Siivoton tyttöystävä

Mussa on vähän samaa vikaa. Tunnustan että vaatteet saattavat lojua makkarin lattialla ja sohvan usein valloitan tavaroillani. Mutta kyllä sitten kerran viikkoon pidän kunnon siivouspäivänkin. Jotkut kun siivoavat päivittäinkin.

Ihmiset ovat erilaisia. Toisia se sotku alkaa haittaamaan nopeammin kuin toisia. Itseäni se alkaa haittaan siinä kohtaa, kun en enää löydä tavaroitani. Mutta tosiaan, meillä se ei tunnu miestä haittaavan. Jos haittaisi paljon, varmasti voisin häntä ottaa paremmin huomioon siivoamalla rojujani. :D

Jos sikamaisuus on luovuutta, on tyttöystäväni kyllä todellinen picasso. Kuvottaa tuo sikailu niin että oikein heikottaa! Makuuhuone on kuin ydinsodan jäljiltä, iljettäviä likaisia pikkuhousuja roikkuu ympäriinsä ja liikkuminen asunnossa on miltei mahdotonta. Se on loppu nyt! Menin ja pyörittelin rätit lattialta palloksi ja pistin palamaan puutarhan lumihankeen! Oppiipahan talon tavoille perkeles....

on niinkin että miehellä on lupa olla hieman sottapytty, kukaan ei ihmettele mielikuvaa poikamiesboksin petaamattomasta sängystä, likaisista astioista lillumassa kolmatta päivää tiskialtaassa jne. Mutta jos nainen on kyseessä niin... Noh, se on vähintäänkin merkki luonteenhäiriöstä :)

Nojoo, jos mennään asiaan niin pelkkä rojujen jättäminen ei nyt niin pahalta kuulosta - jos kerran ne siivoaa näkyvistä edes vieraiden ajaksi. Jos hänellä taas on oikeasti ällöttäviä tapoja kuten tuo tiskien lilluttaminen (aaargh), roskien jättäminen niille sijoilleen, ei pyyhkisi pölyjä, imuroisi, pesisi vessaa tms. bakteerien levittelyä niin voisin ymmärtää paremmin. Mutta kun yhdessä asutaan niin tätä pienemmistä asioista ei mielestäni kannattaisi liikaa ottaa nokkiinsa - siis mikäli pidempiaikaisempaa parisuhdetta koskaan halajaa. Sellaista ei saa ellei ole valmis (kohtuuden rajoissa) joustamaan (ja muistamaan, että se toinen joutuu joustamaan myös).

Minulla meinaa myös tippua tavarat kädestä tasan siihen paikkaan missä lakkaan niitä tarvitsemasta, ja tuo toinen taas esim. panttaisi pyykkejään kuivaustelineellä vaikka viikkotolkulla, jos en lopulta kyllästyisi, viikkaisi niitä ja laittaisi kaappiin. Ja syy miksi vien ne kerta toisensa jälkeen hiljaa nalkuttaen sinne kaappiin enkä syötä niitä toiselle vedä turpaan on se, että muistutan itseäni kuinka hän itse samalla tavalla mutisten keräilee tavaroitani pöydiltä ja lattioilta kun en ole näkemässä...Ei siinä voi muuta kuin kohauttaa olkiaan ja todeta että johan on isot ongelmat taas. Toki suoraan olemme ilmaisseet ärtymyksemme toistemme tapoihin ja todenneet ettemme voi toisiamme muuttaa - mutta sietää voimme lopulta oikein mainiosti.

