NATO:n köyhdytetty uraani ongelma

Kosovossa kirjoitti:

Köyhdytetty uraania syntyy kun uraania jalostetaan ydinvoimaloita varten. Sen radioaktiivisuus ydinvoimaloiden käyttämään uraaniin verrattuna pieni, mutta puoliintumisaika on erittäin pitkä, jopa 4,5 mrd vuotta. Kosovon sodan aikana, vuonna 1999, NATO käytti köyhdytettyä uraania ammuksissaan, koska sen suuri tiheys lisää ammuksen panssarinläpäisykykyä. Tällaisia ammuksia oli tarkoitus käyttää ennen kaikkea panssareita ja bunkkereita vastaan. Uraaniammuksia käytettiin myös Bosniassa vuosina 1994-95.

Ainakin 18 Balkanilla palvellutta rauhanturvaajaa on jo kuollut leukemiaan. Heistä 8 oli italialaisia. Eräs mahdollisuus on, että nämä rauhanturvaajat ovat ottaneet uraaniammuksia matkamuistoksi.

Suurin vaaratilanne on ammuksen räjähtäessä ja uraanipölyn kulkeutuessa keuhkoihin. Myös uraaniammuksella tuhottuun suljettuun panssarivaunuun sisälle meno ja räjäyttämällä tapahtuva miinojen purku ovat yhtä vaarallisia tilanteita.

Myös paikallinen väestö on voinut altistua syöpäriskille ja kuolla ammusten vuoksi. Asiaa ei kuitenkaan ole tutkittu. Uraania saattaa esimerkiksi liueta pohjaveteen ja silloin se toimisi elimistössä raskasmetallien tavoin.

Myös Irakia pommitettiin Persianlahden sodan aikana vuosina 1990-91 köyhdytettyä uraania sisältävillä ammuksilla. Irakista otetut ilmanäytteet paljastavat ilmakehässä olevan pommitetuilla alueilla 20 kertaa enemmän ionisoivaa säteilyä kuin pääkaupungissa Bagdadissa.

Eri EU ja NATO -maiden viralliset tahot vähättelevät köyhdytetyn uraanin vaarallisuutta. Monissa maissa kuitenkin tutkitaan Balkanilla olleita rauhanturvaajia. Näin aiotaan tehdä myös Suomessa. Painavana perusteluna siihen pidetään sitä, että suomalaiset rauhanturvaajat ovat syöneet myös paikallista ruokaa.

http://www.vapaansuomenliitto.fi/

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä