Elän kaukosuhteessa ja ongelmani on hyvin ristiriitaisia viestejä antava poikaystäväni. Puhelimessa puhuttaessa hän vannoo ikuista rakkautta ja on muutenkin kaikinpuolin ihana, mutta aina kun näämme (noin parin viikon välein) saan tarvitsemaani huomiota YHDEN illan, jonka jälkeen loput yhteisitämme päivistä kuluvat siihen, että vierailemme hänen ystävillään ja teemme asioita hänen ystäviensä kanssa, emmekä kahdestaan. Minut jätetään nurkkaan istumaan, katson heidän sekoiluaan (ryyppäämistä) emmekä juurikaan kommunikoi. Tuntuu, ettei hän viihdy seurassani yhtä iltaa pidempään! Olen tietenkin maininnut asiasta ja sanonut olevani pettynyt ja hän on vedonnut vaikeaan elämäntilanteeseensa. Toki hänellä on tällä hetkellä vaikeaa ja hän on luvannut asioiden muuttuvan tulevaisuudessa kun hänen elämänsä on taas kunnossa. Mutta jos todella rakastaa (niinkuin hän sanoo), kohteleeko toista tällä tavalla vaikka olisi kuinka masentunut?? Emme kuitenkaan näe hirmu usein!!! Mielipiteitä kiitos! Pelkään olevani vain jokin laastari ja turva, jotta hän pääsisi vaikeiden aikojen yli helpommin minun avullani. En haluaisi satuttaa itseäni, enkä missään nimessä häntäkään!
Mitä siis pitäisi tehdä? Jatkaa entisellään ja odottaa, että aika kuluu ja vaikeudet hänen elämässään ovat ohitse ja huomata ettei mikään sittenkään ole muuttunut meidän suhteessa? Vai ylireagoinko kenties?
Mitä siis pitäisi tehdä? Jatkaa entisellään ja odottaa, että aika kuluu ja vaikeudet hänen elämässään ovat ohitse ja huomata ettei mikään sittenkään ole muuttunut meidän suhteessa? Vai ylireagoinko kenties?
Vastaukset 3
Vanhimmat
poikaystävälläsi on ongelma jota voit yrittää selvittää puhumalla.Kannattaa yrittää mutta voit varautua että noin käyttäytyvä ihminen ei pysty asiaa käsittelemään!
Älä jää roikkkumaan suhteeseen jos asiaan ei tule muutosta!Pidemmän päälle ajaudutte joka tapauksessa tilanteeseen jonka jälkeen suhteen loppuminen on todella tuskallista !
Mites se sitten liittyy hänen "vaikeaan" elämäntilanteeseensa, että sut jätetään lähestulkoon yksin ja sä saat seurailla nurkasta miten hän ryypiskelee ja sekoilee kavereidensa kanssa? Musta vähän tuntuu, että kaverit on hänelle ykkösiä ja sä saat murjottaa nurkassasi aina yksin ja siihen ei aikakaan taida vaikuttaa. Meinaan jos suhteen alkukin on jo tällaista. Mies vaan vetoaa johonkin ja sä hyväksyt tilanteen. Kaipa sä sitten olet vaan jokin juttukaveri, sillä hetkellä kun ei ole muuta tarjolla.
Olet jo oikealla tiellä suhteenne kanssa.
Kyseenalaistat kumppanisi käytöksen ja muuttumismahdollisuuden.
Kyseenalaistat myöskin oman käytöksesi järkevyyden.
Sinä tiedät sisimmässäsi,mikä Sinä kumppanillesi olet. Olet se laastari ja panopuu. Sillä siisti.
Kavereille on kiva näyttää että on mullakin typy,joka tekee,niin kuin MINÄ haluan.
Kaverisi henkinen kasvu on pahasti keskeneräinen.
Tuskinpa Sinä voit kaveriasi muuttaa,vaikka kuinka niin haluaisitkin. Onhan kamalaa olla tavallaan se ylimääräinen seurueessa. Sellainen olet nyt ja tulet aina olemaan,jos siihen suostut. Vedä johtopäätöksesi. Ole luja ja lähde suhteesta. Et Sinä ole epäonnistunut,vaan se toinen.