Nalkutuksen sijaan voisi kokeilla oman käyttäytymisen tarkastelua, toisen kannustamista ja petraamista omilla tahoillaan, siitä on onnelliset parit tehty :)

Onko tyttöystäväsi vesimies? Mikä itse olet, et kai neitsyt??

hirmuinen sika naiseksi ja välillä säälittää avokki, kun joutuu siivoamaan mun sotkujani. Olen ollut pienestä asti sellainen, että tavarat tippuu käsistä tasan siihen paikkaan, jossa muistan jotakin muuta enkä siivoa ennenkuin kämppä on pommin jäljiltä. Yritän siivota ajallaan ja kaikki jälkeni heti "sotkemisen" jälkeen, mutta ei se vaan onnistu.. Elämä menisi jotenkin omien tekemisten vahtaamiseksi jos yrittäisin pitää sotkut poissa :S Vinkkini on, että VIITTAA KINTAALLA ja heivaa kaverit, jotka tulevat luoksesi katsomaan sotkua eivätkä sinua.. :)

Nykyinen on onneksi ns. normaali ihminen.

Ymmärrän huolesi. Olen itse samanlainen mutta näen asiassa ongelman. Minulta puuttuu organisointikyky. Yksi ehdotus on että yksi pyykkikori vaatekaapin viereen, johon tyttöystäväsi tulee heittää kaikki ei käytetyt vaatteet AINA. Pyydä yställisesti viemään olkkarista astiansa pois. Jossei onnistu sen päivän sisällä, huomauta joka päivä niin kauan kuin onnistuu.Lopulta voit huomauttaa että otti x päivää asian onnistumiseksi, ehkä tyttöystävä tajuaa ongelman...

Itselle nämää asiat olivat (ovat hiukan vieläkin) uskomattoman vaikeita.Sinun tulee opettaa kuinka tehdä asiat helpoksi. Kuitenkin koska kyseessä on nainen ja nainen on herkkä, naiselle pitää puhua kauniisti.

Myös piikittely on sallittua, jos tyttöystävällä on tapana jättää keittiö kokkauksen jälkeen siivottomaksi, ala kokata itse ja sano että näin kauan kuin hän ei keittiötä käytön jälkeen siivoa, on hänellä keittiönkäyttökielto.

Kannaattaa myös kauniisti puhua, että mitähän tyttöystäväsi ajattelee siitä että sinä siivoilet hänen sotkujaan ja miltä se sinusta tuntuu.

Jos vaatteita lojuu vielä vastedes, voit keräillä niitä lattialta ja viedä esim. parvekkeelle tms. ikävään paikkaan. Voit sanoa tyttöystävälle, että jos hän vaatteita arvosta näin vähän, eikä ne silloin ole sama säilyttää parvekkeella muovikassissa? Sama pätee muihinkin lattialla lojuviin tavaroihin.

on maanis-depressiivinen. Onhan se aika masentavaa pitää tavarat ja paikat järjestyksessä.

mutta mieheni on vielä siivottomampi:)! lehdet, meikit kirjat sun muut tavarat lojuvat pöydillä. Vaatteita sohvan nurkassa jne. Hellan päällys monesti liassa ja ruokapöytäkin voi olla pari päivää pyyhkimättä (ei kauempaa kuitenkaan!) pölyt ovat sitten huomattavasti pidempään pyyhkimättä........ imurointia tapahtuu silloin, kun villakoirat alkavat pistää omaankin silmään (joku varmasti huomaisi huomattavasti aiemmin)

Mutta ruoka-astiat ja tyhjät maitopurkit, ja muut pakkaukset minä korjaan kyllä yleensä samantien pois, samoin kuin likaiset sukat ja alusvaatteet menevät kyllä heti pyykkikoriin. Ja sohvat ja istuimet yritän pitää vapaana vaatteista. Että sentään jotain:)

Mieheni taas ei hoida edes noita. Minä sitten keräilen hänenkin astioitaan ja sukkiaan ja muita jälkiä.

Miestäni ei sitten edes häiritse sotku, en muista hänen koskaan kehottaneen minua siivoamaan! vaikka yhteisiä vuosia jo 7.
hän varmasti olisi kaulaa myöten roinassa, jos minä en edes jonkinlaista järjestystä pitäisi.

