntymään keskenään. Myös olisi järkevää viedä pennut eläinlääkärin tarkistukseen ennen luovutusta.

Aurinkoaurinkoinen kirjoitti:

Viime lauantaina tuli uusintana ykkösdokumentti Sairaaksi jalostettu, joka sai minut niin vihaiseksi ja kyyneleet silmiini, että päätin etten koskaan enää ota rotukoiraa. Olen nähnyt liikaa vastaavanlaisia dokumentteja, ja lukenut liikaa artikkeleita samasta aiheesta. Jos sekarotuisten koirien teettäminen on yhtä kyseenalaista ja väärää toimintaa, miksei siitä esitetä vastaavanlaisia dokumentteja? Ehkä siksi, että sekarotuiset koirat ovat yleisesti ottaen terveempiä (ja siten ehkä onnellisempia?) kuin rotukoirat? Kuka tietää...

Minulla on ollut newfoundlandin koira (kuoli 9-vuotiaana kun löytyi kasvain jalasta, piti lopettaa) ja tällä hetkellä 3,5 -vuotias labradorinnoutaja, rekisteröimätön sellainen.

Haluaisin tehdä labbis-nartullani pentueen, ja isänä toimisi ystäväni omistama sileäkarvainen noutajauros. Molemmilla on a-lonkat, ja uros on todettu muutenkin täysin terveeksi. Tietenkin veisin myös narttuni eläinlääkärin tarkastukseen ennen astutusta, jotta muidenkin sairauksien mahdollisuus selvitettäisiin. Mikäli molemmat koirat ovat terveitä, onko väärin teettää koirallani sekarotuisia noutaja-pentuja? Ja jos on, niin miksi?

Syy, miksi haluan pentuja on se, että haluaisin pitää yhden niistä. Kahdelle muullekin pennulle olisi jo koti valmiina, sillä labbikseni uskomattoman mahtavan luonteen ja älykkyyden takia ystäväni ovat painostaneet minua ryhtymään tähän projektiin. Itse olen asiaa miettinyt nyt reilut pari vuotta, mutta en ole vielä saanut harkintaani päätökseen.

Haluaisin siis kuulla mielipiteitä siitä, miksi pentuja saisi teettää vain rotukoirilla, ja miksi syynä pentujen teettämiseen pitäisi olla "rodunparannus" tai muu ihmisen jumala-leikki? En halua ulkonäöllisesti upeaa (sairasta) näyttelykoiraa toiseksi koirakseni, vaan mahdollisimman terveen, iloisen koiran jonka kanssa voin harrastaa esim sienestystä (labbikseni on hyvä sienikoira!) ja jonka kanssa mieheni voi harrastaa metsästystä.

Kommentoikaa. Asiallisesti, kiitos. :)

Lue lisää

Se,teetätkö pentuja vai et,on oma päätöksesi. Hyvä että molemmat vanhemmat ovat terveiksi tutkittu/todettu.
MUTTA pennut eivät välttämättä ole samaa maata vanhempiensa kanssa. Ne voivat olla vielä sairaampia kun rekattu nöffisi tai sitten huipputerveitä tai ihan mitä tahansa näiden väliltä.Ja sama tietenki koskee luonnetta ja metsästysviettiä.

Miksei labukkaasi ole rekattu? Onko sen vanhempia tutkittu rodun PEVISA-ohjeiden mukaan?

En tiedä oliko tuo kysymys minulle, mutta vastaan silti. Puhtaasta tietämättömyydestä! Luulin, että rotukoira on ainut oikea vaihtoehto, ja luulin että palkituista vanhemmista teetetyt pennut ovat vastuullisen koiranomistajan ainoa mahdollisuus. Niinhän kaikissa koirakirjoissa sanotaan. Ja voi luoja sitä eläinlääkärin läksytystä, kun vein labbiksemme ensimmäisen kerran tarkistukseen. Olin kuulemma tavattoman vastuuton ja typerä, kun olin ostanut koiran jotain muuta kautta kuin näyttelyitä kiertävältä kasvattajalta... mutta missä on kasvattajien vastuu puhtaasti ulkonäkökysymysten perusteella sairaaksi jalostetuista koiristaan? No, ehkä sorruin tässä nyt hivenen yleistämään, mutta kai siinä joku totuuden hiven täytyy olla, kun tuosta jalostuksesta niin paljon puhutaan??!

