Täällä näkee tosi paljon kiukkuisten miniöiden kirjoituksia.. Tässä oman kokemukseni pohjalta vähän neuvoja.
Kertoo jo paljon parisuhteestakin (ainakin miehen näkökulmasta), jos ukko antaa äitinsä hyppiä naisensa nenille.
Iselläni oli tosi tunkeutuva anoppi viisi pitkää vuotta, lopulta tuli ero kun nyhverö mieheni ei saanut sanottua vastaan äitinsä mielipiteisiin, vaan ainoastaan myötäili niitä. Neuvoja sateli kodin sisustuksesta ruoanlaittoon ja liikkumiseen sekä rahankäyttöön, ja jos neuvoja ei toteltu, huomasi anoppi asian ja nousi meteli. Ajattelisi että mitä sitä kiinnostaa minkä väriset verhot meillä on tai mitä syömme iltapalaksi, kun ei itse asu meillä tai edes lähelläkään. Mutta toiset vaan on niin mielettömän kontrollifriikkejä.
"Minun poikahan ei asu missään mikä ei minua miellytä"-asenteella varustettuja anoppeja on tosi paljon ja on pitkälti kiinni siitä pojasta, miten äidin käytös saa jatkua.
Kaiken lisäksi minun ex-ukkoni tarvitsi äitinsä luvan kaikkeen. Lähdin suhteesta lopulta, enkä olisi voinut paremmin valita! Loppuaikana mieskin ärsytti niin paljon etten jäänyt tippaakaan kaipaamaan. Nyt kolme vuotta olen seurustellut ihanan, itsenäisen miehen kanssa, jolla on terve suhde myös äitiinsä. Minulla ja anopilla myös välit tosi hyvässä kunnossa, vaihdellaan reseptejä ja välillä juodaan viinilasilliset ym. eikä hän puutu elämäämme, vaan kyselee kuulumisia hyvällä silloin tällöin, aivan kuin mekin häneltä.
Suosittelen lämpimästi eroamista, jos ei miehessänne ole tarpeeksi kanttia puolustamaan teitä anopin (oman äitinsä!) edessä. Kyllä se mies pitää ensisijaisesti huolen omasta naisestaan ja perheestään, sitten vasta tulee äiti. Jos äiti on aina etusijalla, ei äijä ole kasvanut aikuiseksi eikä ole kypsä vakavaan parisuhteeseen.
Jos ero ei tule kysymykseen, sanotte ukollenne että lähdette jos äiti on se ainoa oikea nainen hänen elämässään. Äitiä pitää rakastaa ja kunnioittaa, myöskin auttaa tarpeen tullen, mutta pitää myös osata erottaa hyvaksikäyttö ja oman kumppanin kiusaaminen ja antaa asian mukaista palautetta, jos ei muuten tajua. Kaikki äidit ei vaan välttämättä itse tajua antaa tilaa pojilleen omaan elämään.
Neuvo
12
1362
Vastaukset
- eräs mies
Noin tuo taitaa olla. Sanon vain, miehen näkökulman asiaan. Meilläkään ei ero ollut kovin kaukana, kun en ymmärtänyt yhtään mistä oli kysymys. Sitä helposti ajattelee, että äiti touhottaa jotain naisten juttuja, eikä niillä ole mitään merkitystä.
Meillä onneksi on niin, että appiukkoni on hyvin tungetteleva ja sitä vasten peilaamalla pystyin ymmärtämään vaimoni ahdistuksen. Valitettavan usein me miehet emme ymmärrä mitä vaimomme meille puhuvat. Näyttelemme ymmärtäväistä ja samalla työnnämme ongelman sivuun.
Iso ongelma on myös siinä, että vaimon puhe tuntuu nalkutukselta. Sitä tulee sellainen olo, että se vaan nalkuttaa ja marisee jostain tyhjänpäiväisestä. Tässä kohtaa monilla naisillakin on parantamisen varaa. Heidän kannattaa esittää kritiikki selkeästi ilman mitään ylimääräisiä tunteiluja ja niin ettei viestiä voi kukaan idioottikaan tulkita millään toisella tavalla. Meillä vaimo sanoi, että kyllä toisen pitäisi ymmärtää jos ei ole ihan idiootti. Ehkä hän on oikeassa, mutta usein se vain on niin, ettei siitä nalkutuksesta jää mitään käteen.- yleistäkin
Näyttää siltä, että miehillä on yleinen asenne, että kun nainen puhuu, sitä ei tarvitse ottaa huomioon.
