Opiskelemaan Ruotsiin!!

Vielä lisätäkseni: suomenkielisiä todistuksia ei tarvitse käännättää. Eli haku ei ole sen hankalampi operaatio kuin täyttää lomake netissä ja laittaa todistukset postiin ;)

Aluksi voi olla helpompi hakea kurssille, jonne ei vaadita kielikoetta, sillä koe on helppo sitten suorittaa paikan päällä kun on asunut vähän aikaa Ruotsissa. Mutta tietysti jos ehdottomasti haluaa ohjelmaan/kurssille, jonne kielikoe vaaditaan, on koe tehtävä jo ennen hakemista.

Haluaisin lähteä ensi syksynä Ruotsiin opiskelemaan ja minulla olisi vielä vähän kysyttävää. Keneltä nuo allekirjotukset ja numerot kannattaisi pyytää ja milloin päättötodistuksen pitäisi viimeistään lähettää toimistoon? "Grundläggande behörighet krävs för tillträde till programmet och huvudområdet turismvetenskap." Törmäsin tuollaiseen lauseeseen kun luin pääsyvaatimuksia ja mitähän se mahtaa tarkkoittaa?:)

Moi!
Mietin eläinlääketieteen opintoja ruotsissa. Epäselvää on, että
1) mitkä aineet otetaan huomioon lukion päättötodistuksen keskiarvoa tsekatessa?
2) Mitkä kirjoitetut aineet otetaan huomioon? Esim. itse kirjoitan 7 ainetta: Äikkä, Enkku A, Ruotsi B, Saksa A, terveystieto, biologia ja pitkä matikka. Otetaanko jokaisen kirjoitetun aineen arvosana huomioon vai onko olemassa aina tietyt aineet, mitkä otetaan huomioon?

Olen vastauksista kovin kiitollinen!

Ekan vuoden opiskelija kirjoitti:

Vielä lisätäkseni: suomenkielisiä todistuksia ei tarvitse käännättää. Eli haku ei ole sen hankalampi operaatio kuin täyttää lomake netissä ja laittaa todistukset postiin ;)

Aluksi voi olla helpompi hakea kurssille, jonne ei vaadita kielikoetta, sillä koe on helppo sitten suorittaa paikan päällä kun on asunut vähän aikaa Ruotsissa. Mutta tietysti jos ehdottomasti haluaa ohjelmaan/kurssille, jonne kielikoe vaaditaan, on koe tehtävä jo ennen hakemista.

Lue lisää

Hei!

Eikö suomalaisia todistuksia pidä käännättää, vaikka joka sivulla tuntuvat niin väittävän?
Kiitos vastauksestasi!

Milloin opinnot alkavat Ruotsissa syksyllä ja keväällä? Mitä eroa on syys- ja kevätlukukauden opinnoissa? Jos alottaisi syksyllä opinnot, onko oikeutta olla pois esim. ensimmäisen jakson kokonaan? Kiitos, jos joku osaa vastata, olen selaillut jo kauan yliopistojen sivuja mutten löytänyt näitä tietoja! :)

ulippa kirjoitti:

Milloin opinnot alkavat Ruotsissa syksyllä ja keväällä? Mitä eroa on syys- ja kevätlukukauden opinnoissa? Jos alottaisi syksyllä opinnot, onko oikeutta olla pois esim. ensimmäisen jakson kokonaan? Kiitos, jos joku osaa vastata, olen selaillut jo kauan yliopistojen sivuja mutten löytänyt näitä tietoja! :)

Lue lisää

Voi olla että päivämäärät heittävät päivän-pari riipuen yliopistossa, mutta Tukholman yliopistossa syyslukukausi 2009 on 22.8-16.1 ja kevätlukukausi 2010 17.1-5.6.

Ruotsiin haetaan pelkillä papereilla ja olen ainakin käsittänyt niin, ettei opintojen aloittamista voi lykätä vaan sitten puolen vuoden päästä on haettava uudestaan. Ainakin koulukaverini ovat puhuneet, että aloittivat koulun nyt kun sattuivat pääsemään sisään eivätkä he halunneet menettää saatua opiskelupaikkaa. Sen sijaan myöhemmin on mahdollista ottaa välivuosi opinnosta.

Uudet kurssit alkavat kaksi kertaa vuodessa eikä kursseissa ole sisällöllisesti mitään eroa. Kevätlukukaudelle hakee vähemmän opiskelijoita, joten sisään pääsee hieman helpommin, mutta tämä ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi siihen mitä koulussa opiskelijoita vaaditaan.

ansku_--_ kirjoitti:

Voi olla että päivämäärät heittävät päivän-pari riipuen yliopistossa, mutta Tukholman yliopistossa syyslukukausi 2009 on 22.8-16.1 ja kevätlukukausi 2010 17.1-5.6.

Ruotsiin haetaan pelkillä papereilla ja olen ainakin käsittänyt niin, ettei opintojen aloittamista voi lykätä vaan sitten puolen vuoden päästä on haettava uudestaan. Ainakin koulukaverini ovat puhuneet, että aloittivat koulun nyt kun sattuivat pääsemään sisään eivätkä he halunneet menettää saatua opiskelupaikkaa. Sen sijaan myöhemmin on mahdollista ottaa välivuosi opinnosta.

Uudet kurssit alkavat kaksi kertaa vuodessa eikä kursseissa ole sisällöllisesti mitään eroa. Kevätlukukaudelle hakee vähemmän opiskelijoita, joten sisään pääsee hieman helpommin, mutta tämä ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi siihen mitä koulussa opiskelijoita vaaditaan.

Lue lisää

Suunta Ruotsi -verkko-opas
http://www.maatieto.net/ruotsi/

Monet koulutukset vaativat tietyn oppimäärän joissakin aineissa. Yleistä on esim. englanti B, joka tarkoittaa joko A-englantia yo-kirjoituksissa tai väh. 8 lukiokurssia. Jos olet lukenut vain pakolliset kurssit, sinulla lienee alle 8 kurssia englantia, eli oppimääräsi on A. Kun selaat eri yliopistojen hakuoppaita, katso kunkin koulutuksen kohdalta kohta "särskild behörighet". Jos siinä lukee engelska B, silloin oppimääräsi ei riitä sisäänpääsemiseen.

Huomaa myös, että jos et ole suomenruotsalainen, saattaa myös ruotsin kieli rajoittaa sisäänpääsemistä. Jos särskild behörighet -kohdassa lukee svenskaB/svenska som andraspråk B et voi hakea suoraan pelkällä lukioruotsilla vaan sinun on suoritettava tisus-kielikoe.

ansku-lsklöf kirjoitti:

Monet koulutukset vaativat tietyn oppimäärän joissakin aineissa. Yleistä on esim. englanti B, joka tarkoittaa joko A-englantia yo-kirjoituksissa tai väh. 8 lukiokurssia. Jos olet lukenut vain pakolliset kurssit, sinulla lienee alle 8 kurssia englantia, eli oppimääräsi on A. Kun selaat eri yliopistojen hakuoppaita, katso kunkin koulutuksen kohdalta kohta "särskild behörighet". Jos siinä lukee engelska B, silloin oppimääräsi ei riitä sisäänpääsemiseen.

Huomaa myös, että jos et ole suomenruotsalainen, saattaa myös ruotsin kieli rajoittaa sisäänpääsemistä. Jos särskild behörighet -kohdassa lukee svenskaB/svenska som andraspråk B et voi hakea suoraan pelkällä lukioruotsilla vaan sinun on suoritettava tisus-kielikoe.