Aurinkoaurinkoinen kirjoitti:

En tiedä oliko tuo kysymys minulle, mutta vastaan silti. Puhtaasta tietämättömyydestä! Luulin, että rotukoira on ainut oikea vaihtoehto, ja luulin että palkituista vanhemmista teetetyt pennut ovat vastuullisen koiranomistajan ainoa mahdollisuus. Niinhän kaikissa koirakirjoissa sanotaan. Ja voi luoja sitä eläinlääkärin läksytystä, kun vein labbiksemme ensimmäisen kerran tarkistukseen. Olin kuulemma tavattoman vastuuton ja typerä, kun olin ostanut koiran jotain muuta kautta kuin näyttelyitä kiertävältä kasvattajalta... mutta missä on kasvattajien vastuu puhtaasti ulkonäkökysymysten perusteella sairaaksi jalostetuista koiristaan? No, ehkä sorruin tässä nyt hivenen yleistämään, mutta kai siinä joku totuuden hiven täytyy olla, kun tuosta jalostuksesta niin paljon puhutaan??!

Lue lisää

Ja tarkennus edelliseen, että nöffini oli palkituista vanhemmista, puhdasrotuinen ja arvostetulta kasvattajalta. Melko paljon se sairasteli koko elämänsä, vaikka muuten hyvän elämän elikin omakotitalossa, isolla pihalla, mökillä veden äärellä ja kaikin puolin hyvässä hoidossa.
Labbikseni sen sijaan ei ollut viralliselta kasvattajalta eikä ole rekisteröity. Ja koska en harrasta, enkä tule koskaan harrastamaankaan, koiranäyttelyitä, ei asialla ole ollut mitään merkitystä minun tai koirani elämään. Täysin terve, kiltti ja tottelevainen koira labbiksestani tuli kuitenkin. :) Ainut harmittava asia on jotkut koiranomistajat/kasvattajat jotka moralisoivat minua siitä, etten omista rekisteröityä koiraa. Mutta en välitä heistä. :) Minulle ykkösasia on, että koirani on terve ja onnellinen. Ja onnellisuuden näen kyllä koirani silmistä.

Kun alan teettämään koirallani sekarotuisia pentuja, niin aletaan hirveästi valittamaan, että miksi en teetä puhdasrotuisia. Onko minun edes pakko teettää koirallani pentuja, kun minulla on narttukoira. Kumpi on viisaammin tehty, teettää kunnollisella rotukoiralla sekarotuisia jälkeläisiä vai jättää pentujen teettäminen kokonaan välistä? Tuntuu siltä, että täällä moni vihaa sekarotuisia koiria. On paljon yksinkertaisempaakin, kun isäehdokasta ei tarvitse etsiä kotimaan kapean jalostuspohjan takia ulkomailta asti.

Kellä teistä kaikista on ollut narttukoira lemmikkinä? Kun näin minulle valitatte, niin hävettääkö teitä itseänne, jos ette joka ikisellä puhdasrotuisella nartullanne pentuja teetä. Meneekö kunnon rotukoira aivan hukkaan, jos sen hankkii lemmikiksi, eikä sitä kaytetä jalostukseen?

