Riitely kaukosuhteessa...

Asioita ei saatu sovittua,vaan niitä alkoi kertyä kun ruokkivat itse itseään ja lopultahan se sitten kaatui.Paha jos toinen ei pysty ilmaiseman itseään.Meillä se toinen ei pysynyt siihen oikein kyllä muutenkaa joten asiat ei sitten lyhyiden tapamisten aikananakaan oijennut.Kolari oli lopulta melkoinen ja siihen päättyi.Tuskinpa siitä kaukaisuudesta syytä kannatta hakea se vaan oikenee nopeammin jos ei yhteen sovita.

Kyllä vain. Poikaystäväni asuu noin. 400km pääs musta. Alus me ei riidelty kun oli jännää ja kivaa matkustaa toisen luo ym.. Nykyään me oodellään koko ajan. Kaukana ja lähellä. Se vie paljon voimia. Toivottavasti teillä ei tuu tätä tilannetta..?
Onnea teille. :)

No itse oli 7kk kestävässä kaukosuhteessa ja tulin sellaiseen päätöseen, että turha se on. 7kk aikana nähtii pariin kertaa ja yhteydenpidon kanssa meillä oli niitä ongelmia, kun molemmilla oli kiireitä.

Itse olen ollut kaukosuhteessa parikin kertaa. Ensimmäinen päättyi 7kk:n jälkeen ja toinen on nyt 8kk kestänyt. Toisille kaukosuhde sopii, jos on molemmilla esim. opiskelu tai työ viemässä aikaa ja jos on sitä ihmistyyppiä, että kaipaa myös omaa aikaa. Ja jos samalle paikkakunnalle muuttaminen ei vain onnistu, ei suhdetta kannata hylätä vain välimatkan takia.
Omassa suhteessani en ole pahemmin riidellyt, koska viikonloppu on lyhyt aika tuhlata riitelylle. Sen sijaan pitemmillä lomille skismaa väkisinkin syntyy, mutta itse en ole sitä tyyppiä, että nostaisin niistä hirveää meteliä. Tosin ei se mykkäkoulukaan hyvä tapa ole, varsinkin kun sekä minulla että miesystävälläni on paha tapa lopettaa puhuminen. Sehän se juuri kaukosuhteessa olisikin tärkeää, että osaisi ilmaista niin hyvät kuin huonot tunteensa. Ja riitely kuuluu suhteeseen, kunhan se ei ota yliotetta.

Itse täytin juuri 18v ja mun poika/miesystävä on 28v. Asun etelässä ja hän muutti töitten perässä sesongin ajaksi Rukalle. Tulee pienistä asioista riitaa, tämä on vasta alku aikaa ja on todella kova ikävä kokoajan. Tunteet herkillä ja haluaisin vaan päästä hänen kainaloonsa nukkumaan.. kauan piti miettiä kuitenkin, kun tiesin että tulen ikävöimään kovasti. Ehkä jopa niin että suhde voisi kariutua, koska en itse vaan välttämättä pysty siihen että välissä on kuukauden näkymättömyys. Ei videopuhelut ole sama asia. Ajattelin kuitenkin, että meillä menee niin hyvin, että sitten kun hän tulee takaisin niin meidän suhde on vahva eikä niin kiintynyt. Toinen saa sitä aikaa :)

Niinpä niin. Meitä ei ole rakennettu samasta puusta. Mies saattaa ahdistua tuosta jatkuvasta Hali,Pus keskustelusta. Teillä on suhde, joka on yhdessä sovittu toimivaksi kaukosuhteena. Itse paljon ulkomailla työssä olleena voin sanoa,että kännykät voisi tuhota. Jatkuva stalkkaaminen ja väkisin pyydetyt hellyydenosoitukset ovat kaukosuhteen turma.

Mikäli yhdessä on sovittu suhteesta, niin siihen pitää myös luottaa. Jokaisena päivänä, aamuna, iltana ei tarvitse yrittää pusutella. Toiselle pitää osata antaa tilaa.

Kaukosuhteet ovat syvältä ellei suhteessa ole kaksi todella kartalla olevaa ihmistä.

