Diiselimiehet kehuskelee mielellään autojensa vääntömomenteilla, mutta uskallan väittää, että todellisuudessaero ei ole kovin suuri.
Näyyttäähän joku 330 nm kieltämättä paperilla komealta, onhan se yleensä satakunta nm isompi kuin bensakoneella. Muttamutta: Diiselin menohan hyytyy heti, kun kierrokset nousee tuonne 4000:n iloisemmalle puolelle. Bensalla taas pidot ei kun paranee. Siksi dieselissä on oltava pitemmät välitykset ja tuohan syö sitä vääntöä. Pyöriltä mitattuna ei kiisseli väännä juuri bensaa kummosemmin, maksimivääntö vaan löytyy alemmilla kierrosluvuilla, siinä kaikki.
Dieselin "vääntö"
266
16623
Vastaukset
- kokemus puhuu
Selvästi et ole pahemmin tainnut dieselillä ajella. Totta on että bensakoneessa käytettävissä on isompi kierrosalue ja siksi se paikaltaan lähdettäessä onkin nopeampi.. Mutta se oikea asia mikä merkkaa, niin ohituskiihtyvyys. Vaikka on kyseessä ns. vanhemman mallinen diesel, niin ei tulisi mieleenkään hakea pienempää pykälää kun lähtee ohittelemaan 60-100 km/h nopeuksissa. Bensakoneilla taas tekisi usein mieli heittää kahtakin numeroa pienempää pesään jotta saisi sitä vääntöä riittävästi tohon ohitukseen.
Eli sikäli onkin juuri hyvä että vääntö on siellä alempana käytettävissä, harva kuitenkin ajelee yli 4000 kierroksella ihan tavan takaa.- jobberrrr
Esim. Volkkarin SDI kone on mainio esimerkki surkeasta väännöstä ja suorituskyvystä. Vastaaviin lukuihin pääsee esim. rättisitikka. Ei siis vääntöä dieselissä.
- .
jobberrrr kirjoitti:
Esim. Volkkarin SDI kone on mainio esimerkki surkeasta väännöstä ja suorituskyvystä. Vastaaviin lukuihin pääsee esim. rättisitikka. Ei siis vääntöä dieselissä.
Kannattaa hankkia sellainen laite joka itselle kelpaa. Ja antaa muiden väänt'ää niinkuin tahtoo...
- sskkdd
On vissiin aika ero vetääkö esim asuntovaunua 2-litraisella bensalla vai dieselillä. Dieselillä tulee perässä vaivattomasti kun bensalla saa kepittää jo ihan eri malliin. Dieselin juju on juuri siinä että max teho ja vääntö tulee alhaalla, ei tarvi kuin painaa talla pohjaan ja aina kulkee. Kyllä ajossa on ISO ero 200 tai 350 väännössä.
poikaset väittelee fysiikan peruskysymyksistä asiantuntemuksella, jonka vain täydellinen tietämättömyys antaa. Vaan hupinsa kullakin.
- näitä riittää
Olen pahoillani edellisen vastaajan puolesta. Hänellä ei ole kaikki muumit laaksossa, jotenka hän ei ymmärrä, mitä merkitystä on sellaisilla teknisillä yksityiskohdilla, kuten voimansiirron kokonaisvälitys tai moottorin ahtaminen.
- sinulla
sitroen kirjoitti:
poikaset väittelee fysiikan peruskysymyksistä asiantuntemuksella, jonka vain täydellinen tietämättömyys antaa. Vaan hupinsa kullakin.
Herra rättisitikka tähän jotain lisättävää?
- Suubertti
Minulla on 170hp automaatti Superbi. Sen ohituskiihtyvyys on käytännössä aivan sama kuin 1.8TSI automaatin.
Täysin älytön väite että bensalla dieselillä olisi jotain älyttömän suurta eroa ohitus tai muussa kiihtyvyydessä.
- 100 nm
on jo sen verran, 30 % enemmän kuin bensalla. Ideahan on siinä, ettei tarvitse enempää kengittää. Bensa-autolla ohituksiin lähtö vielä täydellä pokalla on painajaista vääntävään dieseliin verrattuna.
- selvästikään
Hohhoijaa. Pistetään vastakkain 300 Nm diesel ja 200 Nm bensakone.
Dieselin max. teho irtoaa n. 4000 rpm kohdalla, bensalla taas jossain 5500 kieppeillä. Max väännöt taas n. 2000 / 3000 rpm.
Molemmissa autoissa välityssuhteet on valittu niin, että huippunopeudella, esim. 200 km/h, moottorit kiertävät max. tehon kierrosluvulla.
Joten, esim. 100 km/h ajettaessa (suurimmalla vaihteella) dsl kiertää 0,5*4000 = 2000 rpm ja bensakone 0,5*5500 = 2750 rpm. Eli molemmat tarjoilevat likimain max. vääntöään.
Entäs läntättäessa talla tiskiin? Diesel kiihtyy paremmin, kun vääntöä on 100 Nm enemmän? Ei aivan, koska bensakoneessa on 37,5 % tiheämpi välitys, jonka ansiosta pyörille menee lähes yhtä paljon vääntöä. Tässä tapauksessa bensakone pärjää yhtä hyvin kuin 1,375x190 Nm (koska alle max. väännön kierrosluvun) = 260 Nm vääntöä tarjoileva diesel eli välityssuhteet huomioituna eroa onkin 13 % eikä 33 %, kuten älyltään vajavaiset dieselpellet kuvittelevat.
Ja sitten kun soppaan lisätään sellainen fakta, että 200-240 Nm irtoaa jo 1,4 litraisesta bensakoneesta, kun siihen lisätään ahdin, kuten siinä nokivasarassakin on.... - olet asiaa
selvästikään kirjoitti:
Hohhoijaa. Pistetään vastakkain 300 Nm diesel ja 200 Nm bensakone.
Dieselin max. teho irtoaa n. 4000 rpm kohdalla, bensalla taas jossain 5500 kieppeillä. Max väännöt taas n. 2000 / 3000 rpm.
Molemmissa autoissa välityssuhteet on valittu niin, että huippunopeudella, esim. 200 km/h, moottorit kiertävät max. tehon kierrosluvulla.
Joten, esim. 100 km/h ajettaessa (suurimmalla vaihteella) dsl kiertää 0,5*4000 = 2000 rpm ja bensakone 0,5*5500 = 2750 rpm. Eli molemmat tarjoilevat likimain max. vääntöään.
Entäs läntättäessa talla tiskiin? Diesel kiihtyy paremmin, kun vääntöä on 100 Nm enemmän? Ei aivan, koska bensakoneessa on 37,5 % tiheämpi välitys, jonka ansiosta pyörille menee lähes yhtä paljon vääntöä. Tässä tapauksessa bensakone pärjää yhtä hyvin kuin 1,375x190 Nm (koska alle max. väännön kierrosluvun) = 260 Nm vääntöä tarjoileva diesel eli välityssuhteet huomioituna eroa onkin 13 % eikä 33 %, kuten älyltään vajavaiset dieselpellet kuvittelevat.
Ja sitten kun soppaan lisätään sellainen fakta, että 200-240 Nm irtoaa jo 1,4 litraisesta bensakoneesta, kun siihen lisätään ahdin, kuten siinä nokivasarassakin on....vängännyt paperille, voisit kokeilla sitä käytännössä. Sen jälkeen voit vielä tarkistaa, missä meni pieleen, Einstein!
- alkajaisiksi
olet asiaa kirjoitti:
vängännyt paperille, voisit kokeilla sitä käytännössä. Sen jälkeen voit vielä tarkistaa, missä meni pieleen, Einstein!
Tässä dieselpellelle ohituskiihtyvyyttä 1,4 l bensakoneella
http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=4500000000000157&posting=22000000041035075
Siitä vaan kokeilemaan, lähteekö 1,4 tai edes 1,6 l naku samaan malliin, vai täytyykö laittaa vähän isommalla kapalla lisää litroja ja hintaa. - jatkoa
alkajaisiksi kirjoitti:
Tässä dieselpellelle ohituskiihtyvyyttä 1,4 l bensakoneella
http://keskustelu.suomi24.fi/autoilu_show.fcgi?category=95&conference=4500000000000157&posting=22000000041035075
Siitä vaan kokeilemaan, lähteekö 1,4 tai edes 1,6 l naku samaan malliin, vai täytyykö laittaa vähän isommalla kapalla lisää litroja ja hintaa.bensauskovaiselle, jos et näihin usko, niin baanalle kokeilemaan vaan! Taisi tulla kulutukset ja päästöt myös mukaan, mutta sehän vaan todistaa, miksi viisaammat ajavat dieselillä!
Saab 9-3 1.8 T 150 hv:
Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 10,0 s, 80-120 km/h V-vaihteella 15,0 s.
Suurin teho (EEC)
110 kW (150 hv) /5500 r/min.
Vääntömomentti (EEC)
240 Nm/2000r/min.
Kiihtyvyys
0-100 km/h 9,5 s; autom. 10,7 s.
Polttoaineenkulutus l/100 km*
10,5/6,0/7,7; autom. 11,9/6,5/8,5
Hiilidioksidipäästöt (CO2) g/km*
246/144/183; autom. 285/157/205
Saab 9-3 TiD 150 hv:
Suurin teho (EEC)
110 kW (150 hv) /4000 r/min.
Vääntömomentti (EEC)
320 Nm/2000-2750 r/min.
Kiihtyvyys
0-100 km/h 9,5 s; autom. 11,0 s.
Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 7,6 s, 80-120 km/h V-vaihteella 9,5 s.
Polttoaineenkulutus l/100 km*
7,6/4,6/5,7; autom. 9,4/5,0/6,6
Hiilidioksidipäästöt (CO2) g/km*
208/127/151; autom. 264/146/ - Saabi kuollut ja kuopattu
jatkoa kirjoitti:
bensauskovaiselle, jos et näihin usko, niin baanalle kokeilemaan vaan! Taisi tulla kulutukset ja päästöt myös mukaan, mutta sehän vaan todistaa, miksi viisaammat ajavat dieselillä!
Saab 9-3 1.8 T 150 hv:
Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 10,0 s, 80-120 km/h V-vaihteella 15,0 s.
Suurin teho (EEC)
110 kW (150 hv) /5500 r/min.
Vääntömomentti (EEC)
240 Nm/2000r/min.
Kiihtyvyys
0-100 km/h 9,5 s; autom. 10,7 s.
Polttoaineenkulutus l/100 km*
10,5/6,0/7,7; autom. 11,9/6,5/8,5
Hiilidioksidipäästöt (CO2) g/km*
246/144/183; autom. 285/157/205
Saab 9-3 TiD 150 hv:
Suurin teho (EEC)
110 kW (150 hv) /4000 r/min.
Vääntömomentti (EEC)
320 Nm/2000-2750 r/min.
Kiihtyvyys
0-100 km/h 9,5 s; autom. 11,0 s.
Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 7,6 s, 80-120 km/h V-vaihteella 9,5 s.
Polttoaineenkulutus l/100 km*
7,6/4,6/5,7; autom. 9,4/5,0/6,6
Hiilidioksidipäästöt (CO2) g/km*
208/127/151; autom. 264/146/Ja taas dieselpelle tarjoaa sitä samaa, aikansa elänyttä Saabin bensatuhnua, jonka suoritusarvot ovat lähempänä nykyaikaisten vapaastihengittävien, esim. Opel 1,8 l 140 hv, kuin modernien turbokoneiden arvoja.
Mutta löytyykö vastusta saman koko & hintaluokan eli 1,3-1,6 l dieseleistä?
Vai kaivetaanko, tasapuolisuuden vuoksi, myös dieselin osalta vertailupariksi jokin 10-15 vuoden takaista tekniikka edustava kone? - tosiasioita
Saabi kuollut ja kuopattu kirjoitti:
Ja taas dieselpelle tarjoaa sitä samaa, aikansa elänyttä Saabin bensatuhnua, jonka suoritusarvot ovat lähempänä nykyaikaisten vapaastihengittävien, esim. Opel 1,8 l 140 hv, kuin modernien turbokoneiden arvoja.
Mutta löytyykö vastusta saman koko & hintaluokan eli 1,3-1,6 l dieseleistä?
Vai kaivetaanko, tasapuolisuuden vuoksi, myös dieselin osalta vertailupariksi jokin 10-15 vuoden takaista tekniikka edustava kone?on joskus vaikea niellä ja selityksiähän löytyy, ovat mielestäni erittäin vertailukelpoisia.
- Saabin turbo
jatkoa kirjoitti:
bensauskovaiselle, jos et näihin usko, niin baanalle kokeilemaan vaan! Taisi tulla kulutukset ja päästöt myös mukaan, mutta sehän vaan todistaa, miksi viisaammat ajavat dieselillä!
Saab 9-3 1.8 T 150 hv:
Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 10,0 s, 80-120 km/h V-vaihteella 15,0 s.
Suurin teho (EEC)
110 kW (150 hv) /5500 r/min.
Vääntömomentti (EEC)
240 Nm/2000r/min.
Kiihtyvyys
0-100 km/h 9,5 s; autom. 10,7 s.
Polttoaineenkulutus l/100 km*
10,5/6,0/7,7; autom. 11,9/6,5/8,5
Hiilidioksidipäästöt (CO2) g/km*
246/144/183; autom. 285/157/205
Saab 9-3 TiD 150 hv:
Suurin teho (EEC)
110 kW (150 hv) /4000 r/min.
Vääntömomentti (EEC)
320 Nm/2000-2750 r/min.
Kiihtyvyys
0-100 km/h 9,5 s; autom. 11,0 s.
Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 7,6 s, 80-120 km/h V-vaihteella 9,5 s.
Polttoaineenkulutus l/100 km*
7,6/4,6/5,7; autom. 9,4/5,0/6,6
Hiilidioksidipäästöt (CO2) g/km*
208/127/151; autom. 264/146/>Saab 9-3 1.8 T 150 hv:
> Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 10,0 s
Ja sitten kun otetaan vähän vertailupohjaa muiden valmistajien esityksistä:
Audi A4 1,8T: 60-100 8,0/10,4 s IV/V-vaihteella
Audi A4 1,9TDI: 7,6/11,5 s
Niin nähdään, ettei tuo Saabi ole juuri vapaastihengittävää kummempi. - dieselpellelle
tosiasioita kirjoitti:
on joskus vaikea niellä ja selityksiähän löytyy, ovat mielestäni erittäin vertailukelpoisia.
Kovasti tykkää dieselpelle tyrkyttää vertailupariksi Saabia, jossa on suht. moderni Fiatin valmistama turbodiesel sekä ties kenen valmistama 1,8 l bensaturbo, joka ei liikuta autoa juuri sen kummemmin kuin moderni 1,8 l vapari.
Vaan jos otetaan myös bensakone samalta valmistajalta kuin diesel, niin löytyy samat 150 hv jo 1,4 l myllystä. Ja silloin on diesel se, joka jää katselemaan perävaloja, koska sama auto on tuolla 150 hv bensakoneella varustettuna liki 100 kg kevyempi kuin 150 hv dieselillä. - kaikista
Saabin turbo kirjoitti:
>Saab 9-3 1.8 T 150 hv:
> Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 10,0 s
Ja sitten kun otetaan vähän vertailupohjaa muiden valmistajien esityksistä:
Audi A4 1,8T: 60-100 8,0/10,4 s IV/V-vaihteella
Audi A4 1,9TDI: 7,6/11,5 s
Niin nähdään, ettei tuo Saabi ole juuri vapaastihengittävää kummempi.vakuutteluistasi huolimatta mieluummin dieselillä, on miellyttävämpää kun on sitä vääntöä riittävästi!
- Saabissa
dieselpellelle kirjoitti:
Kovasti tykkää dieselpelle tyrkyttää vertailupariksi Saabia, jossa on suht. moderni Fiatin valmistama turbodiesel sekä ties kenen valmistama 1,8 l bensaturbo, joka ei liikuta autoa juuri sen kummemmin kuin moderni 1,8 l vapari.
Vaan jos otetaan myös bensakone samalta valmistajalta kuin diesel, niin löytyy samat 150 hv jo 1,4 l myllystä. Ja silloin on diesel se, joka jää katselemaan perävaloja, koska sama auto on tuolla 150 hv bensakoneella varustettuna liki 100 kg kevyempi kuin 150 hv dieselillä.No huhhuh, aina mä meen samaan lankaan. Saabin 1,8T onkin siis 2,0 l bensaturbo, jonka teho & kulutus ovat 1,8-2,0 l vaparin ja vääntö sama (240 Nm) kuin volkkarin kaksoisahdetussa 1,4 l koneessa, mutta vähän isommilla kierroksilla ;-D
Ilmankos se vetää dieselpellejä puoleensa kuin kakka kärpäsiä. - pakko jaksaaa
kaikista kirjoitti:
vakuutteluistasi huolimatta mieluummin dieselillä, on miellyttävämpää kun on sitä vääntöä riittävästi!
No sehän on selvä, että ne omat valinnat ovat aina ainoita ja oikeita.
Mutta puhtaalta pöydältä (ilman jo kankkulan kaivoon heitettyjä kymppitonneja) aloittavalle ei enää oikein dieselpellen vakuuttelut mahtavasti paremmista ominaisuuksista pure.
...kun et vieläkään ole löytänyt niitä esimerkkejä, joissa diesel pieksee modernin bensaturbon missään muussa kuin kilometrikulutuksessa. Ja tuosta pienemmästä kulutuksesta sitten maksetaan kalliimman hankintahinnan, hitaamman lämpenemisen ja dieselveron muodossa, joten touhussa ei ole mitään järkeä alle 30 tkm vuodessa ajavalle. - sama varmaan
pakko jaksaaa kirjoitti:
No sehän on selvä, että ne omat valinnat ovat aina ainoita ja oikeita.
Mutta puhtaalta pöydältä (ilman jo kankkulan kaivoon heitettyjä kymppitonneja) aloittavalle ei enää oikein dieselpellen vakuuttelut mahtavasti paremmista ominaisuuksista pure.
...kun et vieläkään ole löytänyt niitä esimerkkejä, joissa diesel pieksee modernin bensaturbon missään muussa kuin kilometrikulutuksessa. Ja tuosta pienemmästä kulutuksesta sitten maksetaan kalliimman hankintahinnan, hitaamman lämpenemisen ja dieselveron muodossa, joten touhussa ei ole mitään järkeä alle 30 tkm vuodessa ajavalle.koskee jos on bensakone alla,argumenttisi kohdisrtuu vuosikymmenten takaisiin. Mutta aja sinä vaan bensalla sen sulle suon.
- koeajo...
pakko jaksaaa kirjoitti:
No sehän on selvä, että ne omat valinnat ovat aina ainoita ja oikeita.
Mutta puhtaalta pöydältä (ilman jo kankkulan kaivoon heitettyjä kymppitonneja) aloittavalle ei enää oikein dieselpellen vakuuttelut mahtavasti paremmista ominaisuuksista pure.
...kun et vieläkään ole löytänyt niitä esimerkkejä, joissa diesel pieksee modernin bensaturbon missään muussa kuin kilometrikulutuksessa. Ja tuosta pienemmästä kulutuksesta sitten maksetaan kalliimman hankintahinnan, hitaamman lämpenemisen ja dieselveron muodossa, joten touhussa ei ole mitään järkeä alle 30 tkm vuodessa ajavalle.http://www.autotoday.fi/page.php?page_id=6&td_id=200800085
> C4:n 1,6-litraisesta bensakoneesta löytyy mukavasti puhtia tämänkokoiselle autolle, mutta sitkeydessä on toivomisen varaa; käytännössä moottori vaatii kulloisellekin nopeudelle täsmälleen oikean vaihteen, tai vastaa muuten heti köhimällä. <
1,6 hdi ei muuten köhi... - mukavampi
koeajo... kirjoitti:
http://www.autotoday.fi/page.php?page_id=6&td_id=200800085
> C4:n 1,6-litraisesta bensakoneesta löytyy mukavasti puhtia tämänkokoiselle autolle, mutta sitkeydessä on toivomisen varaa; käytännössä moottori vaatii kulloisellekin nopeudelle täsmälleen oikean vaihteen, tai vastaa muuten heti köhimällä. <
1,6 hdi ei muuten köhi...Tuossa parissa 1,6 THP maksaa 23690E ja 1,6 HDI 22190E eli diesel puolitoista tonnia halvempi.
Mihinkähän tuo bensauskovainen "sivistynyt" ja "fiksu" kaveri perustaa hintatietonsa? Hdi.llä laskurin mukaan kannattaa ajella jo n.10 tkm.n jälkeen! - itseäsi nolata
mukavampi kirjoitti:
Tuossa parissa 1,6 THP maksaa 23690E ja 1,6 HDI 22190E eli diesel puolitoista tonnia halvempi.
Mihinkähän tuo bensauskovainen "sivistynyt" ja "fiksu" kaveri perustaa hintatietonsa? Hdi.llä laskurin mukaan kannattaa ajella jo n.10 tkm.n jälkeen!Ei yksi arvostelu kesää tee, kyllä dieseleistäkin löytyy esityksiä, joita moititaan alaväännön puuttesta. Sattuu muuten niin hauskasti, että juurikin se sinun hehkuttamasi Saabin = Fiatin 150 hv DSL-kone on saanut Tekniikan Maailmalta moitteita *alaväännön puutteesta*, "potkua löytyy vasta selvästi yli 2000 rpm". Todellinen vika lienee kuitenkin turboviive eli pienillä vaihteilla repäistäessä auto ehtii jo kiihtyä = kierrokset nousta reippaasti ennen kuin ahtopaine nousee -> näyttää siltä, kuin turbo alkaisi ahtaa vasta yli 2000 rpm. Isoilla vaihteilla kyllä huomaa, että turbo puhaltaa myös alle 2000 rpm.
> Tuossa parissa 1,6 THP maksaa 23690E ja 1,6 HDI 22190E eli diesel puolitoista tonnia halvempi.
Bensavehkeessä on
- vähän kattavampi varustelu
- 6 vs. 5 vaihdetta
- reilusti parempi suorituskyky
Arvot bensa/ 110 hv diesel
Teho 150/110 hv
0-100 8,4/11,2 s
Vääntö 240/260 Nm 1400/1750 rpm
...no huppista, bensakoneessa on muutama % vähemmän vääntöä (minkä lyhyemmät välitykset enemmän kuin kompensoi) ja ALEMPANA = parempi ohituskiihtyvyys.
Parempi vertailukohta olisi siis 2,0 l 140 hv diesel, mikä maksaa 24590 eli 900 bensaturboa enemmän.
Taisi dieselpelle taas kerran ampua itseään jalkaan. - itseäsi
itseäsi nolata kirjoitti:
Ei yksi arvostelu kesää tee, kyllä dieseleistäkin löytyy esityksiä, joita moititaan alaväännön puuttesta. Sattuu muuten niin hauskasti, että juurikin se sinun hehkuttamasi Saabin = Fiatin 150 hv DSL-kone on saanut Tekniikan Maailmalta moitteita *alaväännön puutteesta*, "potkua löytyy vasta selvästi yli 2000 rpm". Todellinen vika lienee kuitenkin turboviive eli pienillä vaihteilla repäistäessä auto ehtii jo kiihtyä = kierrokset nousta reippaasti ennen kuin ahtopaine nousee -> näyttää siltä, kuin turbo alkaisi ahtaa vasta yli 2000 rpm. Isoilla vaihteilla kyllä huomaa, että turbo puhaltaa myös alle 2000 rpm.
> Tuossa parissa 1,6 THP maksaa 23690E ja 1,6 HDI 22190E eli diesel puolitoista tonnia halvempi.
Bensavehkeessä on
- vähän kattavampi varustelu
- 6 vs. 5 vaihdetta
- reilusti parempi suorituskyky
Arvot bensa/ 110 hv diesel
Teho 150/110 hv
0-100 8,4/11,2 s
Vääntö 240/260 Nm 1400/1750 rpm
...no huppista, bensakoneessa on muutama % vähemmän vääntöä (minkä lyhyemmät välitykset enemmän kuin kompensoi) ja ALEMPANA = parempi ohituskiihtyvyys.
Parempi vertailukohta olisi siis 2,0 l 140 hv diesel, mikä maksaa 24590 eli 900 bensaturboa enemmän.
Taisi dieselpelle taas kerran ampua itseään jalkaan.Bensakoneella kyllä kerkeet ensin seuraaviin liikennevaloihin, mihin sitä ominaisuutta tarvitset oikeasti? Mutta käytännön ajossa ovat nuo aika tasaväkiset. Ensin haluat että verrataan samankokoisia, sitten haluat verrata taas erikokoisia koneita, koita nyt päättää!
Eli diesel on todellakin huomattavasti edullisempi ja mukavampi vaihtoehto noista kahdesta ja 140 hp diesel on jo eri planeetalta.
Viime kesänä koeajoin megane sportin jota lehdet kehuivat, kyllähän se kulkee kun käskee, mutta ajelen oikeesti mieluummin 100hp kesymmällä dieselillä arki-ajoni koska se nyt vaan on mukavampi kun se menee kuin itsestään pienillä kierroksilla.
Mutta kiljuttele sinä bensavehjettäs kun niitä noin ihannoit. - eväät
Täytyy nyt taas sanoa tähän että kukahan antaa hyvän kuvan itsestään, fiksuudestaan ja käyttäytymisestään? Bensauskovaiselta kun loppuu eväät niin mennään solvauksiin...ei todellakaan kerro hyvää sinun sivistasostasi / koulutuspohjastasi saati elämän kokemuksestasi.
Käyhän nyt ensi ajelemassa noita eri vaihtoehtoja niin voi ajatuksesi muuttua...tosin sitä et tule koskaan tunnustamaan.
Mutta asiaan...
>Eivät pienet ja kovilla litratehoilla varustetut dieselit ole yhtään sen kummempia ajossa kuin bensaturbotkaan<
Noniin päästiin sopuun... eli kääntäen: "eivät bensaturbot ole yhtään sen kummempia ajossa kuin dieselitkään" Paitsi dieselit tuottavat saman asian huomattavasti edullisemmin ;-)
Lämpenemisestä: Uusissa dieseleissä esim. C4.ssa on lämpökanavissa sähköllä toimivat vastukset, jotka antavat lämpöä melkein heti ajoon lähdettäessä, eli usko tai älä, ohjaamo lämpeää nopeammin kuin bensaversiossa, kokemusta on (1,6 vapari).
Melutaso: nojoo kyllä sen alle 30 nopeuksissa kuulee tuon dieselin äänen, mutta ei enää sen jälkeen missään nopeuksissa, bensavehkeissä motarinopeuksissa tuppaa olemaan toisin. - sinä vit-
tuun karvanoppapelle, tämä on aikuisten palsta!
- peilistä
itseäsi nolata kirjoitti:
Ei yksi arvostelu kesää tee, kyllä dieseleistäkin löytyy esityksiä, joita moititaan alaväännön puuttesta. Sattuu muuten niin hauskasti, että juurikin se sinun hehkuttamasi Saabin = Fiatin 150 hv DSL-kone on saanut Tekniikan Maailmalta moitteita *alaväännön puutteesta*, "potkua löytyy vasta selvästi yli 2000 rpm". Todellinen vika lienee kuitenkin turboviive eli pienillä vaihteilla repäistäessä auto ehtii jo kiihtyä = kierrokset nousta reippaasti ennen kuin ahtopaine nousee -> näyttää siltä, kuin turbo alkaisi ahtaa vasta yli 2000 rpm. Isoilla vaihteilla kyllä huomaa, että turbo puhaltaa myös alle 2000 rpm.
> Tuossa parissa 1,6 THP maksaa 23690E ja 1,6 HDI 22190E eli diesel puolitoista tonnia halvempi.
Bensavehkeessä on
- vähän kattavampi varustelu
- 6 vs. 5 vaihdetta
- reilusti parempi suorituskyky
Arvot bensa/ 110 hv diesel
Teho 150/110 hv
0-100 8,4/11,2 s
Vääntö 240/260 Nm 1400/1750 rpm
...no huppista, bensakoneessa on muutama % vähemmän vääntöä (minkä lyhyemmät välitykset enemmän kuin kompensoi) ja ALEMPANA = parempi ohituskiihtyvyys.
Parempi vertailukohta olisi siis 2,0 l 140 hv diesel, mikä maksaa 24590 eli 900 bensaturboa enemmän.
Taisi dieselpelle taas kerran ampua itseään jalkaan.Tuolta löytyi noista PSA.n koneista pientä vertailua...pisteet näytti menevän dieselille...
http://www.iltalehti.fi/autot/200805227652951_at.shtml
>Koeajossamme oli kaksi moottoriversiota: bensiinimoottori THP150 ja diesel HDI 110 FAP. Vääntöä löytyi molemmista moottoreista riittävästi. Erityisesti dieselillä meno tuntui vaivattomalta mutkaisilla vuoristoteillä. Ei tarvinnut paljon vaihteita vaihdella. - jauhaa, jauhaa
eväät kirjoitti:
Täytyy nyt taas sanoa tähän että kukahan antaa hyvän kuvan itsestään, fiksuudestaan ja käyttäytymisestään? Bensauskovaiselta kun loppuu eväät niin mennään solvauksiin...ei todellakaan kerro hyvää sinun sivistasostasi / koulutuspohjastasi saati elämän kokemuksestasi.
Käyhän nyt ensi ajelemassa noita eri vaihtoehtoja niin voi ajatuksesi muuttua...tosin sitä et tule koskaan tunnustamaan.
Mutta asiaan...
>Eivät pienet ja kovilla litratehoilla varustetut dieselit ole yhtään sen kummempia ajossa kuin bensaturbotkaan<
Noniin päästiin sopuun... eli kääntäen: "eivät bensaturbot ole yhtään sen kummempia ajossa kuin dieselitkään" Paitsi dieselit tuottavat saman asian huomattavasti edullisemmin ;-)
Lämpenemisestä: Uusissa dieseleissä esim. C4.ssa on lämpökanavissa sähköllä toimivat vastukset, jotka antavat lämpöä melkein heti ajoon lähdettäessä, eli usko tai älä, ohjaamo lämpeää nopeammin kuin bensaversiossa, kokemusta on (1,6 vapari).
Melutaso: nojoo kyllä sen alle 30 nopeuksissa kuulee tuon dieselin äänen, mutta ei enää sen jälkeen missään nopeuksissa, bensavehkeissä motarinopeuksissa tuppaa olemaan toisin.> Noniin päästiin sopuun... eli kääntäen: "eivät bensaturbot ole yhtään sen kummempia ajossa kuin dieselitkään" Paitsi dieselit tuottavat saman asian huomattavasti edullisemmin ;-)
Tätä olen koko ajan yrittänyt sanoa, hyvä että alkaa pikkuhiljaa menemään jakeluun: nykydieselien ajettavuus/ohituskiihtyvyys/alavääntö on ahtamisen ansiota. Kun pieneen bensakoneeseen laitetaan turbo, niin vekotin muuttuu suorituskyvyltään hyvinkin jonkun 1,6-2,0 dieselin kaltaiseksi.
...ja tämän pikkudieseliä vastaavan suorituskyvyn siis saa nykyään tonnin tai kaksi halvemmalla säästää käyttävoimaveron. -> Auton *omistaminen* on 500-1000 €/vuosi halvempaa. Tällä rahalla ostaa aika monta litraa bensaa, joten *keskimääräisellä* 18 tkm/vuosi ajomäärällä bensavehje tulee halvemmaksi, vaikka kulutukset olisivat tyyliin 5,2/7,5 l/100 km. - esimerkki?
jauhaa, jauhaa kirjoitti:
> Noniin päästiin sopuun... eli kääntäen: "eivät bensaturbot ole yhtään sen kummempia ajossa kuin dieselitkään" Paitsi dieselit tuottavat saman asian huomattavasti edullisemmin ;-)
Tätä olen koko ajan yrittänyt sanoa, hyvä että alkaa pikkuhiljaa menemään jakeluun: nykydieselien ajettavuus/ohituskiihtyvyys/alavääntö on ahtamisen ansiota. Kun pieneen bensakoneeseen laitetaan turbo, niin vekotin muuttuu suorituskyvyltään hyvinkin jonkun 1,6-2,0 dieselin kaltaiseksi.
...ja tämän pikkudieseliä vastaavan suorituskyvyn siis saa nykyään tonnin tai kaksi halvemmalla säästää käyttävoimaveron. -> Auton *omistaminen* on 500-1000 €/vuosi halvempaa. Tällä rahalla ostaa aika monta litraa bensaa, joten *keskimääräisellä* 18 tkm/vuosi ajomäärällä bensavehje tulee halvemmaksi, vaikka kulutukset olisivat tyyliin 5,2/7,5 l/100 km.>...ja tämän pikkudieseliä vastaavan suorituskyvyn siis saa nykyään tonnin tai kaksi halvemmalla<
Jaaha, esitä samankokoinen bensaturbo ja dieselturbo missä dieselversio on kalliimpi? taitaa nyt kumminkin olla toisin päin.
Mä katsastin fiiatin ,citikan ja peson, kaikissa bensaturbo kalliimpi. selvästikään kirjoitti:
Hohhoijaa. Pistetään vastakkain 300 Nm diesel ja 200 Nm bensakone.
Dieselin max. teho irtoaa n. 4000 rpm kohdalla, bensalla taas jossain 5500 kieppeillä. Max väännöt taas n. 2000 / 3000 rpm.
Molemmissa autoissa välityssuhteet on valittu niin, että huippunopeudella, esim. 200 km/h, moottorit kiertävät max. tehon kierrosluvulla.
Joten, esim. 100 km/h ajettaessa (suurimmalla vaihteella) dsl kiertää 0,5*4000 = 2000 rpm ja bensakone 0,5*5500 = 2750 rpm. Eli molemmat tarjoilevat likimain max. vääntöään.
Entäs läntättäessa talla tiskiin? Diesel kiihtyy paremmin, kun vääntöä on 100 Nm enemmän? Ei aivan, koska bensakoneessa on 37,5 % tiheämpi välitys, jonka ansiosta pyörille menee lähes yhtä paljon vääntöä. Tässä tapauksessa bensakone pärjää yhtä hyvin kuin 1,375x190 Nm (koska alle max. väännön kierrosluvun) = 260 Nm vääntöä tarjoileva diesel eli välityssuhteet huomioituna eroa onkin 13 % eikä 33 %, kuten älyltään vajavaiset dieselpellet kuvittelevat.
Ja sitten kun soppaan lisätään sellainen fakta, että 200-240 Nm irtoaa jo 1,4 litraisesta bensakoneesta, kun siihen lisätään ahdin, kuten siinä nokivasarassakin on....Tuossa 100 km/h nopeudessa diesel tarjoaa tehoa
300 Nm*2*pii*(2000/60) 1/s = 62 831,9 W = 63 kW
Samassa nopeudessa bensamoottori tarjoaa
200 Nm*2*pii*(2750/60) 1/s = 57 595,9 W = 58 kW
Eli voisin väittää että bensamoottori kiihtyy huonommin tuossa nopeudessa, koska se antaa vähemmän tehoa.acid_rain kirjoitti:
Tuossa 100 km/h nopeudessa diesel tarjoaa tehoa
300 Nm*2*pii*(2000/60) 1/s = 62 831,9 W = 63 kW
Samassa nopeudessa bensamoottori tarjoaa
200 Nm*2*pii*(2750/60) 1/s = 57 595,9 W = 58 kW
Eli voisin väittää että bensamoottori kiihtyy huonommin tuossa nopeudessa, koska se antaa vähemmän tehoa.koska F=ma, niin a=F/m. Eli kiihtyyvyys riippuu autoa eteenpäinvievästä voimasta ja auton massasta. Käytännössä tuossa nopeudessa myös ilmanvastuskertoimestakin. Eteenpäin vievä voima tulee sitten välityssuhteitten kautta, myös renkaiden koko vaikuttaa jonkin verran.
- olla...
Saabi kuollut ja kuopattu kirjoitti:
Ja taas dieselpelle tarjoaa sitä samaa, aikansa elänyttä Saabin bensatuhnua, jonka suoritusarvot ovat lähempänä nykyaikaisten vapaastihengittävien, esim. Opel 1,8 l 140 hv, kuin modernien turbokoneiden arvoja.
Mutta löytyykö vastusta saman koko & hintaluokan eli 1,3-1,6 l dieseleistä?
Vai kaivetaanko, tasapuolisuuden vuoksi, myös dieselin osalta vertailupariksi jokin 10-15 vuoden takaista tekniikka edustava kone?tyhmä, sillä saabissa tuo 1,8L turbomoottori on opelin moottori ei saabin oma!
- BMW:n kuljettaja
Saabin turbo kirjoitti:
>Saab 9-3 1.8 T 150 hv:
> Ohituskiihtyvyys, käsivalintainen vaihteisto
60-100 km/h IV-vaihteella 10,0 s
Ja sitten kun otetaan vähän vertailupohjaa muiden valmistajien esityksistä:
Audi A4 1,8T: 60-100 8,0/10,4 s IV/V-vaihteella
Audi A4 1,9TDI: 7,6/11,5 s
Niin nähdään, ettei tuo Saabi ole juuri vapaastihengittävää kummempi.Hieman yksinkertaista verrata vain mootorin antamaa vääntöä ja tehoa.
Auton kiihtyvyyteen ja huippunopeuteen vaikuttavat mm. sen teho/paino suhde ja kokonaisvälitykset sekä ilman- ja vierintävastukset.
Jos kahden auton kaikki muuttujat ovat samanlaisia, niin silloin autojen kiihtyvyys ja huippunopeudet ovat samoja. Käytetävällä polttoaineella ei ole merkitystä. Tietysti dieselmoottorin hyötysuhde on toimintaperiaatteesta johtuen parempi. Samasta määrästä energiaa (ei polttoainetta) saadaan enemmän tehoa ulos.
Yleensä dieselmoottorilla varustetut autot välitetään "pidemmillä" välityksillä ahdetun moottorin parempien vääntöominaisuuksien ja usein myös polttoaineen säästön vuoksi.
Jokainen voi äänestää omalla kukkarollaan ostamalla juuri sellaisen auton kuin haluaa. Minulla on nykyään ahdettu diesel-farmari eikä se pärjää suorituskyvyssä entiselle M3:lleni.
(330d) 180 (245)/4.000, 520/1.750-3.000 kg/hv 6,8 (2,999 cc)
(M3) 309 (420) / 8 300, 400 / 3 900, kg/ hv 3,76 (3,999 cc) - Totakii
Saabissa kirjoitti:
No huhhuh, aina mä meen samaan lankaan. Saabin 1,8T onkin siis 2,0 l bensaturbo, jonka teho & kulutus ovat 1,8-2,0 l vaparin ja vääntö sama (240 Nm) kuin volkkarin kaksoisahdetussa 1,4 l koneessa, mutta vähän isommilla kierroksilla ;-D
Ilmankos se vetää dieselpellejä puoleensa kuin kakka kärpäsiä.joskus aikanaan yritti myös Stockmann auto laittoi Sierraan 1.3 litraseen hiustenkuivaajan ja kyllä meni, ei vaan kestänny ... Hakkas mennen tullen kaikki koppiaiset merkiä katsomatta, niinkauan kun meni. sit taas ei.menny
- reiska`
selvästikään kirjoitti:
Hohhoijaa. Pistetään vastakkain 300 Nm diesel ja 200 Nm bensakone.
Dieselin max. teho irtoaa n. 4000 rpm kohdalla, bensalla taas jossain 5500 kieppeillä. Max väännöt taas n. 2000 / 3000 rpm.
Molemmissa autoissa välityssuhteet on valittu niin, että huippunopeudella, esim. 200 km/h, moottorit kiertävät max. tehon kierrosluvulla.
Joten, esim. 100 km/h ajettaessa (suurimmalla vaihteella) dsl kiertää 0,5*4000 = 2000 rpm ja bensakone 0,5*5500 = 2750 rpm. Eli molemmat tarjoilevat likimain max. vääntöään.
Entäs läntättäessa talla tiskiin? Diesel kiihtyy paremmin, kun vääntöä on 100 Nm enemmän? Ei aivan, koska bensakoneessa on 37,5 % tiheämpi välitys, jonka ansiosta pyörille menee lähes yhtä paljon vääntöä. Tässä tapauksessa bensakone pärjää yhtä hyvin kuin 1,375x190 Nm (koska alle max. väännön kierrosluvun) = 260 Nm vääntöä tarjoileva diesel eli välityssuhteet huomioituna eroa onkin 13 % eikä 33 %, kuten älyltään vajavaiset dieselpellet kuvittelevat.
Ja sitten kun soppaan lisätään sellainen fakta, että 200-240 Nm irtoaa jo 1,4 litraisesta bensakoneesta, kun siihen lisätään ahdin, kuten siinä nokivasarassakin on....diisselissä vaan polttoainekulutus 5l, kun taas bensamyllyssä 7-10l, jos oikee sitä olematonta vääntöä haetaan.
- Kiihtyvyys 100 km/h
selvästikään kirjoitti:
Hohhoijaa. Pistetään vastakkain 300 Nm diesel ja 200 Nm bensakone.
Dieselin max. teho irtoaa n. 4000 rpm kohdalla, bensalla taas jossain 5500 kieppeillä. Max väännöt taas n. 2000 / 3000 rpm.
Molemmissa autoissa välityssuhteet on valittu niin, että huippunopeudella, esim. 200 km/h, moottorit kiertävät max. tehon kierrosluvulla.
Joten, esim. 100 km/h ajettaessa (suurimmalla vaihteella) dsl kiertää 0,5*4000 = 2000 rpm ja bensakone 0,5*5500 = 2750 rpm. Eli molemmat tarjoilevat likimain max. vääntöään.
Entäs läntättäessa talla tiskiin? Diesel kiihtyy paremmin, kun vääntöä on 100 Nm enemmän? Ei aivan, koska bensakoneessa on 37,5 % tiheämpi välitys, jonka ansiosta pyörille menee lähes yhtä paljon vääntöä. Tässä tapauksessa bensakone pärjää yhtä hyvin kuin 1,375x190 Nm (koska alle max. väännön kierrosluvun) = 260 Nm vääntöä tarjoileva diesel eli välityssuhteet huomioituna eroa onkin 13 % eikä 33 %, kuten älyltään vajavaiset dieselpellet kuvittelevat.
Ja sitten kun soppaan lisätään sellainen fakta, että 200-240 Nm irtoaa jo 1,4 litraisesta bensakoneesta, kun siihen lisätään ahdin, kuten siinä nokivasarassakin on....Oleellista käytännön liikenteessä ei ole se, mikä on ohituskiihtyvyys alkunopeuden ollessa 100 km/h - tällöinhän ollaan motarilla ja ohitustilanne on aivan toinen kuin normimaantiellä.
Joku 70 km/h => 100 km/h kiihtyvyys on se, mitä useiten tarvitaan.
Nykyinen 1.6 diesel antaa tuossa aivan toisenlaisen kiihtyvyyden kuin entinen 2.0l bensavapari. Sama maksimivääntö on käytössä koko ohituksen ajan. - reiska`
dieselpellelle kirjoitti:
Kovasti tykkää dieselpelle tyrkyttää vertailupariksi Saabia, jossa on suht. moderni Fiatin valmistama turbodiesel sekä ties kenen valmistama 1,8 l bensaturbo, joka ei liikuta autoa juuri sen kummemmin kuin moderni 1,8 l vapari.
Vaan jos otetaan myös bensakone samalta valmistajalta kuin diesel, niin löytyy samat 150 hv jo 1,4 l myllystä. Ja silloin on diesel se, joka jää katselemaan perävaloja, koska sama auto on tuolla 150 hv bensakoneella varustettuna liki 100 kg kevyempi kuin 150 hv dieselillä.Juu, ei tajua keskustelun aloittajan ny voimalaskelmia, ja tekniikkaa autossa. Voi bensa-auto pienillä nopeuksilla
- reiska`
selvästikään kirjoitti:
Hohhoijaa. Pistetään vastakkain 300 Nm diesel ja 200 Nm bensakone.
Dieselin max. teho irtoaa n. 4000 rpm kohdalla, bensalla taas jossain 5500 kieppeillä. Max väännöt taas n. 2000 / 3000 rpm.
Molemmissa autoissa välityssuhteet on valittu niin, että huippunopeudella, esim. 200 km/h, moottorit kiertävät max. tehon kierrosluvulla.
Joten, esim. 100 km/h ajettaessa (suurimmalla vaihteella) dsl kiertää 0,5*4000 = 2000 rpm ja bensakone 0,5*5500 = 2750 rpm. Eli molemmat tarjoilevat likimain max. vääntöään.
Entäs läntättäessa talla tiskiin? Diesel kiihtyy paremmin, kun vääntöä on 100 Nm enemmän? Ei aivan, koska bensakoneessa on 37,5 % tiheämpi välitys, jonka ansiosta pyörille menee lähes yhtä paljon vääntöä. Tässä tapauksessa bensakone pärjää yhtä hyvin kuin 1,375x190 Nm (koska alle max. väännön kierrosluvun) = 260 Nm vääntöä tarjoileva diesel eli välityssuhteet huomioituna eroa onkin 13 % eikä 33 %, kuten älyltään vajavaiset dieselpellet kuvittelevat.
Ja sitten kun soppaan lisätään sellainen fakta, että 200-240 Nm irtoaa jo 1,4 litraisesta bensakoneesta, kun siihen lisätään ahdin, kuten siinä nokivasarassakin on....Tylsä veitsi hei! Noi laskelmasi ei kerro mitään, ja vastaus niissä väärä. Mieti asiaa niin, että lasket tehot (kW) tietyillä kierroksilla. Etsi tehonlaskukaava. Silloin selkenee, miten diisselissä on 2000-4000rpm välillä rajusti voimaa enempi käytössä. Ja moottorikoko ei ratkaise, kun eri polttoaineet ja aivan eri tekniikka moottorissa. Vaikka 2.0dsl ja 1.4 bensaturbo, polttoainekulutusetu on dsl eduksi ainakin 30% . Puhumattakaan joku 1.4 turbomoottori ei kestä mitään, ja hankintahinta vielä kalliimpia.
- reiska`
dieselpellelle kirjoitti:
Kovasti tykkää dieselpelle tyrkyttää vertailupariksi Saabia, jossa on suht. moderni Fiatin valmistama turbodiesel sekä ties kenen valmistama 1,8 l bensaturbo, joka ei liikuta autoa juuri sen kummemmin kuin moderni 1,8 l vapari.
Vaan jos otetaan myös bensakone samalta valmistajalta kuin diesel, niin löytyy samat 150 hv jo 1,4 l myllystä. Ja silloin on diesel se, joka jää katselemaan perävaloja, koska sama auto on tuolla 150 hv bensakoneella varustettuna liki 100 kg kevyempi kuin 150 hv dieselillä."koska sama auto on 100kg kevyempi", ei asia aivan noin yksinkertainen ole. Mutta opiskele lisää, vielä opit sinäkin nuo jutut.
- bensatuhnu
pakko jaksaaa kirjoitti:
No sehän on selvä, että ne omat valinnat ovat aina ainoita ja oikeita.
Mutta puhtaalta pöydältä (ilman jo kankkulan kaivoon heitettyjä kymppitonneja) aloittavalle ei enää oikein dieselpellen vakuuttelut mahtavasti paremmista ominaisuuksista pure.
...kun et vieläkään ole löytänyt niitä esimerkkejä, joissa diesel pieksee modernin bensaturbon missään muussa kuin kilometrikulutuksessa. Ja tuosta pienemmästä kulutuksesta sitten maksetaan kalliimman hankintahinnan, hitaamman lämpenemisen ja dieselveron muodossa, joten touhussa ei ole mitään järkeä alle 30 tkm vuodessa ajavalle.Vakuuttelut on aiheellisia. Diisseliä kuluu 3l vähemmän vaihtelevassa ajossa, moottori kestää satoja tuhansia, talviolot ei ole ongelma, webastot jo vakiovarusteena nykydiisselissä. Turbobensat lähes saman hintasia, moottorit yliviritettyjä, ei kestä, vikoja paljon. Kulutus kaupungissa lähes 10l pienimmissäkin autoissa. Kyllä aika on nyt diisselin.
- The Rat
Sanot siis, että bensakoneessa on enemmän heppoja? No, näinhän se usein on.
Mutta siitä huolimatta diesel tuppaa kiihtymään paremmin. Siis käytännössä. Radalla bensa taas yleensä pärjää paremmin.
Miksiköhän näin on? No, yhden vastauksen saa, kun vilkaisee vääntökäyrän muotoa. Bensan käyrä nousee yleensä kaarevasti sinne huippuunsa, jotka ovat jossain 5000 kierroksen paikkeilla normikoneilla. Dieselillä taas vääntökäyrä nousee jyrkästi saavuttaen huippunsa jo jossain 2000 kierroksen paikkeilla ja säilyttäen sen jonnekin 4000 kierrokseen asti.
Käytännössä siis dieselillä on käytössää huippuvääntö 3/4 käytettävissä olevasta kierrosalueesta, vastaan bensan 1/4.
Ja tuo näkyy siinä ohituskiihtyvyydessä.- 90% maksimista käytössä
Nykyisissä ahtamattomissa bensakoneissa vähintään 90% maksimiväännöstä on melko laajalla alueella käytössä.
Tyypillistä ahtamattomalle nykyaikaiselle bensakonelle on:
1) Vähintään 90% maksimiväännöstä on käytössä alueella 2500-5000rpm
2) Maksimivääntö on keskimäärin 4000 rpm kohdalla.
Näin siis tavanomaisissa perhe- ja pikkuautoissa.
Ahdetuissa moottoreissa 100% väännöstä on käytössä laajalla alueella.
Ahdettu samantehoinen ja -painoinen auto kiihtyy selvästi paremmin, kuin ahtamaton versio. Tämän jokainen voi todeta autolehtien suorituskykymittauksista. - The Rat
90% maksimista käytössä kirjoitti:
Nykyisissä ahtamattomissa bensakoneissa vähintään 90% maksimiväännöstä on melko laajalla alueella käytössä.
Tyypillistä ahtamattomalle nykyaikaiselle bensakonelle on:
1) Vähintään 90% maksimiväännöstä on käytössä alueella 2500-5000rpm
2) Maksimivääntö on keskimäärin 4000 rpm kohdalla.
Näin siis tavanomaisissa perhe- ja pikkuautoissa.
Ahdetuissa moottoreissa 100% väännöstä on käytössä laajalla alueella.
Ahdettu samantehoinen ja -painoinen auto kiihtyy selvästi paremmin, kuin ahtamaton versio. Tämän jokainen voi todeta autolehtien suorituskykymittauksista.Kuulostaa yllättävän tasaiselta vääntökäyrältä bensavaparille. Löytyisikö jostain kuvaa tuon tueksi? Tiedän, että niitä on hankala netistä löytää, mutta jos sattuu osumaan silmiin...
Oman dieselin ongelma on olematon vääntö tyhjäkäyntikierroksilla - varsinkin kylmänä. Siinä 800 rpm:n pintaan siis. Parikin tuttavaa on saanut auton sammumaan liikkeellelähdössä... Sen jälkeen kyllä vääntöä löytyy. :) - käppyröitä
The Rat kirjoitti:
Kuulostaa yllättävän tasaiselta vääntökäyrältä bensavaparille. Löytyisikö jostain kuvaa tuon tueksi? Tiedän, että niitä on hankala netistä löytää, mutta jos sattuu osumaan silmiin...
Oman dieselin ongelma on olematon vääntö tyhjäkäyntikierroksilla - varsinkin kylmänä. Siinä 800 rpm:n pintaan siis. Parikin tuttavaa on saanut auton sammumaan liikkeellelähdössä... Sen jälkeen kyllä vääntöä löytyy. :)Toyota Corolla 2004
http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=10
Itellä on bensaturbo, vapariin en enään mielelläni vaihtais. - kuten
käppyröitä kirjoitti:
Toyota Corolla 2004
http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=10
Itellä on bensaturbo, vapariin en enään mielelläni vaihtais.käppyrästäkin voidaan todeta on vääntö tasaisen alhainen koko ajan!
- Pekka-
kuten kirjoitti:
käppyrästäkin voidaan todeta on vääntö tasaisen alhainen koko ajan!
Tuossa nykyaikainen bensa:
http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=647
Ja diesel:
http://www.motiontrends.com/2007/m10/BMW/120d_engine_performance.shtml
Aikas mukavia pelejä molemmat, ja automaattina ei tarvitse kierrosalueista tai alas vaihtamisesta tehoa tarvittaessa huolehtia.
Molempi hyvä. Makuasia, kumpikin kelpaa vaikka nyt ajelen dieselillä.
- Riisselimies
Laskekaas nyt vielä se kulutettu polttoaine esim 100km matkalle vaikka asuntovaunun vedossa. siitä polttoaineestahan se voima tulee.. Annetaan sille Bensa-autolle sama määrä Bensaa kun mitä Diesel tarvitsee as-vaunun vedossa. (voi jäädä vaunu vetämättä) tämä kulutusero syntyy juuri väännöstä.
- jos kehtaat
Laskes itse enstex 400 €/vuosi veroa ja esim. 2000 € kalliimman hankintahinnan vaikutus rahoituskuluihin esim. 5 vuoden laina-ajalla.
Satasella/kk ostaa jo aika paljon bensaa = ei ole mitään mieltä nokivasarassa tavallisella pulliaisella, joka ei aja päälle 30 tkm vuodessa tahi vedä vessaa. - D vai B
jos kehtaat kirjoitti:
Laskes itse enstex 400 €/vuosi veroa ja esim. 2000 € kalliimman hankintahinnan vaikutus rahoituskuluihin esim. 5 vuoden laina-ajalla.
Satasella/kk ostaa jo aika paljon bensaa = ei ole mitään mieltä nokivasarassa tavallisella pulliaisella, joka ei aja päälle 30 tkm vuodessa tahi vedä vessaa.turha vedota mihinkään käyttömaksuihin kun Bensavehkeen ylläpito/polttoaine kustannukset ovat mitä ovat.Ei tulisi mieleenkään laitaa Bensakonetta vaunun vetoon.
- ggggrrrrr
D vai B kirjoitti:
turha vedota mihinkään käyttömaksuihin kun Bensavehkeen ylläpito/polttoaine kustannukset ovat mitä ovat.Ei tulisi mieleenkään laitaa Bensakonetta vaunun vetoon.
"Ei tulisi mieleenkään laitaa Bensakonetta vaunun vetoon."
---
Ei tulisi mieleenkään ostaa vaunua. - 1+12
ggggrrrrr kirjoitti:
"Ei tulisi mieleenkään laitaa Bensakonetta vaunun vetoon."
---
Ei tulisi mieleenkään ostaa vaunua.Kyllä tuollainen nakkikioskin hinaaminen on viimeinen asia mitä täysjärkinen ihminen tekee. On varmaan kivaa viettää lomaansa kun liikennevaloissa on koko ajan joku tilaamassa isoa räpsää parilla nahka-zeppeliinillä ja puolen litran maitoa.
- ripulix`
jos kehtaat kirjoitti:
Laskes itse enstex 400 €/vuosi veroa ja esim. 2000 € kalliimman hankintahinnan vaikutus rahoituskuluihin esim. 5 vuoden laina-ajalla.
Satasella/kk ostaa jo aika paljon bensaa = ei ole mitään mieltä nokivasarassa tavallisella pulliaisella, joka ei aja päälle 30 tkm vuodessa tahi vedä vessaa.Jos diisselivero 450e, niin n.12000km ajolla/vuosi hinta on kuitattu. Keskikulutus laskettuna, diisseli 6l ja bensa 7.5. Ja joka voi olla lyhyen matkan ajajalle ja kaupunkiajajalle olla isompikin bensalla, diisselissä ei ero ole iso. Litrahinta ero on 22senttiä - 30 senttiä .
- totta.
Vaihdoin viime vuonna Alfan 2.5V6:n saman valmistajan 200 heppaiseen dieseliin. En muista bensa-Alfan vääntölukuja, mutta vaikka siinä oli hevosiakin seitsemän yksikköä vähemmän, niin kulku oli kyllä paljon raikkaampaa ja vetoa riitti koko kierrosalueella. Tottakai 159 on aika lailla 156:sta painavampikin, mutta kyllä tuollainen "iso" bensakone pärjää vertailussa tehokkaampienkin dieseleiden kanssa.
Tai no kulutus oli siinä keskimäärin 11 litraa/satanen...JTDm vie vähän vähemmän...- ripulix
pyolta vähemmän, ja tosiasiassa diisselissä on voimaaki enempi käytössä, kuka osaa vaan ajaa.
- vastine
Esittäkääs bensauskovaiset vastinetta tälle sarjatuotanto-autolle, samoilla kulutuslukemilla.
Moottori: 2,2 -litrainen turbodiesel; teho 204 hv (4.200 rpm), vääntö 500 Nm (1.600 - 1.800 rpm). 6-portainen käsivaihteisto. Takaveto.
Kiihtyvyys: 7,0 s.
Huippunopeus: 250 km/h.
Kulutus (valmistajan ilmoitus/koeajo): 5,2/5,8 l.
CO2-päästöt: 138 g/km.
http://www.iltasanomat.fi/autot/1634258- Tuo MB maksaakin 50 te
Mitä väliä pienellä kulutuksella on, jos auto maksaa 50 tuhatta euroa.
Ajattelitko että se tulee edulliseksi pitkässä juoksussa, vai ajattelitko ympäristöä? Onhan se kauan tunnettu tosiasia että diesel kuluttaa vähemmän. - vain 6,7 litraa satasella
Porschen 911 Carrera PDK:lla on päästy erittäin pieniin kulutuslukemiin. Saksalainen entinen kilpakuljettaja ja TV-toimittaja Klaus Niedzwiedz ajoi 345 hevosvoimaisella 911 Carrera PDK:lla tasan 400 mailia (648 km) yleisillä teillä vain 6,7 litran kulutuksella.
Tulos on erittäin alhainen ja se alittaa reippaasti EU:n Euro 5 standardin mukaisen yhdistetyn kulutuksen, 9,8 litraa.
Reitistä 190 km ajettiin maaseututeillä, 30 km kaupunkiliikenteessä ja loppumatka päästeltiin saksalaisella Autobahnalla. Auton tankin täytti ennen ja jälkeen testiajon saksalaisen DEKRA Car Inspection Authorityn lisenssoima tarkastaja, joka samalla sinetöi sekä tankin korkin että auton moottoritilan.
Liikenneolosuhteet olivat normaalit, pieniä kuurosateita pisaroi silloin tällöin. Kuljettaja pyrki ajettaessa pitämään moottorin kierrosluvun välillä 1800-2000 kierrosta minuutissa ja ylläpiti noin 90-130 km/t nopeutta. Testin keskinopeudeksi tuli 84 km/t. - eri juttu.
vain 6,7 litraa satasella kirjoitti:
Porschen 911 Carrera PDK:lla on päästy erittäin pieniin kulutuslukemiin. Saksalainen entinen kilpakuljettaja ja TV-toimittaja Klaus Niedzwiedz ajoi 345 hevosvoimaisella 911 Carrera PDK:lla tasan 400 mailia (648 km) yleisillä teillä vain 6,7 litran kulutuksella.
Tulos on erittäin alhainen ja se alittaa reippaasti EU:n Euro 5 standardin mukaisen yhdistetyn kulutuksen, 9,8 litraa.
Reitistä 190 km ajettiin maaseututeillä, 30 km kaupunkiliikenteessä ja loppumatka päästeltiin saksalaisella Autobahnalla. Auton tankin täytti ennen ja jälkeen testiajon saksalaisen DEKRA Car Inspection Authorityn lisenssoima tarkastaja, joka samalla sinetöi sekä tankin korkin että auton moottoritilan.
Liikenneolosuhteet olivat normaalit, pieniä kuurosateita pisaroi silloin tällöin. Kuljettaja pyrki ajettaessa pitämään moottorin kierrosluvun välillä 1800-2000 kierrosta minuutissa ja ylläpiti noin 90-130 km/t nopeutta. Testin keskinopeudeksi tuli 84 km/t.Taloudellisuusajo erikseen...Lehden toimittajat tuskin yrittävät ajaa testatessaan taloudellisesti. Saattais tuolla mersulla päästä 3-alkuisiin lukemiin jos oiken yrittää...
- The Rat
Tuo MB maksaakin 50 te kirjoitti:
Mitä väliä pienellä kulutuksella on, jos auto maksaa 50 tuhatta euroa.
Ajattelitko että se tulee edulliseksi pitkässä juoksussa, vai ajattelitko ympäristöä? Onhan se kauan tunnettu tosiasia että diesel kuluttaa vähemmän.Sitä voisi kuvitella tyhmempi, että paljon aikaa ratissa viettävää kiinnostaisi autossa kaksi asiaa:
1) mukavuus
2) kulutus
"Vanhaan" hyvään aikaan dieseleiden huoltokulutkin tuppasivat olemaan bensaversioita matalammat (kiitos pidempien huoltovälien), mutta nykyään se ero taitaa olla tasoittunut, jopa toisin päin. Mutta onko sillä oikeastaan merkitystä? Jos huolto tapahtuu vaikka 30 000 kilometrin välein ja maksaa 100 euroa enemmän, tulee siitä sataselle 0,3 euroa hintaeroa. Kulutusero tuollaisessa ehkä 4 litraa satasella, joten säästöä sataselle tulee jotain reilut viisi euroa... Sitten kun vuodessa painaa vaikka 100 000, tulee säästöä 5000 euroa bensaan verrattuna, mistä pois... Okei. Laskin jotain väärin. Tuntuu liian isolta summalta. :) - kulutuksesta?
Eli ei löydy vastinetta...mutta montako 2,2 litran bensakonetta löytyy Suomessa myytävistä autoista noilla arvoilla jos ei välitetä kulutuksesta?
- vastakysymys
kulutuksesta? kirjoitti:
Eli ei löydy vastinetta...mutta montako 2,2 litran bensakonetta löytyy Suomessa myytävistä autoista noilla arvoilla jos ei välitetä kulutuksesta?
> mutta montako 2,2 litran bensakonetta löytyy Suomessa myytävistä autoista noilla arvoilla jos ei välitetä kulutuksesta?
Ai taas tää perinteinen dieselissä on enemmän vääntöä? Koistas, vääntöpelle, nyt painaa paksuun kalloosi, että autoa liikuttaa ne asvalttia hinkkaavat kumirinkulat, joille välittyvä vääntömomentti on moottorin vääntö X vaihteiston välityssuhde X perävälitys. Koska tuo ihmedieselkin tukehtuu yli 4500 rpm, pitää siinä olla paljon pitemmät välitykset kuin vastaavantehoisessa bensakoneessa, joka kiertää 6000 rpm asti tai ylikin. - se bensan
vastakysymys kirjoitti:
> mutta montako 2,2 litran bensakonetta löytyy Suomessa myytävistä autoista noilla arvoilla jos ei välitetä kulutuksesta?
Ai taas tää perinteinen dieselissä on enemmän vääntöä? Koistas, vääntöpelle, nyt painaa paksuun kalloosi, että autoa liikuttaa ne asvalttia hinkkaavat kumirinkulat, joille välittyvä vääntömomentti on moottorin vääntö X vaihteiston välityssuhde X perävälitys. Koska tuo ihmedieselkin tukehtuu yli 4500 rpm, pitää siinä olla paljon pitemmät välitykset kuin vastaavantehoisessa bensakoneessa, joka kiertää 6000 rpm asti tai ylikin.kulutus tuleekin kun ei jaksa kun huudattamalla...oikein päättelit.
- häpeäisin
se bensan kirjoitti:
kulutus tuleekin kun ei jaksa kun huudattamalla...oikein päättelit.
Just, yli 2 litran ahdetuissa bensakoneissahan ei ole yhtään vääntöä.
Tai, vaihtoehtoisesti, dieselpellen aivoihin tunkeutuneet nokihuikkaset ovat jo tehneet tehtävänsä....
Alkaa olla tämä ahdettu & mielellään iskutilavuudeltaan 1,9-2,2 l diesel vs. joku 1,6 l ahtamaton bensakone hieman kulunut vitsi. Etenkin, kun verrataan suoraan vääntömomentteja, huomioimatta, että yli 4000 rpm tukehtuva diesel vaatii pidemmät välitykset, mikä syö niille kumirinkuloille, jotka autoa kiskovat eteenpäin, menevää vääntöä. - itselleni
kulutuksesta? kirjoitti:
Eli ei löydy vastinetta...mutta montako 2,2 litran bensakonetta löytyy Suomessa myytävistä autoista noilla arvoilla jos ei välitetä kulutuksesta?
Näkyy olevan bensauskovaisen sivistys / käytöstavat vähän hakusessa...
Bensavehkeistä ehdottaisin esim. tätä:
http://www.iltalehti.fi/autot/200901238949169_au.shtml
295hp/6500rpm, 366nm/3500rpm.
Ihan hyvä bensavehkeeksi, mutta sopisiko tämä kone tuohon Mersuun, tai Mesen kone tähän mitsuun, sanoisin kumpaankin että ei.
Joten tämänlainen väittely on TURHAA! - ripulix
vastakysymys kirjoitti:
> mutta montako 2,2 litran bensakonetta löytyy Suomessa myytävistä autoista noilla arvoilla jos ei välitetä kulutuksesta?
Ai taas tää perinteinen dieselissä on enemmän vääntöä? Koistas, vääntöpelle, nyt painaa paksuun kalloosi, että autoa liikuttaa ne asvalttia hinkkaavat kumirinkulat, joille välittyvä vääntömomentti on moottorin vääntö X vaihteiston välityssuhde X perävälitys. Koska tuo ihmedieselkin tukehtuu yli 4500 rpm, pitää siinä olla paljon pitemmät välitykset kuin vastaavantehoisessa bensakoneessa, joka kiertää 6000 rpm asti tai ylikin.Poikaparalle ei pikkukalloon sovi, että vinguttaa pikku bensatuhnuaan kuin moottorisahaa, kun on tekniikka keksitty, joka vääntää vähemmällä. Ja isoin asia tuossa on, että kulutus on puolta pienempi, kun oikei rasitetaan näitä koneita, diisselin eduksi.
Ja jos esim. ohitetellaan ylämäkeen, porukkaa kyydissä autossa, bensa ajopeliä saa vinguttaa kiekkamittari punaselle, jotta ohi päästään. Mutta diisselillä pieni painallus polkimesta, ohi ollaan. Ja kulutus taas oli puolta pienempi jälkimmäisessä. - reiska`
itselleni kirjoitti:
Näkyy olevan bensauskovaisen sivistys / käytöstavat vähän hakusessa...
Bensavehkeistä ehdottaisin esim. tätä:
http://www.iltalehti.fi/autot/200901238949169_au.shtml
295hp/6500rpm, 366nm/3500rpm.
Ihan hyvä bensavehkeeksi, mutta sopisiko tämä kone tuohon Mersuun, tai Mesen kone tähän mitsuun, sanoisin kumpaankin että ei.
Joten tämänlainen väittely on TURHAA!Kenenkää talous ei kestä ralliautoilla ajella normitiellä. Eikä tarvista ajellakkaa, kierrosmittari punaisella joka risteyksessä, jotta liikkeelle lähtee laatikko.
- tttkb
vain 6,7 litraa satasella kirjoitti:
Porschen 911 Carrera PDK:lla on päästy erittäin pieniin kulutuslukemiin. Saksalainen entinen kilpakuljettaja ja TV-toimittaja Klaus Niedzwiedz ajoi 345 hevosvoimaisella 911 Carrera PDK:lla tasan 400 mailia (648 km) yleisillä teillä vain 6,7 litran kulutuksella.
Tulos on erittäin alhainen ja se alittaa reippaasti EU:n Euro 5 standardin mukaisen yhdistetyn kulutuksen, 9,8 litraa.
Reitistä 190 km ajettiin maaseututeillä, 30 km kaupunkiliikenteessä ja loppumatka päästeltiin saksalaisella Autobahnalla. Auton tankin täytti ennen ja jälkeen testiajon saksalaisen DEKRA Car Inspection Authorityn lisenssoima tarkastaja, joka samalla sinetöi sekä tankin korkin että auton moottoritilan.
Liikenneolosuhteet olivat normaalit, pieniä kuurosateita pisaroi silloin tällöin. Kuljettaja pyrki ajettaessa pitämään moottorin kierrosluvun välillä 1800-2000 kierrosta minuutissa ja ylläpiti noin 90-130 km/t nopeutta. Testin keskinopeudeksi tuli 84 km/t.Kuka vertaa yhdistettyä kulutusta (kaupunki maantie, 50/50) maantieajon kulutukseen. Sen takia maantiekulutus ilmoitetaan erikseen.
- Jokaiselle
Autoa puskee eteenpäin ja kiihdyttää *vetävillä pyörillä* vaikuttava vääntömomentti.
Moottorin teho- ja vääntömomenttiarvot ilmoitetaan kampiakselilta mitattuina. Autoa liikuttavaan momenttiin vaikuttavat moottorin perässä olevat vaihteisto ja vetopyörästö.
Tavallisenpulskean perheauton moottorissa on tehoa noin 100 kW. Jos kyseessä on bensamoottori, on suurin vääntömomentti luokkaa 200 Nm ja jos kyseessä on dieselmoottori, on lukema noin 300 Nm.
Suurin teho löytyy bensakoneesta 6000 kierroksen ja dieselistä 4000 kierroksen tuntumasta (minuutissa).
Kumpikin kulkee suurimmalla vaihteella suurimman tehon käyntinopeudella suunnilleen samat 200 km/h.
Tämä selittyy sillä, että dieselmoottorin jatkeena olevan vaihteiston/vetopyörästön välityssuhde on saman verran harvempi kuin suurimman tehon käyntinopeuksilla on eroa, siis 1,5-kertainen.
Bensamoottorin heikompi vääntö kompensoituu tihemmällä välityksellä. Ratkaiseva, vetäviltä pyöriltä mitattava, kulkuvastuksen voittamiseen tarvittava ja autoa kiihdyttävä vääntömomentti on osapuilleen sama.
Suunnilleen samoissa ovat samantehoisilla bensa- ja dieselmoottoreilla saavutettavat kiihtyvyydetkin. Saattaa olla, että bensamoottori spurttaa 0–100 km/h karvan verran nopeammin, mutta diesel on vastaavasti vähän nopeampi ohituskiihtyvyyksissä 60–100 km/h tai 80–120 km/h. Riippuu oleellisesti vääntömomenttikäyrän tasaisuudesta käytettävällä käyntinopeusalueella.
Itselläni on bensaa polttava tupla-ahdettu värkki, joka kehittää parhaimmillaan 118 kW ja 240 Nm. Riittää antamaan minulle rivakat kyydit ja vaivattomat rekkojen ohitukset. Jos joku näyttää minulle dieselillään perävaloja, tehköön sen mielisuosiolla!- ripulix`
Sepä se , poikaparka! osaatkos kepittää (=vaihtaa vaihdetta) autollas, että on aina tuo 6000r/min kierroksia, ja löytyykö vaihteista sopivaa kokoa, joka vastais vauhtia ja koneen kierroksia. Ja mite se sun moottorisahas kestää pitkään, ku aina naukuu punasella kierrokset niiku moottorisahassa. Ja miten tilis riittää ostella bensaa moottorisahaas, ku kulutus 6000R/min on jotai 15 litraa sataselle. Diisselillä ajelisit 6 litralla.
- Perstuntumalla jo tunnet
Kyllä tuossa parissa ainakin diesel on väkivahva verrattuna bensakoneeseen.
- aatoksissasi
Jaahas, aivoilla ajattelit ja istuskelitkin niiden päällä.
Eli taas tää tavallinen AHDETTU diesel vs. ahtamaton bensakone.
Paas koittaen ensikerralla 1,3 l diesel vs. 1,4 l bensaturbo.
- mutta mutta
Auton kiihtyvyyteen vaikuttaa renkaille välittyvä vääntömomentti. (massa, ilmanvastus, sutiminen ym. poistetaan laskuista.)
Renkaiden vääntömomenttiin vaikuttaa auton kokonaisvälityssuhde yhdessä moottorin vääntöominaisuuksien kanssa.
Moottorin vääntölukema 200Nm/1000rpm on vetävillä pyörillä samanarvoinen kuin 100Nm/2000rpm, suuremmilla kierroksilla voidaan käyttää tiheämpää välitys suhdetta. 350Nm/2000rpm = 175Nm/4000rpm.
Dieselin etu on pienillä kierroksilla saavutettu vääntö, josta seuraa alhaisempi kulutus. Harva vetää bensa-autolla matkailuvaunua 4000 kierrosta koneessa, mutta diisselillä 2000rpm on sopiva määrä. - Vääntöä tarvitaan
440Nm tuntuu mukavalta niin ohituksissa kuin hinatessakin. Voin vakuuttaa tuntuu hyvältä myös käytännössä.
- 29
Toiset tykkää vibraattoreista...
- DSdnds
Moro, Citikalla ja pösöllä on tarjolla 1.6HDi konetta 110 heppaisena ja bensa 1.6 samoin 110 hepolla. Mitä olen molemmilla ajanut niin diesel vie voiton 10-1 ajomukavuudessa. 0-100 saattaa bensa olla karvan nopeampi mutta käytännön ajossa diesel on aivan ylivoimaisen mukava.
Eri asia jos bensaa ruuvataan kylkeen turbo, silloin sen vääntö ja mukavuus nousee dieselin tasolle, mutta käsittääkseni alunperin piti vertailla turbodieseleitä ja vapaasti hengittäviä bensoja.- tielle ne rinnakkain
kuinkas suut sitten pannaan?
kumpi voittaa? - on tien
tielle ne rinnakkain kirjoitti:
kuinkas suut sitten pannaan?
kumpi voittaa?oikealla puolella!
- on......
tielle ne rinnakkain kirjoitti:
kuinkas suut sitten pannaan?
kumpi voittaa?Tämä on testattu C4.lla, itse olin toisessa kuskina. Alussa bensakoneinen tuntui karkaavan, mutta noin 90-100 nopeudessa diesel meni ohi ja aika vauhdilla.
- liisa`
Diisseliin turbo ja muu nykytekniikka keksitty pakokaasupäästöjen vuoksi. Tehot ja väännöt tullut siinä sivussa. Bensakoneista saa pieniä tehoja irti muutenki ku turboilla.
- on diesel
automaatilla moni bensa jäänyt toiseksi...
- LÖPÖMIES
Mitäs järkeä on enää valmistaa Diesel-tekniikaa jos Bensa-tekniikka on mennyt edelle kehityksessä? Kestävyys,Vääntö,Taloudellisuus ovat olleet aina Diesel-vehkeissä edellä ja tulee olemaankin niin kauan kun ks:tekniikkaa valmistetaan. Vai monellako 2.0 Bensa koneella ajetaan esim 600tkm tai suorituskyky pysyy lähes muuttumattomana täydellä kuormituksellä esim Farmariautossa 5hlö ja matkatavarat? (Ei monellakaan!)nyky bensakone on tosiaan melko vääntävä ja suorituskykyinen mutta erittäin korkeaviritteinen ja näin myös melkoisen heikko. Samoihin vääntölukemiin ei vain yksinkertaisesti saa Bensa-tekniikkaa ilman viritystä.
- jurpo!
ei kannattaisi tehdä itsestään pelleä. Tutustu asioihin muuallakin kuin autolehtien sivuilla, niin yllätyt.
terveisin 550nm/265hv diesel kuski.. kulutuksella 6,7.... Tuo viivalle parempi peli. 400m on vedetty 13.8s. Auto on ammatti ajossa joka päivä.
Mittarissa 210tkm. Huvittaa nämä poikasten tarinat....- pena543534
Joo kyllä on diisseli öyhy. mustaa puskee mutta mihinkään ei mee. Kokeiltiin kaverin kanssa 3.0 diisseli 12venttilinen mersu vähä pumppua säädetty ja 3 golffi gti 2.0 16v. golffissa vääntöjä 5nm vähemmän. Mersu jäi ku paska rattaaseen. Ja miks heletissä ei voi pykältää pienempää ku ohittaa, ite ainaki 80km/h pykällän 3:sta mutta eipä diisseleissä paljo voi pykältää. ku kierrokset menee yli vääntöalueen. Kyllä minä ajan bensalla.
- askelten,
mutta minun Dieselini kuluttaa ruutukaava alueella yli 9l/100km. Tasainen maantieajo noin 100km/h auton oman kulutusnittarin mukaan noin 5,5 l/100km ilmastointi kytkettynä.
- Juha1234
pena543534 kirjoitti:
Joo kyllä on diisseli öyhy. mustaa puskee mutta mihinkään ei mee. Kokeiltiin kaverin kanssa 3.0 diisseli 12venttilinen mersu vähä pumppua säädetty ja 3 golffi gti 2.0 16v. golffissa vääntöjä 5nm vähemmän. Mersu jäi ku paska rattaaseen. Ja miks heletissä ei voi pykältää pienempää ku ohittaa, ite ainaki 80km/h pykällän 3:sta mutta eipä diisseleissä paljo voi pykältää. ku kierrokset menee yli vääntöalueen. Kyllä minä ajan bensalla.
Ota sen kikkara-Golfin pariksi vaikkapa bemarin 3-litrainen diesel ja vertaile sitten.
BMW 535 d v.s. GOLF GTI. Vertaa kulutus, suorituskyky, paino etc. BMW on joka suhteessa parempi auto.
Onhan se bemari tietysti kalliimpikin kuin tuollainen kippo. Niin pitää ollakkin. - NIIN MULLE JÄÄ
askelten, kirjoitti:
mutta minun Dieselini kuluttaa ruutukaava alueella yli 9l/100km. Tasainen maantieajo noin 100km/h auton oman kulutusnittarin mukaan noin 5,5 l/100km ilmastointi kytkettynä.
ihana 204heppanen 2L koneella oleva diesel, jonka kulutus jää alle 6L ja kyykkää lähes kaikki bensat samassa hintaluokassa ja ylikin. Voiko naurettavampia "asiantuntijoita" olla kun näillä palstoilla? EI voi. Mutta voihan teille aina nauraa. Ja nauru pidentää ikää. Joten väitelkää ihan niin paljon kun haluatte. Mä ajan. Ja halvalla. Ja kyllä etenee... 510nm/241hv lastun kans. ja edelleen alle 6L kulutuksella. Eikä ole hiukkaspäästojä. Muuten kun päätä raapiessa kun ajelee teidän mahtavien aivojen ja vuoden kokemuksen ja tekniikan maailmojen kehittämien yksilöiden perässä kun ohi ei keltaisten viivojen takia voi lähteä....
- 11+16
Juha1234 kirjoitti:
Ota sen kikkara-Golfin pariksi vaikkapa bemarin 3-litrainen diesel ja vertaile sitten.