Selvästi moni teistä vihaa sekarotuisia koiria, kun vartoaa minun mielummin luopuvan koiranpentujen tekemisestä kokonaan kuin teettävän sekarotuisia pentuja.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Kun alan teettämään koirallani sekarotuisia pentuja, niin aletaan hirveästi valittamaan, että miksi en teetä puhdasrotuisia. Onko minun edes pakko teettää koirallani pentuja, kun minulla on narttukoira. Kumpi on viisaammin tehty, teettää kunnollisella rotukoiralla sekarotuisia jälkeläisiä vai jättää pentujen teettäminen kokonaan välistä? Tuntuu siltä, että täällä moni vihaa sekarotuisia koiria. On paljon yksinkertaisempaakin, kun isäehdokasta ei tarvitse etsiä kotimaan kapean jalostuspohjan takia ulkomailta asti.

Kellä teistä kaikista on ollut narttukoira lemmikkinä? Kun näin minulle valitatte, niin hävettääkö teitä itseänne, jos ette joka ikisellä puhdasrotuisella nartullanne pentuja teetä. Meneekö kunnon rotukoira aivan hukkaan, jos sen hankkii lemmikiksi, eikä sitä kaytetä jalostukseen?

Selvästi moni teistä vihaa sekarotuisia koiria, kun vartoaa minun mielummin luopuvan koiranpentujen tekemisestä kokonaan kuin teettävän sekarotuisia pentuja.

Lue lisää

Kannattaisko nyt lukea näitä kirjoituksia hieman uudelleen...

Ja lyhyesti sanottuna,ei millään koiralla ole pakko teettää pentuja ylipäätään.

"Kumpi on viisaammin tehty..."

En nyt ihan ymmärtänyt kysymystä,mutta kuten täällä on jo kertaalleen selitetty,niin lyhyesti sanon,että oikea kasvatus on pitkäjänteistä puuhaa,pyrkien mahdollisimman hyvää rotumääritelmän koiraan.Sekä kaikki muu,kuten oikeat kotien valinnat,tietotaito auttaa ongelmissa ym.

Kukaan ei vihaa sekarotuisia.Ainoastaan niiden tekijöihin suhtaudutaan vähemmän positiivisesti.Syyt siihen on jo monesti esitetty.

"Kellä teistä kaikista...".Minulla esim.Kaikki koirat EI ole jalostuskoiria,ja silloin niitä ei käytetä jalostukseen.Simppeliä.Tosin minulle on niin jalostuskoirat,harrastuskoirat,työkoira,kaikki ne on lemmikkejä.Ei niitä mitenkään eroitella.
Eikä hävetä yhtään mikään.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Kun alan teettämään koirallani sekarotuisia pentuja, niin aletaan hirveästi valittamaan, että miksi en teetä puhdasrotuisia. Onko minun edes pakko teettää koirallani pentuja, kun minulla on narttukoira. Kumpi on viisaammin tehty, teettää kunnollisella rotukoiralla sekarotuisia jälkeläisiä vai jättää pentujen teettäminen kokonaan välistä? Tuntuu siltä, että täällä moni vihaa sekarotuisia koiria. On paljon yksinkertaisempaakin, kun isäehdokasta ei tarvitse etsiä kotimaan kapean jalostuspohjan takia ulkomailta asti.

Kellä teistä kaikista on ollut narttukoira lemmikkinä? Kun näin minulle valitatte, niin hävettääkö teitä itseänne, jos ette joka ikisellä puhdasrotuisella nartullanne pentuja teetä. Meneekö kunnon rotukoira aivan hukkaan, jos sen hankkii lemmikiksi, eikä sitä kaytetä jalostukseen?

Selvästi moni teistä vihaa sekarotuisia koiria, kun vartoaa minun mielummin luopuvan koiranpentujen tekemisestä kokonaan kuin teettävän sekarotuisia pentuja.

Lue lisää

Sinulta kysyttiin vain ihan vilpittömästi, miksi yleensäkin olet valinnut koiraksesi rotukoiran jos olet kuitenkin "sekarotuisten kannattaja" ? Olisi ihan mieltä avartavaa kuulla syy tuolle. Vai oliko koiran valinta harkittu teko lainkaan?

