Kysymys naisille

Lakimiehissä ja lääkäreissä voi olla muitakin positiivisia ominaisuuksia jotka vetoavat naisiin. Toki joihinkin rahakin, mutta uskoakseni aika harvoihin niin paljon että menee muiden ominaisuuksien edelle. Vai ovatko nämä lakimies-/lääkärituttavasi kenties luonteeltaan jotenkin vastenmielisiä?

Tiedätkö muuten, kuka on "valinnut" kenetkin näissä mainitsemissasi pariskunnissa? Voisiko olla niin päin, että miehet ovat valinneet naiset, ehkä ulkonäön perusteella? Jos mies on kiva ja hyvässä ammatissa jne. ja alkaa osoittaa kiinnostusta, niin pitäisikö kieltäytyä rahan takia jos itse sattuu olemaan hoitsu?

Itselläni on muuten nyt sellainen tilanne, että olen yrittäjä (en tosin kovatuloinen) ja miesystäväni on työtön. Mutta kyllähän te tästäkin valitatte: "huolin rentun".

Syy voi olla myös se, että MIES haluaa ns. perinteisen naisen: hoivaavan, joka on kotona (uranainen ei halua -oletuksella, mutta jollekin kaupan kassalle on lottovoitto saada hyvätuloinen mies... ja jäädä kotiin hoitamaan lapsia muutamaksi vuodeksi; mies saa hotellipalvelut.... eli ei tartte tehdä mitään kotona).

Väitän, että MIEHILLE on kovaa valuutaa nainen, joka suostuu jäämään kotiin ja on ns. perinteinen hoivaaja.

sukupuolista mutta uskoisin silti että syy on enemmän naisissa: nainen haluaa että mies on tasokas vaikkei naisella itsellään olisikaan samaa tasoa tarjota. Tämän vuoksi useat tavallisen näköiset naiset etsivät komeaa miestä koska kuvittelevat itsestään liikoja tai tietävätkin jopa etteivät ole itse kauniita. Mutta se on niin että miesten kuuluu tehdä aloite koska niinhän se on aina ollut, eikö vaan? Koska naisille mies ei ole läheskään yhtä tärkeä olento kuin nainen on miehille.

Vai onko niin, että miessiivooja tuntisi sietämätöntä alemmuutta naislääkärinsä rinnalla.

Nainen sanoo toista tekee toista. Pelailua omaan pussiin viekkaasti kieroillen. Ettei mee liian katkeran kuuloseksi sanottakkoon että osaa miehetkin. Mutta me ei onneksi olla nuljaskoja vaan sanotaan, tehdään mitä tarkoitetaan, mieluummin liian selväksi kun ei ollenkaan.

Nuorista lääkäreistä selvä enemmistö on naisia. Mihinkähän ammatteihin heidän miehensä kuuluvat?

Meidän suhteessamme vaikea taloudellinen tilanne on jo koettu: miehen entinen työpaikka meni konkurssiin ja sen jälkeen hän ryhtyi yrittäjäksi. Hän on minua muutaman vuoden vanhempi, joten on luonnollista, että hän on ehtinyt työelämään ja minä vielä opiskelen. Jos päätän tehdä väitöskirjan, minusta tulee häntä korkeammin koulutettu. Mielestäni se ei ole parisuhteessa olennaisinta.

Isäni on duunari ja äiti on nuoresta lähtien ollut häntä korkeammin koulutettu, mutta huonompipalkkainen. Nykyisin äidillä on jo akateeminen koulutus ja hän haluaisi tehdä väitöskirjan. Luultavasti se on mahdollista vain, jos isän työpaikka säilyy tämän laman yli.

