Miksi pettäjät ette jätä petetyyjä puolisoitanne

...minäkin mietin täällä. Mies vehtasi muualla vuosikaudet, ryyppäsi ja rälläsi ja oli vielä väkivaltainenkin. Vapautin hänet tästä perhe-elämästä jota hän niin halveksi jotta hän voisi elää haluamallansa tavalla, ja minä saisin elää omaani. Mutta eihän se niin mennytkään. Nyt hän vahtii minua ja menemisiäni ja nettikirjoituksiani ja sanoo olevansa mustasukkainen koska niin rakastaa. Pöh se mitään rakkautta ole. Se on vain halua omistaa ja kahlita, alistaa jälleen.

Taistelen vaikka viimeiseen hengenvetoon. Vapauttani tuo exä ei minulta enää koskaan riistä. Hän teki sen jo kerran. Toista kertaa ei tule.

tämä kuulostaa taas siltä kuin vain miehet pettäisivät? Meillä vaimo petti ja minä jätin sen, erosin ja otin paremman (=luetettavamman) tilalle.

Pettäjä saa jatkaa omaan elämäänsä ihan kuten itse haluaa.

Oli mies tai nainen niin kumppaniaan voi rakastaa edelleen vaikka pettäisikin, rakkautta on niin monenlaista.
Vaikka ei rakastaisi toista enää miehenä tai naisena, voi tätä silti rakastaa ihmisenä yli kaiken. Rakkaus on itsekäs tunne eikä sen kohteesta hevin luovuta.
Lähtemistä voivat myös vaikeuttaa mahdolliset lapset ja omaisuus.

Pettäjälle lähteminen on aivan yhtä vaikeaa kuin petetyllekkin. Kummallakin voi olla toivoa paremmasta tulevaisuudesta vaikka uskoa siihen ei niin olisikaan.

Ja eiväthän petetty välttämättä edes toivo, että pettäjä hänet jättäisi.