Tämä on lähtökohta työnhakijalla, hän on työmarkkinoille käytettävissä työhön tai työllistämistoimiin.
Työtä, tukityötä ja työllistämistoimia on tosiaan montaa erilaisia. Tukitoimet työllistämiseen riippuvat myös työttömyysajasta ja paikkakunnasta. Tätä voisi selventää vaikka näin, mitä nopeammin hakeutuu ja pääsee työttömyyden alkaessa tukitoimiin esim. muutosturvan piirissä työllisyyskoulutukseen sitä parempi on turvan taso ja jatkossa työllistymisen madollisuus ja vaikkapa kurssiajalta korotettu ansiosidonnainen koulutustuki. Taas jos vasta tullut työmarkkinoille tai työttömyys pitkittyy ja työttömyysturvassa tulevat aikarajat täyteen esim. 500 pv ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai työttömän peruspäivärahaa, tulee korvauksena työmarkkinatuki, joka mahdollistaa vastikkeellisuuden eli ns. aktivointitoimet työllistymiseen.
Pääsääntönä on myös, mikäli kieltäytyy työstä tai työllisyystoimenpiteistä niin asema heikkenee esim. sanktio karenssi tai työssä/työllisyystoimenpiteessä oloehto, tai jopa päätös ettei ole työmarkkinoille käytettävissä, eli ei ole enää kelpuutettuna työttömänä työnhakijana, pitää siis uudelleen osoittaa se työkelpoisuus työssäoloajalla ja vain työsuhde kelpaa tähän. Työn tai työllisystoimenpiteen laistaja niskoittelijalta leikataan myös mahdollisesta toimeentulotuesta – 20% ja jos ei vieläkään työ tai työllisyystoimet kelpaa ja kieltäytyy toistamiseen tai ei vaan mene, niin toinen – 20% pois eli yht. - 40% alennettu toimeentulotuki.
Tämä tarkoittaa mitä aktiivisemmin osallistuu yhteiskunnassa työhön tai vaihtoehtoisesti työllistämistoimiin niin kannusteeksi saa rahaa helpommin ja enemmän, kun jumpittelulla ja laiskottelulla.
Työtä, tukityötä ja työllistämistoimia on tosiaan montaa erilaisia. Tukitoimet työllistämiseen riippuvat myös työttömyysajasta ja paikkakunnasta. Tätä voisi selventää vaikka näin, mitä nopeammin hakeutuu ja pääsee työttömyyden alkaessa tukitoimiin esim. muutosturvan piirissä työllisyyskoulutukseen sitä parempi on turvan taso ja jatkossa työllistymisen madollisuus ja vaikkapa kurssiajalta korotettu ansiosidonnainen koulutustuki. Taas jos vasta tullut työmarkkinoille tai työttömyys pitkittyy ja työttömyysturvassa tulevat aikarajat täyteen esim. 500 pv ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai työttömän peruspäivärahaa, tulee korvauksena työmarkkinatuki, joka mahdollistaa vastikkeellisuuden eli ns. aktivointitoimet työllistymiseen.
Pääsääntönä on myös, mikäli kieltäytyy työstä tai työllisyystoimenpiteistä niin asema heikkenee esim. sanktio karenssi tai työssä/työllisyystoimenpiteessä oloehto, tai jopa päätös ettei ole työmarkkinoille käytettävissä, eli ei ole enää kelpuutettuna työttömänä työnhakijana, pitää siis uudelleen osoittaa se työkelpoisuus työssäoloajalla ja vain työsuhde kelpaa tähän. Työn tai työllisystoimenpiteen laistaja niskoittelijalta leikataan myös mahdollisesta toimeentulotuesta – 20% ja jos ei vieläkään työ tai työllisyystoimet kelpaa ja kieltäytyy toistamiseen tai ei vaan mene, niin toinen – 20% pois eli yht. - 40% alennettu toimeentulotuki.