Lue lisää

Olisin kiinnostunut, kuinka vaikea tuo TISUS-kielikoe on? Olen opiskellut ruotsin lyhyttäoppimäärää (alkaen 7. luokalta) ja nyt lukiossa (2. vuosi, 5. ruotsin kurssi menossa) arvosanani on 9. Onko mitään mahdollisuuksia suoriutua kokeesta pelkän lyhyen lukiorutsin perusteella? Tutkinto, jota haluan suorittaa (lärarprogrammet, svenska som andra språk) vaatii svenska B:n / svenska som andra språk B:n suorittamista. Onko TISUS-koe sama svenska B:n ja Svenska som andra språkin suorittajille?

Toinen vaihtoehto on tietysti hakea syksiksi 2011 opiskelemaan Ruotsiin yliopistoon pari kurssia ruotsia, jonka jälkeen mennä kielikokeeseen ja hakea haluamaani koulutusohjelmaan.

sitruunamyy1 kirjoitti:

Olisin kiinnostunut, kuinka vaikea tuo TISUS-kielikoe on? Olen opiskellut ruotsin lyhyttäoppimäärää (alkaen 7. luokalta) ja nyt lukiossa (2. vuosi, 5. ruotsin kurssi menossa) arvosanani on 9. Onko mitään mahdollisuuksia suoriutua kokeesta pelkän lyhyen lukiorutsin perusteella? Tutkinto, jota haluan suorittaa (lärarprogrammet, svenska som andra språk) vaatii svenska B:n / svenska som andra språk B:n suorittamista. Onko TISUS-koe sama svenska B:n ja Svenska som andra språkin suorittajille?

Toinen vaihtoehto on tietysti hakea syksiksi 2011 opiskelemaan Ruotsiin yliopistoon pari kurssia ruotsia, jonka jälkeen mennä kielikokeeseen ja hakea haluamaani koulutusohjelmaan.

Lue lisää

Siis aiot hakea opettajakoulutukseen, erikoisalana svenska som andraspråk? Eli siis opettaisit ruotsia ulkomaalaistaustaisille koululaisille. Koulutus todennäköisesti on kielen kannalta todella vaativa, joten sen puolesta ei välttämättä ole ollenkaan huono idea opiskella ensin ruotsia Ruotsissa. Tosin kielitaito kyllä paranee todella nopeasti opiskellessa, joten jos TISUS menee saman tien läpi, niin tottakai kannattaa alkaa opiskella omaa alaa heti suoraan lukion jälkeen!

Infoa testistä löydät http://www.nordiska.su.se/pub/jsp/polopoly.jsp?d=2570 . Kirjallisesta puolesta luultavasti voi päästä läpi ihan lukioruotsilla, mutta suullinen osa voi olla aika vaativa, mikäli ei ole juurikaan koulun ulkopuolella kommunikoinut ruotsiksi. Kirjallisessa osassa testataan luetun ymmärtämistä ja kirjoitetaan aine, ja suullinen osa koostuu ryhmäkeskustelusta jonkin yhteiskunnallisen teeman ympärillä. Koe järjestetään kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa.

TISUS-koe testaa, onko kielitaitosi riittävä yliopisto-opiskeluun ruotsiksi eli se ei ole mikään "loppukoe", jonka myös ruotsalaiset opiskelijat tekevät. Svenska B tarkoittaa äidinkieliruotsia, jota ruotsalaiset opiskelevat lukiossa. Svenska som andraspråk B on "ruotsi toisena kielenä" -oppiaine lukiossa, jossa käytännössä opiskellaan kuten äidinkieltä opiskellaan (eli siis luetaan kirjoja, kirjoitetaan esseitä jne.), mutta opiskelijat eivät puhu ruotsia äidinkielenään.

Yksi vaihtoehto olisi lukea yliopistossa oppiainetta svenska som främmande språk, jonka kolmannen tason suoritettuasi sinulla on mahdollisuus hakea (ilman TISUS-koetta) koulutuksiin, joihin edellytetään svenska B. Mutta myöskään tuohon koulutukseen ei pääse automaattisesti vaan siinä on pääsykoe. Tasot 2 ja 3 ovat molemmat laajuudeltaan 30hp eli siis molempien suorittaminen kestäisi kokonaisen vuoden. (Tosin mikäänhän ei estä menemästä tekemään TISUS-koetta jo puolen vuoden jälkeen). Pääsykokeen perusteella voi päästä suoraan tasolle 3, mutta en osaa sanoa, millainen koe on ja kuinka kova vaatimustaso siinä on. Lisää infoa löytyy http://www.nordiska.su.se/pub/jsp/polopoly.jsp?d=1446

Minä en ikinä tehnyt TISUS-koetta tai opiskellut mainitsemaani svenska som främmande språkia, vaan opiskelin svenska som andrapråkin koko lukion oppimäärän ruotsalaisessa aikuislukiossa (asuin vuoden Ruotsissa ennen kuin hain opiskelemaan). Kursseihin kuului mm. runoanalyysi, kirjallisuusessee, referaatti, mielipidekirjoitus, dialogi jne. Lopuksi tein valtakunnallisen kokeen joka vastasi ylioppilaskirjoitusten aineistoainetta. Olen todella kiitollinen, että kävin nuo kurssit sillä vaikka urakka oli aika kattava, samalla kielitaito parani todella paljon.

ansku adlldsk kirjoitti:

Siis aiot hakea opettajakoulutukseen, erikoisalana svenska som andraspråk? Eli siis opettaisit ruotsia ulkomaalaistaustaisille koululaisille. Koulutus todennäköisesti on kielen kannalta todella vaativa, joten sen puolesta ei välttämättä ole ollenkaan huono idea opiskella ensin ruotsia Ruotsissa. Tosin kielitaito kyllä paranee todella nopeasti opiskellessa, joten jos TISUS menee saman tien läpi, niin tottakai kannattaa alkaa opiskella omaa alaa heti suoraan lukion jälkeen!

Infoa testistä löydät http://www.nordiska.su.se/pub/jsp/polopoly.jsp?d=2570 . Kirjallisesta puolesta luultavasti voi päästä läpi ihan lukioruotsilla, mutta suullinen osa voi olla aika vaativa, mikäli ei ole juurikaan koulun ulkopuolella kommunikoinut ruotsiksi. Kirjallisessa osassa testataan luetun ymmärtämistä ja kirjoitetaan aine, ja suullinen osa koostuu ryhmäkeskustelusta jonkin yhteiskunnallisen teeman ympärillä. Koe järjestetään kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa.

TISUS-koe testaa, onko kielitaitosi riittävä yliopisto-opiskeluun ruotsiksi eli se ei ole mikään "loppukoe", jonka myös ruotsalaiset opiskelijat tekevät. Svenska B tarkoittaa äidinkieliruotsia, jota ruotsalaiset opiskelevat lukiossa. Svenska som andraspråk B on "ruotsi toisena kielenä" -oppiaine lukiossa, jossa käytännössä opiskellaan kuten äidinkieltä opiskellaan (eli siis luetaan kirjoja, kirjoitetaan esseitä jne.), mutta opiskelijat eivät puhu ruotsia äidinkielenään.

Yksi vaihtoehto olisi lukea yliopistossa oppiainetta svenska som främmande språk, jonka kolmannen tason suoritettuasi sinulla on mahdollisuus hakea (ilman TISUS-koetta) koulutuksiin, joihin edellytetään svenska B. Mutta myöskään tuohon koulutukseen ei pääse automaattisesti vaan siinä on pääsykoe. Tasot 2 ja 3 ovat molemmat laajuudeltaan 30hp eli siis molempien suorittaminen kestäisi kokonaisen vuoden. (Tosin mikäänhän ei estä menemästä tekemään TISUS-koetta jo puolen vuoden jälkeen). Pääsykokeen perusteella voi päästä suoraan tasolle 3, mutta en osaa sanoa, millainen koe on ja kuinka kova vaatimustaso siinä on. Lisää infoa löytyy http://www.nordiska.su.se/pub/jsp/polopoly.jsp?d=1446

Minä en ikinä tehnyt TISUS-koetta tai opiskellut mainitsemaani svenska som främmande språkia, vaan opiskelin svenska som andrapråkin koko lukion oppimäärän ruotsalaisessa aikuislukiossa (asuin vuoden Ruotsissa ennen kuin hain opiskelemaan). Kursseihin kuului mm. runoanalyysi, kirjallisuusessee, referaatti, mielipidekirjoitus, dialogi jne. Lopuksi tein valtakunnallisen kokeen joka vastasi ylioppilaskirjoitusten aineistoainetta. Olen todella kiitollinen, että kävin nuo kurssit sillä vaikka urakka oli aika kattava, samalla kielitaito parani todella paljon.

Lue lisää

Hei!

Haluaisin hakea Chalmersiin merikapteenilinjalle. En ole kuitenkaan käynyt lukiota, vaan olen ammattikoulupohjalta liikkeellä. Tällä hetkellä opiskelen AMK:ssa. Onko minun käytännössä mitenkään mahdollista päästä tuonne sisään?

Särskild behörighetissä näyttäisi olevan Matematik C, Engelska A, Fysik A. Ilman lukiota nuo eivät siis ilmeisesti täyty, vaikka olenkin nyt AMK:ssa jauhanut matikkaa ja fysiikkaa kohta lukuvuoden taukoamatta. Englanti sujuu, vaikken siitä lukiokursseja ole käynytkään.



http://www.chalmers.se/sections/vill_studera/hitta_din_utbildning/utbildningsprogram/sjokapten_120_poang

6k899 kirjoitti:

Hei!

Haluaisin hakea Chalmersiin merikapteenilinjalle. En ole kuitenkaan käynyt lukiota, vaan olen ammattikoulupohjalta liikkeellä. Tällä hetkellä opiskelen AMK:ssa. Onko minun käytännössä mitenkään mahdollista päästä tuonne sisään?

Särskild behörighetissä näyttäisi olevan Matematik C, Engelska A, Fysik A. Ilman lukiota nuo eivät siis ilmeisesti täyty, vaikka olenkin nyt AMK:ssa jauhanut matikkaa ja fysiikkaa kohta lukuvuoden taukoamatta. Englanti sujuu, vaikken siitä lukiokursseja ole käynytkään.



http://www.chalmers.se/sections/vill_studera/hitta_din_utbildning/utbildningsprogram/sjokapten_120_poang

Lue lisää

Matematik C tarkoittaa lukion lyhyttä matikkaa, englanti A edellyttää 6 kurssia A-englantia (vaihtoehtoisesti 7 kurssia B englantia) ja fysiikka A 6 kurssia fysiikkaa.

Ammattikoulututkintosi tuskin kattaa mitään noista vaatimuksista, mutta voi olla että ainakin fysiikan ja matematiikan kohdalla voisit saada ammattikorkean kursseja hyväksiluetuksi. Suosittelisin ottamaan yhteyttä VHS:ään ja tiedustelemaan, voiko lukiotason kursseja saada korvattua ammattikorkeaopinnoilla. Voi olla, että hakukelpoisuusvaatimuksien kanssa ollaan aika tarkkoja, mutta toisaalta tuntuisi oudolta, ettei ammattikorkean kursseistasi olisi mitään hyötyä. Muuten ei taida auttaa muuta kuin suunnata iltalukioon :/

ansku_dsflk kirjoitti:

Matematik C tarkoittaa lukion lyhyttä matikkaa, englanti A edellyttää 6 kurssia A-englantia (vaihtoehtoisesti 7 kurssia B englantia) ja fysiikka A 6 kurssia fysiikkaa.

Ammattikoulututkintosi tuskin kattaa mitään noista vaatimuksista, mutta voi olla että ainakin fysiikan ja matematiikan kohdalla voisit saada ammattikorkean kursseja hyväksiluetuksi. Suosittelisin ottamaan yhteyttä VHS:ään ja tiedustelemaan, voiko lukiotason kursseja saada korvattua ammattikorkeaopinnoilla. Voi olla, että hakukelpoisuusvaatimuksien kanssa ollaan aika tarkkoja, mutta toisaalta tuntuisi oudolta, ettei ammattikorkean kursseistasi olisi mitään hyötyä. Muuten ei taida auttaa muuta kuin suunnata iltalukioon :/

Lue lisää

VHS:n nettisivujen mukaan on mahdollista suorittaa "Motsvarandebedömning" .

"Behörighetskrav kan även uppfyllas genom andra kunskaper, som är likvärdiga de som styrks genom betygsdokument. I många fall är det fastslaget vad som motsvarar en viss kurs."

Eli siis yksittäinen hakuvaatimus on mahdollista täyttää myös muuten kuin juuri lukio-opinnoilla. Luultavasti siis VHS arvioi, vastaako ammattikorkeakoulun opintosi lukio-opetuksen vaatimustasoa.

ansku a.sfdk kirjoitti:

VHS:n nettisivujen mukaan on mahdollista suorittaa "Motsvarandebedömning" .

"Behörighetskrav kan även uppfyllas genom andra kunskaper, som är likvärdiga de som styrks genom betygsdokument. I många fall är det fastslaget vad som motsvarar en viss kurs."

Eli siis yksittäinen hakuvaatimus on mahdollista täyttää myös muuten kuin juuri lukio-opinnoilla. Luultavasti siis VHS arvioi, vastaako ammattikorkeakoulun opintosi lukio-opetuksen vaatimustasoa.

Lue lisää

Okei... Täytyykin tiedustella sitten tuolta asiaa.

Oletetaan nyt, että oppimääräni ei riitä sisäänpääsyyn enkä saa yhtään hyväksilukuja. Yksi vaihtoehto olisi sitten tuo aikuislukio. Eikös aikuislukiossa tunnit ole illalla? Ajattelin, että voisin lähteä Ruotsiin ensin töihin ja sivussa käydä noita aikuislukion kursseja työnohessa sen verran, että olen hakukelpoinen ensi vuonna. Jos luen pelkästään matikkaa, fysiikkaa, ruotsia ja englantia, niin kuinka nopeasti tarvittava määrä kursseja on mahdollista suorittaa.

Uskoisin, että noita matikan ja fysiikan kursseja saisi hyväksiluettua, eli matikkaa olen suorittanut lukukauden loppuun mennessä viisi kurssia ja fysiikkaa neljä kurssia. Suuresti ihmettelen, jos näistä en hyväksilukuja saa, sillä ainakin maikkojen mukaan kurssit ovat lukion kursseja haastavampia.

Ei tuokaan loppujen lopuksi ole mielestäni huono vaihtoehto. Saisi säästettyä rahaa ja oppisi kunnolla ruotsia ennen opintoja. Kuulostaako mielestänne mahdolliselta?

k9ki9ik9 kirjoitti:

Okei... Täytyykin tiedustella sitten tuolta asiaa.

Oletetaan nyt, että oppimääräni ei riitä sisäänpääsyyn enkä saa yhtään hyväksilukuja. Yksi vaihtoehto olisi sitten tuo aikuislukio. Eikös aikuislukiossa tunnit ole illalla? Ajattelin, että voisin lähteä Ruotsiin ensin töihin ja sivussa käydä noita aikuislukion kursseja työnohessa sen verran, että olen hakukelpoinen ensi vuonna. Jos luen pelkästään matikkaa, fysiikkaa, ruotsia ja englantia, niin kuinka nopeasti tarvittava määrä kursseja on mahdollista suorittaa.

Uskoisin, että noita matikan ja fysiikan kursseja saisi hyväksiluettua, eli matikkaa olen suorittanut lukukauden loppuun mennessä viisi kurssia ja fysiikkaa neljä kurssia. Suuresti ihmettelen, jos näistä en hyväksilukuja saa, sillä ainakin maikkojen mukaan kurssit ovat lukion kursseja haastavampia.

Ei tuokaan loppujen lopuksi ole mielestäni huono vaihtoehto. Saisi säästettyä rahaa ja oppisi kunnolla ruotsia ennen opintoja. Kuulostaako mielestänne mahdolliselta?

Lue lisää

https://www.studera.nu/studera/1636.html
Vilkaistaapa tuota linkkiä.

Siellä lukee suoraan, että "have successfully completed their upper secondary education (post-16)"

Eli siis amisroskapaperini kelpaa, mutta en täytä juuri niitä "särskild behörighet" -juttuja. Sivulla myös pyydetään todistusta yliopisto-opinnoista (jeps, sanokaa mitä sanotte, mutta amk:sta saa alemman korkeakoulututkinnon, joten se luetaan tässä tapauksessa yliopistoksi). Eli luultavasti saan noista matikoista ja fysiikoista niitä kurssisuorituksia. Tosta fysiikasta kuitenkin jäisi muutama kurssi puuttumaan A-tasoa varten, joten nekö siten pitäisi suorittaa aikuislukiossa?

Englannin voi todistaa IELTS:llä tai TOEFL:lla, joten ilmeisesti mun ei ole pakko olla lukenut niitä 7? kurssia englantia.

Toivottavasti joku osaa vielä hieman selventää. :)

Mitä tarkoittaa post-16?

k9k9k9k9k9 kirjoitti:

https://www.studera.nu/studera/1636.html
Vilkaistaapa tuota linkkiä.

Siellä lukee suoraan, että "have successfully completed their upper secondary education (post-16)"

Eli siis amisroskapaperini kelpaa, mutta en täytä juuri niitä "särskild behörighet" -juttuja. Sivulla myös pyydetään todistusta yliopisto-opinnoista (jeps, sanokaa mitä sanotte, mutta amk:sta saa alemman korkeakoulututkinnon, joten se luetaan tässä tapauksessa yliopistoksi). Eli luultavasti saan noista matikoista ja fysiikoista niitä kurssisuorituksia. Tosta fysiikasta kuitenkin jäisi muutama kurssi puuttumaan A-tasoa varten, joten nekö siten pitäisi suorittaa aikuislukiossa?

Englannin voi todistaa IELTS:llä tai TOEFL:lla, joten ilmeisesti mun ei ole pakko olla lukenut niitä 7? kurssia englantia.

Toivottavasti joku osaa vielä hieman selventää. :)

Mitä tarkoittaa post-16?

Lue lisää

TOEFL kattaa "grundläggande behörighet"in englannin kielessä ja tosiaan, grundläggande behörighet on englanti A eli kielikoe riittänee täyttämään tuon vaatimuksen.

En tiedä mitä post-16 tarkoittaa, mutta siis toisen asteen koulutus on se, mitä tuossa haetaan. Voisikohan tuo tarkoittaa opiskelua 16 ikävuoden jälkeen, lukiohan käydään yleensä 16-19 ikäisenä?

Luulen, että noiden ammattikorkean kurssien kanssa kurssimäärällä ei ole väliä vaan vaikeustaso ratkaisee.

"Både utländska gymnasie- och högskolestudier kan ge särskild behörighet. Det är därför viktigt att du sänder in ämnes- eller kursförteckningar i samband med anmälan. "

Eli siis on tärkeää lähettää hakemuksen liitteenä aine- tai kurssikuvauksia. Jos haet koululta jonkun opettajan todistuksen (englanniksi tai ruotsiksi) siitä että kurssit vastaavat vähintään lukion vaikeustasoa koulun leimat papereihin, niin sen luulisi olevan hyödyksi hyväksilukujen arvioinnin kannalta.

Opiskelin itse Ruotsissa töiden ohella iltalukiossa "svenska som andraspråk" kurssit A ja B. Luulen, että voisit hypätä yli A B matikan kurssien (luulen että ne saisit ainakin hyväksiluettua opinnoillasi) ja lukea siis vain fysiikka A ja matematiikka C. Eli tuon ei luulisi olevan mikään suuri projekti, vielä kun luultavasti sinun kohdallasi nuo lienevät aivan peruskauraa.

ansku ksjdf kirjoitti:

TOEFL kattaa "grundläggande behörighet"in englannin kielessä ja tosiaan, grundläggande behörighet on englanti A eli kielikoe riittänee täyttämään tuon vaatimuksen.

En tiedä mitä post-16 tarkoittaa, mutta siis toisen asteen koulutus on se, mitä tuossa haetaan. Voisikohan tuo tarkoittaa opiskelua 16 ikävuoden jälkeen, lukiohan käydään yleensä 16-19 ikäisenä?

Luulen, että noiden ammattikorkean kurssien kanssa kurssimäärällä ei ole väliä vaan vaikeustaso ratkaisee.

"Både utländska gymnasie- och högskolestudier kan ge särskild behörighet. Det är därför viktigt att du sänder in ämnes- eller kursförteckningar i samband med anmälan. "

Eli siis on tärkeää lähettää hakemuksen liitteenä aine- tai kurssikuvauksia. Jos haet koululta jonkun opettajan todistuksen (englanniksi tai ruotsiksi) siitä että kurssit vastaavat vähintään lukion vaikeustasoa koulun leimat papereihin, niin sen luulisi olevan hyödyksi hyväksilukujen arvioinnin kannalta.

Opiskelin itse Ruotsissa töiden ohella iltalukiossa "svenska som andraspråk" kurssit A ja B. Luulen, että voisit hypätä yli A B matikan kurssien (luulen että ne saisit ainakin hyväksiluettua opinnoillasi) ja lukea siis vain fysiikka A ja matematiikka C. Eli tuon ei luulisi olevan mikään suuri projekti, vielä kun luultavasti sinun kohdallasi nuo lienevät aivan peruskauraa.

Lue lisää

Niin ja piti sanomani, että siis luin nuo kaksi kurssia yhden kevään aikana, mutta siis työmäärältään kumpainenkin oli n. parin lukiokurssin verran töitä eli siis lyhyemmässäkin ajassa ne olisi saanut tarvittaessa suoritetuksi.

ansku ksjdf kirjoitti:

TOEFL kattaa "grundläggande behörighet"in englannin kielessä ja tosiaan, grundläggande behörighet on englanti A eli kielikoe riittänee täyttämään tuon vaatimuksen.

En tiedä mitä post-16 tarkoittaa, mutta siis toisen asteen koulutus on se, mitä tuossa haetaan. Voisikohan tuo tarkoittaa opiskelua 16 ikävuoden jälkeen, lukiohan käydään yleensä 16-19 ikäisenä?

Luulen, että noiden ammattikorkean kurssien kanssa kurssimäärällä ei ole väliä vaan vaikeustaso ratkaisee.

"Både utländska gymnasie- och högskolestudier kan ge särskild behörighet. Det är därför viktigt att du sänder in ämnes- eller kursförteckningar i samband med anmälan. "

Eli siis on tärkeää lähettää hakemuksen liitteenä aine- tai kurssikuvauksia. Jos haet koululta jonkun opettajan todistuksen (englanniksi tai ruotsiksi) siitä että kurssit vastaavat vähintään lukion vaikeustasoa koulun leimat papereihin, niin sen luulisi olevan hyödyksi hyväksilukujen arvioinnin kannalta.

Opiskelin itse Ruotsissa töiden ohella iltalukiossa "svenska som andraspråk" kurssit A ja B. Luulen, että voisit hypätä yli A B matikan kurssien (luulen että ne saisit ainakin hyväksiluettua opinnoillasi) ja lukea siis vain fysiikka A ja matematiikka C. Eli tuon ei luulisi olevan mikään suuri projekti, vielä kun luultavasti sinun kohdallasi nuo lienevät aivan peruskauraa.