Minua sotku häiritsee huomattavasti enemmän, ja aina sitten siivotessa nalkutan miehelle, että voisi hänkin jotain tehdä......
Mutta noin yleensä ottaen, ei minuakaan häiritse sotku siinä määrin, mitä olen huomannut monia häiritsevän. Itseasiassa jos menen vaikka kylään, niin en edes huomaa vaikka talo olisi lähes pommin jäljiltä, ennen kuin talonväki sitä pahoittelee:)

Ei kai voi kuin todeta että siisteyskäsityksiä on erilaisia, tätäkin ketjua lukiessa.

Hehe, itse taidan olla samanlainen "emäntä".;)

Joo, meikä jopa nukkuu "toimistotavaroiden kanssa"...hehe...

Siis puolet sängystä on ikäänkuin muovautunut "toimistopöydäksi".:)

Ainiin, joo....LUOVIAHAN tässä OLLAANKIN!:) Minä ainakin. (muunkin kuin sotkemisen suhteen)

VINKKI SOTKUISIIN KOTEIHIN!

Hommatkaa esim. keittiön tai mahdollisen kodinhoitohuoneeseen perhekalenteri. Perhekalenteri on siis kalenteri, jossa on vuoden jokaiselle päivälle yksi oma sarake jokaiselle perheenjäsenelle.

Merkitkää kalenteriin jokaiselle henkilölle jokin tehtävä. Kun työ on tehty, merkitkää se kalenteriin. Mikäli henkilö ei suorita annettua tehtävää, merkitkää myös se ja siirtäkää tehtävä seuraavalle päivälle. Mikäli henkilö ei ole tehnyt jotakin tehtävää kolmen päivän kuluessa, häntä tulee rangaista siitä, esimerkiksi jättämällä viikkorahat antamatta.

Tässä esimerkkiä töiden jakamisesta:

MAANANTAINA
JUSSI: vessan siivoaminen
PETRI: -
KAISA: kokkaaminen ja keittiön siivous

TIISTAINA
JUSSI: -
PETRI: kokkaaminen
KAISA: valkopyykinpesu

KESKIVIIKKONA
JUSSI: kokkaaminen ja keittiön siivous
PETRI: kirjopyykinpesu
KAISA: -

TORSTAINA
JUSSI: eteisen siivoaminen, roskien vienti
PETRI: olohuoneen siivoaminen, imurointi
KAISA: kokkaaminen ja keittiön siivous

Oma emännälläni on vastaanvanlaisia piirteitä.

Vaatteet ei ole se ongelma koska meillä on "vaan" vessa niitä täynnä eli ei mitään ongelmaa, vaan tiskipöytä lehdet, ja kaikki astiat ympäri kämppää..
Ja asioihin suhtaudutaan kerkeehän sen myöhemmin tai välinpitämättömyys asioiden hoitoo yleensäkkin.

Häntä ei häiritse tiskivuoret eikä monen päivän verran sohva pöydällä oleva lautas/kuppi/lasi ja esim.rypäleitten siemenet banaanin kuoret teepussit yms. ruokailuista tulevat jätteet. jää kaikki lojumaan siihen.

Siivous juuri ennen vieraita, eikä tykkää vieraista kuin tosi harvoin...

Itse olen ehdottanut vuoroviikoin siivousta ja kokeillut kaikenlaista, mutta mitä enemmän itse teen sitä vähemmän hän tekee.

Joskus kauan sitten minulla oli tuollainen nainen. Onneksi pääsin eroon, koska tuo pesän likaaminen on aina merkki puutteista elämänhallinnassa. Neuvoisin sinua lemppaamaan kyseisen muijan. Varsinkin jos kyse on sinun kämpästäsi jota ko. muija sotkee.

