..rehellisyyttä?
Oon ihan hukassa, koska en osaa luottaa häneen.
Syynä on pikku jutut, valkoiset valheet, joissain tilanteissa. Mutta minua ne häiritsee todella paljon!
Olemme tutustuneet vasta vähän aikaa sitten. Olemme kuitenkin kertoneet toisillemme elämäntarinaamme ja käyneet yhdessä läpi kipeitäkin asioita. Olemme viettäneet kiireetöntä aikaa yhdessä ja lähelläolo on ollut luonnollista. Totesimme molemmat, että meidän välillä on ihastumista ja sielunystävyyttä.
Tiedän, että hän ei ole valehdellut elämästään minulle.
Emme ole rynnimässä suhteeseen laput silmillä, vaan olemme sopineet, että etenemme hitaasti lisää tutustuen. En siis ymmärrä, miksi hän ottaa oikeuden käyttää valkoisia valheita, se vie pohjan kaikelta muulta.
Tiedän, että hän ei ole valmis sitoutumaan, ymmärränhän minä puhetta. Tunnen, että hän aliarvioi minua ja kykyäni ymmärtää häntä. Hän on edellisessä suhteessaan tullut petetyksi todella rajusti.
Olenko naivi kuvitellessani, että rehellisyys on rakkautta; pienissäkin asioissa???
Olenko poiminut mädän omenan ja kohta sairastun itsekin? Kuulostaako tämä kaikki juuri siltä, että pitäisi ottaa jalat alle? Vai ylireagoinko?
Oon ihan hukassa, koska en osaa luottaa häneen.
Syynä on pikku jutut, valkoiset valheet, joissain tilanteissa. Mutta minua ne häiritsee todella paljon!
Olemme tutustuneet vasta vähän aikaa sitten. Olemme kuitenkin kertoneet toisillemme elämäntarinaamme ja käyneet yhdessä läpi kipeitäkin asioita. Olemme viettäneet kiireetöntä aikaa yhdessä ja lähelläolo on ollut luonnollista. Totesimme molemmat, että meidän välillä on ihastumista ja sielunystävyyttä.
Tiedän, että hän ei ole valehdellut elämästään minulle.
Emme ole rynnimässä suhteeseen laput silmillä, vaan olemme sopineet, että etenemme hitaasti lisää tutustuen. En siis ymmärrä, miksi hän ottaa oikeuden käyttää valkoisia valheita, se vie pohjan kaikelta muulta.
Tiedän, että hän ei ole valmis sitoutumaan, ymmärränhän minä puhetta. Tunnen, että hän aliarvioi minua ja kykyäni ymmärtää häntä. Hän on edellisessä suhteessaan tullut petetyksi todella rajusti.
Olenko naivi kuvitellessani, että rehellisyys on rakkautta; pienissäkin asioissa???
Olenko poiminut mädän omenan ja kohta sairastun itsekin? Kuulostaako tämä kaikki juuri siltä, että pitäisi ottaa jalat alle? Vai ylireagoinko?
Vastaukset 6
Vanhimmat
kyllähän tuo kuulostaa vähän ihmeellisestä et valkoisia valheita itse ainakin odottaisin kumppaniltani täydellistä rehellisyyttä.
Mädän omenan olet poiminut jos alusta asti pitää jotain valehdella. Saanko kysyä millaisia valkoiset valheet ovat.
..mitekä olet päätellyt, että sinulle on kerrottu valkoisia valheita. Oletko täysin varma valehtelusta, vai ovatko nämä sinun oletuksiasi tai tulkintojasi. Jos ihminen pystyy keskustelemaan elämässään kipeistä asioista, näin äkkiseltään ihmetyttää miksi olisi tarvetta kertoa valkoisia valheita. Luulisi, että kipeiden asioiden kertominen olisi vaikeampaa kun asioiden kertominen rehellisesti. Kysynpä vaan. :)
Olisikohan tässä meidän jutussa kyse siitä, että olemme jotenkin niin eri lähtökohdista ja reagoimme asioihin eri tavalla ja siksi emme oikein ymmärrä toistemme tarkoitusperiä. ??
Hänellä on takanaan vaikea ihmissuhde, jossa joutui alistetuksi, rajoitetuksi ja hyväksikäytetyksi niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Hän on joutunut kokemaan myös fyysistä väkivaltaa. Valitettavasti hän rakastui ihmiseen, joka oli täysin mätä.
Ymmärrän, että tuollainen jättää jälkensä ja sitä tulee varovaiseksi. Nämä valkoiset valheet on esiintyneet sellaisissa tilanteissa, joissa hän on varmastikin tuntenut minun etenevän liian nopeasti hänen suhteensa. Ehkä hän ei uskalla sanoa noissa tilanteissa suoraan, vaan käyttää nopean "ulospääsyn". En tiedä, onko tuo "puhetyyli" edellisen suhteen peruja.. En silti kykene ymmärtämään sellaista.
Nyt voidaankin sitten kysyä, onko hän ollenkaan valmis yhtään mihinkään? Voi olla, että hänellä on sisäistä kaipuuta enemmän kuin resursseja. Hän haluaisi elää rakastavassa parisuhteessa ja uskoa yhä unelmiin.
Hän sanookin, että pelkää tunteitaan minua kohtaan, että pelkää, että joutuu taas satutetuksi, että siksi haluaa edetä rauhallisesti. Olen samaa mieltä.
Sanotaan usein, että pitää parantaa itsensä ensin vanhoista haavoista, jotta voi mennä eteenpäin, mutta uskon kuitenkin myös siihen, että joskus siihen paranemiseen tarvitaan toinen ihminen, että se oikea ja vilpitön rakkaus vain voi pelastaa.
Haluan myös sanoa, että hän on hyvä mies ja hänellä on paljon annettavaa. Kun hän sanoo, että haluaa olla kanssani ja rakentaa meidän suhdetta ja elämää hitaasti ja varmasti kanssani, haluaisin myös uskoa siihen.
Itse olen rehellisyyden kannalla, ihan kaikessa. Saatan olla myös liian naivi asian suhteen, en osaa sanoa.
Tiedän, että ette tiedä vastausta, mutta mielipiteen voi aina sanoa ja vaikkapa neuvoa, miten suhtautua.
Niin, jos joskus olette tunteneet sen "hän on se oikea", tiedätte, miltä minusta tuntuu. Se on tunteeni häntä kohtaan. Vai onko sekin tunne vain omien unelmien kohdistamista??
Hän on rakastunut sinuun, mutta pelkää.
Anna aikaa oppia luottamaan. Voi olla vaikeaa uskoa, että jotain noin hyvää tulee elämään, kun on saanut kokea tuollaisia pettymyksiä.
..puhuisitte asiasta, ihan rennosti jutustelisitte, miltä semmoinen kuulostaisi. Aikaa tuon selvittely voi kyllä viedä, jos tullainen tausta on toisella. Enpä usko, että hän heti toiseen ihmiseen ryhtyy luottamaan. Onnea toivotan teille kuitenkin. :)