Tämä tarkoittaa mitä aktiivisemmin osallistuu yhteiskunnassa työhön tai vaihtoehtoisesti työllistämistoimiin niin kannusteeksi saa rahaa helpommin ja enemmän, kun jumpittelulla ja laiskottelulla.
Vastaukset 21
Vanhimmat
SUOMEN VALTION TYÖTTÖMIIN KOHDISTAMAT TOIMENPITEET
Nykyiset työttömiin kohdistetut toimenpiteet Suomessa on syytä saattaa yleisesti tietoon ja arvioitaviksi.
Vuoden 2006 alusta astui voimaan muutos lakiin julkisesta työvoimapalvelusta. Työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisättiin siten, että työmarkkinatoimenpiteestä
-kieltäytymisestä
-eroamisesta
-omasta syystä aiheutuneesta erottamisesta tai siitä, että
-omalla toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työmarkkinatoimenpide toteudu
seuraa rangaistus.
LAINMUUTOKSEN SEURAUKSET
Seurauksena on ollut työttömien käyttö palkattomana työvoimana vailla oikeutta valita työtään. Toiminta täyttää ILO:n pakkotyömääritelmän ja rikkoo YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen artikloja, EU:n perusoikeuskirjaa, TSS-sopimusta sekä Suomen perustuslakia.
TOIMINNAN ESITTELY
Työmarkkinatoimenpiteen nimessä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän.
Työstä ei makseta palkkaa, koska sitä virallisesti kutsutaan joko kuntoutukseksi, valmennukseksi, työssäoppimiseksi tai harjoitteluksi. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali, aito ja työllistäjälle tulosta tuottava työskentely.
Työttömien käyttö on laaja-alaista: työmarkkinatoimenpiteiden nimissä ihmiset joutuvat toimimaan vaikkapa palkattomina tiskaajina, pakkaajina, hoitajina, huolto- ja kuljetustyöntekijöinä, toimistotyöntekijöinä... tai sitten, kuten myös on kerrottu, luovuttamaan markkinahinnaltaan hyvinkin suurien summien projektit ”harjoittelutyönä” työnantajiensa käyttöön ja hyödynnettäväksi.
Suomessa on nyt vallalla tilanne, jossa aivan samasta työstä, josta yhdelle maksetaan lainmukaista palkkaa, maksetaan toiselle työmarkkinatukea (noin 400 euroa/kk) ja sen päälle ehkä harkinnanvaraista kulukorvausta (8 euroa/työpäivä) eli noin 172 euroa kuussa. Nämä ovat nettosummia. Bruttokeskipalkka Suomessa on noin 2 600 euroa.
Toimenpiteiden kohteena olevalla ei ole irtisanomissuojaa, käytännön mahdollisuutta irtisanoutua eikä eläke-, loma- tai muitakaan normaalin työelämän oikeuksia. Ay-liike ei puutu asioihin mitenkään, koska kyseessä ei ole virallinen työ eikä työntekijällä ole varaa tai mahdollisuuttakaan maksaa ay-maksuja. Varsinaista valvovaa elintä ei ole.
Eräs tapa on järjestää kurssi, johon kuuluu kuukausien työharjoittelu. Kurssi määrätään, sille on pakko hakeutua rangaistuksen uhalla, sen ei tarvitse olla millään tavalla ammattiin tai työhön valmentava eikä työttömän mielipidettä kysytä missään vaiheessa.
RANGAISTUS TOIMEENPITEESTÄ KIELTÄYTYMISESTÄ
Mikäli työtön kieltäytyy tai eroaa hänelle määrätystä toimenpiteestä, hänen työmarkkinatukensa lakkautetaan. Lakkautus voi olla määräaikainen tai voimassa siihen asti, kunnes hän suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä. Näin tapahtuu myös, jos työnantaja erottaa hänet kertoen erottamisen johtuvan tekijän omasta syystä.