BMW 535 d v.s. GOLF GTI. Vertaa kulutus, suorituskyky, paino etc. BMW on joka suhteessa parempi auto.
Onhan se bemari tietysti kalliimpikin kuin tuollainen kippo. Niin pitää ollakkin.Just just, että vertaillaan penarin kolmelitraista tuplaturboa volsun kakslitraiseen. Kuulostaa siltä, että pienhiukkaset ovat mädättäneet dieselistin aivosi lopullisesti.
Ai niin, vertaappa sitä nokileka 535d:tä saman merkin ahdettuun kolmilitraiseen bensavermeeseen. Vitos-sarjan sivut on niin perseestäm että en löydä teknisiä tietoja sieltä, joten vertaillaan 3-sarjaa.
335d:
Nimellisteho kW kierrosluvulla 1/min 210 (286)/4.400
Suurin vääntö Nm kierrosluvulla 1/min 580/1.750-2.250
Tehopainosuhde EU kg/hv 5,8
Kiihtyvyys 0 - 100 km/h (s) 6,0
Kiihtyvyys 0 - 1,000 m (s) 25,2
335i:
Nimellisteho kW kierrosluvulla 1/min 225 (306)/5.800
Suurin vääntö Nm kierrosluvulla 1/min 400/1.300-5.000
Tehopainosuhde EU kg/hv 5,3
Kiihtyvyys 0 - 100 km/h (s) 5,6
Kiihtyvyys 0 - 1,000 m (s) 24,6
Huomaa dieselin ruhtinaallinen suurimman väännön alue, jopa 500 kierrosta. Verrattuna bensakoneen 3700 kierrokseen. Ja kuten huomaat, on bensaturbolla täydet väännöt käytössä jo 1300 kierroksen kohdalla, kun kiisseliä saa huudattaa tuonne 1750, ja sen jälkeen sohia 500 kierroksen jälkeen taas isompaa silmään kuin joku vammainen taikinanvatkaaja jos haluaa nauttia siitä väännöstä.
Lienee sanomattakin selvää, että bensaturbo on ainoa oikea vaihtoehto, jos ei nyt sitten ole tarvetta hinata jotain nakkikioskia tien tukkeena. - 17+17
11+16 kirjoitti:
Just just, että vertaillaan penarin kolmelitraista tuplaturboa volsun kakslitraiseen. Kuulostaa siltä, että pienhiukkaset ovat mädättäneet dieselistin aivosi lopullisesti.
Ai niin, vertaappa sitä nokileka 535d:tä saman merkin ahdettuun kolmilitraiseen bensavermeeseen. Vitos-sarjan sivut on niin perseestäm että en löydä teknisiä tietoja sieltä, joten vertaillaan 3-sarjaa.
335d:
Nimellisteho kW kierrosluvulla 1/min 210 (286)/4.400
Suurin vääntö Nm kierrosluvulla 1/min 580/1.750-2.250
Tehopainosuhde EU kg/hv 5,8
Kiihtyvyys 0 - 100 km/h (s) 6,0
Kiihtyvyys 0 - 1,000 m (s) 25,2
335i:
Nimellisteho kW kierrosluvulla 1/min 225 (306)/5.800
Suurin vääntö Nm kierrosluvulla 1/min 400/1.300-5.000
Tehopainosuhde EU kg/hv 5,3
Kiihtyvyys 0 - 100 km/h (s) 5,6
Kiihtyvyys 0 - 1,000 m (s) 24,6
Huomaa dieselin ruhtinaallinen suurimman väännön alue, jopa 500 kierrosta. Verrattuna bensakoneen 3700 kierrokseen. Ja kuten huomaat, on bensaturbolla täydet väännöt käytössä jo 1300 kierroksen kohdalla, kun kiisseliä saa huudattaa tuonne 1750, ja sen jälkeen sohia 500 kierroksen jälkeen taas isompaa silmään kuin joku vammainen taikinanvatkaaja jos haluaa nauttia siitä väännöstä.
Lienee sanomattakin selvää, että bensaturbo on ainoa oikea vaihtoehto, jos ei nyt sitten ole tarvetta hinata jotain nakkikioskia tien tukkeena.No jos jaksat tuon tiisselin vääntökäppyrää vilkasta niin sekin on yli 400Nm kierrosalueella 1300 - 4600. Bensa koneessa ei vaan tuo vääntö kiipeile yli 400Nm.
- reiska`
11+16 kirjoitti:
Just just, että vertaillaan penarin kolmelitraista tuplaturboa volsun kakslitraiseen. Kuulostaa siltä, että pienhiukkaset ovat mädättäneet dieselistin aivosi lopullisesti.
Ai niin, vertaappa sitä nokileka 535d:tä saman merkin ahdettuun kolmilitraiseen bensavermeeseen. Vitos-sarjan sivut on niin perseestäm että en löydä teknisiä tietoja sieltä, joten vertaillaan 3-sarjaa.
335d:
Nimellisteho kW kierrosluvulla 1/min 210 (286)/4.400
Suurin vääntö Nm kierrosluvulla 1/min 580/1.750-2.250
Tehopainosuhde EU kg/hv 5,8
Kiihtyvyys 0 - 100 km/h (s) 6,0
Kiihtyvyys 0 - 1,000 m (s) 25,2
335i:
Nimellisteho kW kierrosluvulla 1/min 225 (306)/5.800
Suurin vääntö Nm kierrosluvulla 1/min 400/1.300-5.000
Tehopainosuhde EU kg/hv 5,3
Kiihtyvyys 0 - 100 km/h (s) 5,6
Kiihtyvyys 0 - 1,000 m (s) 24,6
Huomaa dieselin ruhtinaallinen suurimman väännön alue, jopa 500 kierrosta. Verrattuna bensakoneen 3700 kierrokseen. Ja kuten huomaat, on bensaturbolla täydet väännöt käytössä jo 1300 kierroksen kohdalla, kun kiisseliä saa huudattaa tuonne 1750, ja sen jälkeen sohia 500 kierroksen jälkeen taas isompaa silmään kuin joku vammainen taikinanvatkaaja jos haluaa nauttia siitä väännöstä.
Lienee sanomattakin selvää, että bensaturbo on ainoa oikea vaihtoehto, jos ei nyt sitten ole tarvetta hinata jotain nakkikioskia tien tukkeena.Tässäkin bens Bemussa triplaturbo, ja rata-autoksi suunniteltu bensasyöppö, kulutus 30L/100km. Kone kestää kaks pitkää suoraa täysillä, ja uutta lohkoo vaihtamaan. Toi diisseli varmaan taas pikkuruokanen, vaikkei paremmille nykydiisselille pärjääkkään. Ennenhä Bemari diisselillä ajeltii puol miljoonaa, ja kone kesti hyvi, en tiedä nykyään.
- 2.4 STW
Nythän kyse ei ole dieselin ja bensan eroista vaan ahdetun ja vaparin eroista. Ahdettu kone joka siis tänä päivänä vääntää 1500 kieppeiltä pontevasti oli sitten bensa tai dielsel nyt vaan tarjoaa rutkasti voimaa niillä kierroksilla mitä isoilla vaihteilla on käytössä ajettaessa tasaisesti. Niinpä nopsahkokin kiihdytys sujuu eleettömästi ilman että laatikon tarrvitsee arpoa pienempää pykälää.
Ahdettu uuden aikainen bensa on aivna yhtä pätevä kuin ahdettu uusi diesel käyttöominaisuuksiltaan. Molempien ikävä puoli kylläkin on moottorijarrutuksen jälkeinen ja paikaltaan lähdettäessä hidas tehon nousu (kierrokset 1000rpm kieppeillä). Kutsutaan usein turboviiveeksi.
Joku keppi-Kape voi pitää jatkuvasti vaparin kierrokset 4000rpm kieppeillä jolloin voimaa on välittömästi tarjolla runsaasti pidemmän päälle tuo on kuintenkin rasittavaa, polttoaineen kulutuksesta puhumattakaan. Ahdettuna voimaa siis tarjolla myös alemmilla kierroksilla.- V.....n
teil on kiirus
Satasen rajoituksilla kyl kerkii pelillä kun pelillä, Turbos tai ei.. ja mitä taas tulee seuraaviin liikennevaloihin niin ainakin pK-seudulla ne on aina punaiset et kyl siunne kerkii vaikka rättäril.. Mikä teitä vaivaan tollot.. - 2.4 STW
V.....n kirjoitti:
teil on kiirus
Satasen rajoituksilla kyl kerkii pelillä kun pelillä, Turbos tai ei.. ja mitä taas tulee seuraaviin liikennevaloihin niin ainakin pK-seudulla ne on aina punaiset et kyl siunne kerkii vaikka rättäril.. Mikä teitä vaivaan tollot..Nyt kai ei ollut kyse siitä onko kiire vai ei vaan ihan noista koneista.
Kukin voi tykönään miettiä mikä itselle on sopiva.
Yhtälailla voi kysyä melkein mistä tahansa, onko se tarpeen. Jos on rahaa isompaan koneeseen ja sillä ajamiseen ja jos se itselle jotain merkitsee niin miksipä ei...
Voihan sen rahan huonomminkin käyttää kuten tupakkaan tai viinaan.
Voimakkaasti alakierroksilla vääntävä kone tuo ajamiseen kepeyttä ilman punnerrusta, vähän niin kuin automaatti. Sekin helpottaa ikävää auton kanssa veivaamista. > Molempien ikävä puoli kylläkin on moottorijarrutuksen jälkeinen ja paikaltaan
> lähdettäessä hidas tehon nousu (kierrokset 1000rpm kieppeillä).
Itse kyllä vaihdan moottorijarrutuksessa pienemmälle kun kierrokset tippuvat jonnekin 1200 rpm paikkeille. Käytännössä aina on sitä tehoa sitten käytettävissä sen verran kuin tarvitseekin... Ehkä poikkeuksena se, että on juuri aikeissa vaihtaa pienemmälle, kun valo vaihtuu edessä, tms...
Paikaltaan lähdettäessä kierrokset voi myös nostaa sinne reiluun tuhanteen ennen kuin kytkimen päästää ihan ylös asti. Lähetee ripeämmin eikä sammahda niin helposti (minkä jotkut pienemmät dieselit tuppaavat tekemään). Ei esimerkiksi se mainittu 1200 rpm vielä taida merkittävästi kytkintä rasittaa, verrattuna tyhjäkäynnin 2/3 tuosta määrästä...- Diesel rules
The_Rat kirjoitti:
> Molempien ikävä puoli kylläkin on moottorijarrutuksen jälkeinen ja paikaltaan
> lähdettäessä hidas tehon nousu (kierrokset 1000rpm kieppeillä).
Itse kyllä vaihdan moottorijarrutuksessa pienemmälle kun kierrokset tippuvat jonnekin 1200 rpm paikkeille. Käytännössä aina on sitä tehoa sitten käytettävissä sen verran kuin tarvitseekin... Ehkä poikkeuksena se, että on juuri aikeissa vaihtaa pienemmälle, kun valo vaihtuu edessä, tms...
Paikaltaan lähdettäessä kierrokset voi myös nostaa sinne reiluun tuhanteen ennen kuin kytkimen päästää ihan ylös asti. Lähetee ripeämmin eikä sammahda niin helposti (minkä jotkut pienemmät dieselit tuppaavat tekemään). Ei esimerkiksi se mainittu 1200 rpm vielä taida merkittävästi kytkintä rasittaa, verrattuna tyhjäkäynnin 2/3 tuosta määrästä...Hienoa matemaattista hölynpölyä.
Itse en ole koskaan matikasta pitänyt mutta käytännöstä kyllä.
Ostin BMW 330 xdA:n.
Otin yhteyttä VoimaaCom poikiin ja lopputuloksena saatiin mukavat tasaluvut 200Kw / 600 Nm.
Ei ole kiihdytyksissä vielä tullut vastaan voittajaa.
Moottoripyöriäkin uskaltaa haastaa.
Subaru bensakoneena saattaisi pärjätä nelivetona, mutta manuaalisena vaatii taitavan vaihtajan. - XT07
Diesel rules kirjoitti:
Hienoa matemaattista hölynpölyä.
Itse en ole koskaan matikasta pitänyt mutta käytännöstä kyllä.
Ostin BMW 330 xdA:n.
Otin yhteyttä VoimaaCom poikiin ja lopputuloksena saatiin mukavat tasaluvut 200Kw / 600 Nm.
Ei ole kiihdytyksissä vielä tullut vastaan voittajaa.
Moottoripyöriäkin uskaltaa haastaa.
Subaru bensakoneena saattaisi pärjätä nelivetona, mutta manuaalisena vaatii taitavan vaihtajan.Hyvin se subbe pärjää 80-200
http://www.youtube.com/watch?v=EomnPC9QZdQ - päristäjä
Diesel rules kirjoitti:
Hienoa matemaattista hölynpölyä.
Itse en ole koskaan matikasta pitänyt mutta käytännöstä kyllä.
Ostin BMW 330 xdA:n.
Otin yhteyttä VoimaaCom poikiin ja lopputuloksena saatiin mukavat tasaluvut 200Kw / 600 Nm.
Ei ole kiihdytyksissä vielä tullut vastaan voittajaa.
Moottoripyöriäkin uskaltaa haastaa.
Subaru bensakoneena saattaisi pärjätä nelivetona, mutta manuaalisena vaatii taitavan vaihtajan.olla aika kadetön pyöräilijä jos ei 0-100kmh alle 6s pääse...oikeasti aneemisen tehoinen n.60hv ja 220kiloinen honda transalp pääsee tohon
- on se hienoo
Bensa-autokuskit kehuu pitkällä kierrosalueella, mutta pienemmän väännön vuoksi pitää olla tiheämmät välitykset ja nehän syö tuon pitkän kierrosalueen.
Dieselillä maksimivääntö on just sillä nopeudella jolla yleensä ajetaan.- itku silmäkulmassa
> Bensa-autokuskit kehuu pitkällä kierrosalueella, mutta pienemmän väännön vuoksi pitää olla tiheämmät välitykset ja nehän syö tuon pitkän kierrosalueen.
Tyhjistä tynnyreistä, dieseleistä ja nokipaavoista lähtee kovin ääni. Ahdettu bensakone vääntelehtii ihan mainiosti vajaasta 2000 rpm jonnekin 4000 rpm saakka, osa jopa 1500 rpm lähtien. Jos/kun huippunopeus on vaikka 200 km/h ja suurin vaihde on välitetty siten, että 200 km/h = 5000 rpm (max. tehon kierrosluku), niin passeli nopeusalue suurimmalla vaihteella on 1500/5000 * 200 km/h = 60 km/h lähtien.
Vastaavasti, kun käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1800 rpm jo 30 km/h nopeudessa, niin autolla pystyy kiihdyttämään 100 km/h saakka (6000 rpm) ilman vaihtoja.
> Dieselillä maksimivääntö on just sillä nopeudella jolla yleensä ajetaan.
Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm.
Paitsi että jos vaikka kun nokivasaran max. nopeus on samat 200 km/h ja max. tehon kierrosluku on 4000 rpm, niin min. nopeus (@1300 rpm) on 65 km/h. Jos käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1500 rpm jo 30 km/h nopeudella, nokivasaralla pystyy rykäisemään kiihdytyksen 90 km/h saakka (4500 rpm ... nokivasarallahan menohalut loppuu hyvin nopeasti max. tehon jälkeen).
Taitaa nokipaavoa taas kerran hämätä se, että harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät ja niiden ansiosta suurimmalla vaihteella voi körötellä jopa 50 km/h. Mutta lyhyemmillä välityksillä tulee vielä herkemmin eteen tuo em. vaihtotarve esim. moottoritielle kiihdytettäessä. - hgm,,uhk
itku silmäkulmassa kirjoitti:
> Bensa-autokuskit kehuu pitkällä kierrosalueella, mutta pienemmän väännön vuoksi pitää olla tiheämmät välitykset ja nehän syö tuon pitkän kierrosalueen.
Tyhjistä tynnyreistä, dieseleistä ja nokipaavoista lähtee kovin ääni. Ahdettu bensakone vääntelehtii ihan mainiosti vajaasta 2000 rpm jonnekin 4000 rpm saakka, osa jopa 1500 rpm lähtien. Jos/kun huippunopeus on vaikka 200 km/h ja suurin vaihde on välitetty siten, että 200 km/h = 5000 rpm (max. tehon kierrosluku), niin passeli nopeusalue suurimmalla vaihteella on 1500/5000 * 200 km/h = 60 km/h lähtien.
Vastaavasti, kun käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1800 rpm jo 30 km/h nopeudessa, niin autolla pystyy kiihdyttämään 100 km/h saakka (6000 rpm) ilman vaihtoja.
> Dieselillä maksimivääntö on just sillä nopeudella jolla yleensä ajetaan.
Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm.
Paitsi että jos vaikka kun nokivasaran max. nopeus on samat 200 km/h ja max. tehon kierrosluku on 4000 rpm, niin min. nopeus (@1300 rpm) on 65 km/h. Jos käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1500 rpm jo 30 km/h nopeudella, nokivasaralla pystyy rykäisemään kiihdytyksen 90 km/h saakka (4500 rpm ... nokivasarallahan menohalut loppuu hyvin nopeasti max. tehon jälkeen).
Taitaa nokipaavoa taas kerran hämätä se, että harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät ja niiden ansiosta suurimmalla vaihteella voi körötellä jopa 50 km/h. Mutta lyhyemmillä välityksillä tulee vielä herkemmin eteen tuo em. vaihtotarve esim. moottoritielle kiihdytettäessä.Kyllä, teoriasi on aukoton.
- puhun kokemuksesta
itku silmäkulmassa kirjoitti:
> Bensa-autokuskit kehuu pitkällä kierrosalueella, mutta pienemmän väännön vuoksi pitää olla tiheämmät välitykset ja nehän syö tuon pitkän kierrosalueen.
Tyhjistä tynnyreistä, dieseleistä ja nokipaavoista lähtee kovin ääni. Ahdettu bensakone vääntelehtii ihan mainiosti vajaasta 2000 rpm jonnekin 4000 rpm saakka, osa jopa 1500 rpm lähtien. Jos/kun huippunopeus on vaikka 200 km/h ja suurin vaihde on välitetty siten, että 200 km/h = 5000 rpm (max. tehon kierrosluku), niin passeli nopeusalue suurimmalla vaihteella on 1500/5000 * 200 km/h = 60 km/h lähtien.
Vastaavasti, kun käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1800 rpm jo 30 km/h nopeudessa, niin autolla pystyy kiihdyttämään 100 km/h saakka (6000 rpm) ilman vaihtoja.
> Dieselillä maksimivääntö on just sillä nopeudella jolla yleensä ajetaan.
Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm.
Paitsi että jos vaikka kun nokivasaran max. nopeus on samat 200 km/h ja max. tehon kierrosluku on 4000 rpm, niin min. nopeus (@1300 rpm) on 65 km/h. Jos käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1500 rpm jo 30 km/h nopeudella, nokivasaralla pystyy rykäisemään kiihdytyksen 90 km/h saakka (4500 rpm ... nokivasarallahan menohalut loppuu hyvin nopeasti max. tehon jälkeen).
Taitaa nokipaavoa taas kerran hämätä se, että harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät ja niiden ansiosta suurimmalla vaihteella voi körötellä jopa 50 km/h. Mutta lyhyemmillä välityksillä tulee vielä herkemmin eteen tuo em. vaihtotarve esim. moottoritielle kiihdytettäessä.Missä hemmetissä dieselin tai minkä tahansa auton täytyisi kulkea 200km/H. Mikäli et suomen liikennesäännöistä ole perillä, ei motarillakaan saa ajaa kuin 120km/H.
Kyllä diesel on ilman muuta bensaa miellyttävämpi ajaa. Ei nykimistä ja sitkeyttä löytyy. Näin manuaalilla ajellessa myös keppikäden käyttötarve on miellyttävästi vähäisempää, samoin kytkimen ja kaasun polkemisen tarve. Eikä tarvitse tulppia ym. vaihdella.
Elämä on valintoja. - tarvitaan tehoa
puhun kokemuksesta kirjoitti:
Missä hemmetissä dieselin tai minkä tahansa auton täytyisi kulkea 200km/H. Mikäli et suomen liikennesäännöistä ole perillä, ei motarillakaan saa ajaa kuin 120km/H.
Kyllä diesel on ilman muuta bensaa miellyttävämpi ajaa. Ei nykimistä ja sitkeyttä löytyy. Näin manuaalilla ajellessa myös keppikäden käyttötarve on miellyttävästi vähäisempää, samoin kytkimen ja kaasun polkemisen tarve. Eikä tarvitse tulppia ym. vaihdella.
Elämä on valintoja.No ei auton tarvitsekaan kulkea 200 km/h. Mutta kiihtyvyttä tarvitaan kaltaistesi tientukkojen vuoksi.
Teillähän on hauska tapa
- körötellä maanteillä RAJOITUKSESTA (50/60/80/100) RIIPPUMATTA n. 85 km/h (minkä lisäksi hetkellinen nopeus vielä soutaa -10... 5 tämän "optimin" molemmin puolin)
- hidastaa ohituskieltojen, vastaantulijoiden ja ylämäkien kohdalla n. 75 lukemiin
- ja kiihdyttää 100-110 haarukkaan hyvien ohituspaikkojen kohdalla (alamäet, pitkät suorat ja ohituskaistat)
- luonnollisesti tyyliin kuuluu myös se 10 kiihdytys, kun huomaatte toisen auton yrittävän ohitusta
Tehottomalla autolla ei tällaisista kusipäistä pääse ohi, kun ei paukut riitä 100->130 kiihdytykseen ylämäessä (ohituskaistat) ja tasaisellakin pitää kerätä vauhtia ohitukseen, jolloin kotipoliisi kerkiää kanssa kiihdyttämään 75->95. Eli tämä 200 km/h huippunopeus on tosiasiassa kotipoliisi=tientukkojen sujuvan ohittamisen mahdollistavan tehon sivutuote.
Ihan samaan pääsisi vaikka jonkinmoisella hybridiratkaisulla, jossa olisi huikea 50 kW moottori tasaista vauhtia ylläpitämässä toinen mokoma sähkömoottorista saatavaa HETKELLISTÄ lisäpotkua ohituksiin.
Toki kaikenkaikkiaan halvempaa & järkevämpää olisi, jos tientukkojen terrorismista - nopeuden vaihtelu jopa 30 km/h yli/alle rajoituksen & ohitusten haittaaminen kiihdyttämällä - päästäisiin eroon. En kuitenkaan aio pidättää hengitystäni tätä ihmettä odotellessa... - puhun kokemuksesta
tarvitaan tehoa kirjoitti:
No ei auton tarvitsekaan kulkea 200 km/h. Mutta kiihtyvyttä tarvitaan kaltaistesi tientukkojen vuoksi.
Teillähän on hauska tapa
- körötellä maanteillä RAJOITUKSESTA (50/60/80/100) RIIPPUMATTA n. 85 km/h (minkä lisäksi hetkellinen nopeus vielä soutaa -10... 5 tämän "optimin" molemmin puolin)
- hidastaa ohituskieltojen, vastaantulijoiden ja ylämäkien kohdalla n. 75 lukemiin
- ja kiihdyttää 100-110 haarukkaan hyvien ohituspaikkojen kohdalla (alamäet, pitkät suorat ja ohituskaistat)
- luonnollisesti tyyliin kuuluu myös se 10 kiihdytys, kun huomaatte toisen auton yrittävän ohitusta
Tehottomalla autolla ei tällaisista kusipäistä pääse ohi, kun ei paukut riitä 100->130 kiihdytykseen ylämäessä (ohituskaistat) ja tasaisellakin pitää kerätä vauhtia ohitukseen, jolloin kotipoliisi kerkiää kanssa kiihdyttämään 75->95. Eli tämä 200 km/h huippunopeus on tosiasiassa kotipoliisi=tientukkojen sujuvan ohittamisen mahdollistavan tehon sivutuote.
Ihan samaan pääsisi vaikka jonkinmoisella hybridiratkaisulla, jossa olisi huikea 50 kW moottori tasaista vauhtia ylläpitämässä toinen mokoma sähkömoottorista saatavaa HETKELLISTÄ lisäpotkua ohituksiin.
Toki kaikenkaikkiaan halvempaa & järkevämpää olisi, jos tientukkojen terrorismista - nopeuden vaihtelu jopa 30 km/h yli/alle rajoituksen & ohitusten haittaaminen kiihdyttämällä - päästäisiin eroon. En kuitenkaan aio pidättää hengitystäni tätä ihmettä odotellessa...Väitteesi menivät kohdallani metsään, ajan itse aina sallittua ylinopeutta (toki joskus menee ihan sakkopuolella) eikä minun takanani ajava joudu ylämäkien kohdilla hidastelemaan vaikka ajaisin täydellä kuormalla. Hieman vaan kaasua lisää niin jyrkkäkin mäki menee nopeusmittarin värähtämättä (ei tarvitse mennä mäkeen kovilla kierroksilla huudattamalla kuten kaltaistesi tientukkojen).
- +5...-10 jatkuvasti
puhun kokemuksesta kirjoitti:
Väitteesi menivät kohdallani metsään, ajan itse aina sallittua ylinopeutta (toki joskus menee ihan sakkopuolella) eikä minun takanani ajava joudu ylämäkien kohdilla hidastelemaan vaikka ajaisin täydellä kuormalla. Hieman vaan kaasua lisää niin jyrkkäkin mäki menee nopeusmittarin värähtämättä (ei tarvitse mennä mäkeen kovilla kierroksilla huudattamalla kuten kaltaistesi tientukkojen).
Nonni. Eli käsikaasulla ajat = nopeuteusi seilaa just sen 15 km/h verran tasaisellakin. Yleensä sillai, että nopeus hiipuu pikkuhiljaa (muutaman km matkalla) 10 alle tavoitenopeuden ja tätä vauhtia mennäänkin useampi km, sitten heräät päiväuniltasi, polkaiset rajoitus 5 lukemiin ja pidät tämän nopeuden ½ km, sitten se nopeus alkaa taas hiipua....
Toki se nopeus pysyy tasan tarkkaan siinä 5 lukemassa, jos joku yrittää ohi. Tämän näkee parhaiten moottoriteillä... valtasosa köröttelee nykyään 100-110 km/h, mutta näiden ohittaminen kestää silti pari kilometriä... jos en siis repäise irti, vaan ajan (vakkarin ansiosta) tasan 120. Kato, kun bensaturbolla sekin onnistuu. - puhun kokemuksesta
+5...-10 jatkuvasti kirjoitti:
Nonni. Eli käsikaasulla ajat = nopeuteusi seilaa just sen 15 km/h verran tasaisellakin. Yleensä sillai, että nopeus hiipuu pikkuhiljaa (muutaman km matkalla) 10 alle tavoitenopeuden ja tätä vauhtia mennäänkin useampi km, sitten heräät päiväuniltasi, polkaiset rajoitus 5 lukemiin ja pidät tämän nopeuden ½ km, sitten se nopeus alkaa taas hiipua....
Toki se nopeus pysyy tasan tarkkaan siinä 5 lukemassa, jos joku yrittää ohi. Tämän näkee parhaiten moottoriteillä... valtasosa köröttelee nykyään 100-110 km/h, mutta näiden ohittaminen kestää silti pari kilometriä... jos en siis repäise irti, vaan ajan (vakkarin ansiosta) tasan 120. Kato, kun bensaturbolla sekin onnistuu.Jälleen väärin. Autossani ei ole käsikaasua vaan ihan perinteinen jalkakaasu jos tarkkoja ollaan. Toisekseen ajan tarkkaa täsmällistä kyytiä ihan jalkapelilläkin, eli nopeuteni ei seilaa edestakas. Mikä siinä muka on niin vaikeaa? Kannattaisi kokeilla dieseliä sen bensavehkeesi sijaan niin saisit sinäkin tuntuman mitä on miellyttävä ja tasainen ajaminen.
- ei mikään muu
puhun kokemuksesta kirjoitti:
Jälleen väärin. Autossani ei ole käsikaasua vaan ihan perinteinen jalkakaasu jos tarkkoja ollaan. Toisekseen ajan tarkkaa täsmällistä kyytiä ihan jalkapelilläkin, eli nopeuteni ei seilaa edestakas. Mikä siinä muka on niin vaikeaa? Kannattaisi kokeilla dieseliä sen bensavehkeesi sijaan niin saisit sinäkin tuntuman mitä on miellyttävä ja tasainen ajaminen.
No vaikeaahan siinä tasaisen nopeuden pitämisessä ei ole mikään muu, kuin tasaisen nopeuden pitäminen.
Nimittäin oikeasti tasaisella nopeudella ajavia hlöautoja on luokkaa 1/10 -osa ... eli selvätikin vain & ainoastaan vakkarilla ajavat. Kaikilla muilla se "vakio" nopeus vaihtelee n. 15 km/h haarukassa ja tyylikin on aikalailla samanlainen = jokin aikaan saatetaan pinnistää ~vakionopeudella, sitten alkaa hidas hiipuminen 10 km/h alemmaksi .. ja lopulta kuski herää a) itsekseen b) huomattuaan toisen auton saavuttaneen c) huomattuaan toisen auton ohittamassa. Tällöin nopeus nostetaan nopealla rykäisyllä siihen tavoitenopeuteen tai vähän ylikin (jos on tarve estää "tarpeeton" ohitus).
Seuraukset ovat juuri noita edellä esittämiäni eli kun tahkoan moottoriteillä tasa 120 km/h, niin useimmat muut autot tulevat perse edellä vastaan 10-15 km/h alemmalla nopeudella ... ja aika usein innostuvat kiihdyttämään & ajamaan rinta rinnan parin km matkan.
Maanteillä & mäkisessä maastossa käsikaasuttelijoilla tuppaa marssivauhti kanssa jäämään satasen alueella 80-85 haarukkaan, paitsi silloin, kun kuski terästäytyy pyrkiessään estämään "turhan" ohituksen. Tällöin kyllä onnistuu nopeuden pito hyvinkin tarkkaan 95 (=satasta mittarin mukaan) ainakin sen ohitukseen kelpaavan suoran kohdalla. Ja ohituskaistoillahan pistellään tasan 110 mittarissa, sehän on kanssa selvä. - oppi alkaa tarttua
itku silmäkulmassa kirjoitti:
> Bensa-autokuskit kehuu pitkällä kierrosalueella, mutta pienemmän väännön vuoksi pitää olla tiheämmät välitykset ja nehän syö tuon pitkän kierrosalueen.
Tyhjistä tynnyreistä, dieseleistä ja nokipaavoista lähtee kovin ääni. Ahdettu bensakone vääntelehtii ihan mainiosti vajaasta 2000 rpm jonnekin 4000 rpm saakka, osa jopa 1500 rpm lähtien. Jos/kun huippunopeus on vaikka 200 km/h ja suurin vaihde on välitetty siten, että 200 km/h = 5000 rpm (max. tehon kierrosluku), niin passeli nopeusalue suurimmalla vaihteella on 1500/5000 * 200 km/h = 60 km/h lähtien.
Vastaavasti, kun käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1800 rpm jo 30 km/h nopeudessa, niin autolla pystyy kiihdyttämään 100 km/h saakka (6000 rpm) ilman vaihtoja.
> Dieselillä maksimivääntö on just sillä nopeudella jolla yleensä ajetaan.
Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm.
Paitsi että jos vaikka kun nokivasaran max. nopeus on samat 200 km/h ja max. tehon kierrosluku on 4000 rpm, niin min. nopeus (@1300 rpm) on 65 km/h. Jos käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1500 rpm jo 30 km/h nopeudella, nokivasaralla pystyy rykäisemään kiihdytyksen 90 km/h saakka (4500 rpm ... nokivasarallahan menohalut loppuu hyvin nopeasti max. tehon jälkeen).
Taitaa nokipaavoa taas kerran hämätä se, että harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät ja niiden ansiosta suurimmalla vaihteella voi körötellä jopa 50 km/h. Mutta lyhyemmillä välityksillä tulee vielä herkemmin eteen tuo em. vaihtotarve esim. moottoritielle kiihdytettäessä."Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm. "
Katos poikaa, sähän alat tajuta... Dieselillä ajaessa kirrokset pyörii koko ajan siellä 2000 kirroksen ja maksimiväännön alueella. 4000 kerrosta ja huipputehoa ei tarvi oikeastaan milloinkaan. - aja kuten haluat
tarvitaan tehoa kirjoitti:
No ei auton tarvitsekaan kulkea 200 km/h. Mutta kiihtyvyttä tarvitaan kaltaistesi tientukkojen vuoksi.
Teillähän on hauska tapa
- körötellä maanteillä RAJOITUKSESTA (50/60/80/100) RIIPPUMATTA n. 85 km/h (minkä lisäksi hetkellinen nopeus vielä soutaa -10... 5 tämän "optimin" molemmin puolin)
- hidastaa ohituskieltojen, vastaantulijoiden ja ylämäkien kohdalla n. 75 lukemiin
- ja kiihdyttää 100-110 haarukkaan hyvien ohituspaikkojen kohdalla (alamäet, pitkät suorat ja ohituskaistat)
- luonnollisesti tyyliin kuuluu myös se 10 kiihdytys, kun huomaatte toisen auton yrittävän ohitusta
Tehottomalla autolla ei tällaisista kusipäistä pääse ohi, kun ei paukut riitä 100->130 kiihdytykseen ylämäessä (ohituskaistat) ja tasaisellakin pitää kerätä vauhtia ohitukseen, jolloin kotipoliisi kerkiää kanssa kiihdyttämään 75->95. Eli tämä 200 km/h huippunopeus on tosiasiassa kotipoliisi=tientukkojen sujuvan ohittamisen mahdollistavan tehon sivutuote.
Ihan samaan pääsisi vaikka jonkinmoisella hybridiratkaisulla, jossa olisi huikea 50 kW moottori tasaista vauhtia ylläpitämässä toinen mokoma sähkömoottorista saatavaa HETKELLISTÄ lisäpotkua ohituksiin.
Toki kaikenkaikkiaan halvempaa & järkevämpää olisi, jos tientukkojen terrorismista - nopeuden vaihtelu jopa 30 km/h yli/alle rajoituksen & ohitusten haittaaminen kiihdyttämällä - päästäisiin eroon. En kuitenkaan aio pidättää hengitystäni tätä ihmettä odotellessa...Itse ajaelen 8-10km/h ylinopeutta (navigaattorin mukaan) ja siinä se pysyy -1km/h vakionopeussäätimellä. Kaltaisesi ohituskaistoilla kiihdyttelijät ohitan ennen ohituskaistan alkamista.
Dieseliä ei tarvi ohittaessa kepittää, painaa vaan kaasun pohjaan ja huokaisee ohi. - tuliko lapsus?
itku silmäkulmassa kirjoitti:
> Bensa-autokuskit kehuu pitkällä kierrosalueella, mutta pienemmän väännön vuoksi pitää olla tiheämmät välitykset ja nehän syö tuon pitkän kierrosalueen.
Tyhjistä tynnyreistä, dieseleistä ja nokipaavoista lähtee kovin ääni. Ahdettu bensakone vääntelehtii ihan mainiosti vajaasta 2000 rpm jonnekin 4000 rpm saakka, osa jopa 1500 rpm lähtien. Jos/kun huippunopeus on vaikka 200 km/h ja suurin vaihde on välitetty siten, että 200 km/h = 5000 rpm (max. tehon kierrosluku), niin passeli nopeusalue suurimmalla vaihteella on 1500/5000 * 200 km/h = 60 km/h lähtien.
Vastaavasti, kun käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1800 rpm jo 30 km/h nopeudessa, niin autolla pystyy kiihdyttämään 100 km/h saakka (6000 rpm) ilman vaihtoja.
> Dieselillä maksimivääntö on just sillä nopeudella jolla yleensä ajetaan.
Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm.
Paitsi että jos vaikka kun nokivasaran max. nopeus on samat 200 km/h ja max. tehon kierrosluku on 4000 rpm, niin min. nopeus (@1300 rpm) on 65 km/h. Jos käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1500 rpm jo 30 km/h nopeudella, nokivasaralla pystyy rykäisemään kiihdytyksen 90 km/h saakka (4500 rpm ... nokivasarallahan menohalut loppuu hyvin nopeasti max. tehon jälkeen).
Taitaa nokipaavoa taas kerran hämätä se, että harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät ja niiden ansiosta suurimmalla vaihteella voi körötellä jopa 50 km/h. Mutta lyhyemmillä välityksillä tulee vielä herkemmin eteen tuo em. vaihtotarve esim. moottoritielle kiihdytettäessä." harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät"
Ups... toihan on nyt pahassa ristiriidassa tähänastisiin "faktoihin" eli että dieselin vääntö hukkuu pitdempiin välityksiin... Jos dieselin välitykset suhteessa tehoon ovatkin lyhyemmät, niin mitenkäs se renkaille ulottuva väätö? - nolasi itsensä
oppi alkaa tarttua kirjoitti:
"Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm. "
Katos poikaa, sähän alat tajuta... Dieselillä ajaessa kirrokset pyörii koko ajan siellä 2000 kirroksen ja maksimiväännön alueella. 4000 kerrosta ja huipputehoa ei tarvi oikeastaan milloinkaan.> Dieselillä ajaessa kirrokset pyörii koko ajan siellä 2000 kirroksen ja maksimiväännön alueella.
Jeps, eli nokivasaraa pitää huudattaa 50 % max. tehon kierroksista, että kulkee. Eli ei tarvi paljoa kiihdyttää, kun on jo kierrokset tapissa = keppikäsi saa liikuntaa.
Bensaturbolla rauhallinen liikkuminen onnistuu alta 2000 rpm ... ja max teho kun on 5000-5500 haarukassa kone kiertää vielä tästäkin yli, niin venymisvaraa löytyy ihan eri lailla. Eli ei ole pakko vatkata keppiä mm. kesken moottoritielle liittymisen. - paitsi nokipaavolle
tuliko lapsus? kirjoitti:
" harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät"
Ups... toihan on nyt pahassa ristiriidassa tähänastisiin "faktoihin" eli että dieselin vääntö hukkuu pitdempiin välityksiin... Jos dieselin välitykset suhteessa tehoon ovatkin lyhyemmät, niin mitenkäs se renkaille ulottuva väätö?> Jos dieselin välitykset suhteessa tehoon ovatkin lyhyemmät, niin mitenkäs se renkaille ulottuva väätö?
Vähenee, tietenkin! Tämähän on kaikille normaaliälyisille itsestäänselvää, koska ilmanvastus lisää hurjasti tehontarvetta 200 km/h tienoilla.
Jos huippunopeudesta tingitään vaikka 200 -> 170 eli 15 %, voidaan autoon sovittaa lähtötilanteeseen verrattuna 0,85 -kertaiset (=tiheämmät)välitykset, jotta huipputehon kierrokset saadaan osumaan yksiin huippunopeuden kanssa, mutta moottorin tehoa voidaan tiputtaa paljon enemmän, luokkaa 100 -> 70...75 kW (ei nyt ole tarkat laskukaavat käsillä) eli 25-30 %.
Näillä neuvoin renkaille menevä vääntö on sitten jotain tyyliin 0,725/0,85 = 0,853 eli n. 15 % vähemmän kuin 200 km/h kulkemaan viritetyssä autossa, vaikka 170 kulkemaan viritetyssä on 15 % lyhyemmät välitykset. - stop stop
paitsi nokipaavolle kirjoitti:
> Jos dieselin välitykset suhteessa tehoon ovatkin lyhyemmät, niin mitenkäs se renkaille ulottuva väätö?
