Mieheni kävi käsiksi

Meille tuli riitaa miehen kanssa, minä en sormellanikaan koskenut häneen. En viitsi sen tarkemmin kertoa mistä riitelimme mutta miehelläni napsahti. Hänellä on useamminkin napsahtanut ja muutamia kertoja olen saanut tuntea kivun kädessä kun hän on puristanut minua.
Tällä kertaa kun hänellä napsahti hän puristi minua niin lujaa että käsivarsiin sattui ja tunsin kuinka keuhkoihin alkoi pistää. Lapset näkivät tämän kaiken ja tietenki sen kun aloin itkemään ja huutamaan kuinka minuun sattui. Ja edelleen sattuu tuonne keuhkojen väliin.
Päätin kerran että en enään kertaakaan siedä jos tällainen tilanne tulee. Edellisestä on aikaa vuosia. En tiedä yhtään mitä tekisin. Rakastan miestäni kun hän on normaali mutta sitten kun hän suuttuu ja jos käy käsiksi minuun niin silloin on rakkaus aika kaukana.
ei ole edes oikein ketään kelle kertoa tästä asiasta koska kavereita minulla on todella vähän.
202106
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Maailma on täynnä meitä letkeitä ja mukaviakin miehiä. Ei kannata tuhlata elämään tuollaisten vajakkien kanssa.

Äänestä
  • kumma tunne että vaikka toinen kuinka satuttaisi sanoin tai teoin niin silti se pitää pitkään vierellä. kaikki se kestää kaikki se kärsii vai miten se taas menikään. joissakin ihmisissä vaan on "se jokin".

    Äänestä

  • on siitä kirjoitti:

    kumma tunne että vaikka toinen kuinka satuttaisi sanoin tai teoin niin silti se pitää pitkään vierellä. kaikki se kestää kaikki se kärsii vai miten se taas menikään. joissakin ihmisissä vaan on "se jokin".

    Ei se ole rakkautta, jos alistuu kynnysmatoksi. Rakkautta ei myöskään ole se, että haluaa puolison pelkäävän. Kuuluuko rakkauteen pelko?

    Väkivaltaisisssa suhteissa on kysymys riippuvuudesta, vallankäytöstä ja alistamisesta sekä uhrin puolelta alistumisesta. Rakkaus on usein näissä suhteissa vain mielikuvituksen tuotetta, valehdellaan itselle (ja muille), että kaikki on hyvin.

    Äänestä

  • on siitä kirjoitti:

    kumma tunne että vaikka toinen kuinka satuttaisi sanoin tai teoin niin silti se pitää pitkään vierellä. kaikki se kestää kaikki se kärsii vai miten se taas menikään. joissakin ihmisissä vaan on "se jokin".

    Hakattu voi osoittaa moraalista ylemmyyttä hakkaajaa kohtaan ja voi vaivihkaa maksaa potut pottuina. Ehkä tälläinen sadomasokistinen tarve on se jokin, en ymmärrä mitä muutakaan se voisi olla? Kenties siinä on mukana läheisriippuvuutta ja narsismia?

    Toivottavasti en loukkaa ketään uhria, enkä väitä että kaikki uhrit olisi sellaisia kuin kerroin. Ihmettelen vaan sitä miten rakkauden avulla uhrit selittelevät hakkaamisen lievemmäksi.

    Äänestä

  • tuo kuulostaa kirjoitti:

    Hakattu voi osoittaa moraalista ylemmyyttä hakkaajaa kohtaan ja voi vaivihkaa maksaa potut pottuina. Ehkä tälläinen sadomasokistinen tarve on se jokin, en ymmärrä mitä muutakaan se voisi olla? Kenties siinä on mukana läheisriippuvuutta ja narsismia?

    Toivottavasti en loukkaa ketään uhria, enkä väitä että kaikki uhrit olisi sellaisia kuin kerroin. Ihmettelen vaan sitä miten rakkauden avulla uhrit selittelevät hakkaamisen lievemmäksi.

    Se, että rakkaus kestää kaiken tarkoittaa minusta sitä, että puolisot jaksavat tukea toisiaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Elämässä tapahtuu kaikenlaisia onnettomuuksia, jolloin vaaditaan paljon rakkautta, että suhde kestää. Mutta ei kai se vaadi, että toinen osapuoli vapautetaan kaikesta vastuusta?