Tällöin henkilö joutuu hakemaan sosiaaliavustusta. Koska kyseessä on viimesijainen etuus, toimeentulotuen saamisen ehdoksi voidaan asettaa – aivan välttämättömintä lukuunottamatta – kaiken omaisuuden realisointi ja ”syönti”.
Rangaistuksena toimenpiteistä kieltäytymisestä minimitoimeentulotukea myös lasketaan – silloin kun sellainen myönnetään – ensimmäisestä kieltäytymisestä 20% ja toisesta 40%. Sosiaalitoimen antamien lukujen mukaan tämä tarkoittaa, että henkilölle jää asumiskustannusten jälkeen elämiseen enintään 311,50 (vähennys 20%) tai 233,62 (vähennys 40%) euroa kuukaudessa.
Paitsi, että ihmisarvoinen elämä tällaisilla summilla Suomen kaltaisessa vauraassa ja kalliissa maassa on mahdotonta, näidenkin summien maksatuksessa viivytellään tai niihin kohdistetaan jopa lisää perusteettomia leikkauksia. Toimeentulotukilaissa kuitenkin sanotaan: "alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."
Mediassa on moneen kertaan kerrottu, että sosiaaliasiamiehiä on voimakkaasti painostettu olemaan kertomatta ihmisille näiden lakisääteisistä oikeuksista. On esiintynyt myös raporttien vääristelyä.
Sosiaalitoimen käytäntöihin on jouduttu puuttumaan myös Suomen oikeusjärjestelmän kautta. Eduskunnan oikeusasiamies on sanonut omana kantanaan, että jatkuva sosiaalitukien tietoinen alibudjetointi rikkoo perustuslakia. Oikeusjärjestelmä on joutunut puuttumaan sosiaalitukien maksatuksen käytäntöihin, joissa henkilön tuloja ja menoja käsitellään virastoissa omavaltaisesti hakijan tappioksi.
Tästä huolimatta niin sosiaalitoimi kuin työvoimatoimistotkin käyttävät usein päätöksissään mielivaltaa. Tämän mahdollistaa päätöksentekomenettely, joka käytännössä poistaa työttömän oikeusturvan.
MUUTOKSENHAKUMAHDOLLISUUDET
Kun työtön katsotaan tottelemattomaksi, johtui tämä sitten työttömän kieltäytymisestä, työllistäjän lausunnosta tai vaikkapa virheestä tiedonkulussa, työvoimatoimiston virkailija lähettää välittömästi katkaisulausunnon työttömyyskorvauksen maksajalle ja siirtää asian työvoimatoimiston omalle työvoimatoimikunnalle. Toimikunta vaatii työttömältä selvityksen asiasta määräajassa.
Työvoimatoimikunnan käsittelyaika kestää useita viikkoja. Tänä aikana työttömän kaikki tuet on katkaistu, eikä hän saa tuloa edes katkaisulausuntoa edeltäneiltä päiviltä.
Työvoimatoimikunta evää lähes poikkeuksetta sille ratkaistavaksi siirretyissä asioissa, työttömän antamasta selvityksestä huolimatta, työttömyyskorvauksen joko määräajaksi tai sitten siihen asti, kunnes työtön suostuu toimenpiteeseen tai löytää työtä.
Vasta työvoimatoimikunnan lausunnon jälkeen sosiaalitoimi yleensä ratkaisee toimeentulotukihakemuksen, joten toimeentulotukiasian käsittely voi viedä viikkoja.
Työvoimatoimikunnan lausunnon saatuaan työtön ei voi suoraan alkaa ajaa muutoksenhaun kautta asiaansa, vaan hänen täytyy vielä odottaa hylkäävää päätöstä työttömyyskorvauksen maksajalta, mikä voi jälleen viedä viikkoja. Vasta tämän jälkeen avautuu mahdollisuus valittaa työvoimatoimikunnan päätöksestä.
Työvoimatoimikunnan päätöksestä valittaminen on siis tehty mahdollisimman hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Valittaminen on myös yleensä tuloksetonta.