Meil on välimatkaa noin. 300 kilometriä ja suhdetta on kertyny jo jotai 1,5 vuotta. Meillä ei kiistaa tuu yhteydenpidosta sillä se on tiivistä päivittäin viesteillää paljon. Tunteetki kerrotaan avoimesti ja sanotaan mitä toinen merkitsee. Päivittäin. Kaikesta pyrtään aina puhumaan. Kiistaa tulee lähinnä näkemisistä koska ja missä ja kumpi järjestää. Ja se ainainen ikävä joka kaiken lisäksi pahenee kokoajan :,( Nähään noin 2 viikon välein joskus tosin menee useampiki viikko näkemättä. Ihan pyllystähän tää on välillä eikä tätä jaksaiskaa jos ei tietäis et tälle tulee loppu vielä. On jo suunnitteilla yhteenmuutto jommankumman paikkakunnalle.

Aika sairasta hommaa tommonen. Jos sovitaan, että ollaan vuosi erossa töiden sun muiden vuoksi, niin miks helvetissä pitää käyttää sen jälkeen kaikki yhteinen aika riitelyyn?
Eiks sulle riitä se jos toinen sanoo, että sillä on ikävä, pitäisikö sen tuntikausia joka ilta vuodattaa, että puspushalihöpönassukultapienienpärjääilmansuanyyhnyyh.
Luulisi, että ero on tarpeeksi kurja ilman, että sä väännät riitaa joka kerta kun ootte yhteyksissä. Itte käyttäsin sen yhteisen ajan aivan muuhun, esmes puhelinseksiin!!!!

Toimii jos on toimiakseen. Luottamus näkyy kyllä puolin ja toisin. Jos sitä ei ole niin ei onnistu ja jos on niin onnistuu todella hyvin. Kaksi aikuista ihmista pystyy suhteeseen vaikka välimatkaa olisi paljon.

Miten toimii kun nainen on 100 km päässä miehestä jolla on vakinainen vuosikausia kestänyt lähisuhde? Kyllä halvalla menee senkin etärakkaan suhde hehehehehhee, mutta se on ihan oikein sille. Mitäs alkoi jakaa ympäri suomea hahahahahahaa Ei ole auttanut hänen kasvojenkohoituskaan, vanha rupu ruusu hahahahaa

Tuohon sanon, lumppuja on joka lähtöön. Sillä naisella on joku "porkkana" (viinapullo) jota tulee tavoittelee.

Mulla ja miehellä välimatkaa sellaset 16000 kilsaa ja välissä valtameri. Hetkittäin on epätoivoa ja epävarmuutta, huonoa itsetuntoa ja suunnatonta ikävää. Mutta puhuminen auttaa paljon. Ollaan kumpikin aikuisia ja hänellä kaksi lastakin. Tällä hetkellä yhteenmuutto on mahdotonta jo ihan taloudellisista syistä mutta ei se tunteita vähennä. Olen kuitenkin ottanut elämässäni sen verran hyvin selkään että osaan olla realistinen... voi olla että kaikki kaatuu ja tästä ei tule mitään, reaaliteetit tiedossa onnistumismahdollisuuksista mutta toivoa kuitenkin. Koskaan kun ei elämässä ole takeita mutta kun oikeasti rakastaa niin yrittää kaikkensa. Turha riitely on vaan kuluttavaa ja siihen ei kannata aikaansa haaskata.

On todella täydellisen typerää alkaa riitelemään ja vaatimaan toiselta rakkaudenosoituksia ja ms lässytystä kun kumpikin omalla tahollaan ahertaa hengissäpysymisen eteen ja yrittää kovasti urallaan eteenpäin!

Sinun täytyy innostaa miestäsi ja kertoa omista asioistasi positiiviseen sävyyn silloin kun teiltä liikenee komminikointiin aikaa.
Kerro miten hyvä hän on kun ahertaa täysin vieraissa olosuhteissa ja kuinka kiinnostavaa se mahtaakaan olla. Kuinka loistavaa että hän tapaa erilaisia tyokavereita ja tuttavuuksia.

Hänellä on tarpeeksi huolta ja ikävää hartioillaan ollessaan kaukana sinusta. Mutta jos sinä käyttäydyt typerästi keskustellessanne, hän lopettaa yhteydenpidon kokonaan. Kuka haluaisi kuunnella sinun moittivaa jaaritustasi?