Lue lisää

Olinkin ymmärtänyt nuo kirjaimet väärin. Luulin, että A vaatii eniten ja C vähiten. Tässäkin ketjussa tosin taisi olla maininta, että matematiikka C:kin vastaa kuitenkin ainoastaan lukion lyhyttä matikkaa, joten tämän ei kyllä pitäisi olla minkäänlainen ongelma.

Ajattelin siis sillä lailla, että jos esimerkiksi olen nyt käynyt viisi kurssia matematiikkaa, niin nämä kurssit voisi ehkä laskea tuohon matematiikka C -kursseihin. Eli jos C matematiikka vaatisi kahdeksan kurssia, niin iltalukiossa pitäisi suorittaa enää kolme kurssia lisäksi. En oikein tiedä, miten muuten sitä voisi laskea. Voihan toki olla, että jokainen tapaus katsotaan erikseen. AMK:n alussa matikan opettaja taisi sanoa, että kurssit ovat lukion pitkän matikan kursseja hieman haastavampia.

Koitin etsiä tarkkoja kurssimääriä noille kirjaimien merkityksille, mutta en niitä mistään löytänyt. Olisi kiva tietää minkälaiseen urakkaan tässä tarvitsisi varautua. Ainakin siis vähän matematiikkaa, fysiikkaa ja ruotsia pitäisi lukea. Torstaina ratkeaa, heltiääkö Nordjobbilta kesätöitä. Jos heltiää, on alku ainakin helpompaa.

Iltalukiossa on ilmeisesti Ruotsissakin jonkinlainen kurssimaksu. Tuskin kuitenkaan mikään päätä huimaava?

k9k9k9k kirjoitti:

Olinkin ymmärtänyt nuo kirjaimet väärin. Luulin, että A vaatii eniten ja C vähiten. Tässäkin ketjussa tosin taisi olla maininta, että matematiikka C:kin vastaa kuitenkin ainoastaan lukion lyhyttä matikkaa, joten tämän ei kyllä pitäisi olla minkäänlainen ongelma.

Ajattelin siis sillä lailla, että jos esimerkiksi olen nyt käynyt viisi kurssia matematiikkaa, niin nämä kurssit voisi ehkä laskea tuohon matematiikka C -kursseihin. Eli jos C matematiikka vaatisi kahdeksan kurssia, niin iltalukiossa pitäisi suorittaa enää kolme kurssia lisäksi. En oikein tiedä, miten muuten sitä voisi laskea. Voihan toki olla, että jokainen tapaus katsotaan erikseen. AMK:n alussa matikan opettaja taisi sanoa, että kurssit ovat lukion pitkän matikan kursseja hieman haastavampia.

Koitin etsiä tarkkoja kurssimääriä noille kirjaimien merkityksille, mutta en niitä mistään löytänyt. Olisi kiva tietää minkälaiseen urakkaan tässä tarvitsisi varautua. Ainakin siis vähän matematiikkaa, fysiikkaa ja ruotsia pitäisi lukea. Torstaina ratkeaa, heltiääkö Nordjobbilta kesätöitä. Jos heltiää, on alku ainakin helpompaa.

Iltalukiossa on ilmeisesti Ruotsissakin jonkinlainen kurssimaksu. Tuskin kuitenkaan mikään päätä huimaava?

Lue lisää

A on lyhyin oppimäärä, B on laajempi oppimäärä. Suomen lyhyt matikka vastaa matematiikka C:tä, pitkä matikka on E-tasoinen kurssi.

Jos olet opiskellut vanhan opsin mukaan taulukko (toisen asteen tutkinto 1993-2007) löytyy http://www.vhs.se/PageFiles/3542/Landblad 2010/Landblad Finland1993 2010.pdf?epslanguage=sv . Uuden opsin (toinen aste suoritettu aikaisintaan 2008) vertaavuustaulukko http://www.vhs.se/PageFiles/3542/Landblad 2010/Landblad Finland2003 2010.pdf?epslanguage=sv

Ruotsissa kurssien määrä ei mene samalla tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi matematiikka A on yksi kurssi, matematiikka B yksi kurssi jne. Nuo kurssimäärät kertovat siis ainoastaan siitä, millä vaikeustasolla liikutaan. Kuten sanottu, Suomen lyhyt matematiikka vastaa opintojen kattavuudeltaan matematiikka C:tä. Jos olet suorittanut ammattikorkeassa yhtä vaikeita tai haastavampia opintoja kuin mitä C kurssilla tehdään, saanet matematiikan hyväksiluettua. Kuten itse sanoit, matematiikan opintosi vastaavat vähintään pitkän matematiikan tasoa, joten opintosi saatetaan tulkita jopa matematiikka E:n tasoisiksi.

Fysiikkaa sinun pitää lukea maksimissaan yksi kurssi (kurssi A). Matematiikkaa maksimissaan kolme kurssia (kurssit A, B ja C), mutta pidän todella epätodennäköisenä että ammattikorkean opintosi eivät riittäisi matematiikka C:ksi (ja uskomatonta olisi että joutuisit treenaamaan alkeita A ja B kursseilla).

Ruotsia sinun ei tarvitse opiskella, sillä hakuvaatimuksena ei ollut mitään ylimääräisiä ruotsin opintoja. Jos olet opiskellut ruotsin pakolliset opinnot ammattikoulussa, täyttää se "grundläggande behörighet"-ruotsin, sillä olet suomalainen (jos olet lukenut englannin kielisiä studera.nu:n sivuja lukee siellä vain yleiset ulkomaalaisille kirjoitetut hakuehdot, mutta ruotsalaisella puolella ilmaistaan selkeästi, että pohjoismaalaisille hakijoille on eri ehdot ruotsin kielen kohdalla). (Jos taas särskild behörighet kohdassa olisi esim. svenska B, silloin täytyy kyseinen kurssi suorittaa tai hyväksilukea tavalla tai toisella.)

ansku s,jakf kirjoitti:

A on lyhyin oppimäärä, B on laajempi oppimäärä. Suomen lyhyt matikka vastaa matematiikka C:tä, pitkä matikka on E-tasoinen kurssi.

Jos olet opiskellut vanhan opsin mukaan taulukko (toisen asteen tutkinto 1993-2007) löytyy http://www.vhs.se/PageFiles/3542/Landblad 2010/Landblad Finland1993 2010.pdf?epslanguage=sv . Uuden opsin (toinen aste suoritettu aikaisintaan 2008) vertaavuustaulukko http://www.vhs.se/PageFiles/3542/Landblad 2010/Landblad Finland2003 2010.pdf?epslanguage=sv

Ruotsissa kurssien määrä ei mene samalla tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi matematiikka A on yksi kurssi, matematiikka B yksi kurssi jne. Nuo kurssimäärät kertovat siis ainoastaan siitä, millä vaikeustasolla liikutaan. Kuten sanottu, Suomen lyhyt matematiikka vastaa opintojen kattavuudeltaan matematiikka C:tä. Jos olet suorittanut ammattikorkeassa yhtä vaikeita tai haastavampia opintoja kuin mitä C kurssilla tehdään, saanet matematiikan hyväksiluettua. Kuten itse sanoit, matematiikan opintosi vastaavat vähintään pitkän matematiikan tasoa, joten opintosi saatetaan tulkita jopa matematiikka E:n tasoisiksi.

Fysiikkaa sinun pitää lukea maksimissaan yksi kurssi (kurssi A). Matematiikkaa maksimissaan kolme kurssia (kurssit A, B ja C), mutta pidän todella epätodennäköisenä että ammattikorkean opintosi eivät riittäisi matematiikka C:ksi (ja uskomatonta olisi että joutuisit treenaamaan alkeita A ja B kursseilla).

