lapsen

Toivottavasti mies saa puheella asian selvitettyä ja anoppi tajuaa, miten suuresti asia voi lapseen vaikuttaa.

Et ole herkkänahkainen. Kyllä kaikkia lapsia on kohdeltava tasapuolisesti, se on itsestäänselvyys. Vaadi suvulta johdonmukaisesti tasapuolista kohtelua, tuo selvästi esille että kaikki lapset ovat samanarvoisia, ketään ei sukulaisissa syrjitä! Puhu tunteesi ja suusi puhtaaksi, nosta kissa kunnolla pöydälle, jos eivät muuten ymmärrä. Sinä olet äiti ja miehesi on isä, te olette vastuussa lapsenne terveellisestä kasvusta ja itsetunnosta.

Suvulta, anopilta ala-arvoista käytöstä lapsen huomiotta jättäminen, syrjintä.

Sinä olet viisas ja vastuullinen kun huomaat asian ja hoidat sen! Pistä suku järjestykseen.

vaan sinun, tai miehesi sukulaiset ovat todella TYHMIÄ ja ajattelemattomia ihmisiä.

Ymmärrän hyvin tuskasi ja lapsesi tuskan myöskin kun tuollaista tehdään. Mutta en todellakaan ymmärrä aikuista ihmistä joka tuollaista syrjimistä harrastaa. Pitää varmaan itseään vielä erinomaisena ihmisenä mokoma typerys. Jos ihminen tekee tällaista lapselle, niin millainen ihminen oikeasti onkaan??? Ihmettelen kovasti!
Saisi hävetä että on noin älyttömän typerä että kehtaa sen julkisestikin tuolla tavalla näyttää. Hyi olkoon anoppiasi ja muita inhoja. Saa kaikki nähdä sen millaisia oksettavia ihmisiä ovat, ei mitään empatiakykyä noilla.

Olen itse kotoisin suvusta, jossa on isovanhempieni avioeron ja isoisäni uuden avioliiton myötä tulleita sukulaisia. Isoäitini suku teki tiukan pesäeron, eikä halunnut olla enää missään tekemisissä ja koska lapsetkin määrättiin isoisälle oli siis selvää, että se oikea biologinen isoäiti häippäsi maailman turuille totaalisesti. Isäni siis kasvoi perheessä, jossa ero biologiseen ja ei biologiseen sukulaiseen tehtiin selväksi ja yhtä lailla me seuraavan sukupolven edustajat opimme saman asian. Välit ovat silti hyvät ja läheiset, mutta minusta ap:n viestin kirjoittajan ehkä kannattaisi sen verran loiventaa asennettaan ja puhua miehen kuin hänen sukunsa kanssa asioista niiden oikeilla nimillä. Kuin myös selvittää kuviot lapselle riittävän ajoissa.

On kuitenkin tyhmää jättää lapsi ulkopuolelle vain siksi, ettei hän ole omaa verta. KÄytösmalli tulee kuitenkin syvältä ihmisten tunteista ja sen takia lapsen kanssa kannattaisi varautua siihen, ettei syrjintä tule koskaan täysin loppumaan. Ja oikeudenmukaisuus on muutenkin häviävä luonnonvara!

Meillä on suvussa tehty niin, että on myös asioita joihin eivät ei-biologiset sukulaiset osallistu kuten tiettyihin sukutapahtumiin. Yhtä lailla ap voisi esikoisensa kanssa ottaa ns hemmotteluhetkiä, joihin ei sitten muut osallistu. Tätä on hankala selittää, mutta lapselle on osattava tarjota jotakin muuta huomiota, mikä ei ole riippuvainen vain miehen suvusta. Missä on äidin suku? Ikiomat vierailut mummolaan kesäaikaan tmv?

Lapsi vaistoaa tämän kaltaiset asiat järkyttävän hyvin, mutta aikuinen on se, joka luo raamit ja löytää lapselle ymmärrettävät keinot paikata se mistä hän kokee jäävänsä paitsi. Keinot ovat joskus ehkä yksinkertaisia, lapsellisia, mutta lapsi on myös oikeudenmukainen ja rehellinen, ja käsittää lähinnä sen, että nyt minä saan jotakin kivaa puolestani. Kuten juuri se äidin ja lapsen ikioma ulkomaan matka-tyyliin.

Toivon kuitenkin, että miehesi puhe sukulaisilleen auttaa ja käytöstapoihin tulisi muutosta. Älä kuitenkaan jää "tuleen makaamaan" ja sen takia käyttämään kallista äidin energiaasi appivanhempiesi sättimiseen, jos he eivät muutu. Mieti vain lapsesi hyvinvointia ja kuuntele sydäntäsi, miten hänet saadaan voimaan myös hyvin.

Muuten, voisitko vain ottaa esikoisen syliisi ennen kuin hän edes huomaa jääneensä ulkopuolelle, kiinnittämään huomion leluun/satukirjaan tai lähdette vain huoneesta pois?