Ahtaalle ajettu, väsynyt, lannistettu sekä rahaton työtön on kuitenkin tilanteessa, jossa henkiset ja fyysiset voimavarat enää aniharvoin antavat myöten lähteä ajamaan asiaa eteenpäin – silloinkaan, kun hänen kykynsä, tietämyksensä ja taitonsa tähän riittäisivät. Jos hän jaksaa, muutoksenhakuprosessin kokonaispituus on vähintään 1,5 vuotta.
Mainittakoon myös, että Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta lukuisia langettavia päätöksiä pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä. Lisäksi normaalin oikeuskäsityksen mukaan syytetty tulee todistaa syylliseksi. Näissä kaikissa työttömään kohdistetuissa käytännöissä edellytetään syytetyn todistavan itsensä syyttömäksi.
On kuitenkin huomioitava eräs olennainen seikka. Näissä prosesseissa kiinnitetään huomiota vain siihen, onko tapauksissa toimittu lakiin julkisesta työvoimapalvelusta tehdyn muutoksen edellyttämällä tavalla. Siihen, ovatko tämä laki ja uudet käytännöt itsessään ihmisoikeuksien, YK:n periaatteiden, TSS-sopimuksen, perustuslain, etiikan ja moraalin mukaisia, ei millään tavalla puututa.
Koska ihminen on siis täysin riippuvainen tukien välittömästä maksatuksesta, hänellä ei käytännössä ole mahdollisuuksia hakea muutosta, vaan hän joutuu tyytymään viranomaisten päätöksiin ja saneluihin, olivat ne millaisia tahansa.
SANANVAPAUS
Muutoksen kohta, jolla työttömyysturva voidaan lakkauttaa, jos henkilö on aiheuttanut omalla toiminnallaan työn tai toimenpiteen toteutumattomuuden, poistaa oikeuden vapaaseen mielipiteenilmaisuun.
Jos työtön antaa kielteistä kritiikkiä toimenpidettä kohtaan, voidaan se tulkita omasta toiminnasta aiheutuneeksi hylkäämiseksi. Tällöin rehellisen, kielteisen kannan esilletuomisestakin seuraa edellämainittu rangaistus. Erään työttömän mukaan häntä rangaistiin jo siitä, että hän oli ilmoittanut työmarkkinatoimenpiteeseen suostumisensa syyksi työvoimatoimiston määräyksen. Ilmaisu koettiin mielenosoitukseksi.
On kerrottu, että valtiorahoitteisia työttömien yhdistyksiä kiellettiin kommentoimasta uutta lakia rahoituksen lopettamisen uhalla. Edelleen on kerrottu, että tästä manipuloinnista on jäänyt joillekin tahoille myös todisteita.
SEURAUKSIA
Nämä pakotuskäytännöt ovat aiheuttaneet paljon negatiivisia seurauksia. Ne ovat epäilemättä omalta osaltaan vaikuttaneet maamme köyhyysongelman ja yleisen väkivallan voimakkaaseen lisääntymiseen. Aivan suoria seurauksia ovat:
-Aitopalkallisten ja -ehtoisten työpaikkojen kato. Useat työnantajat käyttävät häikäilemättä hyväkseen työmarkkinatoimenpiteisiin pakotettuja säästääkseen palkkakustannuksissa. Kuntien työllistämistyöt, joista työttömät ennen saivat väliaikaisia helpotuksia taloudelliseen ahdinkoonsa, on pitkälti muutettu palkattomiksi työmarkkinatoimenpiteiksi.
-Väkivalta ja mielenilmaukset ovat lisääntyneet paljon työvoima- ja sosiaalitoimistoissa, ja niissä on jouduttu turvautumaan paikoittain jo ammattivartijoihin. Enää raa'immat tapaukset uutisoidaan.