Kun mies ei kuuntele ja vastaa, naisen täytyy toistaa asiat moneen kertaan. Tästä syntyy tuo "nalkutus" -ajatus miehen päässä eikä naisen puheet johda senkään vertaa mihinkään.
Minustakin tuntuu, että mieheni on selkeästi asettanut äitinsä ykköseksi ja muu perhe vain tottelee ja sopeutuu, kun anoppi ja mies määräävät tahdin. Minullehan tämä järjestely ei sovi. Olen sen eteen työtä tehnyt ettei asetelma olisi tämä ja koska homma ei ole muuta kuin pahentunut niin eipä ole muita vaihtoehtoja kuin erota. Meillä lapset kärsivät tilanteesta ja kodin ilmapiiri on huono ihan anopin takia. Hänen nelikymppinen poikansa eli mieheni tekee juuri niin kuin äitinsä määrää ja hänhän onkin kova määräämään. Soitteelee jatkuvasti ja kertoo mitä milloinkin pitää tehdä. Minä yritän pitää meidän perheen elämää meille kuuluvana asiana, mutta mieheni saa ihan raivokohtauksia jos homma ei mene niin kuin äitinsä käskee. Olen kuulemma itsekäs, kun en tee niin kuin anoppi sanoo ja hänen äidissään ei ole sitten ollenkaan itsekkyyttä vaan pelkästään hyvää tarkoittavalla tavalla ohjeistaa lähisukuaan.
Meillä mies ei siis ole anopin ja miniän välissä vaan selkeästi äitinsä kannalla ja minua vastaan. Suhde ei ole todellakaan toimiva näin. - et silleen
Ei kai aikuinen nainen mistään tyhjänpäiväisistä edes rupea valittamaan? Täytyy olla tosi tollo mies jollei kerrasta usko.
Avioliitto on kahden kauppa: jos mies häärii milloin sitä milloin tätä äitinsä kanssa, usein täysin vaimonsa selän takana, niin ero siitä vähitellen tulee. - eräs mies
yleistäkin kirjoitti:
Näyttää siltä, että miehillä on yleinen asenne, että kun nainen puhuu, sitä ei tarvitse ottaa huomioon.
Kun mies ei kuuntele ja vastaa, naisen täytyy toistaa asiat moneen kertaan. Tästä syntyy tuo "nalkutus" -ajatus miehen päässä eikä naisen puheet johda senkään vertaa mihinkään.
Minustakin tuntuu, että mieheni on selkeästi asettanut äitinsä ykköseksi ja muu perhe vain tottelee ja sopeutuu, kun anoppi ja mies määräävät tahdin. Minullehan tämä järjestely ei sovi. Olen sen eteen työtä tehnyt ettei asetelma olisi tämä ja koska homma ei ole muuta kuin pahentunut niin eipä ole muita vaihtoehtoja kuin erota. Meillä lapset kärsivät tilanteesta ja kodin ilmapiiri on huono ihan anopin takia. Hänen nelikymppinen poikansa eli mieheni tekee juuri niin kuin äitinsä määrää ja hänhän onkin kova määräämään. Soitteelee jatkuvasti ja kertoo mitä milloinkin pitää tehdä. Minä yritän pitää meidän perheen elämää meille kuuluvana asiana, mutta mieheni saa ihan raivokohtauksia jos homma ei mene niin kuin äitinsä käskee. Olen kuulemma itsekäs, kun en tee niin kuin anoppi sanoo ja hänen äidissään ei ole sitten ollenkaan itsekkyyttä vaan pelkästään hyvää tarkoittavalla tavalla ohjeistaa lähisukuaan.
Meillä mies ei siis ole anopin ja miniän välissä vaan selkeästi äitinsä kannalla ja minua vastaan. Suhde ei ole todellakaan toimiva näin.Minä olin juuri tuollainen, kuin miehesi. Vasta eräs kriisitilanne pakotti minut muuttamaan ajatteluani.