Onko jokin seikka tässä täysin terveessä rotukoirassasi tuottanut sinulle pettymyksen? Sellaisen pettymyksen, jota sekarotuisen kanssa ei voisi tapahtua?

jke kirjoitti:

Sinulta kysyttiin vain ihan vilpittömästi, miksi yleensäkin olet valinnut koiraksesi rotukoiran jos olet kuitenkin "sekarotuisten kannattaja" ? Olisi ihan mieltä avartavaa kuulla syy tuolle. Vai oliko koiran valinta harkittu teko lainkaan?

Onko jokin seikka tässä täysin terveessä rotukoirassasi tuottanut sinulle pettymyksen? Sellaisen pettymyksen, jota sekarotuisen kanssa ei voisi tapahtua?

Lue lisää

Niinpä, sitä voisin kysyä itseltänikin. Ehkä olisin voinut hankkia sekarotuisen, mutta tuli nyt toisin tehtyä. Mutta vasta koirani hankkimisen jälkeen aloin tulla siihen ajatukseen, että sekarotuisten pentujen teettäminen olisi viisaampaa kuin puhdasrotuisten. Se taisi kumminkin olla vain oma mielipiteeni.

Seuraava koirani -jos semmoista tulee olemaan- taitaa kyllä olla sekarotuinen, mutta tämän appenzellinpaimenkoiranikin tilasin Ruotsista. Hintaa sillä oli 1800 euroa, mutta onneksi serkkuni asuu Ruotsissa, jotta koiran kuljetuskulut eivät tuottaisi hintaa.

Ehkä monia hämää, miksi hankin rotukoiran, vaikka aion teettää sekarotuisia pentuja, mutta tämä on minun ensimmäinen koirani ja vasta ensimmäisen koiran aikana taitaa koirista kaiken oppia.

Olisi ehkä pitänyt hankkia sekarotuinen, mutta nyt alan kyllä olemaan aikas uuvuksissa näistä keskusteluista, ja on jo vaikeaa ajatellakaan, miten mihinkin kommentoisin. Itseäni se ei ainakaan häiritse lainkaan, että hankin puhtaan appenzellinpaimenkoiran, koska niin olen siihen ehtinyt kiintyä. Mutta huh huh, miten menevät jo ajatukset sekaisin.

Niin pitkään olin ehtinyt juuri appenzellinpaimenkoirasta haaveilla, että semmoinen oli lopulta hankittava.

Ensimmäisestä koirasta oppii kaiken laista, olen huomannut. Mutta tällä hetkellä en enää kykene riittävästi ajattelemaan tätä asiaa, kyllä on mennyt pää jo sekaisin.

H6k#C"kh5 kirjoitti:

Niinpä, sitä voisin kysyä itseltänikin. Ehkä olisin voinut hankkia sekarotuisen, mutta tuli nyt toisin tehtyä. Mutta vasta koirani hankkimisen jälkeen aloin tulla siihen ajatukseen, että sekarotuisten pentujen teettäminen olisi viisaampaa kuin puhdasrotuisten. Se taisi kumminkin olla vain oma mielipiteeni.

Seuraava koirani -jos semmoista tulee olemaan- taitaa kyllä olla sekarotuinen, mutta tämän appenzellinpaimenkoiranikin tilasin Ruotsista. Hintaa sillä oli 1800 euroa, mutta onneksi serkkuni asuu Ruotsissa, jotta koiran kuljetuskulut eivät tuottaisi hintaa.

Ehkä monia hämää, miksi hankin rotukoiran, vaikka aion teettää sekarotuisia pentuja, mutta tämä on minun ensimmäinen koirani ja vasta ensimmäisen koiran aikana taitaa koirista kaiken oppia.