-Pelkoa ja henkistä väkivaltaa esiintyy ”pöydän” molemmin puolin. Monet virkailijatkin tuntevat tekevänsä väärin, mutta ovat siihen pakotettuja oman työpaikan säilyttämiseksi. Osa ei ole jaksanut henkistä painetta, vaan lähtenyt muualle. Näin toimipisteisiin valikoituu hiljalleen käytäntöjä kyseenalaistamattomia virkailijoita.
-Yhteiskunnasta erkaantuminen. Uutisoinnin mukaan kymmenet tuhannet nuoret ovat jo kieltäytyneet alistumasta nykyiseen järjestelmään, ja siirtyneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. Miten he elävät, sitä ei tiedetä. Myös vanhempaa väkeä siirretään pois tilastoista, jotta viralliset työttömyysluvut saadaan näyttämään paremmilta.
TÄSTÄ ESITYKSESTÄ
Tätä esitystä on muokattu yli kuukauden ajan avoimissa ja laajaltiseuratuissa nettipalveluissa. Sen ovat lukeneet tuhannet ihmiset, ja laadintaan osallistunut asemaltaan erilaisia ihmisiä, myös työvoimatoimistossa palvelleita.
LOPPUSANAT
YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
EU:n perusoikeuskirja sanoo: ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipidevapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.
Suomen perustuslaissa taataan elinkeinovapaus: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Saattaa tuntua uskomattomalta, että Suomen kaltaisessa, sivistysvaltioksi tunnustetussa maassa rikottaisiin näitä kohtia vastaan, ja että esiintyisi tässä selvityksessä kerrotunlaista työttömien hädänalaisen tilanteen hyväksikäyttöä. Pitkälti tähän menettelyn onnistuminen myös perustuu. Vaikka asia on tuotu esille tunnustettuna epäkohtana eduskunnassa, mediassa ja presidentinvaaliväittelyissäkin, käytännölle ei ole tehty mitään. Koetaan, ettei asia kuitenkaan pohjimmiltaan voi olla näin, onhan Suomen hegemonia oikeusvaltiona niin vahva.
Totuus kuitenkin on, että suuret määrät suomalaisia työttömiä on joutunut työskentelemään ja työskentelee juuri nytkin vastoin tahtoaan, palkatta, rangaistuksen uhan alla – aivan ILO:n pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Vaihtoehtona on kurjistaminen täysin kestämättömään tilaan.
Lopuksi on paikallaan esittää itse lainmuutoksesta eräs mielenkiintoinen huomio. Sillä ei nimittäin ollut eikä ole mitään muuta tarkoitusta kuin mahdollistaa palkaton pakkotyö. Jo lainmuutosta ennen työtöntä rangaistiin, mikäli hän ei ottanut vastaan työvoimakoulutusta tai lainmukaista, palkallista työtä. Lakimuutoksen ainoa syy on se, että nyt hän ei saa enää kieltäytyä palkattomistakaan töistä, kunhan niitä kutsutaan nimellä työmarkkinatoimenpide.
Työllisyyspolititiikka ja sosiaalipolitiikka ovat kansallisesti sovittavia asioita EU:ssa kuten esim.
- työttömyystuki
- sosiaaliturva
(on heikompiakin Europassa kuin Suomen)
Ilmeisesti tarkoitat tätä työmarkkinoille tukemista:
- työharjoittelu työmarkkinatuella
- työelämävalmennus
- työkokeilu
- kuntouttava työtoiminta
Eiväthän nämä ole työsuhteita, ei edes solmita työsopimusta vaan esim. sopimus työkokeilusta. Eihän tuossa ole edes missään mainintaa työsuhteesta. Ei siis kannata yrittää sotkea eri sopimuksia jatkuvasti toisiinsa.
Nämä ovat ihan Suomen lain mukaisia sopimuksia joita voidaan työnhakijan kanssa solmia. Suomessa on myös sopimisvapaus ketään ei tosiaan pakoteta solmimaan sopimusta. Voihan toki elannon hommata monin eri tavoin esim. kalastajana, työsuuskunnan jäsenenä tai vaikka taitelijana ei sitä ole kielletty.