    Äänestä

  • on siitä kirjoitti:

    kumma tunne että vaikka toinen kuinka satuttaisi sanoin tai teoin niin silti se pitää pitkään vierellä. kaikki se kestää kaikki se kärsii vai miten se taas menikään. joissakin ihmisissä vaan on "se jokin".

    kuole heti vaan se kestää ja antaa yllättävän paljon anteeksi. Liian paljon väkivaltaisissa suhteissa. Ihminen ei enää erota normaalia epänormaalista eikä tajua mieten sairasta tuollainen on.

    Siksi on parempi siirtää tunteet sivuun ja miettiä ihan järjellä, miten antaa itseään kohdella. Yksipuolisella rakkaudella ei pitkälle pötkitä,ja se joka lyö ei todellakaan rakasta.

    Äänestä

Eristäminen on yksi väkivaltaisten puolisoiden keinoista. Eli kannattaa pitää yhteyttä niihin ihmisiin, jotka ympärilläsi vielä ovat!

Apua saat esim. kuntasi sosiaaliviranomaisilta ja turvakodista. Lisätietoja esim. www.turvakoti.net. Kannattaa lukea Naisten linjan sivuilta Päänavaus selviytymiseen-pdf, siitä on apua tilanteesi ymmärtämisessä.

Tsemppiä, meitä on täällä monia, jotka olemme eronneet tuollaisista tyypeistä ja nykyään elämme elämäämme onnellisina ja turvallisesti eteenpäin! Se on mahdollista. :)

Äänestä

Avain sana, lapset näkivät tämän. Mikä on esimerkki pojalle, heikompaa saa lyödä entä tytölle, naisen pitää alistua. Kuule nyt passaa. Rakasta, mutta rakkautta ei ole vahingoittaa toista. Miehesi on sairas ja tarvitsee apua, mutta myös sinä turvaa. Jos et voi hänen kanssa turvallisesti jutella, suosittelen ammattiauttajaa kotiin ellei miehesi lähde muuten.

Äänestä

oli minun ex miehessäni. 10 vuotta heitteli minua pitkin seiniä, kuristi, sylki naamalle, jopa lapsen odotusaikana potki pitkin lattiaa, heitti pihalle ja laittoi oven lukkoon jne. Itse en osannut suhteesta lähteä, mies kun oli muuten hyvä kun en vain pinnaa kiristänyt. Nyt hän sitten vaihtoi perhettä viime kesänä ja väkivalta ongelma on kuulemma uuden kanssa keskusteltu ja sitä ei tässä suhteessa enää tule olemaan kun on löytänyt sen oikean, näin ex antoi ymmärtää, heillä menee hienosti ja hän on kuulemma onnellinen. Minäkin olisin saanut ex miehen rakkautta jos olisin ollut ns. mieliksi. Hulluja löytyy aina, mutta itse varmasti parhaiten tiedät mihin mies kykenee, onko uhkaukset syytä ottaa vakavasti vai ovatko vain paskahousun uhkailua? Minä viimeisinä aikoina jo miestä pelkäsin, ennen kuin hän lähti. Käski minun lähteä, ellen muuten lähde, niin sitten ruumissäkissä, mutta lähtö tulisi tavalla tai toisella. Herralla oli tarve yhtäkkiä päästä minusta eroon, nyt myöhemmin olen tajunnut, että miksi. Hänellä oli uusi perhe katsottuna melkein naapurista valmiiksi, olisi halunnut naapureiden ja muiden silmissä näyttää paremmalta vanhemmalta kuin minä. Minä kun olisin lähtenyt tai joutunut hoitoon, niin kukaan ei olisi paheksunut hänen perheen vaihtoaan, olisinhan minä tavallaan hyljännyt lapseni, kun olisin yksin lähtenyt. Minäpä en suostunut ja tällä hetkellä asun lasten kanssa vuokralla ja olosuhteisiin nähden meillä menee ihan hyvin. Haistata v.t.t tuollaiselle pullistelijalle jos uskallat ja hanki oma elämä. Hän nostelkoon niitä punttejaan ja syököön hormoonia, niin munkin ex on joskus tehnyt. Kyllä me pärjätään eikö vaan :) Hommaa lähestymiskielto jos raukka vielä kiusaa!!!

Äänestä
  • Anteeksi, vastasin tuon edellisen vahingossa väärään viestiin, mutta oli siinä toivottavasti jotain hyödyllistä sinullekin :)

    Äänestä

  • Hakattu kirjoitti:

    Anteeksi, vastasin tuon edellisen vahingossa väärään viestiin, mutta oli siinä toivottavasti jotain hyödyllistä sinullekin :)

    ei ihme että äijä nosti kytkintä...varmaan pihtasitkin vielä....?