Ruotsia sinun ei tarvitse opiskella, sillä hakuvaatimuksena ei ollut mitään ylimääräisiä ruotsin opintoja. Jos olet opiskellut ruotsin pakolliset opinnot ammattikoulussa, täyttää se "grundläggande behörighet"-ruotsin, sillä olet suomalainen (jos olet lukenut englannin kielisiä studera.nu:n sivuja lukee siellä vain yleiset ulkomaalaisille kirjoitetut hakuehdot, mutta ruotsalaisella puolella ilmaistaan selkeästi, että pohjoismaalaisille hakijoille on eri ehdot ruotsin kielen kohdalla). (Jos taas särskild behörighet kohdassa olisi esim. svenska B, silloin täytyy kyseinen kurssi suorittaa tai hyväksilukea tavalla tai toisella.)

Lue lisää

Tuntuu kuitenkin vähän hassulta, että se yksi ruotsin kurssi muka riittäisi. Kurssin laajuus oli 1 ov ja siellä käsiteltiin ainoastaan sähköteknistä sanastoa :). Mutta eihän se toki minua haittaa, jos tuo riittää. Täytynee sitten lukea sitä ruotsia ihan omaksi hyödyksi tukemaan normaalia kielen omaksumista.

Olen koittanut selvitellä, että miten konvertoin amispapruni tuohon ruotsalaiseen pisteytyssysteemiin. Kysyin tätä myös suoraan Chalmersista, mutta kysymys sivuutettiin täysin. Lukion todistuksiin luonnollisesti löytyy ohjeet ilman suurempaa etsimistä. Ilmeisesti tarkoitus on hakea pelkällä päättötodistuksen keskiarvolla, koska mitään "kirjoituksiahan" ammattioppilaitoksissa ei ole. Sitäkään ei ihan suoraan voi muuntaa lukio-ohjeitten mukaan, koska numerot ovat asteikolla 1-5. Keskiarvoni on kaikki arvosanat mukaanlukien 4,27. Keskiarvohan kaiketi lasketaan ilman painotusta.

Chalmersin merikapteeniohjelmaan oli vaatimuksena 17,99 pistettä.
Antagningspoäng
Ht 2009 (efter andra urvalet):
Betyg gymnasieskolan 17,99
Högskoleprov 1,6

k9k9k9k9k9 kirjoitti:

Tuntuu kuitenkin vähän hassulta, että se yksi ruotsin kurssi muka riittäisi. Kurssin laajuus oli 1 ov ja siellä käsiteltiin ainoastaan sähköteknistä sanastoa :). Mutta eihän se toki minua haittaa, jos tuo riittää. Täytynee sitten lukea sitä ruotsia ihan omaksi hyödyksi tukemaan normaalia kielen omaksumista.

Olen koittanut selvitellä, että miten konvertoin amispapruni tuohon ruotsalaiseen pisteytyssysteemiin. Kysyin tätä myös suoraan Chalmersista, mutta kysymys sivuutettiin täysin. Lukion todistuksiin luonnollisesti löytyy ohjeet ilman suurempaa etsimistä. Ilmeisesti tarkoitus on hakea pelkällä päättötodistuksen keskiarvolla, koska mitään "kirjoituksiahan" ammattioppilaitoksissa ei ole. Sitäkään ei ihan suoraan voi muuntaa lukio-ohjeitten mukaan, koska numerot ovat asteikolla 1-5. Keskiarvoni on kaikki arvosanat mukaanlukien 4,27. Keskiarvohan kaiketi lasketaan ilman painotusta.

Chalmersin merikapteeniohjelmaan oli vaatimuksena 17,99 pistettä.
Antagningspoäng
Ht 2009 (efter andra urvalet):
Betyg gymnasieskolan 17,99
Högskoleprov 1,6

Lue lisää

"har haft svenska som ämne i finskspråkigt gymnasium (el motsvarande skolform) under minst 3 år (minst 5 kurser) anses ha tillräckliga kunskaper i svenska för grundläggande behörighet."

Siirtolainen!! kirjoitti:

"har haft svenska som ämne i finskspråkigt gymnasium (el motsvarande skolform) under minst 3 år (minst 5 kurser) anses ha tillräckliga kunskaper i svenska för grundläggande behörighet."

Lue lisää

Joo tosiaan jos olet opiskellut vain yhden kurssin, sitten voi tehdä tiukkaa tuon ruotsin kanssa, luulin että ammattikoulussa olisi enemmän pakollisia ruotsin opintoja. Lukion käyneille pakollista ruotsia on niin paljon, että se riittää täyttämään kielivaatimuksen.

Kielipuolen saat kuntoon
- tekemällä TISUS-kokeen (koe joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja joka sisältää luetun ymmärtämisen osion, aineen kirjoittamisen ja suullisen osuuden) TAI
- opiskelemalla yliopistossa svenska som främmande språk -ainetta (kaksi kurssia, yhteensä 60 opintopistettä, pääsykokeen perusteella voi päästä suoraan jälkimmäiselle kurssille) TAI
- opiskelemalla svenska som andraspråk ainetta iltalukiossa (kaksi kurssia)

Nyt vuonna 2010 hakusysteemi on uudistettu täysin. Ulkomaalaiset todistukset pisteytetään asteikolla 300-500 kun ennen systeemi on ollut sama kuin ruotsalaisilla (eli 10-20). Sinun keskiarvosi on vhs:n laskurin mukaan 470 (http://vhs.se/sv/Varat-erbjudande/Utlandska-betyg/Utrakning-av-jamforelsetal/#form). Ulkomaalaiset todistukset tulkitaan jatkossa omana hakuryhmänään eli missään ei ole taulukkoa, miten tämän systeemin pisteet vastaavat ruotsalaista asteikkoa. Mutta arvioisin sinun keskiarvosi olevan jossain 18 ja 19 välissä.

ansku sjösljf kirjoitti:

Joo tosiaan jos olet opiskellut vain yhden kurssin, sitten voi tehdä tiukkaa tuon ruotsin kanssa, luulin että ammattikoulussa olisi enemmän pakollisia ruotsin opintoja. Lukion käyneille pakollista ruotsia on niin paljon, että se riittää täyttämään kielivaatimuksen.

Kielipuolen saat kuntoon
- tekemällä TISUS-kokeen (koe joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja joka sisältää luetun ymmärtämisen osion, aineen kirjoittamisen ja suullisen osuuden) TAI
- opiskelemalla yliopistossa svenska som främmande språk -ainetta (kaksi kurssia, yhteensä 60 opintopistettä, pääsykokeen perusteella voi päästä suoraan jälkimmäiselle kurssille) TAI
- opiskelemalla svenska som andraspråk ainetta iltalukiossa (kaksi kurssia)

Nyt vuonna 2010 hakusysteemi on uudistettu täysin. Ulkomaalaiset todistukset pisteytetään asteikolla 300-500 kun ennen systeemi on ollut sama kuin ruotsalaisilla (eli 10-20). Sinun keskiarvosi on vhs:n laskurin mukaan 470 (http://vhs.se/sv/Varat-erbjudande/Utlandska-betyg/Utrakning-av-jamforelsetal/#form). Ulkomaalaiset todistukset tulkitaan jatkossa omana hakuryhmänään eli missään ei ole taulukkoa, miten tämän systeemin pisteet vastaavat ruotsalaista asteikkoa. Mutta arvioisin sinun keskiarvosi olevan jossain 18 ja 19 välissä.

Lue lisää

Tänään oli Nordjobb-haastettelu ja käsittääkseni sain paikan. :) Kesäkuun ekalla viikolla pitäisi muuttaa Tukholmaan ja ja tokalla viikolla alkaa työt. Täytyykin hoitaa koululta kaikki tarvittavat paperit hyvissä ajoin Chalmerssia silmällä pitäen.