Vähenee, tietenkin! Tämähän on kaikille normaaliälyisille itsestäänselvää, koska ilmanvastus lisää hurjasti tehontarvetta 200 km/h tienoilla.
Jos huippunopeudesta tingitään vaikka 200 -> 170 eli 15 %, voidaan autoon sovittaa lähtötilanteeseen verrattuna 0,85 -kertaiset (=tiheämmät)välitykset, jotta huipputehon kierrokset saadaan osumaan yksiin huippunopeuden kanssa, mutta moottorin tehoa voidaan tiputtaa paljon enemmän, luokkaa 100 -> 70...75 kW (ei nyt ole tarkat laskukaavat käsillä) eli 25-30 %.
Näillä neuvoin renkaille menevä vääntö on sitten jotain tyyliin 0,725/0,85 = 0,853 eli n. 15 % vähemmän kuin 200 km/h kulkemaan viritetyssä autossa, vaikka 170 kulkemaan viritetyssä on 15 % lyhyemmät välitykset.Jos sama moottori ja samoilla kierroksilla maksimi pyörintänopeus kuljettaa toista autoa 200 km/h ja toista 170 km/h johtuen eri välityksistä, niin sinä väität että ensimmäisessä renkaille tulee suurempi vääntö?
No ei kuule tule, kyllä jälkimäisen auton renkailla on vahvempi vääntö, johtuen lyhemmistä eli tiehemmistä välityksistä. - valitse diesel
stop stop kirjoitti:
Jos sama moottori ja samoilla kierroksilla maksimi pyörintänopeus kuljettaa toista autoa 200 km/h ja toista 170 km/h johtuen eri välityksistä, niin sinä väität että ensimmäisessä renkaille tulee suurempi vääntö?
No ei kuule tule, kyllä jälkimäisen auton renkailla on vahvempi vääntö, johtuen lyhemmistä eli tiehemmistä välityksistä.> Jos sama moottori
Dieselpelle yrittää nyt kusetusta. Moottori ei voi olla sama. 70 kW riittää lennättämään autoa noin 170 km/h, mutta 200 km/h vaatii noin 100 kW tehon.
Syynä on se, että 200 km/h nopeudessa ilmanvastus on paljon suurempi kuin 170 km/h nopeudessa, joten auton nopeuden ylläpitämiseksi tarvitsee tehdä enemmän työtä ... eli niillä mustilla kumirinkuloilla pitää kiskoa autoa kovemmin eteenpäin ja sehän taas tarkoittaa, että akseleita pitää pyörittää suuremmalla voimalla/väännöllä .... ja, suuremmasta nopeudesta johtuen, myös nopeammin/suuremmalla kierrosluvulla.
200 km/h kulkevan auton on pakko tarjoilla renkaille enemmän tehoa JA vääntöä, muuten se 200 km/h ei onnistu! - hummer...
+5...-10 jatkuvasti kirjoitti:
Nonni. Eli käsikaasulla ajat = nopeuteusi seilaa just sen 15 km/h verran tasaisellakin. Yleensä sillai, että nopeus hiipuu pikkuhiljaa (muutaman km matkalla) 10 alle tavoitenopeuden ja tätä vauhtia mennäänkin useampi km, sitten heräät päiväuniltasi, polkaiset rajoitus 5 lukemiin ja pidät tämän nopeuden ½ km, sitten se nopeus alkaa taas hiipua....
Toki se nopeus pysyy tasan tarkkaan siinä 5 lukemassa, jos joku yrittää ohi. Tämän näkee parhaiten moottoriteillä... valtasosa köröttelee nykyään 100-110 km/h, mutta näiden ohittaminen kestää silti pari kilometriä... jos en siis repäise irti, vaan ajan (vakkarin ansiosta) tasan 120. Kato, kun bensaturbolla sekin onnistuu.Tuttu ja usein eteen tullut ilmiö, muttei TDI:lläkään mitään ongelmia tuon repäisyn kohdilla, mikäli tarve vaatii.
Joskus sitä funtsii vakkarilla ajellessa, jotta loppuko vääntö, kun imusta vasemmalle kaistalle koukatessa rupeaa taas tuuli puhaltamaan niin, että oikea kaista rupeaa vetämään paremmin. Sitten kun nopeusmittariin vilkaisee, niin eihän se oma nopeus hiipunut yhtään, vaan oikeaa kaistaa ajava koki taas jonkin herätyksen ja nosti nopeutta. - hummer...
nolasi itsensä kirjoitti:
> Dieselillä ajaessa kirrokset pyörii koko ajan siellä 2000 kirroksen ja maksimiväännön alueella.
Jeps, eli nokivasaraa pitää huudattaa 50 % max. tehon kierroksista, että kulkee. Eli ei tarvi paljoa kiihdyttää, kun on jo kierrokset tapissa = keppikäsi saa liikuntaa.
Bensaturbolla rauhallinen liikkuminen onnistuu alta 2000 rpm ... ja max teho kun on 5000-5500 haarukassa kone kiertää vielä tästäkin yli, niin venymisvaraa löytyy ihan eri lailla. Eli ei ole pakko vatkata keppiä mm. kesken moottoritielle liittymisen.Todellakin.
Kun nokivasaraa "huudatetaan" 1500-2500 jengan välimaastossa, niin dieselin kovempi melu ei haittaa, koska viereisen samaa tahtia etenevän bensan meteli vie voiton... Vai oliskohan mulla oven tiivisteissä mahdollisesti jotain vikaa. - hummer...
valitse diesel kirjoitti:
> Jos sama moottori
Dieselpelle yrittää nyt kusetusta. Moottori ei voi olla sama. 70 kW riittää lennättämään autoa noin 170 km/h, mutta 200 km/h vaatii noin 100 kW tehon.
Syynä on se, että 200 km/h nopeudessa ilmanvastus on paljon suurempi kuin 170 km/h nopeudessa, joten auton nopeuden ylläpitämiseksi tarvitsee tehdä enemmän työtä ... eli niillä mustilla kumirinkuloilla pitää kiskoa autoa kovemmin eteenpäin ja sehän taas tarkoittaa, että akseleita pitää pyörittää suuremmalla voimalla/väännöllä .... ja, suuremmasta nopeudesta johtuen, myös nopeammin/suuremmalla kierrosluvulla.
200 km/h kulkevan auton on pakko tarjoilla renkaille enemmän tehoa JA vääntöä, muuten se 200 km/h ei onnistu!Teho tuo nopeutta, vääntö vaivattomuutta.
- reiska`
itku silmäkulmassa kirjoitti:
> Bensa-autokuskit kehuu pitkällä kierrosalueella, mutta pienemmän väännön vuoksi pitää olla tiheämmät välitykset ja nehän syö tuon pitkän kierrosalueen.
Tyhjistä tynnyreistä, dieseleistä ja nokipaavoista lähtee kovin ääni. Ahdettu bensakone vääntelehtii ihan mainiosti vajaasta 2000 rpm jonnekin 4000 rpm saakka, osa jopa 1500 rpm lähtien. Jos/kun huippunopeus on vaikka 200 km/h ja suurin vaihde on välitetty siten, että 200 km/h = 5000 rpm (max. tehon kierrosluku), niin passeli nopeusalue suurimmalla vaihteella on 1500/5000 * 200 km/h = 60 km/h lähtien.
Vastaavasti, kun käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1800 rpm jo 30 km/h nopeudessa, niin autolla pystyy kiihdyttämään 100 km/h saakka (6000 rpm) ilman vaihtoja.
> Dieselillä maksimivääntö on just sillä nopeudella jolla yleensä ajetaan.
Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm.
Paitsi että jos vaikka kun nokivasaran max. nopeus on samat 200 km/h ja max. tehon kierrosluku on 4000 rpm, niin min. nopeus (@1300 rpm) on 65 km/h. Jos käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1500 rpm jo 30 km/h nopeudella, nokivasaralla pystyy rykäisemään kiihdytyksen 90 km/h saakka (4500 rpm ... nokivasarallahan menohalut loppuu hyvin nopeasti max. tehon jälkeen).
Taitaa nokipaavoa taas kerran hämätä se, että harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät ja niiden ansiosta suurimmalla vaihteella voi körötellä jopa 50 km/h. Mutta lyhyemmillä välityksillä tulee vielä herkemmin eteen tuo em. vaihtotarve esim. moottoritielle kiihdytettäessä.Turha selitellä bensiinin ostajat hei. Tulevaisuudessa ja tänäpäivänäkin bensa sopii parhaiten moottorisahaan ja ruohonleikkuriin, ei auton moottoriin. Nykytekniikka kehittyny 80-luvusta, jolloin vielä diisseli savuutti ja bensa oli halpaa. Mutta nykyää asiat on aivan toisin, joten lopettakaapa tuo paskan jauhaminen bensa tuboistanne. Eikä ne edes kestä ne koneet ku muutaman kymppitonnin kilometrit, puhumattakaan , mitä ne kuluttaa bensiiniä kaupunkiajossa ja kylmäkäynnistyksessä. Kyllä aika on nyt diisselin. Kiitos huomiostanne! : )
- ghffg59
reiska` kirjoitti:
Turha selitellä bensiinin ostajat hei. Tulevaisuudessa ja tänäpäivänäkin bensa sopii parhaiten moottorisahaan ja ruohonleikkuriin, ei auton moottoriin. Nykytekniikka kehittyny 80-luvusta, jolloin vielä diisseli savuutti ja bensa oli halpaa. Mutta nykyää asiat on aivan toisin, joten lopettakaapa tuo paskan jauhaminen bensa tuboistanne. Eikä ne edes kestä ne koneet ku muutaman kymppitonnin kilometrit, puhumattakaan , mitä ne kuluttaa bensiiniä kaupunkiajossa ja kylmäkäynnistyksessä. Kyllä aika on nyt diisselin. Kiitos huomiostanne! : )
Tiukentuvat päästönormit tappaa dieselin ja hyvä niin.
- pimppikuski
itku silmäkulmassa kirjoitti:
> Bensa-autokuskit kehuu pitkällä kierrosalueella, mutta pienemmän väännön vuoksi pitää olla tiheämmät välitykset ja nehän syö tuon pitkän kierrosalueen.
Tyhjistä tynnyreistä, dieseleistä ja nokipaavoista lähtee kovin ääni. Ahdettu bensakone vääntelehtii ihan mainiosti vajaasta 2000 rpm jonnekin 4000 rpm saakka, osa jopa 1500 rpm lähtien. Jos/kun huippunopeus on vaikka 200 km/h ja suurin vaihde on välitetty siten, että 200 km/h = 5000 rpm (max. tehon kierrosluku), niin passeli nopeusalue suurimmalla vaihteella on 1500/5000 * 200 km/h = 60 km/h lähtien.
Vastaavasti, kun käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1800 rpm jo 30 km/h nopeudessa, niin autolla pystyy kiihdyttämään 100 km/h saakka (6000 rpm) ilman vaihtoja.
> Dieselillä maksimivääntö on just sillä nopeudella jolla yleensä ajetaan.
Ahaa. Nokivasaroiden nopeus on siis 1300-2500 rpm.
Paitsi että jos vaikka kun nokivasaran max. nopeus on samat 200 km/h ja max. tehon kierrosluku on 4000 rpm, niin min. nopeus (@1300 rpm) on 65 km/h. Jos käytössä on pienempi vaihde, millä kierroksia on 1500 rpm jo 30 km/h nopeudella, nokivasaralla pystyy rykäisemään kiihdytyksen 90 km/h saakka (4500 rpm ... nokivasarallahan menohalut loppuu hyvin nopeasti max. tehon jälkeen).
Taitaa nokipaavoa taas kerran hämätä se, että harvempi diesel kulkee edes sen 200 km/h -> välitykset ovat lyhyemmät ja niiden ansiosta suurimmalla vaihteella voi körötellä jopa 50 km/h. Mutta lyhyemmillä välityksillä tulee vielä herkemmin eteen tuo em. vaihtotarve esim. moottoritielle kiihdytettäessä.Herkästi kulkee pienetki nykydiisselit 200. Ja laatikko olis harvemmi, kulkis kevyesti ylikin, mutta rajoitettu tuohon lukemaan, joka suomen teillä on rangaistavaa.
- 342342343
ghffg59 kirjoitti:
Tiukentuvat päästönormit tappaa dieselin ja hyvä niin.
Vasta oli Kauppalehdessä juttu jossa sanotttiin että jos dieselautot häviäisivät kokonaan ei olisi mitään mahdollisuuksia päästä päästötavoitteisiin....
- 000000000000000
vaihteisto siirtää moottorista tulevaa tehoa ja vaihteiston välitykset eivät vaikuta tehoon. tehoa voi vain kadottaa vaihteistolla (esim kitkahäviöt). vaihteistolla voi muuttaa momentin ja kulmanopeuden suhdetta, eli saada suuren vetovoiman ja pienen kulmanopeuden (pieni vaihde) vs. pienen vetovoiman ja suuren kulmanopeuden (suuri vaihde). moottorin antama teho kuitenkin rajoittaa jollain kulmanopeudella saatavan väännön, koska kaavan P=Mw mukaan momentin ja kulmanopeuden tulo ei voi olla suurempi kuin moottorin antama teho.
>>>mikäli se olisi, jostain otettaisiin "tehoa tyhjästä" eli olisi keksitty ilmainen energianlähde, sama juttu olisi pelkällä väännöllä kulkevalla moottorilla, eli jos auto ei tarvitsisi tehoa kulkeakseen, ei tarvitsisi energiaa (polttoainetta) lainkaan. teho tarkoittaa siis paljonko energiaa kuluu sekunnissa ja kaikki tuntemani autot kuluttavat energiaa liikkuakseen.
pelkkä vääntö ei siis kerro mitään ilman kierrosnopeutta. teho on kuitenkin sillätavalla universaali, että jos sanotaan että tässä autossa on 150 kw tehoa, niin suunnilleen osaa yhdistää miten se auto kulkee. jos sanotaan että on 260 nm vääntöä, silloin pitäisi tietää myös missä se vääntö on. alakierrosten vääntö tuottaa vähemmän tehoa kuin sama vääntö ylemmillä kierroksilla. dieselissä siis tehon pysyvyys alakierroksilla (alavääntö) on yleensä parempi, sillä ei ole merkitystä tuotetaanko se männän voima dieselpolttoaineella vai bensiinillä, energiaa vapautuu ja voima aiheuttaa vääntömomentin, joka saa aikaan kiertoliikkeen ja energiaa (eli tehoa) siirretään mekaanisesti paikasta toiseen.- Teacher.
Opettele kirjoittamaan ensin ennen kuin kehut itseäsi.
- Ajan dieselillä
Onpas hauskaa luettavaa tämä vänkääminen kumpi ompi parempi. On mielenkiintoista, että ihmiset vertaavat ahdettua dieseliä ahtamattomaan bensa-autoon. Eihän niitä voi mitenkään verrata. No, voihan niitä verrata, mutta tasaväkisyydestä ei juuri voi puhua. Ahdin määrää tahdin, oli se sit bensa tai diesel.
Totta kai vääntö ja sen määrä vaikuttaa auton kulkupuoleen. Kyllä 330nm on huomattavasti enemmän kuin 200nm, sen huomaa ajossa selkeästi esim suurimmalla vaihteella ajettaessa 100km/h. Tavallisella henkilöautolla ajettaessa isomman väännön omaavalla moottorilla varustettu auto kiihtyy nopeammin nopeusvälin 80-120km/h. Eikä sillä ole väliä ovatko vastakkain olevat autot diesel-diesel, diesel-bensa vai bensa-bensa. Otetaanpa huvikseen pieni vertailu ja laitetaan vastakkain vaikka BMW 330d, Corvette Z06 ja Ferrari 430 kiihdyttämään nopeusväliä 80-120km/h kuutosvaihteella. Ajat ovat 7,5 vs 9,8s vs 5,6. Ja vertailun vuoksi väännöt samassa järjestyksessä: 520nm, 586nm ja 465nm. Myönnän, että tässä tilanteessa edellä kirjoittamani väitös ei pidä paikkaansa, mutta nyt ei puhutakaan "normaaleista" henkilöautoista, mutta ei siltikään huono tulos nokivasaralta. :-) Aikoihin voi siis vaikuttaa moni muukin asia kuin vain vääntömomentti...
Sitten siitä ajomukavuudesta. Jos ei halua "kepittää", ajetaan dieselillä, "kepittäjä" ajaa bensalla. Ja nykyautot kun ovat vain niin mukavasti mitoitettu noin 100km/h nopeuteen, niin väittäisin dieselauton olevan matka-ajossa hieman bensa-autoa joustavamman paremmin kyseiselle nopeusalueelle sijoitetun vääntöalueensa ja siihen sopivan vaihteistonsa vuoksi. Tämä on siis henkilökohtainen mielipiteeni. Mutta jos minulla olisi varaa ajaa Jos bensaa syövä autosi nykii samalla nopeudella, niin vaihda ihmeessä pienemmälle vaihteelle. Mutta jos se ei auta, autosi on luultavimmin rikki. Tämä sama pätee myös diesel autoihin.- Ajan dieselillä
Vielä siitä, että jos minulla olisi varaa ajaa Corvette Z06:lla, minä ajaisin sellaisella. Siinä kun on niin kiva bensakone...
- väätöpellelle
> Totta kai vääntö ja sen määrä vaikuttaa auton kulkupuoleen
> isomman väännön omaavalla moottorilla varustettu auto kiihtyy nopeammin nopeusvälin 80-120km/h
> BMW 330d ... 520nm... 7,5
> Corvette Z06 ...586nm ... 9,8
> Ferrari 430 ... 465nm ...5,6
Huppista, vääntöpellen laskelmat meni perseelleen, mutta johtopäätös oli silti, ettei lähtöoletus "auton kiihtyvyys riippuu vain max. vääntömomentista eikä lainkaan välityssuhteista / moottorin käyntinopeudesta" voi olla väärä, se nyt vaan ei voi olla, koska vääntöpelle ei osaa kertolaskua ja sehän taas tarkoittasi, että vääntöpellen pitäisi tyytyä uskomaan fiksumpia, mitä vääntöpelle ei halua tehdä. - brofessssori
väätöpellelle kirjoitti:
> Totta kai vääntö ja sen määrä vaikuttaa auton kulkupuoleen
> isomman väännön omaavalla moottorilla varustettu auto kiihtyy nopeammin nopeusvälin 80-120km/h
> BMW 330d ... 520nm... 7,5
> Corvette Z06 ...586nm ... 9,8
> Ferrari 430 ... 465nm ...5,6
Huppista, vääntöpellen laskelmat meni perseelleen, mutta johtopäätös oli silti, ettei lähtöoletus "auton kiihtyvyys riippuu vain max. vääntömomentista eikä lainkaan välityssuhteista / moottorin käyntinopeudesta" voi olla väärä, se nyt vaan ei voi olla, koska vääntöpelle ei osaa kertolaskua ja sehän taas tarkoittasi, että vääntöpellen pitäisi tyytyä uskomaan fiksumpia, mitä vääntöpelle ei halua tehdä.Hääh? Eihän 80-120km/h välillä edes nuo autot tarjoile suurimmalla vaihteella tuota max vääntöä:) Eli turha niitä on max lukeman peruteella väittää. Ja arvaappa onko zo6ssa hiukka pidemmät välitykset kuin bemussa?? Ei taida bemu kulkea 330kmh/ ? Sama kuin vertaisi z06lla 20-40km/h kiihtyvyyttä smarttiin. Smartti voittaisi suurimmalla vaihteella!! z06:lla muuten pystyy ajamaan tuon välin suurimmalla vaihteella..
Vertaillaan S-U-O-R-I-T-U-S-K-Y-K-Y-Ä, EI pakoputken kokoa tai kulutusta..
Audi A4
Diesel
170hp ja 350nm, 8,3s sataseen ja sitä rataa. (0-100km/h on erinoinen MAX suorituskyvyn mitta!, myös 100-160km/h on lähes aina hyvin lähelle sama aika).
bensa:
211hv, 350nm, ja 6.9s sataseen
-->aika ero??
Paras 2l diesel? esim. 2.2l mese 150kw ja 500nm-->7.0s sataseen. Diesel suorituskykyä??
taas bensalla päästään -mitsu evo- 405hv 0-100km/h hieman päälle 4s
Tietysti bensoja löytyy monenlaisia mutta ei ne ainakaan hitaampia ole jos molemmista otetaan se mikä on saatavissa. Kyse siis tuotantoautoista. Voidaan tietysti mitata jotain sopivia välejä suurimmalla vaihteella jolloin dieseleiden alatehon anisiosta ne voittaa. Toisaalta jos taas mitataan sopivan alhaalta asti esim. 900-1400rpm kiihtyvyyttä niin uskoisin että TSI pesee vastaavan dieselin. Eli vielä ei ihan suorituskyvyssä voita diesel mutta joissakin muissa ominaisuuksissa kyllä! - nokipaavollekin
brofessssori kirjoitti:
Hääh? Eihän 80-120km/h välillä edes nuo autot tarjoile suurimmalla vaihteella tuota max vääntöä:) Eli turha niitä on max lukeman peruteella väittää. Ja arvaappa onko zo6ssa hiukka pidemmät välitykset kuin bemussa?? Ei taida bemu kulkea 330kmh/ ? Sama kuin vertaisi z06lla 20-40km/h kiihtyvyyttä smarttiin. Smartti voittaisi suurimmalla vaihteella!! z06:lla muuten pystyy ajamaan tuon välin suurimmalla vaihteella..
Vertaillaan S-U-O-R-I-T-U-S-K-Y-K-Y-Ä, EI pakoputken kokoa tai kulutusta..
Audi A4
Diesel
170hp ja 350nm, 8,3s sataseen ja sitä rataa. (0-100km/h on erinoinen MAX suorituskyvyn mitta!, myös 100-160km/h on lähes aina hyvin lähelle sama aika).
bensa:
211hv, 350nm, ja 6.9s sataseen
-->aika ero??
Paras 2l diesel? esim. 2.2l mese 150kw ja 500nm-->7.0s sataseen. Diesel suorituskykyä??
taas bensalla päästään -mitsu evo- 405hv 0-100km/h hieman päälle 4s
Tietysti bensoja löytyy monenlaisia mutta ei ne ainakaan hitaampia ole jos molemmista otetaan se mikä on saatavissa. Kyse siis tuotantoautoista. Voidaan tietysti mitata jotain sopivia välejä suurimmalla vaihteella jolloin dieseleiden alatehon anisiosta ne voittaa. Toisaalta jos taas mitataan sopivan alhaalta asti esim. 900-1400rpm kiihtyvyyttä niin uskoisin että TSI pesee vastaavan dieselin. Eli vielä ei ihan suorituskyvyssä voita diesel mutta joissakin muissa ominaisuuksissa kyllä!Tais mennä taas nokipaavolta laskelmat yli hilseen, joten nokipaavon piti, jälleen kerran, tyytyä kaivelemaan pelkkiä max. arvoja.
- husgvarna
brofessssori kirjoitti:
Hääh? Eihän 80-120km/h välillä edes nuo autot tarjoile suurimmalla vaihteella tuota max vääntöä:) Eli turha niitä on max lukeman peruteella väittää. Ja arvaappa onko zo6ssa hiukka pidemmät välitykset kuin bemussa?? Ei taida bemu kulkea 330kmh/ ? Sama kuin vertaisi z06lla 20-40km/h kiihtyvyyttä smarttiin. Smartti voittaisi suurimmalla vaihteella!! z06:lla muuten pystyy ajamaan tuon välin suurimmalla vaihteella..
Vertaillaan S-U-O-R-I-T-U-S-K-Y-K-Y-Ä, EI pakoputken kokoa tai kulutusta..
Audi A4
Diesel
170hp ja 350nm, 8,3s sataseen ja sitä rataa. (0-100km/h on erinoinen MAX suorituskyvyn mitta!, myös 100-160km/h on lähes aina hyvin lähelle sama aika).
bensa:
211hv, 350nm, ja 6.9s sataseen
-->aika ero??
Paras 2l diesel? esim. 2.2l mese 150kw ja 500nm-->7.0s sataseen. Diesel suorituskykyä??
taas bensalla päästään -mitsu evo- 405hv 0-100km/h hieman päälle 4s
Tietysti bensoja löytyy monenlaisia mutta ei ne ainakaan hitaampia ole jos molemmista otetaan se mikä on saatavissa. Kyse siis tuotantoautoista. Voidaan tietysti mitata jotain sopivia välejä suurimmalla vaihteella jolloin dieseleiden alatehon anisiosta ne voittaa. Toisaalta jos taas mitataan sopivan alhaalta asti esim. 900-1400rpm kiihtyvyyttä niin uskoisin että TSI pesee vastaavan dieselin. Eli vielä ei ihan suorituskyvyssä voita diesel mutta joissakin muissa ominaisuuksissa kyllä!Toi diissel Audi on perus perheauto, srj tuotanto auto. Bensa taas joku erikoismalli, viritetty versio, ja arvatenki >10000e kalliimpi ainakin. Vakio a4 Audista, 1.8 turbo, lähti jotai 150hv, vääntöjä reilut 200Nm. Nämä lukemat lähempänä totuutta. Ja kyllähän diisseli tuossakin tapauksessa ylivoimainen ykkönen on.
- vapari saha
brofessssori kirjoitti:
Hääh? Eihän 80-120km/h välillä edes nuo autot tarjoile suurimmalla vaihteella tuota max vääntöä:) Eli turha niitä on max lukeman peruteella väittää. Ja arvaappa onko zo6ssa hiukka pidemmät välitykset kuin bemussa?? Ei taida bemu kulkea 330kmh/ ? Sama kuin vertaisi z06lla 20-40km/h kiihtyvyyttä smarttiin. Smartti voittaisi suurimmalla vaihteella!! z06:lla muuten pystyy ajamaan tuon välin suurimmalla vaihteella..
Vertaillaan S-U-O-R-I-T-U-S-K-Y-K-Y-Ä, EI pakoputken kokoa tai kulutusta..
Audi A4
Diesel
170hp ja 350nm, 8,3s sataseen ja sitä rataa. (0-100km/h on erinoinen MAX suorituskyvyn mitta!, myös 100-160km/h on lähes aina hyvin lähelle sama aika).
bensa:
211hv, 350nm, ja 6.9s sataseen
-->aika ero??
Paras 2l diesel? esim. 2.2l mese 150kw ja 500nm-->7.0s sataseen. Diesel suorituskykyä??
taas bensalla päästään -mitsu evo- 405hv 0-100km/h hieman päälle 4s
Tietysti bensoja löytyy monenlaisia mutta ei ne ainakaan hitaampia ole jos molemmista otetaan se mikä on saatavissa. Kyse siis tuotantoautoista. Voidaan tietysti mitata jotain sopivia välejä suurimmalla vaihteella jolloin dieseleiden alatehon anisiosta ne voittaa. Toisaalta jos taas mitataan sopivan alhaalta asti esim. 900-1400rpm kiihtyvyyttä niin uskoisin että TSI pesee vastaavan dieselin. Eli vielä ei ihan suorituskyvyssä voita diesel mutta joissakin muissa ominaisuuksissa kyllä!Mercedes 2.2 dsl, 150kW, hinta 50000 . Mitsu evo 405hv, hinta 200000e . Mites näitä poika vertailet?
- 332344
husgvarna kirjoitti:
Toi diissel Audi on perus perheauto, srj tuotanto auto. Bensa taas joku erikoismalli, viritetty versio, ja arvatenki >10000e kalliimpi ainakin. Vakio a4 Audista, 1.8 turbo, lähti jotai 150hv, vääntöjä reilut 200Nm. Nämä lukemat lähempänä totuutta. Ja kyllähän diisseli tuossakin tapauksessa ylivoimainen ykkönen on.
tuohan on A4 2.0TFSI b8-korimalli...normi sarjatuotantoauto (211hv ->ohjelmoinnilla 270hv)
- bensatuhnuttajat
brofessssori kirjoitti:
Hääh? Eihän 80-120km/h välillä edes nuo autot tarjoile suurimmalla vaihteella tuota max vääntöä:) Eli turha niitä on max lukeman peruteella väittää. Ja arvaappa onko zo6ssa hiukka pidemmät välitykset kuin bemussa?? Ei taida bemu kulkea 330kmh/ ? Sama kuin vertaisi z06lla 20-40km/h kiihtyvyyttä smarttiin. Smartti voittaisi suurimmalla vaihteella!! z06:lla muuten pystyy ajamaan tuon välin suurimmalla vaihteella..
Vertaillaan S-U-O-R-I-T-U-S-K-Y-K-Y-Ä, EI pakoputken kokoa tai kulutusta..
Audi A4
Diesel
170hp ja 350nm, 8,3s sataseen ja sitä rataa. (0-100km/h on erinoinen MAX suorituskyvyn mitta!, myös 100-160km/h on lähes aina hyvin lähelle sama aika).
bensa:
211hv, 350nm, ja 6.9s sataseen
-->aika ero??
Paras 2l diesel? esim. 2.2l mese 150kw ja 500nm-->7.0s sataseen. Diesel suorituskykyä??
taas bensalla päästään -mitsu evo- 405hv 0-100km/h hieman päälle 4s
Tietysti bensoja löytyy monenlaisia mutta ei ne ainakaan hitaampia ole jos molemmista otetaan se mikä on saatavissa. Kyse siis tuotantoautoista. Voidaan tietysti mitata jotain sopivia välejä suurimmalla vaihteella jolloin dieseleiden alatehon anisiosta ne voittaa. Toisaalta jos taas mitataan sopivan alhaalta asti esim. 900-1400rpm kiihtyvyyttä niin uskoisin että TSI pesee vastaavan dieselin. Eli vielä ei ihan suorituskyvyssä voita diesel mutta joissakin muissa ominaisuuksissa kyllä!2.0l Audi, bensatuhnu, ja lähtöhinta ilman varusteita 41000e? Tuolla rahalla jo sais laadukkaan diisselin.
- Alotetaas taas alkei
Kaikki nopeakäyntiset (yli 20 / s ) mäntämoottorit ovat kierroskoneita.
Yhdenkään vääntömomentti ei riitä edes vapaasti tassujensa varassa seisovan moottorin kumoamiseen, teho otetaan kierroksilla ja siten kuinka se on taloudellisinta tai mahdollista saada ulos.
Suurempi vääntö ei ole dieselin ominaisuus, vaan haitta, se vaatii vahvemmat rakenteet, tehokkaamman vaimennuksen, suuremman jäähdytysjärjestelmän ym. ym., mutta on haitoistaan ja kestosta huolimatta jotta teho olisi kaupallisesti riittävä, koska palotapahtuma ei salli kierrosluvun nostoa.
Diesel on siis monilta osin huono ratkaisu muuhun kuin vakiokierroskoneisiin, joissa se on parhaimmillaan, ja henkilöautoissa se on ainoastaan Eurooppalainen omituisuus, kotiinpäinvetävän verotuspolitiikan ja hintasubventoinnin takia.- dieselheppu
Menkää autoinenne viivalle ja tehkää kiihdytyskoe. Ajakaa sitten vaikka ympyrää huviksenne toistenne ympärillä. Katsotaan sitten mikä on lopputulos.
En tiedä miksi tuommoiseen sanailuun pitää ryhtyä.
Auto on vain auto ja tekniikka on tekniikkaa.
Olen kirjoittanut tästä aiheesta tällä palstalla aiemmin ja edelleenkin sanon että jos on epäselvää miten ajoneuvon kiihtyvyys ja moottorin vääntömomentti ovat riippuvaisia toisistaan, opiskelkaa autotekniikkaa.
Liikkuminen on pelkkä fysiikkaa ja mekaniikkaa.
Ajan erilaisilla autoilla ja olen todennut että eroja on, jollekin sopii jokin tyyli tai tyyppi, mutta toisen on tehtävä erilainen valinta, syystä tai toisesta.
Tiellä on ajettava sääntöjen mukaan. Tietty sääntöjen "soveltaminen" on hyväksyttävää, mutta älytön kaahailu ja voiman näyttäminen joutavaa.
Jokainen valitsee halujensa mukaan ajoneuvon mutta älköön mollatko sitä jolla on poikkeava valinta.
Aikuistukaa hyvät kaverit! - toinen opettaja
dieselheppu kirjoitti:
Menkää autoinenne viivalle ja tehkää kiihdytyskoe. Ajakaa sitten vaikka ympyrää huviksenne toistenne ympärillä. Katsotaan sitten mikä on lopputulos.
En tiedä miksi tuommoiseen sanailuun pitää ryhtyä.
Auto on vain auto ja tekniikka on tekniikkaa.
Olen kirjoittanut tästä aiheesta tällä palstalla aiemmin ja edelleenkin sanon että jos on epäselvää miten ajoneuvon kiihtyvyys ja moottorin vääntömomentti ovat riippuvaisia toisistaan, opiskelkaa autotekniikkaa.
Liikkuminen on pelkkä fysiikkaa ja mekaniikkaa.
Ajan erilaisilla autoilla ja olen todennut että eroja on, jollekin sopii jokin tyyli tai tyyppi, mutta toisen on tehtävä erilainen valinta, syystä tai toisesta.
Tiellä on ajettava sääntöjen mukaan. Tietty sääntöjen "soveltaminen" on hyväksyttävää, mutta älytön kaahailu ja voiman näyttäminen joutavaa.
Jokainen valitsee halujensa mukaan ajoneuvon mutta älköön mollatko sitä jolla on poikkeava valinta.
Aikuistukaa hyvät kaverit!- " jos on epäselvää miten ajoneuvon kiihtyvyys ja moottorin vääntömomentti ovat riippuvaisia toisistaan... " -
Aloita vaikka selittämällä miten tuo toimii esimerkiksi suihkumoottorin tapauksessa, vai eikö se voi kiihdyttää mitään kun ei ole moottorissa vääntömomenttia.
Miksi ihmeessä palstalla olevat alaikäiset, jotka osaavat vain yhden ajatuksen asiasta, kuvittelevat olevansa jotain opettajia, !
Kasvakaa ensin aikuisiksi ja opiskelkaa itse sitä moottoritekniikkaa sen sijaan että vain kuvittelette olevanne jotenkin asiasta perillä. - eskoeskoesko
toinen opettaja kirjoitti:
- " jos on epäselvää miten ajoneuvon kiihtyvyys ja moottorin vääntömomentti ovat riippuvaisia toisistaan... " -
Aloita vaikka selittämällä miten tuo toimii esimerkiksi suihkumoottorin tapauksessa, vai eikö se voi kiihdyttää mitään kun ei ole moottorissa vääntömomenttia.
Miksi ihmeessä palstalla olevat alaikäiset, jotka osaavat vain yhden ajatuksen asiasta, kuvittelevat olevansa jotain opettajia, !
Kasvakaa ensin aikuisiksi ja opiskelkaa itse sitä moottoritekniikkaa sen sijaan että vain kuvittelette olevanne jotenkin asiasta perillä.Prius sähköjohto mallissa on 550NM!!! Mutta...kiihtyvyys 0-100km/h on 12s! vääntö vie!
Miten on mahdollista? - loppuu!
eskoeskoesko kirjoitti:
Prius sähköjohto mallissa on 550NM!!! Mutta...kiihtyvyys 0-100km/h on 12s! vääntö vie!
Miten on mahdollista?Käytännössä Priuksen huima vääntö häviää olemattomiin nopeuden kasvaessa. Jo 20km/h vauhdissa alkaa sähkömoottorin väännön raju romahdus. Käytännössä jo 80km/h yläpuolella ollaan pelkästään bensamoottorin varassa. Ja se bensamoottori siinä ei ole kovin kummoinen.
Siinä selitys. - ei mitään uutta
eskoeskoesko kirjoitti:
Prius sähköjohto mallissa on 550NM!!! Mutta...kiihtyvyys 0-100km/h on 12s! vääntö vie!
Miten on mahdollista?Japsit ovat kusetuksen mestareita. Kaikki muistanee japaninhevosvoimat? Tai toi potan tavan laskea turvatyynyjen määrän: 2 2 2 = 8.
Hybridi- ja sähköautoissa käytetään seuraavanlaisia kusetuksia
- lasketaan surutta yhteen poltto- ja sähkömoottorin max. momentit, vaikka ne osuvat eri käynti/ajonopeuksille
- ilmoitetaan sähkömoottorin momentiksi alennusvaihteiston jälkeen mitattava momentti
Kyllä polttomoottorista, pienestäkin, saadaan irti yli 1000 Nm, kun mitataan momenttia vetoakseleilta eikä kampiakselilta... - AutoPelle
ei mitään uutta kirjoitti:
Japsit ovat kusetuksen mestareita. Kaikki muistanee japaninhevosvoimat? Tai toi potan tavan laskea turvatyynyjen määrän: 2 2 2 = 8.
Hybridi- ja sähköautoissa käytetään seuraavanlaisia kusetuksia
- lasketaan surutta yhteen poltto- ja sähkömoottorin max. momentit, vaikka ne osuvat eri käynti/ajonopeuksille
- ilmoitetaan sähkömoottorin momentiksi alennusvaihteiston jälkeen mitattava momentti
Kyllä polttomoottorista, pienestäkin, saadaan irti yli 1000 Nm, kun mitataan momenttia vetoakseleilta eikä kampiakselilta...Mitähän heppoja mahdat tarkoittaa?
No ainakaan Priuksessa ei tehoja lasketa suoraan yhteen. Ehkä sinulla on oma matematiikka.
BMWn hybridistä en tiedä, ehkä siinä on laskettu tehot yhteen hämäämistarkoituksessa.
Sähkömoottorin momentti priuksessa on ilmoitettu samasta pisteestä kuin bensakoneelle.
Kerrohan mitä sinulla on hybridejä vastaan? - johon kalahtaa
AutoPelle kirjoitti:
Mitähän heppoja mahdat tarkoittaa?
No ainakaan Priuksessa ei tehoja lasketa suoraan yhteen. Ehkä sinulla on oma matematiikka.
BMWn hybridistä en tiedä, ehkä siinä on laskettu tehot yhteen hämäämistarkoituksessa.
Sähkömoottorin momentti priuksessa on ilmoitettu samasta pisteestä kuin bensakoneelle.
Kerrohan mitä sinulla on hybridejä vastaan?> No ainakaan Priuksessa ei tehoja lasketa suoraan yhteen.
Hep, hep, puhe oli vääntömomenttien summaamisesta, ei tehojen. Juu, en kyllä ole asiaa varmistanut, pisti vaan aikanaan silmiään maininta asiasta jossain lehtiartikkelissa.
> Sähkömoottorin momentti priuksessa on ilmoitettu samasta pisteestä kuin bensakoneelle.
No, paljonko se sitten on? 550 Nm?
> Kerrohan mitä sinulla on hybridejä vastaan?
Olen kusetusta vastaan. Esim. tässä ihan viimepäivinä tuli taas nähtyä jonkun täyssähköauton esittely. Siinä kehuttiin mahtavaa vääntöä, joka oli useampi sata Nm alennusvaihteiston takaa mitattuna. Niinpä. Jäi vaan mainitsematta, että 1 l bensakoneestakin irtoaa 1000 Nm, kun väliin laitetaan alennusvaihteisto. - bläa b
johon kalahtaa kirjoitti:
> No ainakaan Priuksessa ei tehoja lasketa suoraan yhteen.