Kukaan tuskin täällä on sanonutkaan ettei tuollaisia lakeja olisi olemassa.
Täällä kritisoidaan niiden sisältöä, ja sitä etteivät nuo toimenpiteet juurikaan auta itse ogelmaan eli palkkatyön puutteeseen.
Suomen perusturva on Euroopan heikoimpia.
Maata, jossa on huonompi perusturva EU:n alueella ostovoima ja yksilön toimintamahdollisuudet huomioiden on todella vaikeasta löytää.
Suomi on Euroopan Zimbabwe.
Tuossapa jonkun joskus laatima nettikirjoitus:
Ylen elävä arkisto kertoo :
Koko kansa talkoissa
1941
Kuva: Sota-ajan talkoot keräsivtä yhteen niin nuoret kuin vanhatkin. YLE kuvanauha.
* Talkoot 18.01.2001 | kesto: 8.25(Video)
Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.
Rakennus-, keräys-, maatalous-, säästö- ja auttamistalkoot keräsivät yhteen niin nuoret kuin vanhatkin.
Maaseudulla järjestettiin sadonkorjuutalkoita, kaupunkien ja teollisuuden puupulaa helpotettiin mottitalkoilla ja ”tuntemattomalla sotilaalle” kudottiin sukkia, lapasia ja muuta lämmintä lukemattomissa talkooilloissa.
Erityisesti sotalesket, sotaorvot tai sodassa huoltajansa menettäneet vanhukset tarvitsivat apua.
Nuorten talkootyötä varten perustettiin vuonna 1941 Suomen Nuorison Iskujoukot. Myöhemmin nuorten talkootyöstä vastasi Nuorten Talkoot ry, johon kuuluivat kaikki maan merkittävimmät nuorisojärjestöt.
Jotta tyttöjen ja poikien työinto pysyisi yllä, hyvistä suorituksista palkittiin erilaisilla talkoomerkeillä. Merkki oli joko kullattu, hopeoitu tai rautainen riippuen työsuorituksen määrästä.
Esimerkiksi ”romumuurahaismerkin” sai keräämällä 20 ehjää pulloa. Talkoomuurahaismerkin ansaitsi, jos keräsi tietyn määrän jätepuita tai käpyjä autettavalle perheelle.
///
Taas on tultu siihen, että Suomessa turvataan työttömien selkänahkaan ilmaisella työvoimalla
esim. TYP-toiminnan avulla.
Tosin, sota vaan puuttuu mutta silti työttömiä pyritään työntämään talkootyöhön ilman
mitän palkkaa. Ennen talkootyön ymmärsi kun Suomella yksinkertaisesti ei ollut varaa
maksaa yhtään mitään palkkaa talkootyöstä. Tuskin Suomella oli tuolloin edes virallista valuuttaa.
Katsokaapa huviksenne ao. linkin video, että tuollaiseenko talkootyöhön työttömät nyt 2008-vuonna halutaan työntää kun samalla rikas Suomi on rikkaampi kuin koskaan aiemmin.
Linkki Ylen filmin pätkään :
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=21&a=6146
"on heikompiakin Europassa kuin Suomen"
Näin on teoriassa mutta käytännössä virkamiehet tekevät kaikkensa jopa lakeja rikkoen ettei kukaan saisi tuota sosiaaliturvaa.
"Eiväthän nämä ole työsuhteita"
Jos eivät ole työsuhteita niin miksi niissä pitää tehdä työtä? Vastaan itse: ne ovat orjatyösuhteita!!