Anskulle tosi paljon kiitoksia kärsivällisistä vastauksista.

ansku sjösljf kirjoitti:

Joo tosiaan jos olet opiskellut vain yhden kurssin, sitten voi tehdä tiukkaa tuon ruotsin kanssa, luulin että ammattikoulussa olisi enemmän pakollisia ruotsin opintoja. Lukion käyneille pakollista ruotsia on niin paljon, että se riittää täyttämään kielivaatimuksen.

Kielipuolen saat kuntoon
- tekemällä TISUS-kokeen (koe joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja joka sisältää luetun ymmärtämisen osion, aineen kirjoittamisen ja suullisen osuuden) TAI
- opiskelemalla yliopistossa svenska som främmande språk -ainetta (kaksi kurssia, yhteensä 60 opintopistettä, pääsykokeen perusteella voi päästä suoraan jälkimmäiselle kurssille) TAI
- opiskelemalla svenska som andraspråk ainetta iltalukiossa (kaksi kurssia)

Nyt vuonna 2010 hakusysteemi on uudistettu täysin. Ulkomaalaiset todistukset pisteytetään asteikolla 300-500 kun ennen systeemi on ollut sama kuin ruotsalaisilla (eli 10-20). Sinun keskiarvosi on vhs:n laskurin mukaan 470 (http://vhs.se/sv/Varat-erbjudande/Utlandska-betyg/Utrakning-av-jamforelsetal/#form). Ulkomaalaiset todistukset tulkitaan jatkossa omana hakuryhmänään eli missään ei ole taulukkoa, miten tämän systeemin pisteet vastaavat ruotsalaista asteikkoa. Mutta arvioisin sinun keskiarvosi olevan jossain 18 ja 19 välissä.

Lue lisää

Kysynpä vielä tuosta vähän noista lukio-opinnoista.

Sanoit, että minun pitää opiskella svenska som andra språkia kaksi kurssia. Tarkoittanet sillä, että svenska som andra språk sisältää kaksi erillistä kurssia, sillä käsittääkseni svenska som andra språk B:tä minun ei tarvitse lukea.

Millaiselta tasolta tuo A-kurssi alkaa? Kuinka monipuolista ruotsia tähän tasoon pitäisi osata?

Katselin vähän noita kursseja tuolta Åsö Vuxengymnasium Södermalmin sivuilta. C-kurssin kohdalla luki, että opintoihin sisältyy algebraa, yhtälöitä, tekijöihin jakoa, funktioita ja potensseja. Olen amkissa käsitellyt muunmuassa jo integraaleja, jotka löytyvät vasta E-kurssista, niin vähän kyllä ihmettelen jossei sitä kelpoisuuteen lasketa. Tosin eipä kertaamisesta toki haittaakaan ole.

Fysiikan A-kurssikin vaikutti todella simppeliltä. Senkin saattaisin saada luettua kelpoisuuteen hyvällä tuurilla.

Kuinka kauan yksi kurssi kestää? Esimerkiksi juuri tuo svenska som andra språk A. Kaikki kurssit ovat ilmeisesti saman mittaisia. Kuinka monta viikkotuntia koulussa pitää viettää?

Ainakin tuo Äsön lukio on ilmainen. Opiskelitko itse Tukholmassa? Osaatko suositella hyvää iltalukiota?

Ilmeisesti noista hyväksiluvuista kannattaa kysyä suoraan yliopistosta, eikä esim. tuolta studera.nu:sta?

Hirveästi niitä kysymyksiä taas keksikin :).

k9k9k9k9k9k9k9 kirjoitti:

Kysynpä vielä tuosta vähän noista lukio-opinnoista.

Sanoit, että minun pitää opiskella svenska som andra språkia kaksi kurssia. Tarkoittanet sillä, että svenska som andra språk sisältää kaksi erillistä kurssia, sillä käsittääkseni svenska som andra språk B:tä minun ei tarvitse lukea.

Millaiselta tasolta tuo A-kurssi alkaa? Kuinka monipuolista ruotsia tähän tasoon pitäisi osata?

Katselin vähän noita kursseja tuolta Åsö Vuxengymnasium Södermalmin sivuilta. C-kurssin kohdalla luki, että opintoihin sisältyy algebraa, yhtälöitä, tekijöihin jakoa, funktioita ja potensseja. Olen amkissa käsitellyt muunmuassa jo integraaleja, jotka löytyvät vasta E-kurssista, niin vähän kyllä ihmettelen jossei sitä kelpoisuuteen lasketa. Tosin eipä kertaamisesta toki haittaakaan ole.

Fysiikan A-kurssikin vaikutti todella simppeliltä. Senkin saattaisin saada luettua kelpoisuuteen hyvällä tuurilla.

Kuinka kauan yksi kurssi kestää? Esimerkiksi juuri tuo svenska som andra språk A. Kaikki kurssit ovat ilmeisesti saman mittaisia. Kuinka monta viikkotuntia koulussa pitää viettää?

Ainakin tuo Äsön lukio on ilmainen. Opiskelitko itse Tukholmassa? Osaatko suositella hyvää iltalukiota?

Ilmeisesti noista hyväksiluvuista kannattaa kysyä suoraan yliopistosta, eikä esim. tuolta studera.nu:sta?

Hirveästi niitä kysymyksiä taas keksikin :).

Lue lisää

Onko vaatimuksenasi siis vain svenska som andraspråk A? Siinä tapauksessa riittää yksi kurssi. Oman kokemukseni mukaan yksi kurssi vastaa työmäärältään noin kahta lukiokurssia. Koulutunneista en osaa sanoa, sillä itse opiskelin etäopiskelijana. Kävin koulussa tasan kerran tekemässä valtakunnallisen kokeen, muuten lähetin tehtävät sähköpostitse opettajalle.

Svenska som andrapråk oppiaineena ei ole kuin vieraan kielen opiskelua vaan ennemminkin kuin äidinkielen opiskelua (esim. minun ensimmäinen tehtäväni svenska som andraspråk -kurssilla oli runoanalyysin kirjoittaminen). Oletuksena on siis, että osaat ilmaista itseäsi melko hyvin ruotsiksi, mutta toki esim. kielioppivirheisiin suhtaudutaan suopeammin kuin mitä jos lukisi ruotsia äidinkielenä.

Opiskelin Tukholmassa Solnan aikuislukiossa. Ymmärtääkseni aikuislukiota ei voi valita itse vaan haku tapahtuu sen kunnan aikuislukioon, jossa on kirjoilla.

Yliopistot eivät päätä itsenäisesti hyväksiluvuista vaan VHS tekee päätökset koskien kaikkia todistuksia ja hyväksilukuja. Sitten kun olet kirjoilla Ruotsissa, voit hakea VHS:ltä alustavaa päätöstä todistuksistasi saadaksesi hieman suuntaa siihen, paljonko sinun täytyy mahdollisesti suorittaa iltalukiossa.

ansku lfsölsk kirjoitti:

Onko vaatimuksenasi siis vain svenska som andraspråk A? Siinä tapauksessa riittää yksi kurssi. Oman kokemukseni mukaan yksi kurssi vastaa työmäärältään noin kahta lukiokurssia. Koulutunneista en osaa sanoa, sillä itse opiskelin etäopiskelijana. Kävin koulussa tasan kerran tekemässä valtakunnallisen kokeen, muuten lähetin tehtävät sähköpostitse opettajalle.