Miehesi mitä ilmeisemmin näkee asioiden kertaamisen pelkästään tyhjästä nalkuttamisena. Hän ei yksinkertaisesti pysty samaistumaan sinuun niin, että ymmärtäisi, että sinun tilanteessa hän todennäköisesti tuntisi samoin kuin sinä.
Raivokohtaukset kertovat minusta, että hän on ahdistunut, koska ei hän ei ymmärrä miksi sinä jatkuvasti valitat samasta täysin merkityksettömästä asiasta. Sinun kannattaisi esittää asia mahdollisimman selkeästi, ilman mitään piilosyytteilyjä. Siis väännät rautalangasta hänelle seuraavat asiat:
- asialla on sinulle suuri merkitys, jopa suurempi kuin mikä teidän asuntonne arvo
- hyvään mielenterveyteen kuuluu selkeä käsitys henkilökohtaisista rajoista. Kaikkea intiimiä ei tarvitse jakaa. Voit kertoa miehellesi, että anoppi rikkoo sinun ja teidän perheen rajoja.
- yritä miettiä havainnollistavia esimerkkejä siitä miten joku voisi rikkoa miehesi rajoja. Esimerkiksi mitä mieltä hän on jos sinun isäsi käskisi miestäsi heti vaihtamaan autoanne, koska on tehnyt niin typerän autokaupan. Voit kertoa, että yhtä pahoja loukkauksia sinä kuulet jatkuvasti. Ne kohdistuvat vain sellaisiin asioihin, jotka ovat naisille tärkeitä. - eräs mies
et silleen kirjoitti:
Ei kai aikuinen nainen mistään tyhjänpäiväisistä edes rupea valittamaan? Täytyy olla tosi tollo mies jollei kerrasta usko.
Avioliitto on kahden kauppa: jos mies häärii milloin sitä milloin tätä äitinsä kanssa, usein täysin vaimonsa selän takana, niin ero siitä vähitellen tulee.Ei sitä kaiken kiireen keskellä noin vain osaa eläytyä toisen ajatusmaailmaan. Ainakin minun vaimoni nalkutus oli minusta ihan yhtä ymmärrettävää, kuin hän olisi puhunut kiinaa. Meillä meni 8 vuotta ennen kuin aloin ymmärtämään, että nalkutuksessa taitaa olla jotain perää. Nykyisin ymmärrämme aika hyvin toisiamme.
- nalkutus
Ihmettelen vaan kun meistä ei kummankaan ole tarvinnut nalkuttaa 20-vuotisen avioliiton aikana, eikä huutaakaan. Jos on mielipide-eroja niin se sanotaan ja selvitetään ja sillä siisti. Miksiköhän jonkun täytyy nalkuttaa? Siksikö että häntä ei kuunnella eikä ymmärretä ja sen takia asiaa pitää jauhaa loputtomiin?
- miehelleni, että...
"se on sun tehtäväs asettaa äidilles rajat". Samaa mieltä oli ja sen myös teki. Eli mies ymmärtää ja tottelee selkeitä ohjeita ja käskyjä.
- et silleen
eräs mies kirjoitti:
Ei sitä kaiken kiireen keskellä noin vain osaa eläytyä toisen ajatusmaailmaan. Ainakin minun vaimoni nalkutus oli minusta ihan yhtä ymmärrettävää, kuin hän olisi puhunut kiinaa. Meillä meni 8 vuotta ennen kuin aloin ymmärtämään, että nalkutuksessa taitaa olla jotain perää. Nykyisin ymmärrämme aika hyvin toisiamme.
Sinä taas vaikutat törpöltä: keksit verukkeita sille, ettet viitsinyt kuunnella vaimoasi moniin vuosiin.
- ................
tohon ei varmasti ole vastaanväittäjiä,paitsi juuri ne sairaalloisen riippuvaiset äidit.
- miniöille
Nyt täytyy kyllä nostaa hattua tälle mieshenkilölle tässä keskustelussa, että myöntää virheensä ja on oppinut niistä. Aika paljon on niitä "heikkoja" äidin poikia, jotka ei missään tapauksessa näe vikaa itsessään tai äidissään.