Olisi ehkä pitänyt hankkia sekarotuinen, mutta nyt alan kyllä olemaan aikas uuvuksissa näistä keskusteluista, ja on jo vaikeaa ajatellakaan, miten mihinkin kommentoisin. Itseäni se ei ainakaan häiritse lainkaan, että hankin puhtaan appenzellinpaimenkoiran, koska niin olen siihen ehtinyt kiintyä. Mutta huh huh, miten menevät jo ajatukset sekaisin.

Niin pitkään olin ehtinyt juuri appenzellinpaimenkoirasta haaveilla, että semmoinen oli lopulta hankittava.

Ensimmäisestä koirasta oppii kaiken laista, olen huomannut. Mutta tällä hetkellä en enää kykene riittävästi ajattelemaan tätä asiaa, kyllä on mennyt pää jo sekaisin.

Lue lisää

"hankin appenzellin, koska olin pitkään siitä haaveillut."
Plink! Ja nyt saisi sitten se lamppu syttyä vihdoin: tiesit millaista koiraa halusit ja millaisen saat, kun ostat koiran, joka vastaa niihin toiveisiin ja odotuksiin, joita olet itsellesi koiran suhteen asettanut!
Plink! Ne ominaisuudet löytyivät ROTUkoirasta, jonka terveys ja luonne, koko, karvanlaatu ja jopa värikin olivat TIEDOSSASI.

Et siis "arponut" omankaan koirasi hankinnassa tai seisonut tyhjän päällä toiveinesi: hommasit tuon hienon ja terveen ROTUKOIRAN täysin tietoisena siitä, MITÄ olet ostamassa ja olet siihen tyytyväinen, jopa siinä määrin, että haluat siltä jälkeläisen ja samoin niitä natiaisia, EMÄNSÄ kaltaisia, muille koirastasi pitäville ja koiraasi arvostaville.

Miksi siis haluat pennuttaa oman koirasi riskillä jollain toisenlaisilla ominaisuuksilla varustetulla uroksella, kun et VOI tietää jälkeläisistä, mitä ihmettä niistä sitten tulee. Koiranpennut kun saavat perimänsä molemmilta vanhemmiltaan. Miksi haluat toimia toisin, kuin oman koirasi kasvattaja, jolta itse olet täysin tietoisesti ostanut narttusi syystä, että TIESIT, mitä olet ostamassa?

Herranjestas! Hyvä, jos on pääsi sekaisin. Toivottavasti se on niin sekaisin, että menet ja ostat itsellesi ja nartullesi kaveriksi TOISEN sellaisen koiran, joka vastaa niihin toiveisiin ja odotuksiin, jota koirallesi asetat! Ei koiranjalostuksessa kulmakivi ole se, että "minulla on kiva ja terve narttu" ja sitten tulee joku puusilmäisille koottu dokkari, joka asiaa tuntemattomien mielestä on ainut oikea totuus ja tuommoisten perusteella vielä lauma kokemattomia kuvittelee, että koirien jalostuksessa voitaisiin ylipäätään irrottaa YKSI asia KOKONAISUUDESTA.

Niinhän tässäkin applariaan astuttavalla on käymässä: ei nähdä metsää puilta eli sitä, että käsissään oleva koira vastaa "toiveisiin", koska se on täysin ennustettavasti aikaansaatu ja edustaa tiettyjä rotuominaisuuksia. Sekoittamalla rotuja et vastaavia saa. Sekoittamalla sekoitetaan geenistöä, mutta älkää nyt hyvä ihmiset 2000-luvulla kuvitelko, että se on jokin tae siitä, että tuotos on aina elinkelpoinen ja aina terve. Myös ne huonot ominaisuudet vanhemmilta periytyvät ja mitä vähemmän genotyyppien yhteensopivuutta tunnet, sitä riskaabelimpi on yhdistäminen, koska mitään ennustettavuutta ei enää ole, ei luonteesta eikä terveydestä. Terve harkinta olisi paikallaan...