"ketään ei tosiaan pakoteta solmimaan sopimusta"
Ei pakotetakaan mutta sopiminen on yleensä vapaehtoista ja soimus on sellainen että molemmat osapuolet hyväksyvät sopimusehdot. Mutta jos ei suostu "sopimaan" niin saa erittäin epäinhimillisen ja suhteettoman kovan rangaistuksen joka kaiken lisäksi pannaan täytäntöön "kenttäoikeusmenetelmällä" eli välittömästi. Eli sopimusvapaus ei koske näitä "sopimuksia".
"Voihan toki elannon hommata monin eri tavoin"
Tuo elinkeinohan voi olla myös työttömyysturva. Täysin laillista jos työttömyysturvan edellytykset ovat olemassa. Työttömyyspäiväraha on ihan laillista ja lisäksi verollista tuloa. Myös toimeentulotuki ja asumistuki perustuvat lakiin ja ovat ihan laillinen elinkeino.
Eihän Suomessa ole muuta ilmaistyötä kun vapaaehtoistyöt ja ei talkoootyöhön ole pakko mennä ja niissäkin saa yleensä ruuan ja ehkä kulukorvauksiakin.
Työllisyystoimenpiteissähän tulee työmarkkinatuki vähintään (on rahaa) ja yleensä myös ylläpitokorvaus kuluihin tulee (on rahaa).
Koulutuksessa voi saada koulutustukea, ei työmarkkinatukea. Eikä mitään vähintään, vaan korkeintaan.
Ylläpitokorvaus taas ei riitä kuin matkoihin, jos niihinkään, sillä nykyisillä hinnoilla sillä ei kustanneta elämistä.
Jos sinut on laitettu orjatöihin, 8 euroa työpäivästä korvauksena on kovin laiha lohtu.
Eli kyllä tuota orja- ja pakkotyötä voidaan ihan ilmaistyönä pitää.
Kyllä sinukakin nyt pitäisi aktivoida ja kannustaa työmarkkinoille, ettet saa ihan itkupotkuraivaria. Etkö ole huomannut että SATA-komiteakin lisää kannusteita pykää, että työ tai työllisyystoimenpide alkaa kelvata. Voithan tietysti olella vaikka pummina ja siipiveikkona, ei sinua mihinkään väksin aktivoida, jos et halua.
"Näin on teoriassa mutta käytännössä virkamiehet tekevät kaikkensa jopa lakeja rikkoen ettei kukaan saisi tuota sosiaaliturvaa."
Älä naurata, jos pystyt osoittamaan, että joku virkailija virkavastuussa rikkoo Suomen lakia niin sehän on virhe tai huolimattomuus virassa ja voi johtaa viralta poistamiseen. Kannattaa tutkia mikä on virkavastuu.
"Tuo elinkeinohan voi olla myös työttömyysturva."
Työttömyysturvahan on vain väliaikainen tuki siksi aikaa, kun työtä tai elinkeinoa löytyy millä elantonsa hankkii.
Säälo on sairautta, mutta sinua minä vähän jo säälin.
Sääli on sairautta, mutta sinua minä säälin
Omasta kokemuksesta, 15 vuotta työttömänä, voin sanoa että todella harvoin joutuu töihin vaikka hakisikin työkkärin osoittamiin paikkoihin. Jos sieltä osoitus tulee niin hakee sinne ettei tule karenssia. Nykyään on niin paljon työttömiä ettei tukityöllistämispaikkoja ole kuin murto-osalle niistä. Työvoimakoulutuksessa sama juttu. Kymmenille kursseille hakenut viime vuosina. En ole päässyt koska hakijoita on yleensä satoja/kurssi ja sinne valitaan aina 8-16 hakijaa.
Jos haluaa ottaa rennosti eikä halua töihin/kursseille, ei sen takia kannata karenssia ottaa. Noihin työllistämistoimenpiteisiin joutuminen on lähes yhtä todennäköistä kuin loton täysosuma yhdelle.