Hep, hep, puhe oli vääntömomenttien summaamisesta, ei tehojen. Juu, en kyllä ole asiaa varmistanut, pisti vaan aikanaan silmiään maininta asiasta jossain lehtiartikkelissa.
> Sähkömoottorin momentti priuksessa on ilmoitettu samasta pisteestä kuin bensakoneelle.
No, paljonko se sitten on? 550 Nm?
> Kerrohan mitä sinulla on hybridejä vastaan?
Olen kusetusta vastaan. Esim. tässä ihan viimepäivinä tuli taas nähtyä jonkun täyssähköauton esittely. Siinä kehuttiin mahtavaa vääntöä, joka oli useampi sata Nm alennusvaihteiston takaa mitattuna. Niinpä. Jäi vaan mainitsematta, että 1 l bensakoneestakin irtoaa 1000 Nm, kun väliin laitetaan alennusvaihteisto.se asfaltti tietää tuleeko vääntö suoraan vai alennusvaihteiston kautta? Ja jos tietää niin mitä vaikutusta sillä tiedolla on?
- tyhmistelee
bläa b kirjoitti:
se asfaltti tietää tuleeko vääntö suoraan vai alennusvaihteiston kautta? Ja jos tietää niin mitä vaikutusta sillä tiedolla on?
> se asfaltti tietää tuleeko vääntö suoraan vai alennusvaihteiston kautta? Ja jos tietää niin mitä vaikutusta sillä tiedolla on?
Vaikutus on sellainen, että muhkeilla vääntölukemilla luodaan vaikutelmaa hyvästä "alaväännöstä" eli tosiasiassa alakierroksilla tarjolla olevasta tehosta.
Teho sitä autoa varsinaisesti liikuttaa ja teho = vääntömomentti X kierrosluku.
Esim. iskevästä mutterinvääntimestä voi irrota 350 Nm, mutta koitapa saada autosi kulkemaan 200 km/h mutterinvääntimen voimin... - bläa b
tyhmistelee kirjoitti:
> se asfaltti tietää tuleeko vääntö suoraan vai alennusvaihteiston kautta? Ja jos tietää niin mitä vaikutusta sillä tiedolla on?
Vaikutus on sellainen, että muhkeilla vääntölukemilla luodaan vaikutelmaa hyvästä "alaväännöstä" eli tosiasiassa alakierroksilla tarjolla olevasta tehosta.
Teho sitä autoa varsinaisesti liikuttaa ja teho = vääntömomentti X kierrosluku.
Esim. iskevästä mutterinvääntimestä voi irrota 350 Nm, mutta koitapa saada autosi kulkemaan 200 km/h mutterinvääntimen voimin...Esim. iskevästä mutterinvääntimestä voi irrota 350 Nm, mutta koitapa saada autosi kulkemaan 200 km/h mutterinvääntimen voimin...
Hmmm. riippuu vääntimen tehosta ja auton painosta onnistuuko. Sillä nyt ei kuitenkaan ole mitään merkitystä paljonko sitä vääntöä on koneeen päässä. Maahan se välittyy vetopyöriltä. Mootori ja voimansiirto kun muodostavat paketin - Toyota ei
bläa b kirjoitti:
Esim. iskevästä mutterinvääntimestä voi irrota 350 Nm, mutta koitapa saada autosi kulkemaan 200 km/h mutterinvääntimen voimin...
Hmmm. riippuu vääntimen tehosta ja auton painosta onnistuuko. Sillä nyt ei kuitenkaan ole mitään merkitystä paljonko sitä vääntöä on koneeen päässä. Maahan se välittyy vetopyöriltä. Mootori ja voimansiirto kun muodostavat paketinilmoita koskaan, lähellekään sitä tehoa joka tiehen välittyy.
Alla pari tyypillistä esimerkkiä aiheesta:
http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=925
http://www.rri.se/popup/performancegraphs.php?ChartsID=256 - kikkailu & kusetus
eskoeskoesko kirjoitti:
Prius sähköjohto mallissa on 550NM!!! Mutta...kiihtyvyys 0-100km/h on 12s! vääntö vie!
Miten on mahdollista?> Miten on mahdollista?
Nomi kusetus. Tuo momentti on mitattu sähkö- ja polttomoottorit yhdistävän planeettapyörästön takaa eli siinä on eräälainen vaihteisto välissä.
Jossain täyssähköautossa käytetään samanlaista kusetusta, moottorin väännöksi ilmoitetaan moottorin kylkeen lätkäistyn alennusvaihteiston takaa mitattu vääntö.
Saa 1 l bensakoneestakin 1000 Nm irti, kun pultataan alennusvaihteisto moottorin perään ja mitataan momenti toisioakselilta.
- Vai olenko väärässä
On parilitrainen bensamoottori josta vauhtipyörältä saa 180 hv / 7400 ja vääntöä 205 Nm / 3800.
Jos laittas kampiakselin ja vauhtipyörän väliin vaikka 1/2 alennuksen, niin vauhtipyörälle (voiman ulosotto) tulisi silloin 410 Nm / 1900 ja 180 hv / 3600 ! !
Onko tässä tapauksessa moottori muuttunut
" tehokkaaksi alavääntökoneeksi ", ja suorituskyky parantunut huomattavasti, vai onko kyseessä edelleen sama moottori.
Se että kampiakseli pyörii omaa nopeuttaan on ongelma vain koneille jotka meluavat sietämättömästi, nykyisissä bensiinimoottoreissa ei ääni sisälle kuulu, se on ainoastaan lukema kierroslukumittarissa.- muunnossarjaa pukkaa
Tosin 1:2 sijaan kannattaisi käyttää maltillisempaa, esim. 1:1,25 -välitystä, jolla 1,4 litrainen bensaturbo (150 hv @ 5000 rpm, 250 Nm @ 2000-3600 rpm) muuttuu 1,9 l dieseliksi (150 hv @ 4000 rpm, 310 Nm @ 1600-2800 rpm).
Siksi myös melutaso laskee, ohituskiihtyvyys ja huippunopeus paranee ja vaihtamistarve pienenee.
Odottelemmekin pikapuoliin markkinoille saapuvaksi muunnossarjoja, joilla 1,9 l dieselin voi korvata 1,4 l bensaturbo alennusvaihde paketilla. Etenkin alle 30 tkm vuodessa ajavien odotetaan olevan kiinnostuneita, koska muutoksen jälkeen ei tarvitse maksaa dieselveroa ja vakuutusmaksutkin ovat pienemmät. - ripulix
muunnossarjaa pukkaa kirjoitti:
Tosin 1:2 sijaan kannattaisi käyttää maltillisempaa, esim. 1:1,25 -välitystä, jolla 1,4 litrainen bensaturbo (150 hv @ 5000 rpm, 250 Nm @ 2000-3600 rpm) muuttuu 1,9 l dieseliksi (150 hv @ 4000 rpm, 310 Nm @ 1600-2800 rpm).
Siksi myös melutaso laskee, ohituskiihtyvyys ja huippunopeus paranee ja vaihtamistarve pienenee.
Odottelemmekin pikapuoliin markkinoille saapuvaksi muunnossarjoja, joilla 1,9 l dieselin voi korvata 1,4 l bensaturbo alennusvaihde paketilla. Etenkin alle 30 tkm vuodessa ajavien odotetaan olevan kiinnostuneita, koska muutoksen jälkeen ei tarvitse maksaa dieselveroa ja vakuutusmaksutkin ovat pienemmät.No syöhän se pikkubensaturbo 2 kertaa enempi bensaa, ja bensa 30 senttiä kalliimpaa. Kaupunkiajossa, ja kiihdyttelyssä, bensa-auto syö monta litraa enempi kú diisseli. Normi motariajolla kulutus voi olla lähellä samaa diisselin kaa. Ei tarvii ku reilu 10000km ajaa vuodessa, nii diisselvero on hankittu monessa henkilöautossa.
- Rudolf Diesel
"Diiselimiehet kehuskelee mielellään autojensa vääntömomenteilla, mutta uskallan väittää, että todellisuudessaero ei ole kovin suuri."
Kyllä niissä eroa on, kun vertaillaan pelkkää vääntömomenttia. Dieselin puristussuhde on huomattavasti suurempi, koska dieselissä puristetaan pelkkää ilmaa ja palotapahtuma alkaa korkean kuumuuden (paineen) vuoksi ruiskutushetkellä.
Ottomoottorissa eli bensakoneessa puristetaan ilman ja polttoaineen seosta joka sytytetään sytytystulpalla, jos ottomoottorin puristussuhde nousee liian suureksi, seos syttyy itsestään ja sitä kutsutaan nakutukseksi eli detonaatioksi, joka tuhoaa moottorin polttamalla mäntään reiän männän ollessa vasta menossa yläkuolokohtaan. Käytännössä palotapahtuma alkaa molemissa moottorityypeissä ennen yläkuolokohtaa, eli mitä suurempi kierrosluku, sitä suurempi ennakkokin, mutta se on hallittua, koska kyseessä on palaminen eikä räjähdys.
Miten suurempi puristussuhde saavutetaan ja miksi dieselin vääntömomentti on suurempi?? Vastaus: Pitemmällä iskunpituudella, joka saadaan aikaan pidemmällä kammella, toisin sanoen "suoralla." Vääntömomentti syntyy palamisesta syntyvästä paineesta voiman vaikutuspisteestä ja pyörimisliikkeen keskipisteen välisestä suorasta - eli mäntä painaa kampiakselia kiertokangen välityksellä ja "pyörimisliikkeen keskipiste" on tietenkin kampiakseli.
Vääntömomenttia voi kuvata vertauksella, jossa kampiakselin esim. metrin mittaisella vääntövarsi, jonka päässä on kilon punnus. Vääntövarren toisessa päässä taas on hylsy ja pultti, tämä pultti kuvaa kampiakselia. Tämän edellämainitun virityksen vääntömomentti on 1 kpm (kilopondimetri), ts. kilo x metri = kilopondimetri, joka on noin 10Nm (Newton-metriä).
Vääntömomenttia voi siis kuvata pultin kiristämiseksi, tehoa taas voisi kuvata sillä, kuinka monta pulttia ehtii kiristää tietyssä ajassa.
Tätä simppelimmin en osaa selittää.. jollen sitten rautalangalla... - Golf-TDI
Vertaapa esim. Chevrolet Sparc 1.0 bensa. Ai että kun tehokkaalla VAG 1.9 TDI turbodiesel moottorilla varustetulla Golfilla viivalle tuollaisen bensakipon kanssa. Siinä kun oikein nopeasti nostaa kytkintä niin kumi vaan vinkasee ja Chevy jää savupilveen. Kyllä se tuntuu upealta näin tehokkaan dieselin puikoissa.
- pensamies
1,9 tdi on kyllä superautojen eliittiä
- tosi upeaa...
Upeaahan se on vaikka Catepillarin puikoissa, voimaa löytyy.
Dieselissä sinänsä mitään vääntöä ole kummoisestikaan. Turbolla ahtamalla saadaan vääntöä halutulla tavalla, niin bensakoneeseen kuin dieseliinkin. - reiska`
tosi upeaa... kirjoitti:
Upeaahan se on vaikka Catepillarin puikoissa, voimaa löytyy.
Dieselissä sinänsä mitään vääntöä ole kummoisestikaan. Turbolla ahtamalla saadaan vääntöä halutulla tavalla, niin bensakoneeseen kuin dieseliinkin.Caterbillariin turbo on laitettu pakokaasuja puhdistamaan, ei tehoja tuomaan.
- crdi-16v
Oho onpas ollu keskustelu, kerrotaan ny vielä oma mielipideeni.
Entinen auto oli 2 litrainen bensavapari, kyllä sillä kerkesi ja pääsi joskaan ei auto tuntunu mitenkään sporttiselta tavallisessa ajossa kun ei menty kierroksilla. Kulutus oli aina päälle kympin.
Nykyinen auto taas on 2 litrainen turbodiesel, tässä on just semmosta käytännönajomukavuuteen vaikuttavaa voimaa, kiva ajella pikkukierroksilla kun voimaa löytyy, kivan vaivaton ajettava. Liikkeelle lähtiessä pitää toki vaihtaa nopeammin kakkoselle mutta kaikkeen tottuu. Kulutus on kaupungissa alle kuuden ja maantiellä alle viiden.
En ihan äkkiä näe vaihtavani takaisin bensa-autoon, vaikka kilometrien puolesta olisi ihan sama kummalla ajaisi.- Kaikki maksaa
Näinhän se on, mulla oli 1.8 bensa 125hv ja asuntovaunua 1000kg vedän, kyllä se tuollakin meni, mutta nyt on samantehoinen turbodiesel ja onpa ihan eri vetää sitä vaunua, km/vuosi ei tule halvemmaksi kuin bensavehkeellä, mutta siitä helppoudesta maksan mielelläni, mitä diesel antaa.
- joopa joo...
Minullakkan ei vuodessa kerry niin paljon kilometrejä, jotta dieseli käyttövoimaveroineen kannattaisi taloudellisesti. Valintani on siis pelkästään käyttöominaisuuksien ja mukavuuden sanelema.
Minulla on 2,5 l bensaturbo, joka vääntää tasaisesti yli 3000 kierroksen alueella ja aivan alhhalta lähtien. Miellyttävää voimantunnetta ilman, että tarvitsee paljon keppiin koskea.
Hauskuutta puolestaan tuo turbodieselien jättäminen liikennevaloihin seisomaan, vaikka se nyt ei minulle oleellista olekaan. Kun mukaan lasketaan vielä sivistynyt moottorin ääni joka vaiheessa, lämpimyys talvella iman lisälaitteita, toimintavarmuus ja ylläpidon halpuus ilman hajoavia hiukkasluokkuja niin ei ollut vaikea valinta.
Kulkee 98-bensalla ilman ongelmia talvilaadusta tai arktisesta laadusta, eikä tarvitse työtovereille aamukahvipöydässä selitellä, että haju johtuu vain siitä, että tankkasin naftaa juuri tullessani.
Diesel on rukkasmiesten kulkuväline.- crdi-16v
Sinulla on paha harhakäsitys, ei dieselautoa tarvitse tankata jokaisen työmatka-ajon päätteeksi kuten bensa-autoa :)
- aivan ...
crdi-16v kirjoitti:
Sinulla on paha harhakäsitys, ei dieselautoa tarvitse tankata jokaisen työmatka-ajon päätteeksi kuten bensa-autoa :)
ja sitäpaitsi niitä rukkasia voi hyvin käyttää myös tankatessaan !
- ripulix`
Joopa joo ei ajatellu, että tankkaa 2.5L bensaturboaan joka ajon jälkeen, ja vs. tehoista diisseliä tankataan joka kuukausi. Ja siltikin diisselissä on voimaa enempi, kun osaa vaan käyttää.
- sama se
Meillä on kaksi autoa, bensa ja diesel. Bensassa 150Nm ja dieselissä (turbo) 400Nm. Ei varmaan tarvitse arvailla kumpi on vikkelämpi, mutta molemmat on mukavia ajella, kun maksimivääntö on normaalilla käyttöalueella, bensiinikoneessa 2500 rmin ja dieselissä 1800 rmin.
- nokipää nakuttaa
> Bensassa 150Nm ja dieselissä (turbo) 400Nm. Ei varmaan tarvitse arvailla kumpi on vikkelämpi,
Jaaha, nokipaavo heräsi talviuniltaan ja puhalteli pölyt ikiaikaisesta 1,6 l bensavapari vs. 2,0 l ahdettu diesel.
Entäs ne hinnat - bensa 20 k€ ja diesel 30 k€?
Koskas vertaillaan toisinpäin, esim. 1,6 l bensatrbo vs. 1,9 vaparidiesel? - aivan sama se
nokipää nakuttaa kirjoitti:
> Bensassa 150Nm ja dieselissä (turbo) 400Nm. Ei varmaan tarvitse arvailla kumpi on vikkelämpi,
Jaaha, nokipaavo heräsi talviuniltaan ja puhalteli pölyt ikiaikaisesta 1,6 l bensavapari vs. 2,0 l ahdettu diesel.
Entäs ne hinnat - bensa 20 k€ ja diesel 30 k€?
Koskas vertaillaan toisinpäin, esim. 1,6 l bensatrbo vs. 1,9 vaparidiesel?Loistavasti käsitetty asian pointti täysin väärin. En edes yrittänyt tehdä siitä numeroa, että melkein 2 kertaa tehokkaampi, 2,5 kertaa vääntävämpi auto olisi vikkelämpi, koska asia on itsestään selvä. Pointti oli se, että polttoaineesta riippumatta moottorista saa kivan käyttökapistuksen, kun se huippuvääntö on yleisesti käytössä olevalla kierrosalueella eli vaikkapa 1500...3000 rmin. Kulkua saa sitten rahalla. Minulla auton käyttämä polttoaine määräytyy täysin autolla ajettavan kilometrimäärän mukaan. Nokipää nakuttaa nimimerkin vertailutoiveeseen voin sanoa, että olen ajanut 1,4 bensaturboa ja todennut sen vievää isoakin autoa vallan mukavasti ja olen ajanut 2,0 vaparidieseliä ja todennut traktorinkin ohittamisen onnistumisen perustuvan traktorikuskin yllättämiseen.
- NASTA PIMU
aivan sama se kirjoitti:
Loistavasti käsitetty asian pointti täysin väärin. En edes yrittänyt tehdä siitä numeroa, että melkein 2 kertaa tehokkaampi, 2,5 kertaa vääntävämpi auto olisi vikkelämpi, koska asia on itsestään selvä. Pointti oli se, että polttoaineesta riippumatta moottorista saa kivan käyttökapistuksen, kun se huippuvääntö on yleisesti käytössä olevalla kierrosalueella eli vaikkapa 1500...3000 rmin. Kulkua saa sitten rahalla. Minulla auton käyttämä polttoaine määräytyy täysin autolla ajettavan kilometrimäärän mukaan. Nokipää nakuttaa nimimerkin vertailutoiveeseen voin sanoa, että olen ajanut 1,4 bensaturboa ja todennut sen vievää isoakin autoa vallan mukavasti ja olen ajanut 2,0 vaparidieseliä ja todennut traktorinkin ohittamisen onnistumisen perustuvan traktorikuskin yllättämiseen.
HERRASMIES EI AJA DIISELILLÄ TANKAAMINEN ON NIIN SOTTASTA HOMMAA JOHAN SIINÄ KOKELU SORMIKIN MENEE HAISEVAKSI HYI??
- ripulix
aivan sama se kirjoitti:
Loistavasti käsitetty asian pointti täysin väärin. En edes yrittänyt tehdä siitä numeroa, että melkein 2 kertaa tehokkaampi, 2,5 kertaa vääntävämpi auto olisi vikkelämpi, koska asia on itsestään selvä. Pointti oli se, että polttoaineesta riippumatta moottorista saa kivan käyttökapistuksen, kun se huippuvääntö on yleisesti käytössä olevalla kierrosalueella eli vaikkapa 1500...3000 rmin. Kulkua saa sitten rahalla. Minulla auton käyttämä polttoaine määräytyy täysin autolla ajettavan kilometrimäärän mukaan. Nokipää nakuttaa nimimerkin vertailutoiveeseen voin sanoa, että olen ajanut 1,4 bensaturboa ja todennut sen vievää isoakin autoa vallan mukavasti ja olen ajanut 2,0 vaparidieseliä ja todennut traktorinkin ohittamisen onnistumisen perustuvan traktorikuskin yllättämiseen.
Vaparidiisseliä ei nykyää oo missään autossa, eikä traktorissa, jo pakokaasupäästöjen takia. Kun taas polttoainetalous bensaturbossa sitä luokkaa kaupunkiajossa, ja kiihdyttelyssä, ettei nykydiisselille pärjää missää suhteessa. Puhumattakaan ne muutamat merkit, mitkä myy pikku bensaturboja, niillä moottoreilla ei ajellä 50-100tkm, ja kone on kaput.
- putket tukossa
ripulix kirjoitti:
Vaparidiisseliä ei nykyää oo missään autossa, eikä traktorissa, jo pakokaasupäästöjen takia. Kun taas polttoainetalous bensaturbossa sitä luokkaa kaupunkiajossa, ja kiihdyttelyssä, ettei nykydiisselille pärjää missää suhteessa. Puhumattakaan ne muutamat merkit, mitkä myy pikku bensaturboja, niillä moottoreilla ei ajellä 50-100tkm, ja kone on kaput.
> Vaparidiisseliä ei nykyää oo missään autossa, eikä traktorissa, jo pakokaasupäästöjen takia.
Tai sitten siitä syystä, että ahtatamaton diesel on niin tossu! 1,9 l = 70 hv, kolmelitraisesta saa jo 100 hv ja nykyautojen tehot saisi siis vasta jostain 4 l moottorista.
> Kun taas polttoainetalous bensaturbossa sitä luokkaa kaupunkiajossa, ja kiihdyttelyssä, ettei nykydiisselille pärjää missää suhteessa.
Suorituskyvyssä ja hinnassa pärjää oikein mukavasti ja bensakone toimii myös kaupunkiajossa. Diesel ei, jos ei välillä tule ajettua pitempää siivua, jonka aikana saa moottorin kunnolla lämpimäksi ja hiukkassuodattimen puhtaaksipolton menemään läpi. Muutoin voi olla asiaa marmoritiskille parin tuhannen km välein. Tulihan tämä esiin jo jonkin nokivasaran koeajossa! - reiska`
putket tukossa kirjoitti:
> Vaparidiisseliä ei nykyää oo missään autossa, eikä traktorissa, jo pakokaasupäästöjen takia.
Tai sitten siitä syystä, että ahtatamaton diesel on niin tossu! 1,9 l = 70 hv, kolmelitraisesta saa jo 100 hv ja nykyautojen tehot saisi siis vasta jostain 4 l moottorista.
> Kun taas polttoainetalous bensaturbossa sitä luokkaa kaupunkiajossa, ja kiihdyttelyssä, ettei nykydiisselille pärjää missää suhteessa.
Suorituskyvyssä ja hinnassa pärjää oikein mukavasti ja bensakone toimii myös kaupunkiajossa. Diesel ei, jos ei välillä tule ajettua pitempää siivua, jonka aikana saa moottorin kunnolla lämpimäksi ja hiukkassuodattimen puhtaaksipolton menemään läpi. Muutoin voi olla asiaa marmoritiskille parin tuhannen km välein. Tulihan tämä esiin jo jonkin nokivasaran koeajossa!No jokainenha vähän voi kengittää diisseliään, jotta ei tukkeudu moottori. Ja polttoainetalous nii paljo edullisempi etenki kaupungissa, ja kylmäajossa diisselissä, että kukkarossaha se tuntuu jo ajella bensa tänä päivänä. Ja jos automaattilaatikko diisselin saa, nii helposti ohittelee bensakoneet liikennevaloissa turbodiisselillään.
- 10-12 l/100 km
reiska` kirjoitti:
No jokainenha vähän voi kengittää diisseliään, jotta ei tukkeudu moottori. Ja polttoainetalous nii paljo edullisempi etenki kaupungissa, ja kylmäajossa diisselissä, että kukkarossaha se tuntuu jo ajella bensa tänä päivänä. Ja jos automaattilaatikko diisselin saa, nii helposti ohittelee bensakoneet liikennevaloissa turbodiisselillään.
> polttoainetalous nii paljo edullisempi etenki kaupungissa, ja kylmäajossa diisselissä
Essonbaarin legendoja taas. Lue tM talviautotesti. "Mahtidieselit" hörppi kunnon pakkasilla & pätkä/kaupunkiajossa jopa 10-12 l/100 km. Sitä ne lisälämmittimet teettää... - reiska`
10-12 l/100 km kirjoitti:
> polttoainetalous nii paljo edullisempi etenki kaupungissa, ja kylmäajossa diisselissä
Essonbaarin legendoja taas. Lue tM talviautotesti. "Mahtidieselit" hörppi kunnon pakkasilla & pätkä/kaupunkiajossa jopa 10-12 l/100 km. Sitä ne lisälämmittimet teettää...Jos mahtidieselit on pakuja, nii lukemat voi luonnollisesti olla tuota luokkaa, Mutta henkilöautossa webasto syö 0,5L tunnissa , ja 4kW lämmitintä tarvitaan vain pieniä hetkiä normiajossa. Ja diisselissä tuota kylmäkäynnin lisäämään polttoainetta lisäystä ei tarvita, niiku bensa-autossa. Mutta bensa-auto jo kesäkeleillä "ryyppy" päällä jo käynnistyy, ja kulutus on huima. Talvella pienissä bensamoottori kotteroissakin 10L päästään, jos totta puhutaan. Kaupungissa jos bensa-autolla "ryyppy" päällä kiihtdytellään, nii kulutus on valehtematta kaksinkertainen ainakin bensaan verrattuna. Nyky moottorilämmittimetki heikkotehoisia.
- reiska`
reiska` kirjoitti:
Jos mahtidieselit on pakuja, nii lukemat voi luonnollisesti olla tuota luokkaa, Mutta henkilöautossa webasto syö 0,5L tunnissa , ja 4kW lämmitintä tarvitaan vain pieniä hetkiä normiajossa. Ja diisselissä tuota kylmäkäynnin lisäämään polttoainetta lisäystä ei tarvita, niiku bensa-autossa. Mutta bensa-auto jo kesäkeleillä "ryyppy" päällä jo käynnistyy, ja kulutus on huima. Talvella pienissä bensamoottori kotteroissakin 10L päästään, jos totta puhutaan. Kaupungissa jos bensa-autolla "ryyppy" päällä kiihtdytellään, nii kulutus on valehtematta kaksinkertainen ainakin bensaan verrattuna. Nyky moottorilämmittimetki heikkotehoisia.
Siis reiska tarkotti diisseliin verrattuna .. : )
- karvas totuus
reiska` kirjoitti:
Jos mahtidieselit on pakuja, nii lukemat voi luonnollisesti olla tuota luokkaa, Mutta henkilöautossa webasto syö 0,5L tunnissa , ja 4kW lämmitintä tarvitaan vain pieniä hetkiä normiajossa. Ja diisselissä tuota kylmäkäynnin lisäämään polttoainetta lisäystä ei tarvita, niiku bensa-autossa. Mutta bensa-auto jo kesäkeleillä "ryyppy" päällä jo käynnistyy, ja kulutus on huima. Talvella pienissä bensamoottori kotteroissakin 10L päästään, jos totta puhutaan. Kaupungissa jos bensa-autolla "ryyppy" päällä kiihtdytellään, nii kulutus on valehtematta kaksinkertainen ainakin bensaan verrattuna. Nyky moottorilämmittimetki heikkotehoisia.
> Jos mahtidieselit on pakuja, nii lukemat voi luonnollisesti olla tuota luokkaa, Mutta henkilöautossa webasto syö 0,5L tunnissa
Karvas on totuus nokipaavon nieltäväksi. Webasto syö vain 0,5 l/tunti, mutku kaupunkiajossa käytetään 100 km matkaan 2,5-3 tuntia, niin jopas tuli toista litraa lisää kulutusta kylmän moottorin kulutus (osa polttoaineesta jää palamatta ym.) siihen päälle = 10-15 l/100 km. Nokivasaralla varustetuilla henkilöautoilla.
Ja ennen kuin tyhmistelet lisää, lue se testi. Tule vasta sitten tylytettäväksi.
- Näis se on!
Diesel on parempi maantielle. Moottori pyörii hitaammin ja ohitukset sujuvia myös kuormalla.
Bensa on näppärämpi kaupunkipyöritykseen.
(Tallissani on tällä hetkellä kaksi dieseliä ja yksi bensa.)- diesel työkoneeseen
Diesel on taximiehen peli.
Itse en moista rousketta kuuntelisi ratin takana
Bensakone on kaikin puolin miellyttävämpi.
Kokeiltuani monia autoja niin dieselitä kuin bensiini moottorisia päädyin tilaamaan uuden bensa-auton.
MB C 200BEA Avantgarde, tuntuu kulkevan mukavasti.
- 14+17
sinäkään sillä mersullasi et saa ajaa yli 120. vaikka kuinka tuntuisi olevan menohaluja =). lisäksi kun puhutaan mersusta ei pidä puhua samaan aikaan bensoista. bensamersu on mahdoton yhtälö.
- ripulix
Nyt on keskustelunaloittajalta jäänny koulut kesken, laskut laskematta, ja tänne tulle höpisemään. Kaivappa esiin ne yhtälöt, mite tehot, vääntö, ja kierros laskelmat suoritetaan. Se selvittää sullekin perusasioita. Tai kysy joltai viisaammalta. Siinähän se diisselin väännönjuju onkin, ku saa aikaan isot tehot isolla kierrosalueella, ja matalillakin kierroksilla. Eli puhtia on koneessa, riippumatta vaihteesta ja vauhdista, maksimimäärä aina.
- savumax
> Nyt on keskustelunaloittajalta jäänny koulut kesken, laskut laskematta, ja tänne tulle höpisemään.
No niinpä teit ja tänne tulla itsesi nolaamaan.
> Kaivappa esiin ne yhtälöt, mite tehot, vääntö, ja kierros laskelmat suoritetaan.
Perusasiat ovat hallussa. Teho = vääntömomentti x kierrosluku x muunnoskerroin (1/9550), jolla yksiköt saadaan täsmäämään.
> Siinähän se diisselin väännönjuju onkin, ku saa aikaan isot tehot isolla kierrosalueella, ja matalillakin kierroksilla.
Isolla kierroslukualueella? Verrattuna mihin? Se on kyllä totta, että tehoa on matalilla kierroksilla, mutta se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että dieselit ovat hidaskäyntisiä, niitä ei paljoa yli 4500 rpm kierrätetä ja siksi ainoa tapa lisätä tehoa on kasvattaa iskutilavuutta ja vääntömomenttia. Voimansiirron kannalta tämä on huono ratkaisu, koska kytkin yms. palikat pitää mitoittaa väännön eikä tehon mukaan. Rattaat kyllä kestäisivät pyöriä paljon lujempaakin.
Em. syystä dieselien muuttuessa ahdetuiksi oli alkuun tosi niukasti automaatteja tarjolla. Nyt on vähän samaa ongelmaa bensaturbojen kanssa, kun väännöt 140Nm -> 200 Nm pienilläkin koneilla.
> Eli puhtia on koneessa, riippumatta vaihteesta ja vauhdista, maksimimäärä aina.
Olet oiva esimerkki nokipaavojen järjenpuutteesta. Just sellainen sankari, joka ajelee 1,6 l 80 kW ja 260 Nm @ 1750-2500 rpm mahtidieselillään ja kuvittelee, että "väännöllä auto kiihtyy, ei teholla".
Mikä sitten tarkoittaa, että jurnutetaan kiihdytyskaistalla tai liikennevalolähdöissä, isolla vaihteella, 1400 rpm taulussa & talla lattiassa ja käytössä on nyt vaikka 220 Nm (kun ollaan alle max. väännön alueen), jolloin tehoa irtoaa päätä huimaavat 32,25 kW eli noin 44 hv. Rättisitikan tehoilla nokipaavo siis yrittää muita kyykyttää ;-D Mutta "voimasavua" sentään syntyy ja sehän nokipaavolle riittää.
Eikä tuo 1400 rpm edes ole mitenkään hirveän matala kierrosluku, kun sitä verrataan moottorin max. tehon kierroslukuun, joka on 4000-4500 rpm haarukassa. Sehän on jo 31-35 % max. tehon kierrosluvusta!
Bensakoneella vastaava kierrosluku olisi n. 1800 rpm. Osalla turbovehkeistä on max. vääntö käytössä jo tätäkin matalammilla kierroksilla ja moottori kiertää silti tarvittaessa (esim. kiihdytyskaistarykäisyissä) iloisesti yli 5000 rpm = laajempi käyttöalue. Eikä tehoa ainakaan vähempää ole. Esim. 1800 rpm & 200 Nm tekee 37,7 kW = 51 hv.
Toki fiksu kuljettaja (=ei nokipaavo) ymmärtää, että vaihteita käyttämällä saa 100, jopa 200 % enemmän tehoa käyttöön = huimasti paremman kiihtyvyyden. Nokipaavo ei ymmärrä, vaan jurnuttaa savupilveään hinaten. Ellei autossa satu olemaan automaattivaihteet, joita monet nokipaavot, ymmärrettävästi, pitävätkin dieselin välttämättömänä lisävarusteena.- ripulix`
Savumax on tyytyväinen partakoneen moottoriinsa, jota käytetään ruohonleikkureissa ja moottorisahoissa. Ei ole oppi menny perille vieläkään, vaikka sivun verra jo koetettu poikaa valistaa. Mut laske vielä kerra, ja laita diisselin arvoks vaikka 350nm, se o lähempänä ku 250. Muistaaksen jos tollanen iha 2.0l perusdiissel otetaan, nii sen tehokäyrä menee n.40kW edellä turbobensan kanssa, aina 4000 kierrokseen asti. Ja ku diisselissä harva laatikko, nii meneehä se menojaa, savupilvestä tulee se ruohonleikkuri ku kerkee = bensaturbo . Ja vielä kerra, ku aatellaan, että noissakin kiihdytyksissä säästyy 3l/100km bensaa, ja bensa on halvempaa, ja ympäristö pysyy puhtaana. Annetaan moottorisahoille ja ruohonleikkurille toi bensa-annos, ja ajellaan diisselillä. ; )
- häpeäisit edes
ripulix` kirjoitti:
Savumax on tyytyväinen partakoneen moottoriinsa, jota käytetään ruohonleikkureissa ja moottorisahoissa. Ei ole oppi menny perille vieläkään, vaikka sivun verra jo koetettu poikaa valistaa. Mut laske vielä kerra, ja laita diisselin arvoks vaikka 350nm, se o lähempänä ku 250. Muistaaksen jos tollanen iha 2.0l perusdiissel otetaan, nii sen tehokäyrä menee n.40kW edellä turbobensan kanssa, aina 4000 kierrokseen asti. Ja ku diisselissä harva laatikko, nii meneehä se menojaa, savupilvestä tulee se ruohonleikkuri ku kerkee = bensaturbo . Ja vielä kerra, ku aatellaan, että noissakin kiihdytyksissä säästyy 3l/100km bensaa, ja bensa on halvempaa, ja ympäristö pysyy puhtaana. Annetaan moottorisahoille ja ruohonleikkurille toi bensa-annos, ja ajellaan diisselillä. ; )
> Savumax on tyytyväinen partakoneen moottoriinsa, jota käytetään ruohonleikkureissa ja moottorisahoissa.
Kaavat oli esillä ja eipä ollut faktojen edessä nokipäällä muuta vaihtoehtoa kuin rätkyttää noita ulkoa opeteltuja essobaarin tarinoita. - ripulix`
häpeäisit edes kirjoitti:
> Savumax on tyytyväinen partakoneen moottoriinsa, jota käytetään ruohonleikkureissa ja moottorisahoissa.
Kaavat oli esillä ja eipä ollut faktojen edessä nokipäällä muuta vaihtoehtoa kuin rätkyttää noita ulkoa opeteltuja essobaarin tarinoita.En ala kouluttamaan moottorisahan käyttäjiä. Mutta senverran valaisen, että se tiheämpi laatikko bensa-autossa tosiaan syö sitä käyttöaluetta, jos et ole huomannu, vaikka se kierrosalue TUNTUU isolta. Eli mietippä vaikka sitä bensa mopoas, jos isommat rattaat laitat vetoakselille, nii suuremman vauhdin sillä saat, ja aloitusnopeus on sama, , ja jos moottorissa voima piisaa. Diisselissähän riittää, mutta bensassa ei. Silläpä benskotteroissa on tiheämpi laatikko, ja pienempi käyttöalue.
- ripulit housuissas
ripulix` kirjoitti:
En ala kouluttamaan moottorisahan käyttäjiä. Mutta senverran valaisen, että se tiheämpi laatikko bensa-autossa tosiaan syö sitä käyttöaluetta, jos et ole huomannu, vaikka se kierrosalue TUNTUU isolta. Eli mietippä vaikka sitä bensa mopoas, jos isommat rattaat laitat vetoakselille, nii suuremman vauhdin sillä saat, ja aloitusnopeus on sama, , ja jos moottorissa voima piisaa. Diisselissähän riittää, mutta bensassa ei. Silläpä benskotteroissa on tiheämpi laatikko, ja pienempi käyttöalue.
> Mutta senverran valaisen, että se tiheämpi laatikko bensa-autossa tosiaan syö sitä käyttöaluetta, jos et ole huomannu, vaikka se kierrosalue TUNTUU isolta.
Ei se vaan tunnu, vaan se on isompi.
Esim. Dacia Ducterin TM vertailu 14/10. Moottorina Renaultin tekemä 1,5 l turbodiesel, joten pidetään parhaana moottorivaihtoehtona mm. moneen Nissanin malliin (kun nisukalla ei ole bensaturboja).
80 kW @ 4000 rpm, 240 Nm @ 1750-2500 rpm
Autossa on 6 vaihdetta ja huippunopeus 168 km/h. Vaihteet on myös välitetty siten, että huippunopeudella moottori kiertää 4010 rpm. Tämä tarkoittaa sitä, että 1750 rpm on taulussa ajonopeudella 73 km/h ja 2500 rpm nopeudella 105 km/h. Onpa mahtavan suuri tämä vääntöalue ;-D
4. vaihteella em. mahtidieselin vääntöalue on 41-58 km/h. Lisäksi 4000 rpm tulee vastaan jo nopeudella 93 km/h, joten on siinä ja siinä, pystyykö/kannattaako 4. vaihteella vetäistä 50-100 km/h kiihdytys moottoritien rampilla.
Eikä silti teho päätä huimaa. Jos nokivasaraa lähtee kiihdyttämään viidestäkympistä, niin
6. vaihteella on alussa käytössä vain 1190 rpm ja joku 160-170 Nm eli 20-21 kW teho
4. vaihteella (mikä nippa nappa venynee sataseen) 2155 rpm & 240 Nm = 54 kW teho
Vrt, omalla 1,4 l "isolohko" bensakoneellani 70 km/h on kanssa järkevä alaraja 6. vaihteelle, joten 50-100 kiihdytyksessä on lähtötilanteessa
6. vaihteella käytössä 1360 rpm & 130-140 Nm = 19 kW
3. vaihteella 2650 rpm & 230 Nm = 64 kW
Bensakoneen kanssa kun pääsee 3. vaihteellakin reilua satasta... - 60-90 km/h 3 vai 5 s
ripulit housuissas kirjoitti:
> Mutta senverran valaisen, että se tiheämpi laatikko bensa-autossa tosiaan syö sitä käyttöaluetta, jos et ole huomannu, vaikka se kierrosalue TUNTUU isolta.
Ei se vaan tunnu, vaan se on isompi.
Esim. Dacia Ducterin TM vertailu 14/10. Moottorina Renaultin tekemä 1,5 l turbodiesel, joten pidetään parhaana moottorivaihtoehtona mm. moneen Nissanin malliin (kun nisukalla ei ole bensaturboja).
80 kW @ 4000 rpm, 240 Nm @ 1750-2500 rpm
Autossa on 6 vaihdetta ja huippunopeus 168 km/h. Vaihteet on myös välitetty siten, että huippunopeudella moottori kiertää 4010 rpm. Tämä tarkoittaa sitä, että 1750 rpm on taulussa ajonopeudella 73 km/h ja 2500 rpm nopeudella 105 km/h. Onpa mahtavan suuri tämä vääntöalue ;-D
4. vaihteella em. mahtidieselin vääntöalue on 41-58 km/h. Lisäksi 4000 rpm tulee vastaan jo nopeudella 93 km/h, joten on siinä ja siinä, pystyykö/kannattaako 4. vaihteella vetäistä 50-100 km/h kiihdytys moottoritien rampilla.