Meillä on onneksi niin,että molemmat pestään omat pyykkimme. Joskus kyllä miehellä unohtuu ne pyykit sinne kuivaustelineelle ja raivaan ne pyykit pois tieltä omille pyykeille. Teen ruoat aina valmiiksi,kun mies tulee töistä,pesen vessat,pyyhin pölyt ja imuroin kerran viikossa. Mutta välillä teen,niin etten siivoa ja odotan,koska mies huomaa ne pölyt maassa ja alkaa niistä huomauttelemaan. Sitten,kun lähden vaikka lenkille tai kauppaan sanon miehelle,että imuroisi kämpän niin tulee muuta tekemistä,kun koneella istuminen ja aina on niin tehnyt. Ilman kysymättä osaa jopa pöydät siivota moskasta ja pölystä ja laittaa astiat koneeseen :) Muuten melkein itse pidän kokonaan talon puhtaana,vaikka ei olisi vieraitakaan tulossa. Itse olen tottunut puhtaaseen asuntoon ja tekemään ruokaa,niin se ei minulle ole kovin vaikeaa. Mieskin on vain laihtunut seurustelumme aikana,kun olen tehnyt vähemmän ruokaa. Yli 10kg jo laihtunut ja vielä hän aikoo seuraavat 10kg laihtua. Onneksi näin päin :)

Tuttua
Tiskit pitkin ruokapöytää ja tiskipöytää.
Jääkaappi kamat "unohtuu" pöydälle.. Pölyjä pyyhitään ainoastaan kerran vuodessa kun on lasten synttärit ja tulee vieraita.
Jääkaapissa ei ole kuin valo ei tee ruokaa..

Mut oma valinta ollut eikä pienten lasten takia auta kuin venyä tehdä edelleen se 350h/vuodessa ylitöitä ja kotityöt päälle ja aina vapailla lasten hoito siihen päälle..

Eihän tässä mitää järkeä ole.

Ihan tuttua. Vaatteita nytkin hirvee kasa parin kaapin edessä. Likaisia ja puhtaita sekaisin. Sohvalla on mussutettu ruokaa kun siinä on leinmuruja. Muutenkin vähän vaimon romuja siellä täällä.

Onneksi hän ei sentään ole lihonut tai ruma. Mitään siiderivalasta mussutamassa sohvalla en kyllä katselisi :)

heittelin joskus avovaimon niitä kamoja roskiin, jotka olivat eksyneet ihan väärään paikkaan. etenkin lattioilla lojuvat hiuspinnit lensivät aina roskiin ja pampulat imuriin.

näin on rasittavaa

No hei camoon, eihän tuossa nyt mitään.

Nyt on tasa-arvon aika. Miettikää vähän kuinka moni miljoona nainen on samassa tilanteessa toisin päin. Siitäkin toki maristaan ja voisi olla paremmin, mutta niin se silti useilla on, eikä sen takia monikaan eroa.

Jokaisella ristinsä. Voisi niitä olla varmaan pahempiakin vikoja ihmisessä.

Mää en vaan osaa pitää siistinä. Ostan paljon pesuaineita jne. Ja hinkkaan kodin n. kerran kuussa lattiasta kattoon aivan siistiksi, mutta järjestys ei vaan pysy. En vaan koskaan ole tottunut laittamaan tavaroita paikalleen.. Ja sitten jos ja kun miehenikin sotkee, eikä osaa mielestäni siivota kunnolla.. En jaksa minäkään siivota. On tehty siivousvuorolista jne mut ei sitä kumpikaan noudata.
Yksi syy on myös säilytystilan puute, eli kaappeja ja muuta vastaavaa voisi olla paljon enemmän, koska itselläni on paljon vaatteita, kirjoja ja keräilen kaikenlaista roinaa.. Ehkä vähän hamstraankin mutta tavarat ovat minulle tärkeitä. No meidän asunto näyttää tämmöiseltä itämaiselta basaarilta.. Kaveri oli kerran, et täällä on taiteellisen sotkuista :) Mutta kyllä tää sotku häiritsee. Ei tee mm. mieli harrastaa maalailuakaan ku pitäis aina raivata tilaa yms. Ja tupakoin sisällä, koska välttelen naapureita. Tapetit on aika repiä pois sitten ja maalata seinät kun myyn asunnon. Kaikki haisee kyl röökille. Roskat haisee kanssa, koska en vie niitäkään yleensä vaan se on mieheni tehtävä. Tämäkin johtuu naapureiden välttelyn halusta kohdallani. En myöskään käy kaupassa, koska kärsin paniikkihäiriöstä.