    Äänestä

  • väärällä topicilla... kirjoitti:

    ei ihme että äijä nosti kytkintä...varmaan pihtasitkin vielä....?

    Jos tuo kommenttisi oli jotain sairasta huumoria, niin aika kyseenalaista se oli. Tämä nainen joka kertoi 10 vuoden helvetistään ei ansaitse mitään ylimääräistä lyömistä. Hän on sekopää miehensä vuoksi joutunut ihan tarpeeksi kärsimään. Toivottavasti aika parantaa haavat.

    Äänestä

  • väärällä topicilla... kirjoitti:

    ei ihme että äijä nosti kytkintä...varmaan pihtasitkin vielä....?

    ymmärsin joka ainoan sanan hänen tekstistään.

    Ettei nyt vaan sinulla olisi jotain ongelmaa??

    Äänestä

  • aviomies kirjoitti:

    Jos tuo kommenttisi oli jotain sairasta huumoria, niin aika kyseenalaista se oli. Tämä nainen joka kertoi 10 vuoden helvetistään ei ansaitse mitään ylimääräistä lyömistä. Hän on sekopää miehensä vuoksi joutunut ihan tarpeeksi kärsimään. Toivottavasti aika parantaa haavat.

    puolustamisesta :) Exmies jätti perheen heti sen jälkeen kun toinenkin vanhempani oli kuollut vaikeaan sairauteen (molemmat syöpään). Ajankohta erolle oli kaikin puolin helvetillinen ja millä tavalla, mennä nyt naapuriin, kun lapsetkin olivat juuri menettäneet heille tärkeän isovanhemman. Sitä sanotaan, että vaikeat asiat tulevat yleensä kerralla ja näin myös on käynyt. Täytyy vain sanoa, niin kuin kaverini sanoi -antaa paskan mennä, katsotaan minne asti paska menee. Eipä tuo uusi suhde näköjään katso aikaa eikä paikkaa, pääasia näyttää olevan, että itse on onnellinen, muista ei niin väliä. Itsesääliä yritän välttää vaikka rankkaa onkin, pyrin vain selviytymään käymällä töissä, hoitamalla lapset jne. arki pitää kasassa.

    Äänestä

mieleiseksesi...kävi käsiksi, voi herra jee..olet epäonnistunut. Miehellä on oma minuus, hyvä mies ei kuse kyykystä. Ymmärrätkö?

Äänestä
  • Minulla sama homma kuin viestin aloittajalla. Mieheni päässä napsahtaa ja sitten on leikki kaukana. En puolustele itseäni, tiedän että osaan ärsyttää, mutta, väkivaltako ratkaisee asiat?? Hän on väännellyt ranteitani, potkinut, heitellyt, töninyt, uhkaillut.... mutta löynyt ei ole kertaakaan, varmaan luulee että kun lyö jää iso jälki pieneen ihmiseen, niin kaikki näkevät. Ihan kuin heittelemisestä ei jälkiä jäisi, ehkä jääkin, mutta vaatteitten alle. Aika fiksu mies, mutta itse olin fiksumpi ja menin lääkärille ottamaan mustelmat ja ruhjeet ylös, ja sitten poliisin luo pahoinpitelysyytettä tekemään.
    Mies ei varmaan käsitä miten vaikea on olla suhteessa toisen kanssa kun aina joutuu olemaan varpaillaan?
    Ja tätä kaveripiirin rajailua on sattunut tässä suhteessa, minun siskoni jopa käänsi selkäni minulle kun seurustelen kusip*** kanssa.
    Olen yrittänyt etsiä kämppää itselleni, ja sitten kun löydän, en katso enää taakseni.
    Olisin jättänyt tämän herran jo aikaa sitten, mutta hän kun ei tajua lähteä, vaan itkee perään kunmikäkin pikkupoika kun ero tulee puheeksi.
    Onko se asioiden vähättelyä hänen kohdaltaan??