Eikä silti teho päätä huimaa. Jos nokivasaraa lähtee kiihdyttämään viidestäkympistä, niin
6. vaihteella on alussa käytössä vain 1190 rpm ja joku 160-170 Nm eli 20-21 kW teho
4. vaihteella (mikä nippa nappa venynee sataseen) 2155 rpm & 240 Nm = 54 kW teho
Vrt, omalla 1,4 l "isolohko" bensakoneellani 70 km/h on kanssa järkevä alaraja 6. vaihteelle, joten 50-100 kiihdytyksessä on lähtötilanteessa
6. vaihteella käytössä 1360 rpm & 130-140 Nm = 19 kW
3. vaihteella 2650 rpm & 230 Nm = 64 kW
Bensakoneen kanssa kun pääsee 3. vaihteellakin reilua satasta...Ja se iänikuinen ohituskiihtyvyys vielä
1,5 l turbodiesel:
60-90 km/h 4. vaihteella 5,3 s.
kolmonen kun ei yli 70 km/h nopeuksiin veny....
1,4 l bensaturbo
4.-6. vaihteilla aikalailla puntit tasan dieselin kanssa, mutta ässänä hihassa laajempi käyttöalue, 60-90 sujuu kolmosvaihteellakin ja silloin lukema on 3,3 s - ripulix`
ripulit housuissas kirjoitti:
> Mutta senverran valaisen, että se tiheämpi laatikko bensa-autossa tosiaan syö sitä käyttöaluetta, jos et ole huomannu, vaikka se kierrosalue TUNTUU isolta.
Ei se vaan tunnu, vaan se on isompi.
Esim. Dacia Ducterin TM vertailu 14/10. Moottorina Renaultin tekemä 1,5 l turbodiesel, joten pidetään parhaana moottorivaihtoehtona mm. moneen Nissanin malliin (kun nisukalla ei ole bensaturboja).
80 kW @ 4000 rpm, 240 Nm @ 1750-2500 rpm
Autossa on 6 vaihdetta ja huippunopeus 168 km/h. Vaihteet on myös välitetty siten, että huippunopeudella moottori kiertää 4010 rpm. Tämä tarkoittaa sitä, että 1750 rpm on taulussa ajonopeudella 73 km/h ja 2500 rpm nopeudella 105 km/h. Onpa mahtavan suuri tämä vääntöalue ;-D
4. vaihteella em. mahtidieselin vääntöalue on 41-58 km/h. Lisäksi 4000 rpm tulee vastaan jo nopeudella 93 km/h, joten on siinä ja siinä, pystyykö/kannattaako 4. vaihteella vetäistä 50-100 km/h kiihdytys moottoritien rampilla.
Eikä silti teho päätä huimaa. Jos nokivasaraa lähtee kiihdyttämään viidestäkympistä, niin
6. vaihteella on alussa käytössä vain 1190 rpm ja joku 160-170 Nm eli 20-21 kW teho
4. vaihteella (mikä nippa nappa venynee sataseen) 2155 rpm & 240 Nm = 54 kW teho
Vrt, omalla 1,4 l "isolohko" bensakoneellani 70 km/h on kanssa järkevä alaraja 6. vaihteelle, joten 50-100 kiihdytyksessä on lähtötilanteessa
6. vaihteella käytössä 1360 rpm & 130-140 Nm = 19 kW
3. vaihteella 2650 rpm & 230 Nm = 64 kW
Bensakoneen kanssa kun pääsee 3. vaihteellakin reilua satasta...Voi ei, näinkö tämä meni rautalangan vääntämiseksi. No ei kukaan tyhjäkäynnillä diisseliään vedätä ja ajele, ku korkeintaan liikennevaloissa. Mutta se 1700 - 2800 r/min tarkottaa MAX vääntöaluetta. Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm vääntöjä (max), nii on sitä vääntöä vielä 250-300Nm vielä 3000 - 4000 r/min. Eli jos nyt vasta ruohonleikkurin edustaja huomaa, nii perus pikku diisselillä kannattaa ajella sen 1500 - 4000 r/min välillä, aina vetää tasaisesti. Ja huipputehohan diisselissäkin on vajaassa 4000 kierroksessa.Ja kun perus turbobensassa on sitä vääntöö reilut 200Nm, ja luvattu huipputeho jossai 6000r/min kohdalla, niin moottorisahahan se on. Hyiii sitä ympäristön likaamista, ja kalliin bensan ostamista, ku diisselillä pääsis puolta halvemmalla.
- reiska`
60-90 km/h 3 vai 5 s kirjoitti:
Ja se iänikuinen ohituskiihtyvyys vielä
1,5 l turbodiesel:
60-90 km/h 4. vaihteella 5,3 s.
kolmonen kun ei yli 70 km/h nopeuksiin veny....
1,4 l bensaturbo
4.-6. vaihteilla aikalailla puntit tasan dieselin kanssa, mutta ässänä hihassa laajempi käyttöalue, 60-90 sujuu kolmosvaihteellakin ja silloin lukema on 3,3 sValitsitko taas jonku 80-luvun sdi golffin, joka on ilman turboo, vai naapurin isännän valmetin, kun ei kolmosella yli 70 kulje. Nykyturbodiisseli kulkee jo kakkosella 80 km/h, välityssuhde sellanen. Ja diisselin voima näkyy vasta 80 jälkeen, kun ohitellaan, ja kiihdytellään. Saa bensa autoa pykällellä tarmokkaasti, jos meinaa mukana pysyä.
- käry kävi
reiska` kirjoitti:
Valitsitko taas jonku 80-luvun sdi golffin, joka on ilman turboo, vai naapurin isännän valmetin, kun ei kolmosella yli 70 kulje. Nykyturbodiisseli kulkee jo kakkosella 80 km/h, välityssuhde sellanen. Ja diisselin voima näkyy vasta 80 jälkeen, kun ohitellaan, ja kiihdytellään. Saa bensa autoa pykällellä tarmokkaasti, jos meinaa mukana pysyä.
> Valitsitko taas jonku 80-luvun sdi golffin, joka on ilman turboo,
Ei, vaan autona oli aika tuore Dacia Duster suht modernilla Renaultin 1,5 l dieselillä. Lyhyet välitykset johtuvat näistä seikoista
- 6 vaihdetta ja kuutonen ei ole "aavikkovälitys", vaan mitoitettu auton huippunopeuden mukaan (kuten bensakoneiden kanssa on yleistä)
- auto on hieman tavallista korkeampi = huippunopeus on tehoon nähden vähän normaalia pienempi
Mutta siksi tämä juuri on hyvä vertailukohta. Ei ne hinnat alkaen 1,4 l bensavaparitkaan, joihin nokipaavot "mahtidieseleitään" vertaavat, tuon lujempaa kulje.
> Nykyturbodiisseli kulkee jo kakkosella 80 km/h, välityssuhde sellanen.
Joo, voisihan tuossa Daciassakin olla pidemmät välitykset. Esim. 6. välitetty siten, että 4000 rpm = 200 km/h, 5. = 150 km/h, 4. = 110 km/h ja 3. = 80 km/h.
Tällöin vaan kiihtyvyys heikkenisi roimasti. Esim. 50 km/h 6. vaihteella = 1000 rpm & 120 Nm = 12,6 kW = 49 % vähemmän kuin nykyisillä, lyhyillä, välityksillä. Hyvinkö lähtee....?
Nelosvaihteella sentään päästäisiin vetoalueelle, 50 km/h = 1820 rpm & 240 Nm = 45,7 kW. Mutta tämä on silti 15 % vähemmän kuin nykyisillä, lyhyillä, välityksillä.
> Ja diisselin voima näkyy vasta 80 jälkeen, kun ohitellaan, ja kiihdytellään.
Joo, se savutus tosiaan näkyy. Kiihtyvyyden ratkaisee kuitenkin teho tai teho/paino-suhde ilmanvastus. En ottanut noita 90-120 kiihtyvyyksiä vertailuun, kun tuo Dacia on normiautoa hieman korkeampi, mikä näkyy varmasti kiihtyvyydessäkin yli 80 km/h nopeuksilla.
Onhan siinä kulutuskin 3,6 l/100 km viidessäkympissä, mutta moottoritiellä menee jo 8,9 l/100 km. - nokipaavo kompuroi
ripulix` kirjoitti:
Voi ei, näinkö tämä meni rautalangan vääntämiseksi. No ei kukaan tyhjäkäynnillä diisseliään vedätä ja ajele, ku korkeintaan liikennevaloissa. Mutta se 1700 - 2800 r/min tarkottaa MAX vääntöaluetta. Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm vääntöjä (max), nii on sitä vääntöä vielä 250-300Nm vielä 3000 - 4000 r/min. Eli jos nyt vasta ruohonleikkurin edustaja huomaa, nii perus pikku diisselillä kannattaa ajella sen 1500 - 4000 r/min välillä, aina vetää tasaisesti. Ja huipputehohan diisselissäkin on vajaassa 4000 kierroksessa.Ja kun perus turbobensassa on sitä vääntöö reilut 200Nm, ja luvattu huipputeho jossai 6000r/min kohdalla, niin moottorisahahan se on. Hyiii sitä ympäristön likaamista, ja kalliin bensan ostamista, ku diisselillä pääsis puolta halvemmalla.
> Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm vääntöjä (max), nii on sitä vääntöä vielä 250-300Nm vielä 3000 - 4000 r/min.
Ei ole mikään perusdiesel tämä. Hinta on helposti 7 k€ tjsp. kalliipi kuin jollain 1,4 l bensavaparilla, johon nokivasaraasi yrität verrata.
Oikea vertailupari on juurikin 1,4 l bensaturbo vs. 1,6 l turbodiesel. Näillä hinnatkin ovat samaa tasoa (ero muutamia satasia suuntaan tai toiseen). 2,0 l dieselistä saa pulittaa 2-3 tonnia enemmän. Toisaalta se 1,4 vaparibensa on taas monta tonnia halvempi (johtuen myös aneemisemmasta varustelusta).
> Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm
Pikkuisen vaan pitää nokipaavon valehdella. Perusdieselit ovat 1,6 litraisia ja niistä irtoaa noin 250 Nm & 80 kW.
Esim. Mini Cooperin diesel: 82 kW @ 4000 rpm ja 270 Nm @ 1750-2250 rpm. Onpa mahtavan laaja vääntöalue tässäkin.
Minissä on sentään pitkät välitykset. 2. vaihteella 4000 rpm on taulussa 70 km/h nopeudella, joten nippa nappa saattaa kahdeksaankymppiin auto venyä. Ainakin, kun katsoo nopeuden mittarista....
60-120 kiihdytys 6. vaihteella otti Minillä 28,2 s. Oma bensaturboni pinkaisee saman kiihdytyksen tasan 10 s nopeammin. Että semmoista dieselvoimaa....
> perus pikku diisselillä kannattaa ajella sen 1500 - 4000 r/min välillä, aina vetää tasaisesti
Joo, ehdottomasti kannattaa pysyä alle 4000 rpm, kun meno loppuu totaalisesti sen jälkeen.
Oma bensaturboni on mallia kierroskone eli vetoalue on 2000-5000 rpm. Toki ruuhkamatelussa voi käyttää paljon matalampiakin kierroksia, esim. 4. vaihteella alaraja on n. 35 km/h. Ja toisaalta kiihdytyskaistalla voi repäistä reilut 6000 rpm tauluun, joten kolmosella pääsee 115 km/h asti.
Mutta on sellaisiakin pelejä, missä on max. väännöt jo alta 1500 rpm. Esim. pösön/citikan 1,6 bensaturbo; 240 Nm @ 1400-4000 rpm ja max. teho 115 kW @ 6000 rpm. Tällä pääsee 2. vaihteella satasta. Toisaalta 50 km/h 6. vaihteella = 1100 rpm ja tällöin käytössä siis n. 180 Nm & 21 kW. Ei raketti, mutta täysin mahdollista näinkin. - lisää löylyä
nokipaavo kompuroi kirjoitti:
> Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm vääntöjä (max), nii on sitä vääntöä vielä 250-300Nm vielä 3000 - 4000 r/min.
Ei ole mikään perusdiesel tämä. Hinta on helposti 7 k€ tjsp. kalliipi kuin jollain 1,4 l bensavaparilla, johon nokivasaraasi yrität verrata.
Oikea vertailupari on juurikin 1,4 l bensaturbo vs. 1,6 l turbodiesel. Näillä hinnatkin ovat samaa tasoa (ero muutamia satasia suuntaan tai toiseen). 2,0 l dieselistä saa pulittaa 2-3 tonnia enemmän. Toisaalta se 1,4 vaparibensa on taas monta tonnia halvempi (johtuen myös aneemisemmasta varustelusta).
> Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm
Pikkuisen vaan pitää nokipaavon valehdella. Perusdieselit ovat 1,6 litraisia ja niistä irtoaa noin 250 Nm & 80 kW.
Esim. Mini Cooperin diesel: 82 kW @ 4000 rpm ja 270 Nm @ 1750-2250 rpm. Onpa mahtavan laaja vääntöalue tässäkin.
Minissä on sentään pitkät välitykset. 2. vaihteella 4000 rpm on taulussa 70 km/h nopeudella, joten nippa nappa saattaa kahdeksaankymppiin auto venyä. Ainakin, kun katsoo nopeuden mittarista....
60-120 kiihdytys 6. vaihteella otti Minillä 28,2 s. Oma bensaturboni pinkaisee saman kiihdytyksen tasan 10 s nopeammin. Että semmoista dieselvoimaa....
> perus pikku diisselillä kannattaa ajella sen 1500 - 4000 r/min välillä, aina vetää tasaisesti
Joo, ehdottomasti kannattaa pysyä alle 4000 rpm, kun meno loppuu totaalisesti sen jälkeen.
Oma bensaturboni on mallia kierroskone eli vetoalue on 2000-5000 rpm. Toki ruuhkamatelussa voi käyttää paljon matalampiakin kierroksia, esim. 4. vaihteella alaraja on n. 35 km/h. Ja toisaalta kiihdytyskaistalla voi repäistä reilut 6000 rpm tauluun, joten kolmosella pääsee 115 km/h asti.
Mutta on sellaisiakin pelejä, missä on max. väännöt jo alta 1500 rpm. Esim. pösön/citikan 1,6 bensaturbo; 240 Nm @ 1400-4000 rpm ja max. teho 115 kW @ 6000 rpm. Tällä pääsee 2. vaihteella satasta. Toisaalta 50 km/h 6. vaihteella = 1100 rpm ja tällöin käytössä siis n. 180 Nm & 21 kW. Ei raketti, mutta täysin mahdollista näinkin.Lyödään nyt lyötyä ;-D
Mini Cooper Countryman D
- max. 270 Nm @ 1750-2250 rpm mahtidiesel (Bemarin ja PSA yhteistuote)
- pitkät välitykset; 60 km/h nopeudella 6. vaihteella vain 1100 ja 5. vaihteella 1330 rpm taulussa
Peugeot 508 THP 156 (taitaa olla tässäkin BWM ollut mukana ... eli loistava vertailupari) eli 1,6 l bensakone
- max. 240 Nm @ 1400-4000 rpm
- 6. vaihteella 60 km/h nopeudella kierroksia 1320 rpm ja viitosella 1560 rpm
60-120 kiihtyvyydet
- nokivasara 6. vaihteella 28,2 s
- bensaturbo 6. vaihteella 20,9 s
- nokivasara 5. vaihteella 17,7 s
- bensaturbo 5. vaihteella 16,5 s
- nokivasara 3. vaihteella 10,7 s
- bensaturbo 3. vaihteella 9,1 s - reiska`
nokipaavo kompuroi kirjoitti:
> Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm vääntöjä (max), nii on sitä vääntöä vielä 250-300Nm vielä 3000 - 4000 r/min.
Ei ole mikään perusdiesel tämä. Hinta on helposti 7 k€ tjsp. kalliipi kuin jollain 1,4 l bensavaparilla, johon nokivasaraasi yrität verrata.
Oikea vertailupari on juurikin 1,4 l bensaturbo vs. 1,6 l turbodiesel. Näillä hinnatkin ovat samaa tasoa (ero muutamia satasia suuntaan tai toiseen). 2,0 l dieselistä saa pulittaa 2-3 tonnia enemmän. Toisaalta se 1,4 vaparibensa on taas monta tonnia halvempi (johtuen myös aneemisemmasta varustelusta).
> Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm
Pikkuisen vaan pitää nokipaavon valehdella. Perusdieselit ovat 1,6 litraisia ja niistä irtoaa noin 250 Nm & 80 kW.
Esim. Mini Cooperin diesel: 82 kW @ 4000 rpm ja 270 Nm @ 1750-2250 rpm. Onpa mahtavan laaja vääntöalue tässäkin.
Minissä on sentään pitkät välitykset. 2. vaihteella 4000 rpm on taulussa 70 km/h nopeudella, joten nippa nappa saattaa kahdeksaankymppiin auto venyä. Ainakin, kun katsoo nopeuden mittarista....
60-120 kiihdytys 6. vaihteella otti Minillä 28,2 s. Oma bensaturboni pinkaisee saman kiihdytyksen tasan 10 s nopeammin. Että semmoista dieselvoimaa....
> perus pikku diisselillä kannattaa ajella sen 1500 - 4000 r/min välillä, aina vetää tasaisesti
Joo, ehdottomasti kannattaa pysyä alle 4000 rpm, kun meno loppuu totaalisesti sen jälkeen.
Oma bensaturboni on mallia kierroskone eli vetoalue on 2000-5000 rpm. Toki ruuhkamatelussa voi käyttää paljon matalampiakin kierroksia, esim. 4. vaihteella alaraja on n. 35 km/h. Ja toisaalta kiihdytyskaistalla voi repäistä reilut 6000 rpm tauluun, joten kolmosella pääsee 115 km/h asti.
Mutta on sellaisiakin pelejä, missä on max. väännöt jo alta 1500 rpm. Esim. pösön/citikan 1,6 bensaturbo; 240 Nm @ 1400-4000 rpm ja max. teho 115 kW @ 6000 rpm. Tällä pääsee 2. vaihteella satasta. Toisaalta 50 km/h 6. vaihteella = 1100 rpm ja tällöin käytössä siis n. 180 Nm & 21 kW. Ei raketti, mutta täysin mahdollista näinkin.Elelet poikaparka nyt 90-lukua vielä, nykypäivänä saa yli 300Nm japanin turbodiisselin 30tE tai allekkin. Laiskin versio on tuo 2.0L, 93Kw, 310Nm, Toyotan esim. 28000e . Ja Volskin ja Skodan 1.4 turbobensa maksaa saman verran. 2 erityypin moottoria, nii ei voi kuutiotilavuudessa mittailla, mutta kuitenkin 2.0 litran koneessa on kaupunkikulutus 3L pienempi kuin 1.4 bensa sahassa. Ja Toyotan vääntökäyrähän on tuo 1800-2600 r/min , 300Nm, ja 2600 -4000r/min vajaa 300Nm. Että suotta on lähteä kisoille edullisen diisselin kans nykybensa sahoilla. Luonnollisesti löytyy tehokkaampiaki diisseleitä, aina 180hv asti, mutta puhuttiin nyt perusdiisselistä. Ja jos sillä omalla bensaturbolla jos matelet 35km/h, nii kohta on kone paks. Maksimikestoikä niille on n.100tkm., parhaat sipannu jo 40tkm kohdalla. Meneppä, ja vaihda se moottorisahas ny vaikka saksalaisen diisseliin, nii varmasti oot tyytyväisempi..Japsi diisselit on kalliimpia, ja nykyaikaisempia.
- ripulix`
lisää löylyä kirjoitti:
Lyödään nyt lyötyä ;-D
Mini Cooper Countryman D
- max. 270 Nm @ 1750-2250 rpm mahtidiesel (Bemarin ja PSA yhteistuote)
- pitkät välitykset; 60 km/h nopeudella 6. vaihteella vain 1100 ja 5. vaihteella 1330 rpm taulussa
Peugeot 508 THP 156 (taitaa olla tässäkin BWM ollut mukana ... eli loistava vertailupari) eli 1,6 l bensakone
- max. 240 Nm @ 1400-4000 rpm
- 6. vaihteella 60 km/h nopeudella kierroksia 1320 rpm ja viitosella 1560 rpm
60-120 kiihtyvyydet
- nokivasara 6. vaihteella 28,2 s
- bensaturbo 6. vaihteella 20,9 s
- nokivasara 5. vaihteella 17,7 s
- bensaturbo 5. vaihteella 16,5 s
- nokivasara 3. vaihteella 10,7 s
- bensaturbo 3. vaihteella 9,1 sJoko hiostaa, lisätään lämpöä. Oli tuos tuttavalla yli 2000kg maasturi Audi Q7. Ja liikennevaloissa vieressä oli poikasia turbo viritetyillä sahoillaan, kierrosmittari tapissa ulisi. En uskalla ees ajatella, paljonko oli vääntöjä kamun diisselissä ja kasikoneessa, joka oli vielä automaattilootalla. Nii valehtelematta sata metriä taakse jäivät savuja haistelemaan, kun seuraava valoristeys tuli n.400m päässä. Ajatella , että yli 2 krt painavampi diisselauto jätti poikaste virityssahat noin reilusti. : )
- naku = hidas
reiska` kirjoitti:
Elelet poikaparka nyt 90-lukua vielä, nykypäivänä saa yli 300Nm japanin turbodiisselin 30tE tai allekkin. Laiskin versio on tuo 2.0L, 93Kw, 310Nm, Toyotan esim. 28000e . Ja Volskin ja Skodan 1.4 turbobensa maksaa saman verran. 2 erityypin moottoria, nii ei voi kuutiotilavuudessa mittailla, mutta kuitenkin 2.0 litran koneessa on kaupunkikulutus 3L pienempi kuin 1.4 bensa sahassa. Ja Toyotan vääntökäyrähän on tuo 1800-2600 r/min , 300Nm, ja 2600 -4000r/min vajaa 300Nm. Että suotta on lähteä kisoille edullisen diisselin kans nykybensa sahoilla. Luonnollisesti löytyy tehokkaampiaki diisseleitä, aina 180hv asti, mutta puhuttiin nyt perusdiisselistä. Ja jos sillä omalla bensaturbolla jos matelet 35km/h, nii kohta on kone paks. Maksimikestoikä niille on n.100tkm., parhaat sipannu jo 40tkm kohdalla. Meneppä, ja vaihda se moottorisahas ny vaikka saksalaisen diisseliin, nii varmasti oot tyytyväisempi..Japsi diisselit on kalliimpia, ja nykyaikaisempia.
> Elelet poikaparka nyt 90-lukua vielä, nykypäivänä saa yli 300Nm japanin turbodiisselin 30tE tai allekkin.
Heh. Bensaturboja sai välillä alta 20 k€, esim. Fiat Linea.
C-segmentissäkin pyöritään tuossa 25 k€ kieppeillä. 2,0 l nakuttimet menee tosiaan jo 30 k€ pintaan.
Mutta sehän sitä ylivoimaa on, että saa maksaa monta tonnia enemmän samasta suorituskyvystä ;-D
> Ja Toyotan vääntökäyrähän on tuo 1800-2600 r/min , 300Nm, ja 2600 -4000r/min vajaa 300Nm
Ja mistä koneesta tämä on? Tojon 2,2 l dieselistä?
Ei ole hurraamista. Nykyäänhän on monessa bensaturbossa max. vääntö tarjolla matalammilla kierroksilla ja kone kiertää silti iloisesti 6000 rpm asti.
Eikä 300 Nm ole kovin ihmeellinen lukema. Tuon kierrosahdistuksen vuoksi dieseleissä on pakko olla pitemmät välitykset ja sehän sen hyödyn syö. Esim. satasen nopeudessa diesel kiertää 2000 rpm ja käytössä 300 Nm = 63 kW teho. Bensakone kiertää samassa tilanteessa 2500 rpm ja käytössä on 250 Nm = 65 kW.
Paitsi että tuo 250 Nm irtoaa jo 1,4 l koneesta. Vääntöähän molemmat kehittävät suunnilleen yhtä paljon (noin 150 Nm/litra), mutta nopeampikäyntinen bensakone paiskii töitä ripeämmin (enemmän työtahteja / min), joten tehoa irtoaakin 70 kW/litra nakujen 50 kW/litra sijaan. - ripulix`
60-90 km/h 3 vai 5 s kirjoitti:
Ja se iänikuinen ohituskiihtyvyys vielä
1,5 l turbodiesel:
60-90 km/h 4. vaihteella 5,3 s.
kolmonen kun ei yli 70 km/h nopeuksiin veny....
1,4 l bensaturbo
4.-6. vaihteilla aikalailla puntit tasan dieselin kanssa, mutta ässänä hihassa laajempi käyttöalue, 60-90 sujuu kolmosvaihteellakin ja silloin lukema on 3,3 sEihä noita voi ees vertailla keskenään, ku aivan eri tyypin koneita. Toi diisseli kulkee 3L/100km, ja turbobensa n.8L/100km, ja turbobensa varmaan 10te kalliimpikin. Vaikken muute moiti pikku diisseleitäkään, mut ei sovi vertailukavereiks nämä.
- reiska`
naku = hidas kirjoitti:
> Elelet poikaparka nyt 90-lukua vielä, nykypäivänä saa yli 300Nm japanin turbodiisselin 30tE tai allekkin.
Heh. Bensaturboja sai välillä alta 20 k€, esim. Fiat Linea.
C-segmentissäkin pyöritään tuossa 25 k€ kieppeillä. 2,0 l nakuttimet menee tosiaan jo 30 k€ pintaan.
Mutta sehän sitä ylivoimaa on, että saa maksaa monta tonnia enemmän samasta suorituskyvystä ;-D
> Ja Toyotan vääntökäyrähän on tuo 1800-2600 r/min , 300Nm, ja 2600 -4000r/min vajaa 300Nm
Ja mistä koneesta tämä on? Tojon 2,2 l dieselistä?
Ei ole hurraamista. Nykyäänhän on monessa bensaturbossa max. vääntö tarjolla matalammilla kierroksilla ja kone kiertää silti iloisesti 6000 rpm asti.
Eikä 300 Nm ole kovin ihmeellinen lukema. Tuon kierrosahdistuksen vuoksi dieseleissä on pakko olla pitemmät välitykset ja sehän sen hyödyn syö. Esim. satasen nopeudessa diesel kiertää 2000 rpm ja käytössä 300 Nm = 63 kW teho. Bensakone kiertää samassa tilanteessa 2500 rpm ja käytössä on 250 Nm = 65 kW.
Paitsi että tuo 250 Nm irtoaa jo 1,4 l koneesta. Vääntöähän molemmat kehittävät suunnilleen yhtä paljon (noin 150 Nm/litra), mutta nopeampikäyntinen bensakone paiskii töitä ripeämmin (enemmän työtahteja / min), joten tehoa irtoaakin 70 kW/litra nakujen 50 kW/litra sijaan.Puhuttiin autoista, ja moottorisahapoika puhuu Fiatista. Ajattelin, että jotai skoda tai golf tsi on kysymyksessä, laatumerkistä, vaa tämä puhuu romuista. Jos et netistä löydä eri autojen ohjehinnastoja, nii kerron , että Avensis 2.0 dsl, wagon, 28700e, sedan 1500e halvempi. Ja 2.2 dsl on jo raketti sun moottorisahojes rinnalla, puhuin vaan perusmallin 2 litrasesta. Ja Nissania ym. muita laatu Japseja saa vielläi halvemmalla. Mutta jos haluut keskustella turbobensakoneista, nii ukilla on Jonsered turbo, vääntävä kone, uppoo puuhun ku puuhun. Ittellä on taas vapaasti hengittävä Husqvarna, laadukkaampi merkki ku Jonsered. : )
- hidas ja kallis
reiska` kirjoitti:
Puhuttiin autoista, ja moottorisahapoika puhuu Fiatista. Ajattelin, että jotai skoda tai golf tsi on kysymyksessä, laatumerkistä, vaa tämä puhuu romuista. Jos et netistä löydä eri autojen ohjehinnastoja, nii kerron , että Avensis 2.0 dsl, wagon, 28700e, sedan 1500e halvempi. Ja 2.2 dsl on jo raketti sun moottorisahojes rinnalla, puhuin vaan perusmallin 2 litrasesta. Ja Nissania ym. muita laatu Japseja saa vielläi halvemmalla. Mutta jos haluut keskustella turbobensakoneista, nii ukilla on Jonsered turbo, vääntävä kone, uppoo puuhun ku puuhun. Ittellä on taas vapaasti hengittävä Husqvarna, laadukkaampi merkki ku Jonsered. : )
TM 12/11 perheautovertailu
Halvin moottorivaihehto teholuokassa
60 kW (reilu 80 hv)
C4 VTi (vaparibensa) 70 kW, 19,0 k€
Golf TSI 1,2 63 kW, 19,3-20,0 k€
C4 1,6 HDi 60 kW, 21,0 k€ = 2 tonnia vaparia ja tonnin, puolitoista, ahdettua bensakonetta kalliimpi.
77 kW (reilu 100 hv)
Golf 1,2 TSI 77 KW 20,9-24,6 k€
Golf 1,6 TDI 77 kW, 23,9-28,5 k€ = 3-4 tonnia kalliimpi.
noin 110 kW
Focus Ecoboost 110 kW, 24,3-26,8 k€
Focus TDCi 2,0 103 kW, 27,2-31,6 k€, vähemmän tehoa, mutta 3-4 tonnia kalliimpi, 120 kW diesel onkin jo 6-7 tonnia kalliimpi
C4 THP 115 kW, 28,0 k€
C4 2,0 HDi 110 kW, 29,0 k€, vain tonnin kalliimpi
125 kW (170 hv)
Giulietta 1,4 MultiAir 125 kW, 28,5-30,5 k€
Giulietta 2,0 JTDm 125 kW, 31,0-33,0 k€, 2,5 k€ kalliimpi
Yleisesti ottaen sama suorituskyky (siis ohituskiihtyvyys, 0-100 lukemissa nakut eivät pärjää kapean kierrosalueensa ja suuremman painonsa johdosta) maksaa dieselinä noin 3 tonnia enemmän.
Toki asian voi katsoa niinkin, että X euron budjetilla pitää nakumiehen tyytyä pari pykälää lussumpaan moottoriin, esim
- Focus: 110 kW bensaturbo ja 85 kW 1,6l diesel samanhintaiset
- Golf: 90 kW TSI ja 77 TDI likimain samanhintaiset (naku vajaan tonnin kalliimpi) - reiska`
hidas ja kallis kirjoitti:
TM 12/11 perheautovertailu
Halvin moottorivaihehto teholuokassa
60 kW (reilu 80 hv)
C4 VTi (vaparibensa) 70 kW, 19,0 k€
Golf TSI 1,2 63 kW, 19,3-20,0 k€
C4 1,6 HDi 60 kW, 21,0 k€ = 2 tonnia vaparia ja tonnin, puolitoista, ahdettua bensakonetta kalliimpi.
77 kW (reilu 100 hv)
Golf 1,2 TSI 77 KW 20,9-24,6 k€
Golf 1,6 TDI 77 kW, 23,9-28,5 k€ = 3-4 tonnia kalliimpi.
noin 110 kW
Focus Ecoboost 110 kW, 24,3-26,8 k€
Focus TDCi 2,0 103 kW, 27,2-31,6 k€, vähemmän tehoa, mutta 3-4 tonnia kalliimpi, 120 kW diesel onkin jo 6-7 tonnia kalliimpi
C4 THP 115 kW, 28,0 k€
C4 2,0 HDi 110 kW, 29,0 k€, vain tonnin kalliimpi
125 kW (170 hv)
Giulietta 1,4 MultiAir 125 kW, 28,5-30,5 k€
Giulietta 2,0 JTDm 125 kW, 31,0-33,0 k€, 2,5 k€ kalliimpi
Yleisesti ottaen sama suorituskyky (siis ohituskiihtyvyys, 0-100 lukemissa nakut eivät pärjää kapean kierrosalueensa ja suuremman painonsa johdosta) maksaa dieselinä noin 3 tonnia enemmän.
Toki asian voi katsoa niinkin, että X euron budjetilla pitää nakumiehen tyytyä pari pykälää lussumpaan moottoriin, esim
- Focus: 110 kW bensaturbo ja 85 kW 1,6l diesel samanhintaiset
- Golf: 90 kW TSI ja 77 TDI likimain samanhintaiset (naku vajaan tonnin kalliimpi)Mutta otettava huomioon, että diisselin jälleenmyyntiarvo huomattavasti korkeampi vuosien päästä. Turbobensat kun yliviritettyjä kokoonsa nähden, nii kestävyys surullisen lyhyt niillä, parhaimmat tsi moottorit kestää 100tkm. Kun taas 100tkm ajettu diisseli on monenmielestä sisäänajettu vasta. Ja palaan vielä kerran tähän kulutukseen, 90kw tsi, kaupungissa 8,2l, vs.dsl golffi reilut 5l . Nämä edut huomioon ottaen, puhutaan huomattavasti paremmasta ajoneuvosta, josta jokainen pari tonnia ylimäärästä maksaa mielellään. "Aika on moottorisahojen", sanoi bensakauppias. : )
- reiska`
hidas ja kallis kirjoitti:
TM 12/11 perheautovertailu
Halvin moottorivaihehto teholuokassa
60 kW (reilu 80 hv)
C4 VTi (vaparibensa) 70 kW, 19,0 k€
Golf TSI 1,2 63 kW, 19,3-20,0 k€
C4 1,6 HDi 60 kW, 21,0 k€ = 2 tonnia vaparia ja tonnin, puolitoista, ahdettua bensakonetta kalliimpi.
77 kW (reilu 100 hv)
Golf 1,2 TSI 77 KW 20,9-24,6 k€
Golf 1,6 TDI 77 kW, 23,9-28,5 k€ = 3-4 tonnia kalliimpi.
noin 110 kW
Focus Ecoboost 110 kW, 24,3-26,8 k€
Focus TDCi 2,0 103 kW, 27,2-31,6 k€, vähemmän tehoa, mutta 3-4 tonnia kalliimpi, 120 kW diesel onkin jo 6-7 tonnia kalliimpi
C4 THP 115 kW, 28,0 k€
C4 2,0 HDi 110 kW, 29,0 k€, vain tonnin kalliimpi
125 kW (170 hv)
Giulietta 1,4 MultiAir 125 kW, 28,5-30,5 k€
Giulietta 2,0 JTDm 125 kW, 31,0-33,0 k€, 2,5 k€ kalliimpi
Yleisesti ottaen sama suorituskyky (siis ohituskiihtyvyys, 0-100 lukemissa nakut eivät pärjää kapean kierrosalueensa ja suuremman painonsa johdosta) maksaa dieselinä noin 3 tonnia enemmän.
Toki asian voi katsoa niinkin, että X euron budjetilla pitää nakumiehen tyytyä pari pykälää lussumpaan moottoriin, esim
- Focus: 110 kW bensaturbo ja 85 kW 1,6l diesel samanhintaiset
- Golf: 90 kW TSI ja 77 TDI likimain samanhintaiset (naku vajaan tonnin kalliimpi)Näitä vapaasti hengittäviä bensa /tehohirmuja ei voi samaan kastiin turbodiisselin kaa edes ajatella. Niiden vääntökäyrä on siellä 170 nurkilla ja se kehuttu huipputeho tulee 6000 kierroksen kohdalla, eli aivan mitätön kone.
- naku = HIDAS
hidas ja kallis kirjoitti:
TM 12/11 perheautovertailu
Halvin moottorivaihehto teholuokassa
60 kW (reilu 80 hv)
C4 VTi (vaparibensa) 70 kW, 19,0 k€
Golf TSI 1,2 63 kW, 19,3-20,0 k€
C4 1,6 HDi 60 kW, 21,0 k€ = 2 tonnia vaparia ja tonnin, puolitoista, ahdettua bensakonetta kalliimpi.
77 kW (reilu 100 hv)
Golf 1,2 TSI 77 KW 20,9-24,6 k€
Golf 1,6 TDI 77 kW, 23,9-28,5 k€ = 3-4 tonnia kalliimpi.
noin 110 kW
Focus Ecoboost 110 kW, 24,3-26,8 k€
Focus TDCi 2,0 103 kW, 27,2-31,6 k€, vähemmän tehoa, mutta 3-4 tonnia kalliimpi, 120 kW diesel onkin jo 6-7 tonnia kalliimpi
C4 THP 115 kW, 28,0 k€
C4 2,0 HDi 110 kW, 29,0 k€, vain tonnin kalliimpi
125 kW (170 hv)
Giulietta 1,4 MultiAir 125 kW, 28,5-30,5 k€
Giulietta 2,0 JTDm 125 kW, 31,0-33,0 k€, 2,5 k€ kalliimpi
Yleisesti ottaen sama suorituskyky (siis ohituskiihtyvyys, 0-100 lukemissa nakut eivät pärjää kapean kierrosalueensa ja suuremman painonsa johdosta) maksaa dieselinä noin 3 tonnia enemmän.
Toki asian voi katsoa niinkin, että X euron budjetilla pitää nakumiehen tyytyä pari pykälää lussumpaan moottoriin, esim
- Focus: 110 kW bensaturbo ja 85 kW 1,6l diesel samanhintaiset
- Golf: 90 kW TSI ja 77 TDI likimain samanhintaiset (naku vajaan tonnin kalliimpi)Ja sitten se ohituskiihtyvyys:
TM 12/11 perheautovertailussa KAIKKI 1,4-1,6 l bensaturbot pinkaisi 60-120 km/h kiihdytyksen suurimmalla vaihteella noin 450 m matkalla. Vaihteita käyttämällä (ml. C4:n robottivaihde) päästiin 192-222 m haarukkaan.
Vertailun ainoa vaparikone, Mazda 3 2,0 DISI tarvitsi 111 kW tehoistaan huolimatta 658 m samaan suoritukseen.
Ja sitten niitä mahtidieseleitä:
- Dacia Duster 1,5 dCi 80 kW 240 Nm 531 m
- Golf 1,6 TDI 66 kW 230 Nm (TM 3/11) n. 590 m
- Mini Cooper D Countryman 82 kW 270 Nm 689 m
- Toyota Verso 2,0 D-4D 93 kW 310 Nm (TM 1/10) 682 m
- MB E 220 CDI autom. 125 kW 400 Nm (hintaa 48 k€) 214 m
- BMW 520dA 130 kW 350 Nm (53 k€) 219 m
Johtopäätökset:
- pienimmällä väännöllä kiihtyy parhaiten ... kun sattuu olemaan myös lyhyet välitykset, kuten Daciassa!
- tojolla edelleen japaninponeja pellin alla
- aika hyvin pärjää 28 k€ C4 robottivaihteella, sama ohituskiihtyvyys kuin 50 k€ autoilla
- jos ei ole laittaa pitkälti yli 30 k€ nokivasaraan, niin dieselillä tarvitaan ohituksiin 0,5 km pidempi suora, koska oma auto "viihtyy" 200-250 m pidemmän matkan vastaantulijan kaistalla mahd. vastaantulija etenee tänä aikana yhtä pitkän matkan - irja`
nokipaavo kompuroi kirjoitti:
> Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm vääntöjä (max), nii on sitä vääntöä vielä 250-300Nm vielä 3000 - 4000 r/min.