Svenska som andrapråk oppiaineena ei ole kuin vieraan kielen opiskelua vaan ennemminkin kuin äidinkielen opiskelua (esim. minun ensimmäinen tehtäväni svenska som andraspråk -kurssilla oli runoanalyysin kirjoittaminen). Oletuksena on siis, että osaat ilmaista itseäsi melko hyvin ruotsiksi, mutta toki esim. kielioppivirheisiin suhtaudutaan suopeammin kuin mitä jos lukisi ruotsia äidinkielenä.

Opiskelin Tukholmassa Solnan aikuislukiossa. Ymmärtääkseni aikuislukiota ei voi valita itse vaan haku tapahtuu sen kunnan aikuislukioon, jossa on kirjoilla.

Yliopistot eivät päätä itsenäisesti hyväksiluvuista vaan VHS tekee päätökset koskien kaikkia todistuksia ja hyväksilukuja. Sitten kun olet kirjoilla Ruotsissa, voit hakea VHS:ltä alustavaa päätöstä todistuksistasi saadaksesi hieman suuntaa siihen, paljonko sinun täytyy mahdollisesti suorittaa iltalukiossa.

Lue lisää

Nyt törmäsin sellaiseen ongelmaan kuin opintotuki. Kelan mukaan opintotukea saa ulkomaille, jos pääasiallinen tarkoitus ulkomailla lähdössä on opiskelu. Saadakseen ruotsalaista opintotukea, on kuuluttava Ruotsissa työelämään ensin kaksi vuotta. Voiko tässä nyt siis käydä niin, että jään kokonaan ilman tukea? Jos siis lähden Ruotsiin kesäkuussa ja teen siellä ensin töitä reilun vuoden ennen opintojen alkua?

k9k9k9k kirjoitti:

Nyt törmäsin sellaiseen ongelmaan kuin opintotuki. Kelan mukaan opintotukea saa ulkomaille, jos pääasiallinen tarkoitus ulkomailla lähdössä on opiskelu. Saadakseen ruotsalaista opintotukea, on kuuluttava Ruotsissa työelämään ensin kaksi vuotta. Voiko tässä nyt siis käydä niin, että jään kokonaan ilman tukea? Jos siis lähden Ruotsiin kesäkuussa ja teen siellä ensin töitä reilun vuoden ennen opintojen alkua?

Lue lisää

Sitten kun aloitat opiskelusi on pääasiallinen tarkoituksesi Ruotsissa asumiselle juurikin opiskelu, eli se että olet tehnyt siellä aiemmin töitä ei vaikuta tukien saamiseen. Ihan normaalisti voit hakea opintotukea sitten kun pääset sisään.
Jos siirrät kirjasi Ruotsiin ja haet oikeutta Ruotsin sosiaaliturvaan försäkringskassanista (Suomella ja Ruotsilla on tästä sopimus eli sen oikeuden kyllä saa) olet ymmärtääkseni oikeutettu myös Ruotsin opintotukeen, mutta täällä suurin osa siitä tuesta koostuu lainarahasta. Kela on siis ehdottomasti parempi vaihtoehto.

Julia_Gbg kirjoitti:

Sitten kun aloitat opiskelusi on pääasiallinen tarkoituksesi Ruotsissa asumiselle juurikin opiskelu, eli se että olet tehnyt siellä aiemmin töitä ei vaikuta tukien saamiseen. Ihan normaalisti voit hakea opintotukea sitten kun pääset sisään.
Jos siirrät kirjasi Ruotsiin ja haet oikeutta Ruotsin sosiaaliturvaan försäkringskassanista (Suomella ja Ruotsilla on tästä sopimus eli sen oikeuden kyllä saa) olet ymmärtääkseni oikeutettu myös Ruotsin opintotukeen, mutta täällä suurin osa siitä tuesta koostuu lainarahasta. Kela on siis ehdottomasti parempi vaihtoehto.

Lue lisää

Unohdin kokonaan kysyneeni tästä täällä. Mutta käsitin, että jos oleskelu ulkomailla kestää yli 6 kk, niin kirjat on pakko siirtää kohdemaahan. Jos kirjani on Ruotsissa, niin enkö silloin ole automaattisesti pois Suomen sosiaaliturvan piiristä?

k9k9km kirjoitti:

Unohdin kokonaan kysyneeni tästä täällä. Mutta käsitin, että jos oleskelu ulkomailla kestää yli 6 kk, niin kirjat on pakko siirtää kohdemaahan. Jos kirjani on Ruotsissa, niin enkö silloin ole automaattisesti pois Suomen sosiaaliturvan piiristä?

Lue lisää

Pääasiallisesti kyllä. Kela-korttisi ei ole enää kirjojen vaihtamisen jälkeen voimassa, mutta sen sijaan olet oikeutettu Suomen opintotukeen, mikäli Kela katsoo opiskelusi olevan "väliaikaista asumista ulkomailla". Kriteerinä on muistaakseni ettei ole asunut paria vuotta enempää kohdemaassa ennen opiskeluiden aloittamista. Minä esimerkiksi en ole ruotsalaisella tutkinnollani pätevä tekemään töitä Suomessa enkä edes suunnittele palaavani Suomeen opiskelun jälkeen, mutta olen näistä seikoista huolimatta oikeutettu suomalaiseen opintotukeen.

Ruotsalaista opintotukea ei voi saada heti kun on vaihtanut kirjat Ruotsiin, vaan vaatimuksena on, että olet asunut tietyn ajan (olisiko 2-3 vuotta?) Ruotsissa ennen kuin haet opintotukea. Ruotsin opintotuki on huomattavasti huonompi, joten ei ole mitään järkeä hakea sitä.

Huomaa, että kun olet ollut kirjoilla Ruotsissa kaksi vuotta, voit hakea kaksoiskansalaisuutta. Kuitenkin siinä vaiheessa Kela tulkitsee, että Ruotsissa asuminen ei ole väliaikaista eli silloin on siirryttävä Ruotsin opintotukeen. Tästä syystä aion itse odotella valmistumistani ennen kuin haen myös Ruotsin kansalaisuutta, muuten olisin todennäköisesti jo hakenut sitä.

ansku as.d,afkj kirjoitti:

Pääasiallisesti kyllä. Kela-korttisi ei ole enää kirjojen vaihtamisen jälkeen voimassa, mutta sen sijaan olet oikeutettu Suomen opintotukeen, mikäli Kela katsoo opiskelusi olevan "väliaikaista asumista ulkomailla". Kriteerinä on muistaakseni ettei ole asunut paria vuotta enempää kohdemaassa ennen opiskeluiden aloittamista. Minä esimerkiksi en ole ruotsalaisella tutkinnollani pätevä tekemään töitä Suomessa enkä edes suunnittele palaavani Suomeen opiskelun jälkeen, mutta olen näistä seikoista huolimatta oikeutettu suomalaiseen opintotukeen.

Ruotsalaista opintotukea ei voi saada heti kun on vaihtanut kirjat Ruotsiin, vaan vaatimuksena on, että olet asunut tietyn ajan (olisiko 2-3 vuotta?) Ruotsissa ennen kuin haet opintotukea. Ruotsin opintotuki on huomattavasti huonompi, joten ei ole mitään järkeä hakea sitä.

Huomaa, että kun olet ollut kirjoilla Ruotsissa kaksi vuotta, voit hakea kaksoiskansalaisuutta. Kuitenkin siinä vaiheessa Kela tulkitsee, että Ruotsissa asuminen ei ole väliaikaista eli silloin on siirryttävä Ruotsin opintotukeen. Tästä syystä aion itse odotella valmistumistani ennen kuin haen myös Ruotsin kansalaisuutta, muuten olisin todennäköisesti jo hakenut sitä.

Lue lisää

Okei. Tämä selvensi paljon. Eli tilanteessani on hyvin todennäköistä, että Kela myöntää opintotuen, koska oikeastikin ulkomaille lähdön pääasiallinen syy on opiskelu, vaikka töitä onkin ensin tarkoitus tehdä.