    Äänestä

  • voi käydä-- kirjoitti:

    Minulla sama homma kuin viestin aloittajalla. Mieheni päässä napsahtaa ja sitten on leikki kaukana. En puolustele itseäni, tiedän että osaan ärsyttää, mutta, väkivaltako ratkaisee asiat?? Hän on väännellyt ranteitani, potkinut, heitellyt, töninyt, uhkaillut.... mutta löynyt ei ole kertaakaan, varmaan luulee että kun lyö jää iso jälki pieneen ihmiseen, niin kaikki näkevät. Ihan kuin heittelemisestä ei jälkiä jäisi, ehkä jääkin, mutta vaatteitten alle. Aika fiksu mies, mutta itse olin fiksumpi ja menin lääkärille ottamaan mustelmat ja ruhjeet ylös, ja sitten poliisin luo pahoinpitelysyytettä tekemään.
    Mies ei varmaan käsitä miten vaikea on olla suhteessa toisen kanssa kun aina joutuu olemaan varpaillaan?
    Ja tätä kaveripiirin rajailua on sattunut tässä suhteessa, minun siskoni jopa käänsi selkäni minulle kun seurustelen kusip*** kanssa.
    Olen yrittänyt etsiä kämppää itselleni, ja sitten kun löydän, en katso enää taakseni.
    Olisin jättänyt tämän herran jo aikaa sitten, mutta hän kun ei tajua lähteä, vaan itkee perään kunmikäkin pikkupoika kun ero tulee puheeksi.
    Onko se asioiden vähättelyä hänen kohdaltaan??

    Ymmärrän, että voi olla hellyyttävää katsella, kun mies näyttää "herkän puolensa" ja itkee polvillaan anteeksiantoa. Se vain osoittaa, että hänen tunne-elämänsä on pienen lapsen tasolla, eikä hänestä ole aikuiselle naiselle kumppaniksi.

    Jos sanon suoraan, niin siskosi teki oikein kääntäessään selkänsä sinulle. Hän ei halua antaa minkäänlaista tukea sille itsetuhoiselle käytökselle jota harrastat seurustelemalla tuon hyypiön kanssa. Olisi väärin sinua kohtaan jos siskosi auttaisi kestämään ukkosi väkivallan.

    Äänestä

  • ja heti kirjoitti:

    Ymmärrän, että voi olla hellyyttävää katsella, kun mies näyttää "herkän puolensa" ja itkee polvillaan anteeksiantoa. Se vain osoittaa, että hänen tunne-elämänsä on pienen lapsen tasolla, eikä hänestä ole aikuiselle naiselle kumppaniksi.

    Jos sanon suoraan, niin siskosi teki oikein kääntäessään selkänsä sinulle. Hän ei halua antaa minkäänlaista tukea sille itsetuhoiselle käytökselle jota harrastat seurustelemalla tuon hyypiön kanssa. Olisi väärin sinua kohtaan jos siskosi auttaisi kestämään ukkosi väkivallan.

    jos vaan saisin uuden asunnon.
    En haluaisi olla hetkeäkään samassa paikassa hänen kanssaan, mutta kun on pakko:(
    Ei ole muutakaan paikkaa mihin mennä, ja hän ei tajua lähteä.
    Nuo narsistiset äijät kyllä osaavat tuon lavertelun, mutta mitä se auttaa kun mies muuttuu taas vähän ajan päästä..

    Äänestä

Hei!
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä pian kahdeksan vuotta joista pari vuotta naimisissa meillä on pari vuotias poika. Olen täysin riippuvainen mieheni tuloista, koska olen kotiäitinä, kaikki on mieheni maksamaa ja omistamaa. Nyt on alkanut käymään niin että riidan päätteeksi hän satuttaa minua jotenkin. Normaalia on ollut kädestä ja nenästä vääntäminen mutta nyt hän on alkanut potkimaan. Kaikki tapahtuu pojan ollessa nukkumassa ja yleensä riitelemme iltaisin, kun kumpikin on kotona. Olen aivan kuin yksihuoltaja ja mieheni tekee pitkää ja raskasta päivää. Riidat saa yleensä siitä alkunsa kun alan valittamaan jostain jutusta ja valitan niin kauan aikaa kunnes hän pamahtaa...

En tiedä onko vika minussa vai hänessä, mutta aivan suunnattoman paha on olla!!!! Ollaan yritetty puhua mut ei mikään auta. Haluaisin muuttaa erilleen, mutta meillä on hirmuinen kiista pojasta ja hänen mielestä on parempi pysyä yhdessä lasten takia. Kaikki vain johtuu siitä kun teen kaikki aina yksin eikä mitään koskaan yhdessä. Mies vain makaa kaikki illat sohvalla passattavana- Kummassa vika?