Ei ole mikään perusdiesel tämä. Hinta on helposti 7 k€ tjsp. kalliipi kuin jollain 1,4 l bensavaparilla, johon nokivasaraasi yrität verrata.
Oikea vertailupari on juurikin 1,4 l bensaturbo vs. 1,6 l turbodiesel. Näillä hinnatkin ovat samaa tasoa (ero muutamia satasia suuntaan tai toiseen). 2,0 l dieselistä saa pulittaa 2-3 tonnia enemmän. Toisaalta se 1,4 vaparibensa on taas monta tonnia halvempi (johtuen myös aneemisemmasta varustelusta).
> Jos perus turbodiisselissä on se 350Nm
Pikkuisen vaan pitää nokipaavon valehdella. Perusdieselit ovat 1,6 litraisia ja niistä irtoaa noin 250 Nm & 80 kW.
Esim. Mini Cooperin diesel: 82 kW @ 4000 rpm ja 270 Nm @ 1750-2250 rpm. Onpa mahtavan laaja vääntöalue tässäkin.
Minissä on sentään pitkät välitykset. 2. vaihteella 4000 rpm on taulussa 70 km/h nopeudella, joten nippa nappa saattaa kahdeksaankymppiin auto venyä. Ainakin, kun katsoo nopeuden mittarista....
60-120 kiihdytys 6. vaihteella otti Minillä 28,2 s. Oma bensaturboni pinkaisee saman kiihdytyksen tasan 10 s nopeammin. Että semmoista dieselvoimaa....
> perus pikku diisselillä kannattaa ajella sen 1500 - 4000 r/min välillä, aina vetää tasaisesti
Joo, ehdottomasti kannattaa pysyä alle 4000 rpm, kun meno loppuu totaalisesti sen jälkeen.
Oma bensaturboni on mallia kierroskone eli vetoalue on 2000-5000 rpm. Toki ruuhkamatelussa voi käyttää paljon matalampiakin kierroksia, esim. 4. vaihteella alaraja on n. 35 km/h. Ja toisaalta kiihdytyskaistalla voi repäistä reilut 6000 rpm tauluun, joten kolmosella pääsee 115 km/h asti.
Mutta on sellaisiakin pelejä, missä on max. väännöt jo alta 1500 rpm. Esim. pösön/citikan 1,6 bensaturbo; 240 Nm @ 1400-4000 rpm ja max. teho 115 kW @ 6000 rpm. Tällä pääsee 2. vaihteella satasta. Toisaalta 50 km/h 6. vaihteella = 1100 rpm ja tällöin käytössä siis n. 180 Nm & 21 kW. Ei raketti, mutta täysin mahdollista näinkin.2 vaihteella satasta, on bensatankki tyhjä tullessa. Ja toisella kerralla kone sanoo räks.
- reiska`
ripulit housuissas kirjoitti:
> Mutta senverran valaisen, että se tiheämpi laatikko bensa-autossa tosiaan syö sitä käyttöaluetta, jos et ole huomannu, vaikka se kierrosalue TUNTUU isolta.
Ei se vaan tunnu, vaan se on isompi.
Esim. Dacia Ducterin TM vertailu 14/10. Moottorina Renaultin tekemä 1,5 l turbodiesel, joten pidetään parhaana moottorivaihtoehtona mm. moneen Nissanin malliin (kun nisukalla ei ole bensaturboja).
80 kW @ 4000 rpm, 240 Nm @ 1750-2500 rpm
Autossa on 6 vaihdetta ja huippunopeus 168 km/h. Vaihteet on myös välitetty siten, että huippunopeudella moottori kiertää 4010 rpm. Tämä tarkoittaa sitä, että 1750 rpm on taulussa ajonopeudella 73 km/h ja 2500 rpm nopeudella 105 km/h. Onpa mahtavan suuri tämä vääntöalue ;-D
4. vaihteella em. mahtidieselin vääntöalue on 41-58 km/h. Lisäksi 4000 rpm tulee vastaan jo nopeudella 93 km/h, joten on siinä ja siinä, pystyykö/kannattaako 4. vaihteella vetäistä 50-100 km/h kiihdytys moottoritien rampilla.
Eikä silti teho päätä huimaa. Jos nokivasaraa lähtee kiihdyttämään viidestäkympistä, niin
6. vaihteella on alussa käytössä vain 1190 rpm ja joku 160-170 Nm eli 20-21 kW teho
4. vaihteella (mikä nippa nappa venynee sataseen) 2155 rpm & 240 Nm = 54 kW teho
Vrt, omalla 1,4 l "isolohko" bensakoneellani 70 km/h on kanssa järkevä alaraja 6. vaihteelle, joten 50-100 kiihdytyksessä on lähtötilanteessa
6. vaihteella käytössä 1360 rpm & 130-140 Nm = 19 kW
3. vaihteella 2650 rpm & 230 Nm = 64 kW
Bensakoneen kanssa kun pääsee 3. vaihteellakin reilua satasta...Miks moottorisahapoika kutosella viittäkymppiä ajelet. Mä en ajele kutosella juur millonkaan kutosella. Satasen kulkee vajaa 2000 kierrosta vitosella, ja vitosella ku pitkällä suoralla kierrättää 4000 kierrokseen, nii vauhtia 195km/h . Bensaturbo ois sanonu jo räks tossa menossa . hah . : )
- tehollinen keskipain
reiska` kirjoitti:
Näitä vapaasti hengittäviä bensa /tehohirmuja ei voi samaan kastiin turbodiisselin kaa edes ajatella. Niiden vääntökäyrä on siellä 170 nurkilla ja se kehuttu huipputeho tulee 6000 kierroksen kohdalla, eli aivan mitätön kone.
Sekä ahdetuissa dieseleissä että ahdetuissa bensakoneissa vääntölukema on noin 150 Nm/litra iskutilavuutta. Tämä kertoo, että tehollinen keskipaine on aikalailla identtinen.
Dieseleissä männänopeus on max. tehon kierroksilla 10-11 m/s. Bensakoneessa se voi olla 15 m/s.
Mutta... pikkudieseleitä ajellaankin 1500-2500 rpm taulussa = normaaleilla käyttökierroksilla männännopeus 4-6 m/s. Bensakoneilla taas käytössä vaikkapa 1600-2700 rpm = männännopeus 4,5-7,5 m/s. Eipä ole suunnatonta eroa tässäkään. Ja bensakoneissahan katalysaattorit kestää melkein poikkeuksetta auton iän eikä hukkaportillinen turbokaan kovin vika-altis ole.
Nokivasaroissa bugittaa
- EGR (nokeentuu ja jumiutuu)
- hiukkasloukun puhtaaksipoltto ei toimi kaupunki/pätkäajossa
- webasto tarvitsee huoltoa (jos tällainen on)
- ns. juuttuvageometrisen turbon johtosiipisäätö jumittaa, nyttenkin suoli24 palstoilla pari kyselyä "mistä johtuu, kun tehot hukassa alle 2000 rpm, kuin vaparilla ajaisi" - reiska`
naku = HIDAS kirjoitti:
Ja sitten se ohituskiihtyvyys:
TM 12/11 perheautovertailussa KAIKKI 1,4-1,6 l bensaturbot pinkaisi 60-120 km/h kiihdytyksen suurimmalla vaihteella noin 450 m matkalla. Vaihteita käyttämällä (ml. C4:n robottivaihde) päästiin 192-222 m haarukkaan.
Vertailun ainoa vaparikone, Mazda 3 2,0 DISI tarvitsi 111 kW tehoistaan huolimatta 658 m samaan suoritukseen.
Ja sitten niitä mahtidieseleitä:
- Dacia Duster 1,5 dCi 80 kW 240 Nm 531 m
- Golf 1,6 TDI 66 kW 230 Nm (TM 3/11) n. 590 m
- Mini Cooper D Countryman 82 kW 270 Nm 689 m
- Toyota Verso 2,0 D-4D 93 kW 310 Nm (TM 1/10) 682 m
- MB E 220 CDI autom. 125 kW 400 Nm (hintaa 48 k€) 214 m
- BMW 520dA 130 kW 350 Nm (53 k€) 219 m
Johtopäätökset:
- pienimmällä väännöllä kiihtyy parhaiten ... kun sattuu olemaan myös lyhyet välitykset, kuten Daciassa!
- tojolla edelleen japaninponeja pellin alla
- aika hyvin pärjää 28 k€ C4 robottivaihteella, sama ohituskiihtyvyys kuin 50 k€ autoilla
- jos ei ole laittaa pitkälti yli 30 k€ nokivasaraan, niin dieselillä tarvitaan ohituksiin 0,5 km pidempi suora, koska oma auto "viihtyy" 200-250 m pidemmän matkan vastaantulijan kaistalla mahd. vastaantulija etenee tänä aikana yhtä pitkän matkanToyota on aina ollut aikaansa edellä tekniikan kehityksessä. Amatööri bensa-auton rakentajat puhuu turboista, tojota elää 2000-lukua, ja rakentaa vvt-i moottoreita. Joissa tehoa, vääntöä, ja pakokaasu päästöjä vähän. Puhumattakaan, että ne moottorit kestää. Toisiku tsi pikkuturbot.
- reiska`
naku = HIDAS kirjoitti:
Ja sitten se ohituskiihtyvyys:
TM 12/11 perheautovertailussa KAIKKI 1,4-1,6 l bensaturbot pinkaisi 60-120 km/h kiihdytyksen suurimmalla vaihteella noin 450 m matkalla. Vaihteita käyttämällä (ml. C4:n robottivaihde) päästiin 192-222 m haarukkaan.
Vertailun ainoa vaparikone, Mazda 3 2,0 DISI tarvitsi 111 kW tehoistaan huolimatta 658 m samaan suoritukseen.
Ja sitten niitä mahtidieseleitä:
- Dacia Duster 1,5 dCi 80 kW 240 Nm 531 m
- Golf 1,6 TDI 66 kW 230 Nm (TM 3/11) n. 590 m
- Mini Cooper D Countryman 82 kW 270 Nm 689 m
- Toyota Verso 2,0 D-4D 93 kW 310 Nm (TM 1/10) 682 m
- MB E 220 CDI autom. 125 kW 400 Nm (hintaa 48 k€) 214 m
- BMW 520dA 130 kW 350 Nm (53 k€) 219 m
Johtopäätökset:
- pienimmällä väännöllä kiihtyy parhaiten ... kun sattuu olemaan myös lyhyet välitykset, kuten Daciassa!
- tojolla edelleen japaninponeja pellin alla
- aika hyvin pärjää 28 k€ C4 robottivaihteella, sama ohituskiihtyvyys kuin 50 k€ autoilla
- jos ei ole laittaa pitkälti yli 30 k€ nokivasaraan, niin dieselillä tarvitaan ohituksiin 0,5 km pidempi suora, koska oma auto "viihtyy" 200-250 m pidemmän matkan vastaantulijan kaistalla mahd. vastaantulija etenee tänä aikana yhtä pitkän matkan"suurimmalla vaihteella 450m, 60-120" ?? Oliko renkaat vielä tyhjänä, vai saiko olla ilmaa renkaissa? : ) Näitäkö ne autolehdet kirjottelee, ja kuvittelevat, että bensa-auton myynti lähtis nousuun taas. Löytyiskö jostaan testiä, jossa 1000kg asuntovaunu perässä kiihdytellään 100 - 150 km/h?
- tojo=pohjanoteeraus
reiska` kirjoitti:
Toyota on aina ollut aikaansa edellä tekniikan kehityksessä. Amatööri bensa-auton rakentajat puhuu turboista, tojota elää 2000-lukua, ja rakentaa vvt-i moottoreita. Joissa tehoa, vääntöä, ja pakokaasu päästöjä vähän. Puhumattakaan, että ne moottorit kestää. Toisiku tsi pikkuturbot.
Uudet pohjalukemat
Auris 1,6 Linea Sol, 97 kW ja 160 Nm (TM 10/10)
- 60-120 km/h 6. vaihteella 849 m
- kiihtyvyys 4. vaihteella samaa luokkaa kuin turboautoilla 6. vaihteella - minuakin itkettäisi
reiska` kirjoitti:
"suurimmalla vaihteella 450m, 60-120" ?? Oliko renkaat vielä tyhjänä, vai saiko olla ilmaa renkaissa? : ) Näitäkö ne autolehdet kirjottelee, ja kuvittelevat, että bensa-auton myynti lähtis nousuun taas. Löytyiskö jostaan testiä, jossa 1000kg asuntovaunu perässä kiihdytellään 100 - 150 km/h?
Sehän on peilin syy, kun naama on vino.
Tojotero halusi puhua ohituskiihtyvyyksistä. Löin faktat pöytään. 25-30 k€ bensaturbot kiihtyy 60-120 noin 450 m matkalla, kun samanhintaiset dieselit taas tarvii noin 600 m. Ja nyt tojotero haluaa jotain kuvitteellisia vessanvetotestejä... - moottorisahallako
naku = HIDAS kirjoitti:
Ja sitten se ohituskiihtyvyys:
TM 12/11 perheautovertailussa KAIKKI 1,4-1,6 l bensaturbot pinkaisi 60-120 km/h kiihdytyksen suurimmalla vaihteella noin 450 m matkalla. Vaihteita käyttämällä (ml. C4:n robottivaihde) päästiin 192-222 m haarukkaan.
Vertailun ainoa vaparikone, Mazda 3 2,0 DISI tarvitsi 111 kW tehoistaan huolimatta 658 m samaan suoritukseen.
Ja sitten niitä mahtidieseleitä:
- Dacia Duster 1,5 dCi 80 kW 240 Nm 531 m
- Golf 1,6 TDI 66 kW 230 Nm (TM 3/11) n. 590 m
- Mini Cooper D Countryman 82 kW 270 Nm 689 m
- Toyota Verso 2,0 D-4D 93 kW 310 Nm (TM 1/10) 682 m
- MB E 220 CDI autom. 125 kW 400 Nm (hintaa 48 k€) 214 m
- BMW 520dA 130 kW 350 Nm (53 k€) 219 m
Johtopäätökset:
- pienimmällä väännöllä kiihtyy parhaiten ... kun sattuu olemaan myös lyhyet välitykset, kuten Daciassa!
- tojolla edelleen japaninponeja pellin alla
- aika hyvin pärjää 28 k€ C4 robottivaihteella, sama ohituskiihtyvyys kuin 50 k€ autoilla
- jos ei ole laittaa pitkälti yli 30 k€ nokivasaraan, niin dieselillä tarvitaan ohituksiin 0,5 km pidempi suora, koska oma auto "viihtyy" 200-250 m pidemmän matkan vastaantulijan kaistalla mahd. vastaantulija etenee tänä aikana yhtä pitkän matkanTuossa testissä tasapuolisuuden vuoksi olisi pitäny kierrosluku olla sama 60 vauhdissa, nii testi olisi ok. Ja miten joukossa kaks automaattilootalla, tottakait dsl automaatilla kusettaa kaikki bensaturbot. Ja miks tojotalta tilaversio perusdiissel, tojolla löytyy myös 2.2 dsl automaatti, luultavasti nopein olisi tuossa testissä ollut. Älkää hyvät ihmiset menkö tuoho kaupalliseen retkuun, jota näissä lehdissä syötetään. : )
- reiska`
tehollinen keskipain kirjoitti:
Sekä ahdetuissa dieseleissä että ahdetuissa bensakoneissa vääntölukema on noin 150 Nm/litra iskutilavuutta. Tämä kertoo, että tehollinen keskipaine on aikalailla identtinen.
Dieseleissä männänopeus on max. tehon kierroksilla 10-11 m/s. Bensakoneessa se voi olla 15 m/s.
Mutta... pikkudieseleitä ajellaankin 1500-2500 rpm taulussa = normaaleilla käyttökierroksilla männännopeus 4-6 m/s. Bensakoneilla taas käytössä vaikkapa 1600-2700 rpm = männännopeus 4,5-7,5 m/s. Eipä ole suunnatonta eroa tässäkään. Ja bensakoneissahan katalysaattorit kestää melkein poikkeuksetta auton iän eikä hukkaportillinen turbokaan kovin vika-altis ole.
Nokivasaroissa bugittaa
- EGR (nokeentuu ja jumiutuu)
- hiukkasloukun puhtaaksipoltto ei toimi kaupunki/pätkäajossa
- webasto tarvitsee huoltoa (jos tällainen on)
- ns. juuttuvageometrisen turbon johtosiipisäätö jumittaa, nyttenkin suoli24 palstoilla pari kyselyä "mistä johtuu, kun tehot hukassa alle 2000 rpm, kuin vaparilla ajaisi"Volskilla pieniä ongelmia diisseleissä, mut muilla diisseleillä ajellaan puol miljoonaa, ja sitte egr ja hiukkasloukku nokeentuu, jos sittenkään. Ja mietippä moottorisahapoika, kun tämän kestävyyden lisäksi saat ajella halvalla diisselillä, ja jota auto kuluttaa ainakin 30% vähemmän ku bensamyllyt. "eikä hukkaportillinen turbokaan kovi altis ole", saksalainen tsi turbomoottori lähes poikkeuksetta hajonnu, jo alle 100tkm ajossa.
- teho vs. kulutus
tojo=pohjanoteeraus kirjoitti:
Uudet pohjalukemat
Auris 1,6 Linea Sol, 97 kW ja 160 Nm (TM 10/10)
- 60-120 km/h 6. vaihteella 849 m
- kiihtyvyys 4. vaihteella samaa luokkaa kuin turboautoilla 6. vaihteellaAuriksen mahtavan taloudellinen moottori:
6,3/7,8 l/100 km maantie/kaupunkiajossa (TM 10/10)
Otetaan vertailupariksi taloudellisuuden perikuvana tunnettu Alfa:
6,4/8,2 l/100 km
Eli Alfa vie maantiellä 0,1 ja kaupungissa 0,4 l/100 km enemmän. Tämän vastapainoksi ohituskiihtyvyys paranee "hieman"
6. vaihteella 849 -> 422 m
5. vaihteella 602 -> 320 m
4. vaihteella 435 -> 243 m
3. vaihteella 293 -> 192 m
Toki vertailuun voidaan ottaa myös kaksoisahdettu Golf. Sekin liikkuu reilusti tojoa ripeämmin, mutta kuluttaa 0,1-0,2 l/100 km vähemmän.
Vapari on nykyään enää se halvin mahdollinen vaihtoehto 60 v. papoille sekä muille tojoteroille. - filosofiaa
naku = HIDAS kirjoitti:
Ja sitten se ohituskiihtyvyys:
TM 12/11 perheautovertailussa KAIKKI 1,4-1,6 l bensaturbot pinkaisi 60-120 km/h kiihdytyksen suurimmalla vaihteella noin 450 m matkalla. Vaihteita käyttämällä (ml. C4:n robottivaihde) päästiin 192-222 m haarukkaan.
Vertailun ainoa vaparikone, Mazda 3 2,0 DISI tarvitsi 111 kW tehoistaan huolimatta 658 m samaan suoritukseen.
Ja sitten niitä mahtidieseleitä:
- Dacia Duster 1,5 dCi 80 kW 240 Nm 531 m
- Golf 1,6 TDI 66 kW 230 Nm (TM 3/11) n. 590 m
- Mini Cooper D Countryman 82 kW 270 Nm 689 m
- Toyota Verso 2,0 D-4D 93 kW 310 Nm (TM 1/10) 682 m
- MB E 220 CDI autom. 125 kW 400 Nm (hintaa 48 k€) 214 m
- BMW 520dA 130 kW 350 Nm (53 k€) 219 m
Johtopäätökset:
- pienimmällä väännöllä kiihtyy parhaiten ... kun sattuu olemaan myös lyhyet välitykset, kuten Daciassa!
- tojolla edelleen japaninponeja pellin alla
- aika hyvin pärjää 28 k€ C4 robottivaihteella, sama ohituskiihtyvyys kuin 50 k€ autoilla
- jos ei ole laittaa pitkälti yli 30 k€ nokivasaraan, niin dieselillä tarvitaan ohituksiin 0,5 km pidempi suora, koska oma auto "viihtyy" 200-250 m pidemmän matkan vastaantulijan kaistalla mahd. vastaantulija etenee tänä aikana yhtä pitkän matkanAutotestit vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen, ja siitä tehdään omannäköisensä, mitä halutaan vaan myydä. Luonnollisesti tässäkin testissä harhaanjohtavia eleitä, kun tehokkaammat diisselit lähes tyhjäkäynniltä kiihdytyskisassa, johtuen harvemmasta vaihteistosta. Tämäkin testi, jos samalle kierrosalueelle saatetaan, nii tulos on päinvastainen. Dieselmoottoreita ei ole valmistaja tarkoittanutkaan, että kaupunkinopeuksia isoimmalla vaihteella ajetaan, tekniikan kestävyys kärsii pitemmällä aikavälillä. Kun taas johonkin kierrosbensamoottoriin voi se sopiakkin, koska vaihteisto sopii siihen. Mutta näissäkään kiihdytyksissä tasavertaisin testein, ei nyky turbodiisselille löydy vastusta turbobensoista.
- 95e
reiska` kirjoitti:
Miks moottorisahapoika kutosella viittäkymppiä ajelet. Mä en ajele kutosella juur millonkaan kutosella. Satasen kulkee vajaa 2000 kierrosta vitosella, ja vitosella ku pitkällä suoralla kierrättää 4000 kierrokseen, nii vauhtia 195km/h . Bensaturbo ois sanonu jo räks tossa menossa . hah . : )
Koska bensapelillä pystyy ajamaan kutosella vaikka viittäkymppiä toisin kun öljypolttimilla joissa naurettavan kapea vääntöalue. Heh, eipä taida löytyä sitä vääntöä koska et juuri koskaan käytä kutosvaihdetta ja hei bensaturbo ei tarvitse kun ihan lyhyen suoran ennen kun on 195 km/h.
- tsi kuski
naku = hidas kirjoitti:
> Elelet poikaparka nyt 90-lukua vielä, nykypäivänä saa yli 300Nm japanin turbodiisselin 30tE tai allekkin.
Heh. Bensaturboja sai välillä alta 20 k€, esim. Fiat Linea.
C-segmentissäkin pyöritään tuossa 25 k€ kieppeillä. 2,0 l nakuttimet menee tosiaan jo 30 k€ pintaan.
Mutta sehän sitä ylivoimaa on, että saa maksaa monta tonnia enemmän samasta suorituskyvystä ;-D
> Ja Toyotan vääntökäyrähän on tuo 1800-2600 r/min , 300Nm, ja 2600 -4000r/min vajaa 300Nm
Ja mistä koneesta tämä on? Tojon 2,2 l dieselistä?
Ei ole hurraamista. Nykyäänhän on monessa bensaturbossa max. vääntö tarjolla matalammilla kierroksilla ja kone kiertää silti iloisesti 6000 rpm asti.
Eikä 300 Nm ole kovin ihmeellinen lukema. Tuon kierrosahdistuksen vuoksi dieseleissä on pakko olla pitemmät välitykset ja sehän sen hyödyn syö. Esim. satasen nopeudessa diesel kiertää 2000 rpm ja käytössä 300 Nm = 63 kW teho. Bensakone kiertää samassa tilanteessa 2500 rpm ja käytössä on 250 Nm = 65 kW.
Paitsi että tuo 250 Nm irtoaa jo 1,4 l koneesta. Vääntöähän molemmat kehittävät suunnilleen yhtä paljon (noin 150 Nm/litra), mutta nopeampikäyntinen bensakone paiskii töitä ripeämmin (enemmän työtahteja / min), joten tehoa irtoaakin 70 kW/litra nakujen 50 kW/litra sijaan."nykyää bensaturbossa max. vääntö tarjolla matalilla kierroksilla", ja se maksimivääntö on jotain 200-240, huippuun viritettynä. Perusdiisselillä se on tänä päivänä 350-400Nm. Ja kierrosalueen hyötykäyttö menee tiheillä vaihteistoilla, mitä bensa auto käyttää. Esim. vitosvaihteella dsl voi ajella 80-200km/h nopeuksia, bensaturbolla vitosella ajellaan 60-150 nopeuksia. 160 nopeudessa kierros jo nii korkea, että moottori voi rikkoontua.
- filosofiaa
95e kirjoitti:
Koska bensapelillä pystyy ajamaan kutosella vaikka viittäkymppiä toisin kun öljypolttimilla joissa naurettavan kapea vääntöalue. Heh, eipä taida löytyä sitä vääntöä koska et juuri koskaan käytä kutosvaihdetta ja hei bensaturbo ei tarvitse kun ihan lyhyen suoran ennen kun on 195 km/h.
Bensaturbo ei näitä rasituksia kestä. Ja pieni vääntöinen bensaturbon voima loppuu suurissa nopeuksissa, kaupunkinopeuksissa vääntö riittää, johtuen nopeasta vaihdelaatikosta.
- diesel = tossu
tsi kuski kirjoitti:
"nykyää bensaturbossa max. vääntö tarjolla matalilla kierroksilla", ja se maksimivääntö on jotain 200-240, huippuun viritettynä. Perusdiisselillä se on tänä päivänä 350-400Nm. Ja kierrosalueen hyötykäyttö menee tiheillä vaihteistoilla, mitä bensa auto käyttää. Esim. vitosvaihteella dsl voi ajella 80-200km/h nopeuksia, bensaturbolla vitosella ajellaan 60-150 nopeuksia. 160 nopeudessa kierros jo nii korkea, että moottori voi rikkoontua.
> "nykyää bensaturbossa max. vääntö tarjolla matalilla kierroksilla", ja se maksimivääntö on jotain 200-240, huippuun viritettynä
Niin on, ja laajalla alueelle, esim. moottorin pyöriessä 30-80 % max. tehon kierroksista.
Nokivasaroilla vääntöalue on usein onnettoman kapea. Esim. 1750-2250 ja max. teho 4000 rpm, joten vääntöä löytyy vain moottorin pyöriessä 44-56 % max. tehon kierroksista. Vääntöalueen laajuus on siis neljäsosa siitä, mitä bensakoneilla.
> Perusdiisselillä se on tänä päivänä 350-400Nm
Tuollaisia lukemia irtoaa vain kaikkein moderneimmista 2 litraisista. Sekä tietenkin vähän vanhemmista 2,4 tjsp nokivasaroista. Vanhemmat 2 litraiset jäävät 300 Nm pintaan ja perusdieselit = 1,6 litraiset pyörivät 250 Nm @2000 rpm kieppeillä, vaikka parhaat/uusimmat (=ei tojon tekeleet) pääsevätkin yli 300. - aina muiden vika
filosofiaa kirjoitti:
Autotestit vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen, ja siitä tehdään omannäköisensä, mitä halutaan vaan myydä. Luonnollisesti tässäkin testissä harhaanjohtavia eleitä, kun tehokkaammat diisselit lähes tyhjäkäynniltä kiihdytyskisassa, johtuen harvemmasta vaihteistosta. Tämäkin testi, jos samalle kierrosalueelle saatetaan, nii tulos on päinvastainen. Dieselmoottoreita ei ole valmistaja tarkoittanutkaan, että kaupunkinopeuksia isoimmalla vaihteella ajetaan, tekniikan kestävyys kärsii pitemmällä aikavälillä. Kun taas johonkin kierrosbensamoottoriin voi se sopiakkin, koska vaihteisto sopii siihen. Mutta näissäkään kiihdytyksissä tasavertaisin testein, ei nyky turbodiisselille löydy vastusta turbobensoista.
> Luonnollisesti tässäkin testissä harhaanjohtavia eleitä, kun tehokkaammat diisselit lähes tyhjäkäynniltä kiihdytyskisassa, johtuen harvemmasta vaihteistosta
Näin kääntyi nokipaavon takki. Aiemmin pitkät välitykset olivat etu, mutta kun nokipaavolle oli osoitettu, miten ylipitkät välitykset johtavat huonompaan ohituskiihtyvyyteen, niin nyt on taas vika viestin tuojassa.
En minä niitä autojen välityksiä ole valinnut...
Eikä jo 4500 rpm tukehtuvissa nokivasaroissa voi käyttää yhtä lyhyitä välityksiä kuin päälle 6000 rpm kiertävissä bensakoneissa. - dieselmies kyykkyyn
reiska` kirjoitti:
Volskilla pieniä ongelmia diisseleissä, mut muilla diisseleillä ajellaan puol miljoonaa, ja sitte egr ja hiukkasloukku nokeentuu, jos sittenkään. Ja mietippä moottorisahapoika, kun tämän kestävyyden lisäksi saat ajella halvalla diisselillä, ja jota auto kuluttaa ainakin 30% vähemmän ku bensamyllyt. "eikä hukkaportillinen turbokaan kovi altis ole", saksalainen tsi turbomoottori lähes poikkeuksetta hajonnu, jo alle 100tkm ajossa.
> saksalainen tsi turbomoottori lähes poikkeuksetta hajonnu, jo alle 100tkm ajossa.
Nokipaavolla on puurot ja vellit sekaisin. Nuo ovat erit. vanhempien kaksoisahdettujen ongelmia. 1,6 l dieselit nyt kyykyttää pelkän turbonkin voimin.
Ja kun laitetaan "iso" yli 1,6 l iskutilavuus bensakoneeseen, ovat jo 2 litraisetkin nakut hätää kärsimässä. - Jonsered
lisää löylyä kirjoitti:
Lyödään nyt lyötyä ;-D
Mini Cooper Countryman D
- max. 270 Nm @ 1750-2250 rpm mahtidiesel (Bemarin ja PSA yhteistuote)
- pitkät välitykset; 60 km/h nopeudella 6. vaihteella vain 1100 ja 5. vaihteella 1330 rpm taulussa
Peugeot 508 THP 156 (taitaa olla tässäkin BWM ollut mukana ... eli loistava vertailupari) eli 1,6 l bensakone
- max. 240 Nm @ 1400-4000 rpm
- 6. vaihteella 60 km/h nopeudella kierroksia 1320 rpm ja viitosella 1560 rpm
60-120 kiihtyvyydet
- nokivasara 6. vaihteella 28,2 s
- bensaturbo 6. vaihteella 20,9 s
- nokivasara 5. vaihteella 17,7 s
- bensaturbo 5. vaihteella 16,5 s
- nokivasara 3. vaihteella 10,7 s
- bensaturbo 3. vaihteella 9,1 sMoottorisahapojille tiedoksi, että kuutos vaihde arvatenki tehty säästövaihteeksi, jolla matka-ajossa isokin DIISSELIAUTO voi päästä päälle 4l kulutuksiin.
- vapari saha
käry kävi kirjoitti:
> Valitsitko taas jonku 80-luvun sdi golffin, joka on ilman turboo,
Ei, vaan autona oli aika tuore Dacia Duster suht modernilla Renaultin 1,5 l dieselillä. Lyhyet välitykset johtuvat näistä seikoista
- 6 vaihdetta ja kuutonen ei ole "aavikkovälitys", vaan mitoitettu auton huippunopeuden mukaan (kuten bensakoneiden kanssa on yleistä)
- auto on hieman tavallista korkeampi = huippunopeus on tehoon nähden vähän normaalia pienempi
Mutta siksi tämä juuri on hyvä vertailukohta. Ei ne hinnat alkaen 1,4 l bensavaparitkaan, joihin nokipaavot "mahtidieseleitään" vertaavat, tuon lujempaa kulje.
> Nykyturbodiisseli kulkee jo kakkosella 80 km/h, välityssuhde sellanen.
Joo, voisihan tuossa Daciassakin olla pidemmät välitykset. Esim. 6. välitetty siten, että 4000 rpm = 200 km/h, 5. = 150 km/h, 4. = 110 km/h ja 3. = 80 km/h.
Tällöin vaan kiihtyvyys heikkenisi roimasti. Esim. 50 km/h 6. vaihteella = 1000 rpm & 120 Nm = 12,6 kW = 49 % vähemmän kuin nykyisillä, lyhyillä, välityksillä. Hyvinkö lähtee....?
Nelosvaihteella sentään päästäisiin vetoalueelle, 50 km/h = 1820 rpm & 240 Nm = 45,7 kW. Mutta tämä on silti 15 % vähemmän kuin nykyisillä, lyhyillä, välityksillä.
> Ja diisselin voima näkyy vasta 80 jälkeen, kun ohitellaan, ja kiihdytellään.
Joo, se savutus tosiaan näkyy. Kiihtyvyyden ratkaisee kuitenkin teho tai teho/paino-suhde ilmanvastus. En ottanut noita 90-120 kiihtyvyyksiä vertailuun, kun tuo Dacia on normiautoa hieman korkeampi, mikä näkyy varmasti kiihtyvyydessäkin yli 80 km/h nopeuksilla.
Onhan siinä kulutuskin 3,6 l/100 km viidessäkympissä, mutta moottoritiellä menee jo 8,9 l/100 km.Vai duster, ja kutosella 200, laatikkohan on suoraan moottorisahasta (bensaturrbosta). Nyky diissel kulkee vitosella 200, kutosella 300 .
- vapari saha
dieselmies kyykkyyn kirjoitti:
> saksalainen tsi turbomoottori lähes poikkeuksetta hajonnu, jo alle 100tkm ajossa.
Nokipaavolla on puurot ja vellit sekaisin. Nuo ovat erit. vanhempien kaksoisahdettujen ongelmia. 1,6 l dieselit nyt kyykyttää pelkän turbonkin voimin.
Ja kun laitetaan "iso" yli 1,6 l iskutilavuus bensakoneeseen, ovat jo 2 litraisetkin nakut hätää kärsimässä.Eli tunnustit ongelman, bensaturbo ei kestä. Kerro lisää aiheesta .
- välitykset pilaavat
vapari saha kirjoitti:
Vai duster, ja kutosella 200, laatikkohan on suoraan moottorisahasta (bensaturrbosta). Nyky diissel kulkee vitosella 200, kutosella 300 .
Joo, eli karkeasti 300km/h/4500 rpm -> 67 km/h per 1000 rpm eli 80 km/h nopeudessa kierroksia noin 1200 rpm. Nuo välitykset tuhoavat aika tehokkaasti sen dieselin väännön, eli jos ei ole pitkää suoraa niin ohitukseen on turha lähteä kuutosella, käytännössä aina joutuu vaihtamaan pienempää.
- vapari saha
diesel = tossu kirjoitti:
> "nykyää bensaturbossa max. vääntö tarjolla matalilla kierroksilla", ja se maksimivääntö on jotain 200-240, huippuun viritettynä
Niin on, ja laajalla alueelle, esim. moottorin pyöriessä 30-80 % max. tehon kierroksista.
Nokivasaroilla vääntöalue on usein onnettoman kapea. Esim. 1750-2250 ja max. teho 4000 rpm, joten vääntöä löytyy vain moottorin pyöriessä 44-56 % max. tehon kierroksista. Vääntöalueen laajuus on siis neljäsosa siitä, mitä bensakoneilla.
> Perusdiisselillä se on tänä päivänä 350-400Nm
Tuollaisia lukemia irtoaa vain kaikkein moderneimmista 2 litraisista. Sekä tietenkin vähän vanhemmista 2,4 tjsp nokivasaroista. Vanhemmat 2 litraiset jäävät 300 Nm pintaan ja perusdieselit = 1,6 litraiset pyörivät 250 Nm @2000 rpm kieppeillä, vaikka parhaat/uusimmat (=ei tojon tekeleet) pääsevätkin yli 300.Sahuri pitää modernina diisselinä, jos ei oo kyse 70-luvun Valmetista.
- vapari saha
välitykset pilaavat kirjoitti:
Joo, eli karkeasti 300km/h/4500 rpm -> 67 km/h per 1000 rpm eli 80 km/h nopeudessa kierroksia noin 1200 rpm. Nuo välitykset tuhoavat aika tehokkaasti sen dieselin väännön, eli jos ei ole pitkää suoraa niin ohitukseen on turha lähteä kuutosella, käytännössä aina joutuu vaihtamaan pienempää.
No jo vaihdekeppi ei ole vielä ruostunu, nii vitosellaha norminopeudet ajetaan diisselillä, 80- 140, kierros 1800 - 2800, eli max. vääntöalueella, kulutus vajaa 5l/100km, ei paha.. Diisseli on ykkönen!
- sahuri`
diesel = tossu kirjoitti:
> "nykyää bensaturbossa max. vääntö tarjolla matalilla kierroksilla", ja se maksimivääntö on jotain 200-240, huippuun viritettynä
Niin on, ja laajalla alueelle, esim. moottorin pyöriessä 30-80 % max. tehon kierroksista.
Nokivasaroilla vääntöalue on usein onnettoman kapea. Esim. 1750-2250 ja max. teho 4000 rpm, joten vääntöä löytyy vain moottorin pyöriessä 44-56 % max. tehon kierroksista. Vääntöalueen laajuus on siis neljäsosa siitä, mitä bensakoneilla.
> Perusdiisselillä se on tänä päivänä 350-400Nm
Tuollaisia lukemia irtoaa vain kaikkein moderneimmista 2 litraisista. Sekä tietenkin vähän vanhemmista 2,4 tjsp nokivasaroista. Vanhemmat 2 litraiset jäävät 300 Nm pintaan ja perusdieselit = 1,6 litraiset pyörivät 250 Nm @2000 rpm kieppeillä, vaikka parhaat/uusimmat (=ei tojon tekeleet) pääsevätkin yli 300."nokivasaroilla onnettoman kapea vääntöalue", moottorisahapoika väärin ymmärtäny vääntökäyrät, huomaan. Diisseli max. vääntö jotai 350Nm, 1700-2800r/min , mutta 2800 - 4000 vääntökäyrä n. 270 - 350Nm. Kun taas triplaturbo huippuunsa viritetyssä bensassa, max. vääntö 250Nm. Eli eri auton moottoreille löytyy graafiset taulukot, josta nähkään vääntömomentin muuttuminen kierroslukuun nähden. Ja diisselissä kun tuo yhdistetty harvaan vaihteistoon, tulos on fantastinen. Jättää bensiinimallit taakseen tullen mennen.
- naurismaan kakara
sahuri` kirjoitti:
"nokivasaroilla onnettoman kapea vääntöalue", moottorisahapoika väärin ymmärtäny vääntökäyrät, huomaan. Diisseli max. vääntö jotai 350Nm, 1700-2800r/min , mutta 2800 - 4000 vääntökäyrä n. 270 - 350Nm. Kun taas triplaturbo huippuunsa viritetyssä bensassa, max. vääntö 250Nm. Eli eri auton moottoreille löytyy graafiset taulukot, josta nähkään vääntömomentin muuttuminen kierroslukuun nähden. Ja diisselissä kun tuo yhdistetty harvaan vaihteistoon, tulos on fantastinen. Jättää bensiinimallit taakseen tullen mennen.
> moottorisahapoika väärin ymmärtäny vääntökäyrät, huomaan. Diisseli max. vääntö jotai 350Nm, 1700-2800r/min , mutta 2800 - 4000 vääntökäyrä n. 270 - 350Nm.
Eli Nauris on nyt unohdettu tyystin? Vaikka siihenkin olisi tojon suunnittelema D-4D mahtidiesel saatavana? 66 kW ja peräti 205 Nm. Tehokkaimmassa versiossa.
Miksi näin, eikö tämä juuri ole sellainen *perusmoottori* jota koko ajan olet peräänkuuluttanut? Etenkin, kun muita vaihtoehtoja ei Naurikseen ole tarjolla... Tuohan olisi oiva kilpakumppani VW:n 1,2 litraisten sekä Fiatin 0,9 litraisen (jahka saadaan Suomeen) bensaturbon kanssa kisailuun. Voimasavut ulos ja kumia polttamaan....
Meinaan, että tuo 2,2, mitä nyt tyrkytät (ja samalla kaunistelet lukemia, oikea arvo 340 Nm @ 2000-2800 rpm) ei ole edes Anjoviksen perusmoottori, vaan 2,0. Ja automaattina, mitä kanssa tyrkytät, paketti maksaa jo 37-46 k€.
Tiedän, haaveilu ei mitään maksa, mutta samalla vaivalla voisi jo haaveilla jostain muustakin kuin harmaasta pappamallista. Suht vaan ei poikkeuksellisen tehokkaalla moottorilla. Onhan noita rivakampia, jopa dieselinä, tarjolla C-segmentissäkin. - tojo=vanhanaikainen
vapari saha kirjoitti:
Eli tunnustit ongelman, bensaturbo ei kestä. Kerro lisää aiheesta .
Tunnustit tyhmyytesi. Mikä kyllä oli jo täysin tarpeetonta...
Turbo kaksoisahdettu. 1,6 l mahtidieselit kyykyttää pelkällä 1,4 l bensaturbollakin. 1,6 l turbot ja 1,4 l kaksoisahdetut hätyyttelevät puolestaan lussumpia 2 litraisia nakuja. Kuten tojon tekeleet, jotka eivät ole paljoa muiden merkkien 1,6 l dieseleitä kummoisempia. - taas otit turpaan
Jonsered kirjoitti:
Moottorisahapojille tiedoksi, että kuutos vaihde arvatenki tehty säästövaihteeksi, jolla matka-ajossa isokin DIISSELIAUTO voi päästä päälle 4l kulutuksiin.
Aijjaijai, kun on makeaa tylyttää nokipaavoa.
Nokipaavo luulee, että nokivasara hävisi tuon vertailun, koska siinä on pitkät "aavikkovälitykset".
Heh. Cooper kulkee max, 185 km/h, mutta 6. vaihde on mitoitettu 218 km/h nopeudelle, joten onhan se 18 % ylipitkä.
Mutta bensakoneella huiput ovatkin 222 ja 6. vaihde mitoitettu nopeudelle 270 km/h = 22 % ylimääräistä. Siinä sitä on aavikkovälitystä nokipaavolle.
Ja silti, tolkuttoman pitkistä välityksistä huoiimatta, 1,6 l bensaturbo pyyhkii nokivasaralla pöydän. Ja kuluttaa, BTW, tekniikan maailman mittausten mukaan 80 km/h tasanopeudella 4,7 l/100 km = saman verran kuin dieselMini samalla nopeudella. Moottoritiellä bensakone vie huikeat 0,2 l/100 km enemmän. Selvä kulutusetu dieselillä oli ainoastaan kaupunkiajossa. Ihan kiva, mutku ei tahdo nakut kestää pelkkää kaupunkipyöritystä. EGR & turbo jumii ja hiukkasloukku tukkeutuu. - ripulix`
taas otit turpaan kirjoitti:
Aijjaijai, kun on makeaa tylyttää nokipaavoa.
Nokipaavo luulee, että nokivasara hävisi tuon vertailun, koska siinä on pitkät "aavikkovälitykset".
Heh. Cooper kulkee max, 185 km/h, mutta 6. vaihde on mitoitettu 218 km/h nopeudelle, joten onhan se 18 % ylipitkä.
Mutta bensakoneella huiput ovatkin 222 ja 6. vaihde mitoitettu nopeudelle 270 km/h = 22 % ylimääräistä. Siinä sitä on aavikkovälitystä nokipaavolle.
Ja silti, tolkuttoman pitkistä välityksistä huoiimatta, 1,6 l bensaturbo pyyhkii nokivasaralla pöydän. Ja kuluttaa, BTW, tekniikan maailman mittausten mukaan 80 km/h tasanopeudella 4,7 l/100 km = saman verran kuin dieselMini samalla nopeudella. Moottoritiellä bensakone vie huikeat 0,2 l/100 km enemmän. Selvä kulutusetu dieselillä oli ainoastaan kaupunkiajossa. Ihan kiva, mutku ei tahdo nakut kestää pelkkää kaupunkipyöritystä. EGR & turbo jumii ja hiukkasloukku tukkeutuu.6. vaihde mitoitettu 270 nopeudelle", vaan vääntö riittää hädin tuskin 150km/h nopeudelle. Mopedeihinkin pojat vaihtaa rattaita, vaan ei riitä voima moottorissa enää kaikille vaihteille. Diisselissä yhteiskulutus väh.2-3l pienempi ku benskoneissa (moottorisahassa)
- reiska`
naurismaan kakara kirjoitti:
> moottorisahapoika väärin ymmärtäny vääntökäyrät, huomaan. Diisseli max. vääntö jotai 350Nm, 1700-2800r/min , mutta 2800 - 4000 vääntökäyrä n. 270 - 350Nm.
Eli Nauris on nyt unohdettu tyystin? Vaikka siihenkin olisi tojon suunnittelema D-4D mahtidiesel saatavana? 66 kW ja peräti 205 Nm. Tehokkaimmassa versiossa.
Miksi näin, eikö tämä juuri ole sellainen *perusmoottori* jota koko ajan olet peräänkuuluttanut? Etenkin, kun muita vaihtoehtoja ei Naurikseen ole tarjolla... Tuohan olisi oiva kilpakumppani VW:n 1,2 litraisten sekä Fiatin 0,9 litraisen (jahka saadaan Suomeen) bensaturbon kanssa kisailuun. Voimasavut ulos ja kumia polttamaan....
Meinaan, että tuo 2,2, mitä nyt tyrkytät (ja samalla kaunistelet lukemia, oikea arvo 340 Nm @ 2000-2800 rpm) ei ole edes Anjoviksen perusmoottori, vaan 2,0. Ja automaattina, mitä kanssa tyrkytät, paketti maksaa jo 37-46 k€.
Tiedän, haaveilu ei mitään maksa, mutta samalla vaivalla voisi jo haaveilla jostain muustakin kuin harmaasta pappamallista. Suht vaan ei poikkeuksellisen tehokkaalla moottorilla. Onhan noita rivakampia, jopa dieselinä, tarjolla C-segmentissäkin.1.4 dsl Auris, on pikkuauto, ja vetää vertoja myös pienille turbobensoille. Mutta sen kulutus on 1/2 pienempi ku bensassa. Eli ei voida vertailla keskenään moottoreissa. Eikä bensaturboilla kukaan kumia polta, korjaamolaskut sitä luokkaa jo. Ei kestä ees normi papan kauppakierrosta. 40te saa jo 188hv/400Nm Aven panoraamakatolla, ja sitä ei ees parkkeera pikku bensa tyhnun viereen, arvojärjestys siinäkin kuitenkin. Pikku bensatuhnu valoissa kierros punaisella, nii iso Ave 3. vaihteella jo menee ohi. : ) . Nyt moottorisahapojalla menny pullot ja vellit sekasin arvoasteikossa.
- opettajasi vaa
ripulit housuissas kirjoitti:
> Mutta senverran valaisen, että se tiheämpi laatikko bensa-autossa tosiaan syö sitä käyttöaluetta, jos et ole huomannu, vaikka se kierrosalue TUNTUU isolta.
Ei se vaan tunnu, vaan se on isompi.
Esim. Dacia Ducterin TM vertailu 14/10. Moottorina Renaultin tekemä 1,5 l turbodiesel, joten pidetään parhaana moottorivaihtoehtona mm. moneen Nissanin malliin (kun nisukalla ei ole bensaturboja).
80 kW @ 4000 rpm, 240 Nm @ 1750-2500 rpm
Autossa on 6 vaihdetta ja huippunopeus 168 km/h. Vaihteet on myös välitetty siten, että huippunopeudella moottori kiertää 4010 rpm. Tämä tarkoittaa sitä, että 1750 rpm on taulussa ajonopeudella 73 km/h ja 2500 rpm nopeudella 105 km/h. Onpa mahtavan suuri tämä vääntöalue ;-D
4. vaihteella em. mahtidieselin vääntöalue on 41-58 km/h. Lisäksi 4000 rpm tulee vastaan jo nopeudella 93 km/h, joten on siinä ja siinä, pystyykö/kannattaako 4. vaihteella vetäistä 50-100 km/h kiihdytys moottoritien rampilla.
Eikä silti teho päätä huimaa. Jos nokivasaraa lähtee kiihdyttämään viidestäkympistä, niin
6. vaihteella on alussa käytössä vain 1190 rpm ja joku 160-170 Nm eli 20-21 kW teho
4. vaihteella (mikä nippa nappa venynee sataseen) 2155 rpm & 240 Nm = 54 kW teho
Vrt, omalla 1,4 l "isolohko" bensakoneellani 70 km/h on kanssa järkevä alaraja 6. vaihteelle, joten 50-100 kiihdytyksessä on lähtötilanteessa
6. vaihteella käytössä 1360 rpm & 130-140 Nm = 19 kW
3. vaihteella 2650 rpm & 230 Nm = 64 kW
Bensakoneen kanssa kun pääsee 3. vaihteellakin reilua satasta..."ei se vaan tunnu, " no miks ajelet bensa-autolla, osta diisseli.
- tojo = pappamalli
reiska` kirjoitti:
1.4 dsl Auris, on pikkuauto, ja vetää vertoja myös pienille turbobensoille. Mutta sen kulutus on 1/2 pienempi ku bensassa. Eli ei voida vertailla keskenään moottoreissa. Eikä bensaturboilla kukaan kumia polta, korjaamolaskut sitä luokkaa jo. Ei kestä ees normi papan kauppakierrosta. 40te saa jo 188hv/400Nm Aven panoraamakatolla, ja sitä ei ees parkkeera pikku bensa tyhnun viereen, arvojärjestys siinäkin kuitenkin. Pikku bensatuhnu valoissa kierros punaisella, nii iso Ave 3. vaihteella jo menee ohi. : ) . Nyt moottorisahapojalla menny pullot ja vellit sekasin arvoasteikossa.
> 1.4 dsl Auris, on pikkuauto, ja vetää vertoja myös pienille turbobensoille.
Joo, onhan se edestä Variksen ja takaa Micran kopio, mutta pitäisi kuitenkin olla C-segmenttiä. Hinta ainakin on. Suorituskyky ei. Enää, kun kilpailijat ovat siirtyneet turbomoottoreihin. 1,33 bensa taitaa olla jopa edeltäjäänsä tuhnumpi. Saavutus sekin. Ja 66 kW dieselillä ei paljoa juhlita, kun kilpailijoilla on tarjolla myös 70-80 kW 1,6 l ja 100-125 kW 2,0 l koneita.
Mikä on lopputulos? Nauris on kalpea varjo Corollan suuruudenpäivistä. Jopa A4 ja C4 ovat yleisempiä, jostain Ocusta nyt puhumattakaan. Varis myi muutama vuosi sitten, mutta harvenemassa ovat nämäkin. Hybridit täysin marginaalituotteita. Enkä ihmettele. Kuka jaksaa enää ajaa autolla, jossa kone ulvoo 4000 rpm moottoritiellä, kun on päässyt kokeilemaan parempaa. Myös bensa Ave on aika hauska talvikelillä. Startin jälkeen tyhjäkäynti 2000 rpm, parin km ajon jälkeen (liikennevaloissa seistessä) enää 1500 rpm. Ei ihme, että sullakin on moottorisahat jatkuvasti mielessä.
> 40te saa jo 188hv/400Nm Aven panoraamakatolla
Ei kiitos. En tarvitse isoa lahnaa enkä vielä koe olevani kuusikymppinen, en henkisesti enkä fyysisesti, joten
- kokoluokka on väärä
- hajutonväritönmauton 13 tusinassa ulkonäkö ei vetoa (eikä 5-10 k€ upottaminen "yksilölliseen" tuunaukseen jonkun kromilistan, tuumaa isompien alujen yms. avulla)
- en halua samaistua tojoteroihin
- huonot kokemukset merkistä, ruosteherkkyys, vikojen määrä ja ajo-ominaisuudet talvella
Nauriksessa toki olisi kokoluokka oikea, mutta se suorituskyky ja ulkonäkö.... yhh. - diesel ei jaksa
ripulix` kirjoitti:
6. vaihde mitoitettu 270 nopeudelle", vaan vääntö riittää hädin tuskin 150km/h nopeudelle. Mopedeihinkin pojat vaihtaa rattaita, vaan ei riitä voima moottorissa enää kaikille vaihteille. Diisselissä yhteiskulutus väh.2-3l pienempi ku benskoneissa (moottorisahassa)
> 6. vaihde mitoitettu 270 nopeudelle", vaan vääntö riittää hädin tuskin 150km/h nopeudelle
Itkua tiristellen nokipaavo yrittää vielä kieltää totuuden, joten lyödään toistamiseen märkä rätti rumalle pärställe:
1,6 l turbodiesel vs. 1,6 bensaturbo
Max. vääntömomentti
- bensa 240 Nm @ 1400-4000 rpm
- diesel 270 Nm @ 1750-2250 rpm
Ajonopeus 6. vaihteella ja "vääntöalueen" alarajalla
- bensa 63,4 km/h
- diesel 95,4 km/h
3. vaihteen "käyttöalue", max. väännön alaraja - max. teho
- bensa 31,0 - 132,8 km/h
- diesel 47,6 - 108,9 km/h
Moottorin kierrosluku ajonopeudella 100 km/h ja 6. vaihteella
- bensa 2207 rpm
- diesel 1834 rpm
60-120 kiihtyvyydet 6. vaihteella
- bensa 20,9 s
- diesel 28,2 s
Aika paljon enemmän pitää nokivasaraa kepittää kapean kierroslukualueen vuoksi. Eikä se silti kulje bensakoneen tahtiin, ei vedättämällä eikä kierrättämällä.
Niin ja ne kulutukset, TM mittausten mukaan kaupungissa/maantiellä/moottoritiellä
- bensa, maantieajon normikulutus/mitattu kulutus 4,8/5,4
- diesel, maantieajon normikulutus/mitattu kulutus 4,2/5,2
- moottoritiekulutus, bensa 6,5
- moottoritiekulutus, diesel 6,4
- bensa, kaupunkikulutus (normi/mitattu) 9,2/8,6
- diesel, kaupunkikulutus (normi/mitattu) 4,7/6,6
Dieselin normikulutukset olivat siis suurta kusetusta. Maantiellä kului litra eli yli 20 % luvattua enemmän. Ainoastaan kaupungissa tuli selvä ero bensakoneesee, mutta pakkasilla sekin häviää eiki nokivasara kestä jatkuvaa kaupunkipyöritystä (hiukkassuodatin tukkeentuu). - 95e
diesel ei jaksa kirjoitti:
> 6. vaihde mitoitettu 270 nopeudelle", vaan vääntö riittää hädin tuskin 150km/h nopeudelle
Itkua tiristellen nokipaavo yrittää vielä kieltää totuuden, joten lyödään toistamiseen märkä rätti rumalle pärställe:
1,6 l turbodiesel vs. 1,6 bensaturbo
Max. vääntömomentti
- bensa 240 Nm @ 1400-4000 rpm
- diesel 270 Nm @ 1750-2250 rpm
Ajonopeus 6. vaihteella ja "vääntöalueen" alarajalla
- bensa 63,4 km/h
- diesel 95,4 km/h
3. vaihteen "käyttöalue", max. väännön alaraja - max. teho
- bensa 31,0 - 132,8 km/h
- diesel 47,6 - 108,9 km/h
Moottorin kierrosluku ajonopeudella 100 km/h ja 6. vaihteella
- bensa 2207 rpm
- diesel 1834 rpm
60-120 kiihtyvyydet 6. vaihteella
- bensa 20,9 s
- diesel 28,2 s
Aika paljon enemmän pitää nokivasaraa kepittää kapean kierroslukualueen vuoksi. Eikä se silti kulje bensakoneen tahtiin, ei vedättämällä eikä kierrättämällä.
Niin ja ne kulutukset, TM mittausten mukaan kaupungissa/maantiellä/moottoritiellä
- bensa, maantieajon normikulutus/mitattu kulutus 4,8/5,4
- diesel, maantieajon normikulutus/mitattu kulutus 4,2/5,2
- moottoritiekulutus, bensa 6,5
- moottoritiekulutus, diesel 6,4
- bensa, kaupunkikulutus (normi/mitattu) 9,2/8,6
- diesel, kaupunkikulutus (normi/mitattu) 4,7/6,6
Dieselin normikulutukset olivat siis suurta kusetusta. Maantiellä kului litra eli yli 20 % luvattua enemmän. Ainoastaan kaupungissa tuli selvä ero bensakoneesee, mutta pakkasilla sekin häviää eiki nokivasara kestä jatkuvaa kaupunkipyöritystä (hiukkassuodatin tukkeentuu).Näihän se menee mutta ei nää naftalle haisevat nokipaavot jotka ajavat saastuttavilla ja laiskoilla öljypolttimilla sitä tajua!
- edelläkävijä
tojo = pappamalli kirjoitti:
> 1.4 dsl Auris, on pikkuauto, ja vetää vertoja myös pienille turbobensoille.
Joo, onhan se edestä Variksen ja takaa Micran kopio, mutta pitäisi kuitenkin olla C-segmenttiä. Hinta ainakin on. Suorituskyky ei. Enää, kun kilpailijat ovat siirtyneet turbomoottoreihin. 1,33 bensa taitaa olla jopa edeltäjäänsä tuhnumpi. Saavutus sekin. Ja 66 kW dieselillä ei paljoa juhlita, kun kilpailijoilla on tarjolla myös 70-80 kW 1,6 l ja 100-125 kW 2,0 l koneita.
Mikä on lopputulos? Nauris on kalpea varjo Corollan suuruudenpäivistä. Jopa A4 ja C4 ovat yleisempiä, jostain Ocusta nyt puhumattakaan. Varis myi muutama vuosi sitten, mutta harvenemassa ovat nämäkin. Hybridit täysin marginaalituotteita. Enkä ihmettele. Kuka jaksaa enää ajaa autolla, jossa kone ulvoo 4000 rpm moottoritiellä, kun on päässyt kokeilemaan parempaa. Myös bensa Ave on aika hauska talvikelillä. Startin jälkeen tyhjäkäynti 2000 rpm, parin km ajon jälkeen (liikennevaloissa seistessä) enää 1500 rpm. Ei ihme, että sullakin on moottorisahat jatkuvasti mielessä.
> 40te saa jo 188hv/400Nm Aven panoraamakatolla
Ei kiitos. En tarvitse isoa lahnaa enkä vielä koe olevani kuusikymppinen, en henkisesti enkä fyysisesti, joten
- kokoluokka on väärä
- hajutonväritönmauton 13 tusinassa ulkonäkö ei vetoa (eikä 5-10 k€ upottaminen "yksilölliseen" tuunaukseen jonkun kromilistan, tuumaa isompien alujen yms. avulla)
- en halua samaistua tojoteroihin
- huonot kokemukset merkistä, ruosteherkkyys, vikojen määrä ja ajo-ominaisuudet talvella
Nauriksessa toki olisi kokoluokka oikea, mutta se suorituskyky ja ulkonäkö.... yhh.Eli laitat kaikki roposesi, mitkä kansakoulupohjaisella koulutuksella hankitulla työllä olet hankkinu, vanhoihi autoihi. Jotka pajalla seisoo, ja jota huippuammattitaitoinen konemies koettaa huoltaa (70e/h) , ja sinä maksat. Loput tienestit laitat päihteisiin, ja sen jälkee tulet tänne palstoille höpisemään joutavia. : ) Edellinen kuvaus sopii täydellisesti moottorisahapoikiin.
- llkkjhhgfgf565
2.0 turbodiesel vastaan 2.0 bensaturbo on ihan turhaa. Nokipaavo näkee vaan lähdön sen jälkeen bensalla kulkeva auto on enää pieni piste horisontissa.
Autot kulkee bensalla ja traktorit dieselilla. - 2.0
Ihan hauska ketju (lähinnä hauskoja uskovaisia)! Asiasta puhuttaessa kuitenkin; itsellä pihalla nykyajan perustekniikkaa edustavat 2 litran ahdetut diesel ja bensa (bensassa suurempi teho, väännössä diesel parempi), sekä vanhempi isompi vapaasti hengittävä bensa (vaatimattomammat lukemat). Kaikki autot keskikokoa vähän ehkä suurempia ja automaatteja kaikki (tietenkin). Kaikki oivia käyttöpelejä, luonteeltaan vaan kovin erilaisia; Vaparia saa polkea hulluna, että menee mihinkään, alavääntö surkeaa, tehot tulevat myös vasta jossain, minne saakka ei vanhusta viitsi rääkätä. Selvästi huonoin, mutta tuo on ikiliikkuja, se ei hajoa IKINÄ. Kulutus järkyttävä, jopa 15L. Bensa turbo kiva, ärhäkkä ja vaivaton käyttää, mutta vääntö hiukan vaatimaton, vakkarilla vispaa vaihdetta mäissä välillä, mutta kierroksilla kiihdytellen suorituskykyisin kaikissa nopeuksissa. Hiukan vikaherkkä on bensaturbo ja kulutus on törkeä (jopa yli 10L), ellei aja hyvin varovaisesti ja silloin alle 9L pääseminen on toivotonta käytännössä. Turbo diesel mukavin ehdottomasti, kulkee helposti ja tasaisesti normaaliajossa. Kiihtyvyys ei ole räjähtävää, mutta riittävää. Maantiellä hiljainen (120km/h alle 2000 rpm 6:lla). Selkeästi paras kompromissi, kulutus n. 7 Litraa ja auto on vielä neliveto ja selkeästi painavin. Näistä diesel selkeästi käyttöominaisuuksiltaan paras, bensaturpo kiva lelu, vanha bensa = ikiliikkuja työjuhta. Kulutukset sekalaisesta ajosta keskiarvoja. Vedän venettä 1,5T välillä, ei tarvinne kertoa millä mieluiten. Nämä vain omia kokemuksia, voisin harkita kumpaakin jatkossakin, mutta diesel meidän kilometreillä todennäköisin vaihtoehto.
- Riisseli legasy
Jep, itsellä oli aikoinaan eka carina, mitä mainostettiin, että 102hv, mutta sitten myöhemmin luin TM:stä, että DIN hv vain 75! No, joo mainosjuttuja. itse ihmettelen, kun tuli vaihdettua tuo euro bensa 1,6 japskin Subaru 2.0 dieseliin ja alavääntö on paljon huonompi kuin tuossa aiemmassa euro bensassa. Sammuu risteyksiin ellei hae ykköstä, vaikka on liikkeessä, bensalla meni helposti kakkosella jopa kolmosella. Ajoivat jo laakkosella uuden ohjelmankin siihen, mutta eipä tullut apuja. Aika janoinenkin tuo on, eipä taida toista subarua tulla. Huollot tiuhemmassa ja kalliimpia kuin aiemmin ja onpa tuossa jo vikojakin ollut (kilsoja nyt 67000km).
- reiska`
70-luvulla ilmaistiin tehot Din ja Sae luokittelulla. Carinassa oli sae hv 102 ja din hv 72 . Diisseli lähtee paikaltaan ilman kaasupolkimen painallusta, ja isommasta mäestä. Kokeilkaapa bensalla samaa?
- tyhjästä päästä
Jaaha, tuli taas essonbaarin reiska tarinoimaan.
Nuo muinaiset 70-100 hv eli 2-3 litraiset vaparidieselit lähtikin pelkästään kytkintä nostamalla. Mutta nyt eletäänkin 2000 lukua ja nokivasaroista otetaan kaksinkertaiset litratehot kovien ahtopaineiden avulla = em. teho otetaan jo 1,2-1,9 l iskutilavuudesta.
Mutta ihan tyhjäkäynnin pinnassa ei ahtopaineita juuri ole ja silloin suorituskyky on puolitoistalitraisen vaparidieselin suorituskyky. Tai oikeastaan huonompikin, onhan reippaasti ahdetuissa koneissa yleensä matalampi puristussuhde.
Eli kyllä venetraileria vetävät tutut ovat valittaneet, että vanhoilla vaparidieseleillä sekä mm. haisulin olikosenyt 2,5 l vaparibensalla traileria oli hyvä vetää rauhallisesti, tyhjäkäynnillä, ramppia ylös, mutta tämä ei enää 1,9 l turbodieselillä onnistukaan, vaan se sammuu, jos ei ole reilusti kierroksia = ahdot päällä. Vaikka max. teho ja vääntö ovat turbokoneessa suuremmat.- reiska`
Ei tarvii reilusti, ku pikkasen jos viittii kaasua polkee, niiku bensaa-autolla ajelis. 1500 kierrosta riittä hyvi turbodiisseliin, ja pyörät sutii jo, eri asia mite iso jahti on vedettävänä. Niitä 80-luvun matalapaineruiskutteisia, ja turbottomia, ja ilman hiukkassuodatinta on suotta enää muistella, sellasia pakokaasupäästöjä ei ole saanu aikoihi ilmaan päästellä. Nykydiisselit ei savuja päästele.
- reiska`
Tyhjäpää ei älynny, että kaveri puhui bensa Carinasta varmaan. 70-luvun kaarinasta, oliko kone tyyppi TA20, 1600cc, josta lähti 72hv/DIN ja 102hv/SAE
- kytkin käryää
reiska` kirjoitti:
Ei tarvii reilusti, ku pikkasen jos viittii kaasua polkee, niiku bensaa-autolla ajelis. 1500 kierrosta riittä hyvi turbodiisseliin, ja pyörät sutii jo, eri asia mite iso jahti on vedettävänä. Niitä 80-luvun matalapaineruiskutteisia, ja turbottomia, ja ilman hiukkassuodatinta on suotta enää muistella, sellasia pakokaasupäästöjä ei ole saanu aikoihi ilmaan päästellä. Nykydiisselit ei savuja päästele.
> 1500 kierrosta riittä hyvi turbodiisseliin, ja pyörät sutii jo,
Siinä se vika onkin. 1500 rpm tarkoittaa jo noin 15 km/h nopeutta, mikä on aivan liikaa. Pienemmillä kierroksilla taas ei ole ahtoja -> moottori ei jaksa, vaan sammuu.
Joten ainoa vaihtoehto on huudattaa konetta 1500-2000 rpm ja haistella kytkimen käryä. - japaninhevoset
reiska` kirjoitti:
Tyhjäpää ei älynny, että kaveri puhui bensa Carinasta varmaan. 70-luvun kaarinasta, oliko kone tyyppi TA20, 1600cc, josta lähti 72hv/DIN ja 102hv/SAE
Nämä ns. japaninhevosvoimat näkyy edelleen olevan tojolla käytössä, kun katsoo luvattuja tehoja ja ohituskiihtyvyyksiä.
- vapari saha
kytkin käryää kirjoitti:
> 1500 kierrosta riittä hyvi turbodiisseliin, ja pyörät sutii jo,
Siinä se vika onkin. 1500 rpm tarkoittaa jo noin 15 km/h nopeutta, mikä on aivan liikaa. Pienemmillä kierroksilla taas ei ole ahtoja -> moottori ei jaksa, vaan sammuu.
Joten ainoa vaihtoehto on huudattaa konetta 1500-2000 rpm ja haistella kytkimen käryä.Ei kytkin vääntävässä diisselissä haise, koska on tehty vahvaksi, ottaen huomioon mahtavat väännöt. Muutta kumi voi haista, kokemattomalla kuljettajalla.
- reiska`
Diesel on voittanu kilpailun yleisöäänestyksessä, 6 - 0 . Moottorisaha ja ruohonleikkuri käyttäjät pois luettuna, diisseli on nykypäivän moottorin polttoaine.
- 95e
Diesel sopii traktoreihin ja kaivinkoneisiin mutta ei todellakaan henkilöautoon jos ei välttämättä halua istua tärisevässä laiskassa autossa Peltorit päässä.
- polkumoottori
Äkkiähän se keskustelun taso palasi omalle loistavalle tasolleen. Onnea vaan sankareille jatkossakin!
- dieselmiesten taso
polkumoottori kirjoitti:
Äkkiähän se keskustelun taso palasi omalle loistavalle tasolleen. Onnea vaan sankareille jatkossakin!
Palasi? Tällaista meno on jo muutaman vuoden ollut. Jatkuvalla syötöllä.
Ero on vain siinä, että selkäänsä saaneet nokipaavot ovat pikkuhiljaa oppineet pysymään tällä omalla hiekkalaatikollaan sen sijaan, että provoilisivat joka palstalla. Tarpeellista toimintaa siis nokipaavojen koulutus on, vaikka kovakalloisia ovatkin.
Ihan vastaava kuvio oli aiemmin kitumaaturien kanssa. Joka hemmetin palstalla olivat lylleröt selittämässä, miten ruuhkat johtuvat mäkiin juuttuvista vajaavetoisista yms. Nuokin naurettiin lopulta pihalle.
Vaikka taisivat tehdä paluun dieseluskovaisina. Ainakin juttujen tasosta päätellen. - 2.0
dieselmiesten taso kirjoitti:
Palasi? Tällaista meno on jo muutaman vuoden ollut. Jatkuvalla syötöllä.
Ero on vain siinä, että selkäänsä saaneet nokipaavot ovat pikkuhiljaa oppineet pysymään tällä omalla hiekkalaatikollaan sen sijaan, että provoilisivat joka palstalla. Tarpeellista toimintaa siis nokipaavojen koulutus on, vaikka kovakalloisia ovatkin.
Ihan vastaava kuvio oli aiemmin kitumaaturien kanssa. Joka hemmetin palstalla olivat lylleröt selittämässä, miten ruuhkat johtuvat mäkiin juuttuvista vajaavetoisista yms. Nuokin naurettiin lopulta pihalle.
Vaikka taisivat tehdä paluun dieseluskovaisina. Ainakin juttujen tasosta päätellen.Juu. Ja paensamiesten taso on taas huikean hyvä ja faktat todella kohdillaan aina:
"Diesel sopii traktoreihin ja kaivinkoneisiin mutta ei todellakaan henkilöautoon jos ei välttämättä halua istua tärisevässä laiskassa autossa Peltorit päässä." - reiska`
dieselmiesten taso kirjoitti:
Palasi? Tällaista meno on jo muutaman vuoden ollut. Jatkuvalla syötöllä.
Ero on vain siinä, että selkäänsä saaneet nokipaavot ovat pikkuhiljaa oppineet pysymään tällä omalla hiekkalaatikollaan sen sijaan, että provoilisivat joka palstalla. Tarpeellista toimintaa siis nokipaavojen koulutus on, vaikka kovakalloisia ovatkin.
Ihan vastaava kuvio oli aiemmin kitumaaturien kanssa. Joka hemmetin palstalla olivat lylleröt selittämässä, miten ruuhkat johtuvat mäkiin juuttuvista vajaavetoisista yms. Nuokin naurettiin lopulta pihalle.
Vaikka taisivat tehdä paluun dieseluskovaisina. Ainakin juttujen tasosta päätellen.Kirjoitusvirheitä jo joka toinen sana moottorisahapojilla. Että itkukurkussa mietiskelevät, millo joutuvat luopumaan pihamaalla seisovasta bensatuhnusta, ja paikallee tulee turbodiesel. : ))
- 2.0
reiska` kirjoitti:
Kirjoitusvirheitä jo joka toinen sana moottorisahapojilla. Että itkukurkussa mietiskelevät, millo joutuvat luopumaan pihamaalla seisovasta bensatuhnusta, ja paikallee tulee turbodiesel. : ))
Reiskalla on pensaa suaanissa, etenkin ajukopassa!oP Minulle käy kaikki, kirjoitusvirheillä tai ilman... Ei ymmärrä millään, miksi jompi kumpi olisi lähtökohtaisesti jotenkin huonompi. Ja kun reiska rakastaa sitä toitsua, niin miksipä ihmeessä merkin laadukkaimpiin kuuluva lantikka on tarjolla ainoastaan kaivinkoneen moottorilla?o)
- 53434534535345
käypä istumassa vaikka Mersun E 320cdi:ssä. Taksiin pääset rahalla sinäkin...
- 190D
53434534535345 kirjoitti:
käypä istumassa vaikka Mersun E 320cdi:ssä. Taksiin pääset rahalla sinäkin...
Niin, nimenomaan istumassa koska ajamaan et pääse kun se johtotähti on jatkuvasti korjaamolla.
- Masa 10
Sehän on fakta, nokipaavoille se ei vaan tunnu menevän jakeluun!
- tekn.tohtori
Sivua kun tarkistelen, dieselporukka oli aimo harppauksen edellä konetekniikasta, tai ainakin heidän tietämyksensä on pidemmällä ku bensankuluttajien. Jutuista saa käsityksen, joka haluu nautiskella ajelusta edullisesti, ja nykytekniikkaa käyttäen, on äveriäs, niin diesel on oikea valinta. Köyhempien ja altavastaajien kulkuneuvo on bensalla kulkeva. Bensaa tukevien ajatuksien sisältö oli samaa, lehtien testejä, ja herjausta. Dieseljätkät esitti terävästi ja oikeudenmukaisesti ja selvästi, miten asiat on vuonna 2011. 6-1, Dieselille!
- reiska`
tekn.tohtori kirjoitti:
Sivua kun tarkistelen, dieselporukka oli aimo harppauksen edellä konetekniikasta, tai ainakin heidän tietämyksensä on pidemmällä ku bensankuluttajien. Jutuista saa käsityksen, joka haluu nautiskella ajelusta edullisesti, ja nykytekniikkaa käyttäen, on äveriäs, niin diesel on oikea valinta. Köyhempien ja altavastaajien kulkuneuvo on bensalla kulkeva. Bensaa tukevien ajatuksien sisältö oli samaa, lehtien testejä, ja herjausta. Dieseljätkät esitti terävästi ja oikeudenmukaisesti ja selvästi, miten asiat on vuonna 2011. 6-1, Dieselille!
: )) samaa mieltä tohtorin kans, bensakuskeilla ei ole rahaa ostaa oikeeta turrbodiisseliä, ja sitte taas köyhtyvät , ku ajelevat halvoilla bensatuhnuihin. Bensakuskin rahat menee pajalla asiointiin ja bensalaskuihin.
- naftano
Jos on köyhä niin ajelee raksuttavalla öljypolttimella, rikkaille ja autoilusta nauttiville on sitten kunnon bensautot.
- Nainen X
Jotkut hankkivat auton ihan oikeeseen käyttötarpeeseen. Otapa markkinoilta kaksi samanlaista isoa maasturia, toinen bensa ja toinen diesel. Kytke molempien perään yli tonnin painoinen hevoskuljetuskärry ja koppiin kaksi hevosta, kumpikin 600 kilon painoisia. Kokeile molempia yhdistelmiä liikenteessä ja ymmärrät, miksi ihmiset, joilla maasturi ei ole Kaivopuiston kiertelyä varten, valitsevat dieselin. Se on se vääntö.
- 330ci
Kyllä näitä dieselpoikia vaan viedään moottoriradalla kesäisin miten huvittaa vaikka niillä olisi millaset väännöt ohjelmoitu koneeseen. Ei auta, kun kapee kierrosalue ja menee väännöt savuna ilmaan eikä asfalttiinn.
- PuSe
Kyllä kun mennään tuonne 4000 rpm paremmalle, ei kun pahemmalle puolelle, niin ainoa jonka pidot paranee on huoltoaseman pitäjä. Oli bensa tai diesel.
Rata-autoiluun tarvitaan vähän muutakin kuin bensiinimoottori. Autot pitää rakentaa tekniikaltaan siviiliautosta ihan kokonaan uudestaan jos haluaa vähänkin parempia kierrosaikoja. Eikä se sen jälkeen ole ollenkaan miellyttävä käyttöauto.
Kyllähän niitä vähäpoikia ja torinturvajoukkoja käy ns. yleisötunnilla autoaan pyörittämässä Hämeenlinnankin radalla, mutta pahasti pettää vakkarijousitus kaarteissa ja se savu tulee väljästä koneesta.... - dieselrocket
Rouheeta diiseli woimaa. Eikä nakuta ;)
http://www.youtube.com/watch?v=b-o6G-ekFxw- turbo vääntää
Eiköhän se voima tule turbosta ja tuo savutus diiselistä!
- että silleen
Volvo FH16 750HP, vääntö 3550 Nm
- BmwRydis
Mikäs olis Volvon huippunopeus jos ei olis rajoitinta?
- Nubbins
BmwRydis kirjoitti:
Mikäs olis Volvon huippunopeus jos ei olis rajoitinta?
Välitykset saattaa loppua perusmalleissa kesken, joten ei liene kovin kova?
Mutta saahan sen tuollaisenkin kaapin päälle 200 kulkemaan jos välitykset on sopivat.
Meneehän ne nuo Dakar ralli kuorkit lähemmäs 200. Erikoisemmat paloautot muistaakseni myös menee aika kovaa, ne mitä käytetään lentokentällä.
Saattaa noilla sisuillakin päästä aika mukavasti:
https://www.youtube.com/watch?v=ADbIxIOpnCI
- nakuonparempi
Oli tuossa hetken yli 200hepan benssiini auto mutta vaihdoin diiseliin koska kaupungissa diiselillä on vain mukava ajella nyt alla 170/400Nm
akka ei marise kun moottorin äänikään ei kuulu kiihdytyksissä vaikka neula nouseekin rivakasti.
Eli kyllä diisel on kaupungissa mukava pyöritellä ja toki isollatiellä kun voi ohitukset hoitaa sillä isoimmallakin vaihteella.
Oma ääni menee siis diiselille jossa kunnolla vääntöä.
ja kyse on nyt ihan käyttö pelistä, sellaisesta jokapäiväisessä käytössä olevasta autosta.
Rata hommat on sitten jotain ihan muuta.. eikä niillä käyttöpeleinä pidetä. - BmwRydis
Ajelen Bmw 330d 180kw, 520nm ja pysyn uuden porsche 911 s perässä aina 200 km/h asti. Lähtö oli 80 km/h nelos vaihde. Ei pörriäinen päässy pakoon. Olen tyytyväinen :)
- Anonyymi
melkoista paskaa kirjoitit
- 102030405060
Teho se on aina se, joka merkitsee.
Paljon vääntöä matalilla kierroksilla tarkoittaa siis paljon tehoa matalilla kierroksilla.
Jos aloittaja kuvittelee, että polttoaine on jokin ihmeiden tekijä, niin vähän hakoteillä hän on.
Moottorista tehdään sen tehoinen kuin tarvitaan. Välityksistä tehdään sen pituiset kuin tarvitaan. Polttoaine toki vaikuttaa koneen luonteeseen ja sille sopivimpiin käyttötarkoituksiin. - Anonyymi
Yleensä 3tonnin kohdalla kuulee kuinka turbo lähtee kehiin diesel on parempi kuin bensa dieselillä ko kickkaa nii heti on voimaa
- Anonyymi
päättäkää nyt pöljät kumpi parempi ,taitaa vaan niin olla että nykyajan bensa pelit ovat menneet ohi kehityksessä diisselistä eihän niitä moneen autoon ole saatavissakaan.
- Anonyymi
Ei niistä kumpikaan ole paras. Sähkömoottori pesee molemmat. Vääntöä löytyy ensi pyörähdyksestä ja tehoa riittää. SIinä jää polttikset toiseksi. AInoa mitä sähkiksestä puuttuu, on V8:n hörinä, mutta senkin saa kaiuttimista halutessaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1581381Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on491205Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä241149Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2111080- 1261051
Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️223984Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk307957- 42929
- 72895
- 73869