runo
Kirjoittanut: äiti-73 10.5.2006 klo 17.37
Lähdin lapsuudenkodistani selässäni reppu ja repussa mitta.
Sillä mittasin itseäni ja aina tuli tulos: Ei riitä, ei riitä.
Sitten löysin uuden mitan.
Se sanoi: Riittää, riittää hyvinkin.
Silloin ymmärsin, mittani oli virheellinen. Sen ainoa lukema oli, Ei riitä.
Vein sen takaisin ja äitini hämmästyi.
Ei se virheellinen ole. Se on perintömitta ja kulkenut suvussa jo kauan.
Runo mittaamisesta, tunnen sen
omaksi kokemuksekseni
4
1007
Vastaukset
- äiti-53
Jep, näitä *perintömittoja* on varmasti useammankin tytön repussa maailmalle lähtenyt.
Itse olen aina ihmetellyt suvun tyttöjen riittämättömyyttä. Vaikka he ovatkin suoranaisesti niitä suvun tukipilareita. Johon AINA nojataan, kun apua tarvitaan.
Ja toisaalta ihmettelen suvun poikien horjumatonta asemaa, Jumalasta seuraavana. Vaikka eivät ole mitään teneetkään, sen arvostukse ansaitsemiseksi.- mitalla
minäkin itseäni mittasin. Sitten löysin miehen, jonka repussa oli samanlainen mitta: ei riitä, ei riitä. Olihan olo kotoinen!
- oma mitta nykyään
Nostan tämän ketjun ylös muidenkin kaltoi kohdelluiden nähtäväksi.
- -tytär-
Loistava kirjoitus, joka kertoi muutamalla lauseella tyttöjen "arvostuksenmitan" joissakin suvuissa. Ja kun alistajina on omat vanhemmat. Se tuntuu tosi käsittämättömältä. Kuinka niin hienoista vanhemmista onkin voinut syntyä, moinen mitättömyys?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 475875
- 495361
- 513746
- 143695
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1003441- 313146
- 592894
- 592766
- 552413
- 381864