Valitseeko miehet nimenomaan tarkoituksenmukaisesti huonommin koulutettuja, ja tienaavia, naisia, että voisivat itse päteä enemmän? Varmistelevatko he sillä, etteivät vaan koe minkäänvaltakunnan huonommuutta ja että heillä on ainakin rahallinen valta perheessä? Olisiko miehille tärkeintä, että nimenomaan heillä sitä rahaa on enemmän ja mahdollisesti korkeampi asema, ja että miehet kestävät erittäin huonosti sitä, että nainen olisi korkeammin koulutettu ja tienaisikin enemmän?
Onko miehien miehisyys kiinni kilpailusta tässäkin asiassa... Kun miesten sanat puhuvat toista, mutta käytäntö ja teot sanovat muuta, niin onko kyse alitajunnasta vai mistä? Vai ihan tietoisesta valinnasta huonon itsetunnon johdattelemana.

Lisäksi tietysti "alemmin" tienaavaa on helpompi "lahjoa" (tarkoitan myös henkisiä ominaisuuksia), kun pienetkin asiat ovat suuria, on helppoa tehdä vaikutus, ja esittää enempää, kun mitä on, kun siihen antaa jo tulot, koulutus ja yhteiskunnan arvostama asema hyvän potkun? Maailma on mielenkiintoisempi ehkä, kun toinen ei tiedä siitä niinkään mitään ja voi luvata turvallisuutta paremmin, ja kyllähän nyt yleisesti, yhteiskunnassa, vaikka esim. lääkäriä pidetään fiksumpana ja sivistyneempänä kun autonasentajaa. Enkä siis ota tässä kantaa onko näin, vaan nimeän tosiasioita.

Aina tämä sama kysymys miehiltä, jotka eivät itseasiassa vaivaudu sekunniksikaan miettimään sitä toista puolta asioista. Todella väsynyttä!

Voin kertoa vain omista kokemuksistani, mutta niitäpä piisaa.

Opiskeluaikoinani minulla oli kovasti kysyntää nuorten miesten keskuudessa; olin varsin hauska ja fiksu tyyppi, eikä komea urheilijakroppakaan ollut haitaksi. Joka ikinen duunarin tai "ei-yliopisto-opiskelijan" kanssa viritelty suhteenpoikanen kaatui siihen, että vaikka minua olisikin ollut kiva näytellä kavereille, minun olisi silti pitänyt jotenkin pitää miestä itseäni fiksumpana, kaikin puolin kokeneempana, älykkäämpänä, hauskempana, sanavalmiimpana, osaavampana ynnä ynnä, ja tasaväkinenkin katsanto tuntui olevan ihan mahdoton asia. Toinenkin kliseinen ajattelu tuntui olevan tärkeää: minun (178 cm) olisi muutaman herran mielestä pitänyt yrittää näyttää miestä lyhyemmältä, vaikka toisaalta oltiin kovasti vonkaamassa pituudesta huolimatta ja vinguttiin myös korkokenkiä jalkaan. Ja hauska piti olla, mutta ei missään tapauksessa hauskempi ja viihdyttävämpi kuin mies tai hänen kaverinsa. Ota siinä noista miesten sotkuisista aivoista sitten jotakin selvää.

Kaksi vähän pitempiaikaista (kauko)suhdetta loppui miehen ruikutukseen siitä, että "kun sä valmistut, sä kuitenkin jätät mut". Ei tarvinnut odottaa edes kandin tutkintoon saakka - ei sitä vinkumista jaksanut kuunnella, eikä kovin kauaa jaksa hipsutella munankuortenkaan päällä (sanavalinta harkittu) ja varoa, ettei arvon duunarin mimosamainen omanarvontunto vain saisi naarmua.

Olen ollut aina sitä mieltä, että opiskelen oman haluni mukaan ja duunia teen eläkeikään asti juuri sillä tavalla kuin haluan. Varsinkin noiden vähemmän koulutettujen miesten arvomaailmaan tuntui kuuluvan se, että kumpikin käy töissä, mutta nainen hoitaa siivouksen, pyykin, miehen ruokkimisen, miehen jälkien korjaamisen ja kaiken paitsi sen talvirenkaiden vaihdon (jonka minä hoidan vaivatta itse vaikka naapurinkin autoon ja vanteille asti).

