kävin perjantaina parissa baarissa enkä saanut
sanottua yhdellekkään naiselle mitään. alkaa tuntua siltä että lopetan kokonaan yrittämisen
kun enää uskalla edes humalassa sanoa mitään.
en ole enää mikään poikanen vaan yli kolmekymppinen mies. pari pidempää suhdetta on
ollut mutta nyt olen mennyt jotenkin aivan lukkoon. tutuille naisille pystyn juttelemaan
ihan hyvin mutta oudolle en uskalla sanoa edes
hyvää iltaa.
ottaa päähän tämä arkuuteni. jotenkin pelkään
munaavani itseni ja paniikissa sanovani jotain
armottoman typerää. muutenkin haluaisin tavata
naisia jossain muualla kuin baareissa mutta ei
se todellisuudessa onnistu.
olen harkinnut netin kautta yrittää mutta kun
lukee noita juttuja nettideittaluista niin enpä
taida. ehkä mun kohtalo on olla yksin, ehkä siihen jopa lopulta tottuu.
sanottua yhdellekkään naiselle mitään. alkaa tuntua siltä että lopetan kokonaan yrittämisen
kun enää uskalla edes humalassa sanoa mitään.
en ole enää mikään poikanen vaan yli kolmekymppinen mies. pari pidempää suhdetta on
ollut mutta nyt olen mennyt jotenkin aivan lukkoon. tutuille naisille pystyn juttelemaan
ihan hyvin mutta oudolle en uskalla sanoa edes
hyvää iltaa.
ottaa päähän tämä arkuuteni. jotenkin pelkään
munaavani itseni ja paniikissa sanovani jotain
armottoman typerää. muutenkin haluaisin tavata
naisia jossain muualla kuin baareissa mutta ei
se todellisuudessa onnistu.
olen harkinnut netin kautta yrittää mutta kun
lukee noita juttuja nettideittaluista niin enpä
taida. ehkä mun kohtalo on olla yksin, ehkä siihen jopa lopulta tottuu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joskus myöskin kannattaa vaan jättää se järkeily väliin ja antaa vaikka munata itsensä. Kunhan ei mitään kovin klisheistä iskurepliikkiä heittele, niin hyvinkin helposti jää paremmin mieleen kuin, jos vain seinustalla kiltisti katselet. Eikä se pieni sanoissa sekoaminen mikään niin suuri katastrofi ole, sitä sattuu itse kullekin. :)
mutta olen nainen.
Tosi ujo ja tuo jutteleminen tuntemattomille hankalaa.
Viikonloppuna kohtasin miehen joka olisi kiinnostanut mutta kun en sanaakaan saa suustani.
Harmittaa ja vietävästi. :((
Mokaaminen ja itsensä nolaaminen on ne syyt miksi näin on.
Tuosta kun pääsisi jotenkin eroon.
et pelkää ittes nolaamista jos pari kertaa nolaat ittes. kantapään kautta oppii ihminen aika hyvin
kantapäänkään kautta.
Olen nolannut itseni aika monta kertaa ja nyt alkanut pelätä tilanteita joissa voi näin käydä.
juuri se että on yrittänyt ja tupeksinut on nostanut kynnyksen lähes ylivoimaiseksi.
kouluissa, töissä ja kursseilla missä on voinut
hieman luontevammin vähän tutusta olen pystynyt
juttelemaan. sitten kun yritän baarissa tutustua
menen nykyään ihan lukkoon ja suusta tulee vain
sammakoita. no nyt ei tule enää niitäkään.
en lupaa että toimii mutta on yksi mahdollisuus enemmän jos ei tunnu baarissa natsaavan.
Jos etsit vakituista kumppania niin humalassa sen hakeminen on kyllä huomattavasti hankalampaa.
kokeillut olen, mutta kun tulee aika tavata niin menen hiljaiseksi. :((
Eikä siellä tapaa sellaisia ihmisiä että kannattaisi sen enempää.
Kirjoittamallahan voi olla vaikka millanen ja kun tapaa niin hu hu, ei vastaa kirjoituksia.
Ehkä sattunut juuri ne jotka kirjoittaa mitä sattuu.