Työttömyyteni alkuaikoina, kun sain työkkäristä työhönosoituksen, mietin että miten pääsisin luistamaan siitä ilman karenssia. En uskaltanut ottaa riskiä joten hain niihin paikkoihin. Sitten huomasin että niihin hakee kymmenet-sadat muutkin eikä arpa osu kohdalle. Nykyään kun osoitus tulee, tiedän 99.99999999999999... prosentin varmuudella etten tule valituksi.
Älkää siis turhaan ottako paineita työvoimapoliittisista toimenpiteistä vaikkei ne kiinnostaisikaan. Niihin ei helposti jouduta, niihin päästään.
Itse valmistuin ammattiin.
Töitä ei löytynyt, kiitos taloudellisen tilanteen ja työkkärin hövelisti välittämien ilmais- ja halpatyöntekijöiden.
Pahimmille firmoille ei kelvannut edes ilmaiseksi töihin. Eivät ottaneet palkalla kun ei ollut varaa, eikä ilmaiseksi, koska eihän kukaan täysipäinen ilmaiseksi alkaisi tekemään.
Työkkäri katseli ammattisuojan kulumiset ja sen jälkeen laittoi pakkotöihin "kannustuksen" vuoksi.
Pitkällä juoksulla työkkärin temppu oli raskas virhe, koska pakkotyö ei liity ammattiin eikä siten edesauta työllistymistä. Itse asiassa päinvastoin, koska kaikki haastattelut missä olen käynyt, ovat tuoneet esille sen seikan että "miksi en ole työllistynyt alalle".
Pakkotyöt siis haittaavat työllistymistäni palkkatöihin.
Onhan siinä varmasti paikkakuntakohtaisia erojakin. Ainakaan meillä ei ihan helposti joudu mihinkään. Jos on paljon työttömiä ja vähän paikkoja mihin yleensäkään olisi mahdollista työllistyä niin sitten ollaan kotona. Ainakaan täällä ei korkeakoulututkintokaan takaa aina työpaikkaa, edes Siwan kassalta. Siitä syystä ne, joilla ei ole mitään koulutusta, jää kokonaan ulkopuolelle. Uskon että työnantaja ottaa siihen kassalle istumaan ennemmin insinöörin kuin pelkällä peruskoulutodistuksella hakevan.
"Uskon että työnantaja ottaa siihen kassalle istumaan ennemmin insinöörin kuin pelkällä peruskoulutodistuksella hakevan. "
Ei, koska se korkeammin koulutettu voisi kysellä, miksi kauppias lappaa kassinsa täyteen tavaraa ja marssii kassan ohi maksamatta.
Nöyrä orja taas pitää turpansa kiinni, eikä kysele hankalia.
"Työkkäri katseli ammattisuojan kulumiset ja sen jälkeen laittoi pakkotöihin "kannustuksen" vuoksi."
Suomessa ei ole pakkotyötä, eikä varmasti tultu raahaamaan pakolla mihinkään työhön. Vangeiltakin pakkotyörangaistus on poistettu ajat sitten.
Vangeillakin on ihan työvelvoite.
Sinun osastollasi siellä vankimielisairaalassa sitä ei ymmärrettävästi ole.
Suomessa on myös ihan pakkotyötä, koska pakkotyöstä kieltäytyminen johtaa sanktioihin ja rangaistuksiin.
Jos kyse ei olisi pakkotyöstä, ei kieltäytymisestä tulisi rangaistuksia.
Ei ole pakkotyötä, muuta Pohjois-Koreaan jos sitä haluat. Suomessa ei raahata väkisin mihinkään töihin, jos joku yrittää pakene ja ilmoita poliisille.
Tottakai on taas oikein kannustaa työhön esim. työmarkkina tuetusti ja työvoiman palvelukeskuksessa työllistämistoimin.
mielipiteidensä julkituomiseen tällä palstalla.
Se ei ole valehtelemista tai petkuttamista.
hanurissa ja posket täynnä loispummiyrittäjien spermaa jäi maksu jälleen kerran saamatta. Siispä itkuraivarin paikka kaalepilla, voi voi ressukkaa!