On tosi hankalaa kunnioittaa tasavertaisena yksilönä miestä, joka sitä kunnioitusta ei ansaitse. Siksi on hyvä katsella miehiä, joilla on suunnilleen samat kokemukset, tavoitteet ja arvomaailma, jottei kumpikaan osapuoli joudu palvelijan tai koristeen asemaan.

On minulla kyllä kaveri, joka näkee asiat ihan päinvastaisesti: dippainssinainen, joka pitää vain ja ainoastaan täysin kouluttamattomista duunareista. Jotain testosteronin käryä hän on selvästi vailla, mutta sillä hormonilla on näköjään taipumusta ajan mittaan aiheuttaa sekä alistamista että väkivaltaa.


>

Ei pidä ihmetellä. Mies saa matalammin koulutetusta, pienipalkkaisemmasta puolisosta huomattavasti enemmän irti kuin uskotkaan: koti pysyy kunnossa, lapset tehdään ja hoidetaan ihan huomaamatta ja sapuska tuodaan eteen vuosikymmenien ajan hyvin pienellä sijoituksella. Ja aika moni nauttii myös siitä tunteesta, että on jonkun pomo ja asteikossa vähän ylempänä, ja saa kivasti käskyttääkin, ainakin kaverien nähden. Kun toisella on enemmän massia, on hänellä enemmän sananvaltaakin avioehdosta huolimatta.

Ei sitten kuitenkaan yleistetä sen enempää naisia kuin miehiäkään. Ison palapelin osat eivät liity toisiin osiin aina sillä samalla tavalla. Ja se myytti, että vastakohdat muka täydentäisivät toisiaan, on BUSTED.

Sen lisäksi haluaisin huomauttaa, että aika moni nainen työskentelee valtionaloilla tai matalapalkka-aloilla ja miehet taas teknillisillä aloilla yksityisissä yrityksissä, joissa tahkotaan kovaa tulosta ja monilla duunari aloillakin voi päästä aika kivoille liksoille. Joten ei ole outoa että mies tienaa enemmän, koska hyvin tienaavia miehiä on suhteessa enemmän kuin hyvin tienaavia naisia.

Asia ei ole kovin yksinkertainen, koska on olemassa myös olettamus että miehen pitää olla perheenpää ja tuoda leipä perheelle, joka tapauksessa miehen tuloista paljon menee suoraan perheelle. Tätä aloittajan suhdetilannetta kai vältellään miesten keskuudessa, koska uskotaan että naiset eivät pidä miestä minään, ellei pysty näin toimimaan. En tiedä onko se miesten huonoa itsetuntoa sitten kun näin uskotaan, vai onko siihen ollut aihettakin naistenpuolelta.

1. Miehet keskimäärin tykkää kotiin panostavista naisista (siis jos haluavat perheen) ja pitävät mieluummin itse oman työpaikkansa kuin koti-iskäilevät pidemmän aikaa. On todennäköisempää, että vähemmän koulutettu nainen jää kotiin, kuin pidemmän koulutuksen suorittanut nainen.

2. Monet naiset ovat miehen aseman, ei välttämättä niinkään palkan perään. On todennäköisempää, että toista pidetään potentiaalisena kumppanina mm. hyvän palkan vuoksi kuin huonon palkan vuoksi.

3. Miehillä on keskimäärin paremmat palkat kuin naisilla. On siis todennäköisempää, että mies tienaa naista enemmän kuin että asia olis toisinpäin.

..myös niin että mies arvostaa naisessa omaa koulutustaan alhaisempaa koulutusta.

Veikkaan että moni mies arvostaa naisessa ulkonäköä sekä hallittavuutta, jota miehen korkeampi ammatillinen status ja taloudellinen ylivalta tuovat.

seurustella itseään paremmin koulutetun/paremmin tienaavan naisen kanssa