Nalkuttamisesta olen sitä mieltä, että se monesti johtuu juuri siitä miehen välinpitämättömyydestä. Nainen sanoo miehelle jonkin häntä vaivaavan, hänelle tärkeän asian. Mies ei vastaa, koska ei jaksa tai pidä asiaa tärkeänä (harvemmin voi sanoa ettei kuule, jos toinen on vieressä). Nainen toistaa, ei vieläkään mitään reaktiota --> naista alkaa ottaa päähän ja hän hermostuu, jolloin asia alkaa miehestä kuulostamaan nalkutukselta. Itsessänikin olen huonoina aikoina huomannut sitä, että jos mies ei mitenkään reagoi sanomaani, ärsyynnyn ja alan "juntata" asiaani perille vaikka väkisin. Mutta aika röyhkeää kyllä mieheltä olla huomioimatta toista, kun tämä yrittää jotain sanoa.
Tosi myös se, että jos ihmiset tajuaisivat kerrasta, tai vaivautuisivat teeveen katsomiseltaan vastaamaan toiselle, vältyttäisiin monelta riidalta. Kyllä niitäkin pareja on, onneksi :) Itsellänikin menee ihan hyvin, joskus jotuu sanomaan asioista useamman kerran (lähinnä kotityöt) mutta suurimman osan ajasta kaikki sujuu. Ehkä ne on juuri ne kotityöt ja tunteista puhumiset niitä miehille vaikeimpia asioita, joita koittavat "vältellä" ja siitähän seuraa "nalkutusta". - meni
miniöille kirjoitti:
Nyt täytyy kyllä nostaa hattua tälle mieshenkilölle tässä keskustelussa, että myöntää virheensä ja on oppinut niistä. Aika paljon on niitä "heikkoja" äidin poikia, jotka ei missään tapauksessa näe vikaa itsessään tai äidissään.
Nalkuttamisesta olen sitä mieltä, että se monesti johtuu juuri siitä miehen välinpitämättömyydestä. Nainen sanoo miehelle jonkin häntä vaivaavan, hänelle tärkeän asian. Mies ei vastaa, koska ei jaksa tai pidä asiaa tärkeänä (harvemmin voi sanoa ettei kuule, jos toinen on vieressä). Nainen toistaa, ei vieläkään mitään reaktiota --> naista alkaa ottaa päähän ja hän hermostuu, jolloin asia alkaa miehestä kuulostamaan nalkutukselta. Itsessänikin olen huonoina aikoina huomannut sitä, että jos mies ei mitenkään reagoi sanomaani, ärsyynnyn ja alan "juntata" asiaani perille vaikka väkisin. Mutta aika röyhkeää kyllä mieheltä olla huomioimatta toista, kun tämä yrittää jotain sanoa.
Tosi myös se, että jos ihmiset tajuaisivat kerrasta, tai vaivautuisivat teeveen katsomiseltaan vastaamaan toiselle, vältyttäisiin monelta riidalta. Kyllä niitäkin pareja on, onneksi :) Itsellänikin menee ihan hyvin, joskus jotuu sanomaan asioista useamman kerran (lähinnä kotityöt) mutta suurimman osan ajasta kaikki sujuu. Ehkä ne on juuri ne kotityöt ja tunteista puhumiset niitä miehille vaikeimpia asioita, joita koittavat "vältellä" ja siitähän seuraa "nalkutusta".Itsellä tilanne on samantapainen kun aloittajalla, milloin pitää anopilla (miehen) tehdä sitä, milloin tätä. Asiasta minulle välttämättä ja yleensä ei sanota mitään. Kun minä "nalkutan" jotta tulisin kuulluksi, mutten enää jaksa..
Eilen sitten sanoin miehelleni yksinkertaisesti ja jämäkästi että se on eron paikka ellei löydy niitä korvia jotka kuuntelevat, eikä lauseita joilla asiaa selvennetään puolin ja toisin..Mitään selvyyttä ei ole tullut, huolimatta joo-joo-lausesita..
- ..........
joka sana.varsinkin kohta.jos miehellä ei ole kanttia puolustaa vaimoaan äitinsä edessä.silloin paljastuu kumpi mahtaa olla tärkeämpi.äiti vai vaimo.paras lähteä meneen, jos äiti saa pisteet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 996023
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804782Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv963035Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p282833Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262095Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191506Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3351067Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?851028Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚125970- 48774