P.s eikä minulla ole ´paikkaa mennä, koska ei ole rahaa ja mies omistaa kaiken. Edes omat vanhempani eivät saa katsoa lastamme koska hänen mielestä he eivät omaa tarpeellisia taitoja lasten hoitoon.

Äänestä
  • SInun olisi pitänyt avata ihan oma keskustelu,jos haluat todella tietää mitä muut kommentoivat.Sinun miehelläsi on pinna todella kireällä, kun käy käsiksi ajan myötä pahenee.Työ tressiä uupumusta.(velkaa,Seksittömyyttä)SEksi on muuten paras tressin poisto keino ja ilman sitä voi olla piuha kireä)Niistä sinun jostain jutuista.... Sinäkin saat mennä vähän ihteesikin. JOs raskaan työpäivän jälkeen odotat että miehesi olisi kauhean vastaan ottavainen,ei ihmekkään jos pinna palaa.Se ei tietenkään oikeuta käymään käsiksi.Monet kaverini ukot lähtevät ovet paukkuen baariin kun kotona ei saa levätä jos on oikeasti raskas työ.Pari suhteessa pitäisi ottaa kummankin tarpeet huomioon ja mielen tila missä vaiheessa kannattaa parisuht,kodin hoidon,lasten asioita jutella rakentavasti.Jos teillä viellä rahallisia paineita taas kertaan, on se perheenpää sinun ja lastesi tulevaisuudesta VASTUUSSA tai ainakin miehille se on kunnia asia hoitaa perhe.Vaikea kestää kritiikkiä jos paineita on.Voi kumpa me naiset osaisimme joskus asettua miehen asemaan,hypätä niihin kenkiin.Voisi oma käytäytyminenkin muuttua. Voisitko sie kertoa tunteistasi?
    miehellesi että pelkäät riidan jälkeen että hän on väkivaltanen ja että pieni lastenhoito apu olisi välillä hyvä asia. Koska kerro suomen kielellä että olet väsynyt yksin..Ja jos Väkivalta ei lopu eroat suhteesta missä sinua kohdellaan huonosti.Ennen sitä ero ajatustasi tee kaikkesi perhe-elämäsi lapsesi takia.Isä ei ole ansainnut vain joka toista vkl lapsen kanssa jonka elämän eteen hän raataa niskalimassa työtä eteen. Kukaan isä ei mielestäni ansaitse sitä kohtaloa.Miehesi ei ole se syyllinen vaan kummastakin parannus ja muutos on lähettävä.Turha meiltä kysyä kummassa vika.Ei ihmiset riitele vaan asiat.Sosiaalitoimi on velvollinen järjestämään asunnon lapsillesi olet varmaan aika nuori jos et tätä tiennyt:)Tuohon vanhempiesi ukin ja mummin hoito apuun ei voi kommentoida kun et kerro mitään.Mutta siinä asiassa kannattaa luottaa faktoihin jos jotain on jo tapahtunut.Minun mielestäni miehesi vaikuttaa melko vastuulliselta isältä ja voin kokem sanoa että miehet ei vaihtamalla parane._TOSIN VAIN RAKKAUS PITÄÄ TEIDÄT YHDESSÄ JOS SITÄ ON???

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sattuu vieläkin kirjoitti:

Meille tuli riitaa miehen kanssa, minä en sormellanikaan koskenut häneen. En viitsi sen tarkemmin kertoa mistä riitelimme mutta miehelläni napsahti. Hänellä on useamminkin napsahtanut ja muutamia kertoja olen saanut tuntea kivun kädessä kun hän on puristanut minua.
Tällä kertaa kun hänellä napsahti hän puristi minua niin lujaa että käsivarsiin sattui ja tunsin kuinka keuhkoihin alkoi pistää. Lapset näkivät tämän kaiken ja tietenki sen kun aloin itkemään ja huutamaan kuinka minuun sattui. Ja edelleen sattuu tuonne keuhkojen väliin.
Päätin kerran että en enään kertaakaan siedä jos tällainen tilanne tulee. Edellisestä on aikaa vuosia. En tiedä yhtään mitä tekisin. Rakastan miestäni kun hän on normaali mutta sitten kun hän suuttuu ja jos käy käsiksi minuun niin silloin on rakkaus aika kaukana.
ei ole edes oikein ketään kelle kertoa tästä asiasta koska kavereita minulla on todella vähän.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu