Kokoomus ja Jyrki Katainen ovat viimeisimmissä vaaleissa yrittäneet lanseerata ajatusta vastuullisesta markkinataloudesta kertomatta kuitenkaan oikeastaan mitään, mitä sellainen tarkoittaisi tai pitäisi sisällään. Kyse on mielikuvamaisesta vaalisloganista, unelmahötön ja toivoajattelun sekasiittiöisestä risteymästä.
Todellisuudessa ei ole olemassa mitään vastuullista markkinataloutta. Markkinatalouden itsesäätelyjärjstelmät perustuvat aina voitonpyyntiin. Jos ympäristötekoihin tai työväestön suojeluun ryhdytään, se tapahtuu aina pakon edessä taikka tarkkojen kannattavuuslaskelmien perusteella. Tuote muuttuu ympäristöystävälliseksi vasta sitten, kun kuluttajat älyvät vaatia ympäristöystävällisiä tuotteita. Lapsityöllä tehdyistä tuotteista taikka maatalouden eläinrääkkäyksestä luovutaan vasta, kun siitä luopuminen muuttuu taloudelliseksi kilpailukeinoksi. Markkinatalous ei sinällään pidä sisällään mitään eettisiä normistoja. Tarkoitus on vain ja ainoastaan tavoitella taloudellista voittoa.
Sosialistisesta talousmallista ei ollut vaihtoehtoa markkinataloudelle/kapitalismille. Reaalisosialistististen valtioiden romahtaminen merkitsi markkinatalouden vähäisenkin vastuullisuuden loppua. Sosialismi oli lännessäkin sentään peikko, jota vähän osattiin pelätä. Siinä sen suurin arvo olikin. Maailmaa ajettiin täyteen vastuuttomuuteen, talousliberalismiin uskoen naivisti, että vapaa markkinatalous oli saavuttanut lopulisen voittonsa, näyttänyt lopullisesti paremmuutensa.
Viimeinen ihanteellinen sosialisti oli Mihail Gorbatchov. Häntä ei voi hyvällä tahdollakaan voi pitää minään suurena valtiomiehenä. Hän jää historiaan johtajana, joka romahdutti maansa melkein kaikessa mahdollisessa mielessä. Paradoksaalista romahduksessa oli se, että se loi kokonaan uuden maailman. Tästä voimme kiittää Gorbaa, vaikkei hän sitä tavoitellutkaan. Hän oli Prahan kevään uskollinen idelaisti, hän uskoi tosissaan ihmiskasvoiseen sosialismiin ja halusi vapauttaa NL:n vain stalinismista ja palata ihannesosialismiin. Kiinassa Deng Xia-Ping toteutti saman homman paljon tyylikkäämmin ja tuloksellisemmin, kaikessa hiljaisuudessa.
Dengin sosialistinen malli oli päästää markkinatalous maahan, mutta jättää poliittinen valta vanhalle koneistolle. Se on yksi tapa pyrkiä vastuuttamaan markkinataloutta. Tulokset ovat kyllä enemmän kuin laihoja.
Markkinakapitalismin suuri ongelma on tuotannon automatisoitumisessa. Tuotetaan yhä enemmän koko ajan pienemmällä työvoimmal. Työn tuottavuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Vastuullisuuden kannalta suuri kysymys on siinä, kuka korjaa hedelmät ja kuka jää ilman.
Finanssikriisi ja sitä seurannut globaali lama (lamasta kai voi jo puhua) ovat osoittaneet konkreettisesti sen, ettei markkinatalouskapitalismin voitto ehkä ollutkaan ihan lopullinen. Gorban puheet sisälsivät jo NL:n hajoamisessa samaa - pitää sallia demokratia. Tämähän oli kerrassaan pahinta rienausta, mitä kommunistisessa diktatuurissa saattoi sanoa. Sellaista "pötypuhetta" oltiin siihen asti totuttu kuulemaan vain länsimaisilta sosiaalidemokraateilta.
Tasa-arvo on sosialismia vanhempi idealistinen aate. Sosialismi on vain tuon tasa-arvoidealismin yksi ja epäonnistunut sovellutus. Tasa-arvon vaatimus perustuu Ranskan vallankumouksen ajatuksiin. Näyttää siltä, että se on nykyajan aatteista vahva ja elinvoimainen, vaikka aina välillä sitä yritetään sumentaa puheilla vastuullisesta markkinataloudesta ym. roskasta.
Tasa-arvosta kumpuava vaatimus ei usko markkinatalouden itseohjautuvaan vastuullisuuteen, vaan siihen, että kansalaisten pitää vaatia ja vaalia tuota vastuullisuutta käyttämällä demokratian suomaa valtaa. Nyt kuulemme taas kerran tämän vaatimuksen samanaikaisesti monenkin maan valtionpäämiesten suusta. Kukaan ei rohkene enee puhua vastuullisesta markkinataloudesta - paitsi tietyst Katainen, joka alkaa olla jo sivuraiteilla kehityksen jarruna.
Vastuuton markkinatalous
10
229
Vastaukset
- ihan täydellisesti
Markkintalousmallisi on oman milikuvituksesi tuotetta. niinpä en käykään sitä korjamaan muuten kuin antamalla sinulle paremman lähtökohdan mielikuvituksesi käyttöön:
Jos markkinatalous ja kilpailu ovat vapaita, niin siitä seuraa automaattisesti, että ne yritykset, jotka pystyvät tuottamaan parasta laautua ja palvelua halvimpaan hintaan saavat kuluttajan rahat.
Tätä seuraa, että "voitonpyynti" onnistuu yrityksille ainoastaan kuluttajan odotukset täyttävää laatua tuottamalla ja sellaisella kustannustehokkuudella toimimalla, että yrittäjällekin jää jotain, kun hän on kuluttajalta myyntitulonsa saanut ja niistä kustannuksensa vähentänyt.
Edellisen toteutuminen käytännössä onnistuu vain silloin, kun markkinat ja kilpailu ovat vapaat kartelleista ja muutaman ison yrityksen harvainvallasta, eli markkinoille pääsee melko vapaasti uusia yrittäjiä ilman, että heidän tuloaan mikään estää.
Sääntelemättömiä ja valvomattomia markkinoita tämä ei tarkoita, vaan vaatii hyvinkin tiukkaa kartellien vastaista sääntelyä ja valvontaa.
Jatka tältä pohjalta, niin pääset helposti mielikuvituksessasi hyvin lähelle vastuullisen markkinatalouden ydintä.
-Jäbä
PS. Jutta Urpilainen näytti jossain vaatineen hallitukselta suurempaa ekososiaalisuutta politiikassaan. Kokoomuksen periaateohjelmissa tuo ekososiaalinen markkinatalous oli jo yli 30 vuotta sitten. Oikean laidan kovimmat porvarit haukkuivat silloin mm. Pertti Salolaista "ekososialistiseksi" markkinamieheksi ja pyrkivät raakkaamaan tuon termin ohjelmista pois, vaikka se on hyvin neutraali, kuuluisan itävaltalaisen professorin (nimi unohtu) määritelmä sellaisesta markkinataloudesta, joka ottaa vastuuden ympäristöstään ja yhteiskunnasta, jossa se toimii.
Näin kokoomus. Demareilla lienee pallon etsintä edelleen ksken. ;-)Olennaistahan kirjoituksessani oli se, onko markkinatalous itseohjautuvasti vastuullista vai tarvitaanko siinä poliittista valtaa ohjamaan ja normittamaan se vastuulliseksi. Kartellien poistaminen on vain osa ja pieni osa tätä vastuullisuutta.
Tarvitseeko markkintalous vahvaa sääntelyä vai sääntelystä vapauttamista. Viime vuosikymmenet on valittu globaalisti jälkimmäinen ajattelutapa ja sen seurauksia nyt eletään. Esim. Barack Obaman virkaanastujaispuheessa tunnustettiin voimakassanaisesti nämä virheet. Pääministeri Vanhanen teki hiljattain vastaavantapaisen synnintunnustuksen ja ehdotti kepulaista kolmatta tietä asioiden muuttamiseksi.
Katselin eilen tv:stä dokumenttia USAn autoteollisuuden tilasta. Se pani jopa miettimään sitä, pitäisi yhteiskunnallisen sääntelyn ulottua jopa niin pitkälle, että rajoitetaan tuotannollisia järjettömyyksiä. USAn autoteollisuuden kurimushan on siinä, että autot ostetaan 90 prosenttisesti luotolla ja että markkinoille valmistetaan täysin nykyajan vaatimuksiin vastaamattomia autoja. General Motorsin päätuotteet ovat yli 20 litraa sadalla kuluttuvia katumaastureita, hummereita, tahoeta sun muita vempeleitä. Niiden myynti on pysyähtynyt nyt kuin seinään johtuen polttoaineiden hintojen noususta ja siitä, etteivät amerikkalaiset saa enää pankeista velkarahaa autojen ostoon.
USAn koko autoteollisuutta uhkaa konkurssi. USAn hallitus on antanut aikaa muutoksille suunnilleen maaliskuun loppuun. Valtion rahaa on pumpattu GM:lle ja Chryslerille 17 miljardia sillä ehdolla, että valtio on ensimmäisellä etuoikeussijalla, jos yhtiöt menevät konkurssiin.
Autoteollisuuden konkurssi USAssa olisi erittäin paha juttu. Se olisi luultavasti täysi katastrofi. Kaikki kolme suurinta autotehdästä GM, Ford ja Chrysler sekä suuri joukko alihankkijoita romahtaisi samalla kertaa. Lisäksi Toyota ja Honda, jotka toimivat jenkeissä, joutuisivat suuriin vaikeuksiin. Obama varmaan tekee kaikkensa, jotta GM:n ihan tipalla oleva konkurssi ei toteutuisi. Konkurssi voisi olla kuoliniskku myös Obamalle. Se romahduttaisi kokonaan esim. Detroitin kokoisen kaupungin.
Ongelman nimi on siis luotolla ostetut bensasyöpöt hummerit, jotka muistuttavat ulkoisesti panssaroituja sotilasajoneuvoja. Ehkä niitä kohta siihen käyttöön tarvitaankin. Vain USAssa voidaan olla niin tyhmiä, että ihmisten annetaan ostaa luotolla tällaisia peniksen jatkeita, machoautoja. Nyt niitä kyllä kaupataan toisten tyhmien ostettavaksi, kun jenkit eivät enää osta. Venäläiset ökyrikkaat kuulemma niitä vielä jonkin verran ostavat Venäjällä.- Kyllä se siitä
Mielipidepankki kirjoitti:
Olennaistahan kirjoituksessani oli se, onko markkinatalous itseohjautuvasti vastuullista vai tarvitaanko siinä poliittista valtaa ohjamaan ja normittamaan se vastuulliseksi. Kartellien poistaminen on vain osa ja pieni osa tätä vastuullisuutta.
Tarvitseeko markkintalous vahvaa sääntelyä vai sääntelystä vapauttamista. Viime vuosikymmenet on valittu globaalisti jälkimmäinen ajattelutapa ja sen seurauksia nyt eletään. Esim. Barack Obaman virkaanastujaispuheessa tunnustettiin voimakassanaisesti nämä virheet. Pääministeri Vanhanen teki hiljattain vastaavantapaisen synnintunnustuksen ja ehdotti kepulaista kolmatta tietä asioiden muuttamiseksi.
Katselin eilen tv:stä dokumenttia USAn autoteollisuuden tilasta. Se pani jopa miettimään sitä, pitäisi yhteiskunnallisen sääntelyn ulottua jopa niin pitkälle, että rajoitetaan tuotannollisia järjettömyyksiä. USAn autoteollisuuden kurimushan on siinä, että autot ostetaan 90 prosenttisesti luotolla ja että markkinoille valmistetaan täysin nykyajan vaatimuksiin vastaamattomia autoja. General Motorsin päätuotteet ovat yli 20 litraa sadalla kuluttuvia katumaastureita, hummereita, tahoeta sun muita vempeleitä. Niiden myynti on pysyähtynyt nyt kuin seinään johtuen polttoaineiden hintojen noususta ja siitä, etteivät amerikkalaiset saa enää pankeista velkarahaa autojen ostoon.
USAn koko autoteollisuutta uhkaa konkurssi. USAn hallitus on antanut aikaa muutoksille suunnilleen maaliskuun loppuun. Valtion rahaa on pumpattu GM:lle ja Chryslerille 17 miljardia sillä ehdolla, että valtio on ensimmäisellä etuoikeussijalla, jos yhtiöt menevät konkurssiin.
Autoteollisuuden konkurssi USAssa olisi erittäin paha juttu. Se olisi luultavasti täysi katastrofi. Kaikki kolme suurinta autotehdästä GM, Ford ja Chrysler sekä suuri joukko alihankkijoita romahtaisi samalla kertaa. Lisäksi Toyota ja Honda, jotka toimivat jenkeissä, joutuisivat suuriin vaikeuksiin. Obama varmaan tekee kaikkensa, jotta GM:n ihan tipalla oleva konkurssi ei toteutuisi. Konkurssi voisi olla kuoliniskku myös Obamalle. Se romahduttaisi kokonaan esim. Detroitin kokoisen kaupungin.
Ongelman nimi on siis luotolla ostetut bensasyöpöt hummerit, jotka muistuttavat ulkoisesti panssaroituja sotilasajoneuvoja. Ehkä niitä kohta siihen käyttöön tarvitaankin. Vain USAssa voidaan olla niin tyhmiä, että ihmisten annetaan ostaa luotolla tällaisia peniksen jatkeita, machoautoja. Nyt niitä kyllä kaupataan toisten tyhmien ostettavaksi, kun jenkit eivät enää osta. Venäläiset ökyrikkaat kuulemma niitä vielä jonkin verran ostavat Venäjällä.Ei markkinatalous ole inhimillisen toiminnn alueista missään poikkeusasemassa sääntelyn tarpeen suhteen. Sääntelyn lisääminen tai vähentäminen on siis tarpeeton aihe pohdittavaksi, kun kannattaa miettiä, millainen sääntely saa markkinatalouden toimimaan paremmin ihmiskunnan hyvinvoinnin hyväksi. Itseohjautuvuushan toimii vain silloin, kun pelinsäännöt ovat olemassa. Kuluttajansuoja niistä yksi uusimmista, kun kauppalakeja on ollut olemassa kautta ihmiskunnan. Obama puolestaan joutui korjamaan sen virheen, ettei rahoitusmarkkinoiden toiminta oltu riittävästi pelinsäännöillä säännelty eikä ainakaan valvottu.
Kyse on siis jatkuvasta dialogista, joista esimerkeiksi käyvät vaikkapa autot, jotka nostit esiin. Se, että Amerikan autoteollisuus on tuottanut meidän mielestämme tarpeettomia hummereita öljyä tuhlaamaan, on pientä siihen nähden, itä åitäisi tuottaa Kiinan ja Intian markkinoille, kun siellä alkaa elintaso ja ostovoima nousta, ja inhimilliset halut ja mieliteot etsivät käyttökohteita rahalle, jota ei ennen jäänyt ruokalaskun jälkeen muuhun kulutukseen.
On aika vaikea pnna näitä inhimillisiä taipumuksia markkinatalouden piikkiin, kun tuomittava halu löhtee ihmisestä, jota teollisuus sitten tyydyttää, on tyydyttänyt jo siitä alkaen kun Henry Ford keksi tuottaa autoja liukuhihnamenetelmällä.
Autoteollisuuden konkusi olisi paha juttu. Hyvä jutu sen sijaan on, että tämä shokki on kuin jääkausi: se hioo vanhat sammaleet ja kaiken irtonaisen pois niistä teollisuuden rakenteista, joille ei enää ole käyttöä ja jättää jäljelle vain sen osan, joka on tarpeeksi kovaa ja tervettä kestämään tämän laman yli.
Vapaaseen markkinatalouteen kuuluu sekin, että darwinismin pitää antaa putsata kapitalismin virheet, mutta yhteiskuntien ja hallitusten on samalla pidettävä huolta, etteivät syyttömät kärsi suotta. Näin tekee Obama USAssa ja omakin hallituksemme Suomessa, kun vientikysyntä on jättänyt hyvinvoinnin rahoituksen vain kotimarkkinoiden ja lainarahan varaan.
- Niinpä niin
Mielenkiintoinen kirjoituksesi kiteytti paljon, niitä ajatuksia joita olen pohtinut viime aikoina.
Mikäli puhumme Ranskan vallankumoukseen johtaneista valistusajanfilosofeista, silloin on huomioitava se, ettei silloin aikoinaan ilmaus "ihminen" pitänyt sisällään sitä, miten sen nykyisin käsitämme. Vapaa ihminen oli mies, kaupungista. Demokratiakehitys on oikeastaan kulkenut varsin pitkälti eteenpäin valistusajan ajatuksista.
Kaikista pisimmälle demokraattista ajattelua on konkretisoinut Marx, hän loi lähes ihanteellisen valtiomallin sen aikaisiin oloihin. Marxin ajatusten toimivuutta ei ole oikeastaan koskaan päästy kokeilemaan, syynä on ollut pelko kansasta, joka äänestää väärin. Kommunistisissa valtioissa ei ole ollut demokratiaa, pääomavallan tilalla on ollut ainoastaan uusi sortajajoukko, joka on oikeastaan irvikuva siitä mallista, joka idealistinen sosialismi olisi -kansanvalta.
Jos ajatellaan demokraattisia ihanteita ja vapaiden kansalaisten ihmisoikeuksia ja riistosta vapaata elämää, tämä tavoite on lähes täydellisesti toteutunut pohjoismaissa, etenkin Ruotsi on onnistunut hyvin.
Markkinatalous tai työntuottaman lisäarvon kerääntyminen harvojen käsiin, ei ole kansanvallan kannalta oleellinen. Tärkeää on se, että voi vapaasti valita elämäntapansa ja ei ole pakotettu riiston kohteeksi. Vapaat vaalit ja madollisuus lainsäätämiseen ovat arvoja, jotka ovat oleellisempia kuin omistussuhteet, mikäli ajatellemme demokratian toteutumista. Laaja sananvapaus ja ehdokasasettelun rajaamattomuus ovat oikeuksia, joita ei valistusajalla osattu haaveillakaan, ei tässä laajuudessa.
Kiinan järjestelmä on irvikuva sosialistisesta järjestelmästä ja kansanvallasta ei voida edes puhuakaan. Valtiomalli on yksipuoluejärjestelmä jako perustuu vahvoihin järjestystä valvoviin joukkoihin. Ihmisoikeuksista ei juurikaan voida puhua ja kansan käyttäytymistä leimaa mielivallan pelko. Markkinatalous on täysin säätelemätöntä ja voitot valuvat harvoihin käsiin.
Markkinatalous ei ohjaudu itsekseen, siitä olen samaa mieltä. Markkinatalous ei myöskään vapaaehtoisesti jaa tuottamaansa lisäarvoa, ellei sitä leikata. Leikkaaminen on mahdollista erilaisin verotuksellisin keinoin, niin vapaata ei markkinatalous ole, etteikö se olisi riippuvainen toimivasta invastruktuurista. Koulutettu työvoima ja toimiva ympäristö ovat niin tärkeitä tekijöitä.
Automatisointi vie työpaikkoja, se on totta, muuta samalla pääsemme eroon niistä töistä, jotka tuottavat varsin vähän mielihyvää tekijöilleen. Markkinatalous tarvitsee hyvin toimivaa yhteiskuntaa, joka toisaalta mahdollistaa markkinoiden säätelyn, jos tätä keinoa halutaan käyttää.
Työntekijöiden asemasta tulee huolehtia ja tuottajien Eettisiä arvoja on valvottava, tämä säätely onnistuu jo nykyisilläkin instrumenteilla, mikäli niitä käyttää halutaan.
Kuinka hallituksemme sitten huolehtii omistakaan eettisistä arvoistaan? Eipä juuri mitenkään, nyt kaavailuissa oleva Lex-nokia on varsin karmea esimerkki, pikkupoikien huolettomasta suhtautumisesta siihen vastuuseen, jonka he ovat kansalta saaneet. Hallitukset eivät siis osaa moraaliarvoja aina arvostaa, siksi vaalien tarpeellisuus korostuu.- Kiitos siitä
Kirjoitit hyvin ansiokkaasti markkinataloudesta, paljon muustakin, ja etenkin markkinatalouden ja demokratian suhteesta. Olen ajatellut jo melko pitkään hyvin samaan tapaan markkinoiden vastuusta kuin sinä. Täysi vapaus ei tietenkään toimi missään, vaan markkinoiden ja julkisen sektorin vuorovaikutus on hyvinvoinnin kannalta välttämätön symbioosi. Millaiseksi se luodan ja miten sitä kehitetään onkin sitten jo toinen juttu.
Kiina on minunkin mielestäni markkinatalouden irvikuva siinä mielessä, että yksipuoluediktatuuri toteutta "vapaata" markkinatalotta tavalla, jossa puolue toimii yksinvaltiaana markkinoilla kuin monopolikapitalisti ja poimii markkinataloudesta rusinat pullasta eikä muuta, kun vapaaseen markkinatalouteen kuuluvaa demokratiaa ei ole olemssakaan. Hiljan tv:ssä esitetty dokumentti kiinalaisten viranomaisten veripalvelun verikaupasta likaisine neuloineen, joilla aids levitettiin köyhiin kiinalaiskyliin kymmeille tuhansille ihmisille on kuvaava ja pöyristyttävä esimerkki "vapaudesta", joka on virkamiehillä, mutta ei heidän uhreillaan.
Lex-Nokiasta haluaisin kuitenkin kysyä: mitä moraaliarvoja näet siinä, että työnantaja haluaa oikeuden valvoa, ettei sen henkilökunnalleen antamia työvälineitä - kännykkää ja sähköpostia - käytetä työnantajaa vastaan.
Eihän sitäkään pidetä moraalisesti arveluttavana, että linja-autonkuljettaja ei saa ottaa tylnantajansa autoa ja mennä ajamaan kilpailevan yhtiön keikkaa. - Niinpä niin
Kiitos siitä kirjoitti:
Kirjoitit hyvin ansiokkaasti markkinataloudesta, paljon muustakin, ja etenkin markkinatalouden ja demokratian suhteesta. Olen ajatellut jo melko pitkään hyvin samaan tapaan markkinoiden vastuusta kuin sinä. Täysi vapaus ei tietenkään toimi missään, vaan markkinoiden ja julkisen sektorin vuorovaikutus on hyvinvoinnin kannalta välttämätön symbioosi. Millaiseksi se luodan ja miten sitä kehitetään onkin sitten jo toinen juttu.
Kiina on minunkin mielestäni markkinatalouden irvikuva siinä mielessä, että yksipuoluediktatuuri toteutta "vapaata" markkinatalotta tavalla, jossa puolue toimii yksinvaltiaana markkinoilla kuin monopolikapitalisti ja poimii markkinataloudesta rusinat pullasta eikä muuta, kun vapaaseen markkinatalouteen kuuluvaa demokratiaa ei ole olemssakaan. Hiljan tv:ssä esitetty dokumentti kiinalaisten viranomaisten veripalvelun verikaupasta likaisine neuloineen, joilla aids levitettiin köyhiin kiinalaiskyliin kymmeille tuhansille ihmisille on kuvaava ja pöyristyttävä esimerkki "vapaudesta", joka on virkamiehillä, mutta ei heidän uhreillaan.
Lex-Nokiasta haluaisin kuitenkin kysyä: mitä moraaliarvoja näet siinä, että työnantaja haluaa oikeuden valvoa, ettei sen henkilökunnalleen antamia työvälineitä - kännykkää ja sähköpostia - käytetä työnantajaa vastaan.
Eihän sitäkään pidetä moraalisesti arveluttavana, että linja-autonkuljettaja ei saa ottaa tylnantajansa autoa ja mennä ajamaan kilpailevan yhtiön keikkaa.Kaavaillussa lakiehdotuksessa on oikeastaan varsin paljon sellaisia ongelmakohtia, jotka eivät vapaaseen kansantalouteen kuulu.
Ihmisten oikeus viestintään on eräs tärkeimmistä demokraattisista oikeuksista, se on sananvapauden kulmakivi. Millä välineillä tätä vapautta toteutetaan, se ei ole oleellinen kysymys, se sitä vastoin on, onko viestintä mahdollista.
Mikäli yhtiöille annetaan oikeus siihen, että puheliikenteen valvonta on mahdollista, silloin kavennetaan yksityisyyden suojaa hyvin radikaalisti. Valvonta menee niin pitkälle, mikäli kaikkia annettuja instrumentteja halutaan käyttää, ettei ihmisten yksityisyydestä voida enää juurikaan puhua. Ei ole aivan saman tekevää, kuka puhuu kenenkin kanssa -ei valvojan kannalta.
Typerintä laissa on se, että sitä on kiusallisen helppoa kiertää, kenenkään ei tarvitse alistua valvottavaksi, mikäli siihen on haluja. Käytännössä ne ihmiset, jotka kieroa toimintaa harjoittavat, kiertämisen osaavat ja niin tietenkin myös tekevät. Ongelmana ovat yksityiset ihmiset -työntekijät, heistä voidaan kerätä tietopaketti, joka on varsin paljastava/kattava.
Koskaan ei voida laatia sellaista lakia, joka antaa laajat valtuudet joillekin, siten sinisilmäisesti ajatellen, ettei kukaan valtuuksia koskaan käytä väärin. Ihmisten toiminta ei ole siten ennakoitavissa, siksi vapaudet tulee olla yksilöillä ja valvontaa suorittaa pikemminkin "koneistoja" kohtaan, koska niiden mahdollisuuden väärinkäytöksiin ovat suuremmat. Nykyinen laki on vastoin tätä kansalaisvapauskäsitettä, se muuttaa sen päinvastaiseksi. - Hiukan häämästellen
Niinpä niin kirjoitti:
Kaavaillussa lakiehdotuksessa on oikeastaan varsin paljon sellaisia ongelmakohtia, jotka eivät vapaaseen kansantalouteen kuulu.
Ihmisten oikeus viestintään on eräs tärkeimmistä demokraattisista oikeuksista, se on sananvapauden kulmakivi. Millä välineillä tätä vapautta toteutetaan, se ei ole oleellinen kysymys, se sitä vastoin on, onko viestintä mahdollista.
Mikäli yhtiöille annetaan oikeus siihen, että puheliikenteen valvonta on mahdollista, silloin kavennetaan yksityisyyden suojaa hyvin radikaalisti. Valvonta menee niin pitkälle, mikäli kaikkia annettuja instrumentteja halutaan käyttää, ettei ihmisten yksityisyydestä voida enää juurikaan puhua. Ei ole aivan saman tekevää, kuka puhuu kenenkin kanssa -ei valvojan kannalta.
Typerintä laissa on se, että sitä on kiusallisen helppoa kiertää, kenenkään ei tarvitse alistua valvottavaksi, mikäli siihen on haluja. Käytännössä ne ihmiset, jotka kieroa toimintaa harjoittavat, kiertämisen osaavat ja niin tietenkin myös tekevät. Ongelmana ovat yksityiset ihmiset -työntekijät, heistä voidaan kerätä tietopaketti, joka on varsin paljastava/kattava.
Koskaan ei voida laatia sellaista lakia, joka antaa laajat valtuudet joillekin, siten sinisilmäisesti ajatellen, ettei kukaan valtuuksia koskaan käytä väärin. Ihmisten toiminta ei ole siten ennakoitavissa, siksi vapaudet tulee olla yksilöillä ja valvontaa suorittaa pikemminkin "koneistoja" kohtaan, koska niiden mahdollisuuden väärinkäytöksiin ovat suuremmat. Nykyinen laki on vastoin tätä kansalaisvapauskäsitettä, se muuttaa sen päinvastaiseksi.Juttusi luettuani, en näe mitään periaatteellista ongelmaa siinä, että työnantaja saisi valvoa työpaikan koneen sähköpostia ja tylnantajan työasioihin antaman kännykän tietoja.
Työvälineillähän tehdään työtä eikä muuta.
Kun laki on helppo kiertää, eli yksityisasioissa (j mahdollisissa väärinkäytöksissä) käytetään tietenkin omaa puhelinta ja tietokonetta, niin eihän tässä ole mitään tietosuojaongelmaa. Päinvstoin: työasiat ja yksitysasiat pidetään erossa toiistaan ja työnantaja valvoo niin halutessaan työasioita, li työntekijälleen ntamiensa työvälineiden käyttöä, mutta ei titenkään työntekijän yksityisasioita tämän omita viestintävälineistä. - Niinpä niin
Hiukan häämästellen kirjoitti:
Juttusi luettuani, en näe mitään periaatteellista ongelmaa siinä, että työnantaja saisi valvoa työpaikan koneen sähköpostia ja tylnantajan työasioihin antaman kännykän tietoja.
Työvälineillähän tehdään työtä eikä muuta.
Kun laki on helppo kiertää, eli yksityisasioissa (j mahdollisissa väärinkäytöksissä) käytetään tietenkin omaa puhelinta ja tietokonetta, niin eihän tässä ole mitään tietosuojaongelmaa. Päinvstoin: työasiat ja yksitysasiat pidetään erossa toiistaan ja työnantaja valvoo niin halutessaan työasioita, li työntekijälleen ntamiensa työvälineiden käyttöä, mutta ei titenkään työntekijän yksityisasioita tämän omita viestintävälineistä.Ongelmana on se, kuinka paljon työntekijää on lupa valvoa. Kuinka oleellisesti työnantaja omistaa työntekijän?
Ongelmia ilmenee nimenomaan niissä tilanteissa, jossa työntekijä ottaa yhteyttä mm. työsuojeluun/ammattiliittoon tms.. Tämän viestiliikenteen seuranta asettaa edunvalvonnan uuteen valoon.
Emme elä vielä siinä maailmassa, jossa ongelmia kohdataan asioina, siis ihmisistä irrallisina tapahtumina, siksi työsuhteisiin liittyvä edunvalvonta on pyritty pitämään erossa yksilötason ongelmista.
Laajemmin asioita katsottaessa, voidaan myös pohtia sitä, kuinka paljon ihminen myös työssä ollessaan voi toimia yksilönä, työtehtävien siitä kärsimättä. Pitäisikö lopultakin myös Suomessa valvoa oikeasti prosesseja, jättäen yksittäisten työntekijöiden valvonta vähemmälle.
Lakin mahdollistaa myös muiden yhtiöiden toimesta valvonnan, mikäli nykyinen ehdotus menee läpi. Kuinka innostuneita ovat asuntoyhtiöiden osakkaat, teleliikenteen valvonnan tullessa mahdolliseksi? Lakia ei voida ulottaa ainoastaan Nokiaa koskevaksi, se on liian läpinäkyvää. - ei ole...
Niinpä niin kirjoitti:
Ongelmana on se, kuinka paljon työntekijää on lupa valvoa. Kuinka oleellisesti työnantaja omistaa työntekijän?
Ongelmia ilmenee nimenomaan niissä tilanteissa, jossa työntekijä ottaa yhteyttä mm. työsuojeluun/ammattiliittoon tms.. Tämän viestiliikenteen seuranta asettaa edunvalvonnan uuteen valoon.
Emme elä vielä siinä maailmassa, jossa ongelmia kohdataan asioina, siis ihmisistä irrallisina tapahtumina, siksi työsuhteisiin liittyvä edunvalvonta on pyritty pitämään erossa yksilötason ongelmista.
Laajemmin asioita katsottaessa, voidaan myös pohtia sitä, kuinka paljon ihminen myös työssä ollessaan voi toimia yksilönä, työtehtävien siitä kärsimättä. Pitäisikö lopultakin myös Suomessa valvoa oikeasti prosesseja, jättäen yksittäisten työntekijöiden valvonta vähemmälle.
Lakin mahdollistaa myös muiden yhtiöiden toimesta valvonnan, mikäli nykyinen ehdotus menee läpi. Kuinka innostuneita ovat asuntoyhtiöiden osakkaat, teleliikenteen valvonnan tullessa mahdolliseksi? Lakia ei voida ulottaa ainoastaan Nokiaa koskevaksi, se on liian läpinäkyvää....jos hyväksytään, että työnantajan antama kännykkä ja tietokone sähköposteineen ovat työn tekemistä varten annettuja työvälineitä.
Eihän työntekijä muutenkaan saa käyttää työnantajan työkaluja yksityisiin hommiinsa, ja jos käyttää, niin niistä verotetaan mm. auton käyttöetu, ja mm. pakettiautoissa yrittäjä menettää alvin vähennysoikeutensa, jos yrityksen autoa käytetään yksityisajoon.
Eihän tässä minun mielestäni työntekijää valvota, vaan ainoastaan sitä, mihin työntekijä käyttää työnantajalta saamiaan työvälineitä.
Viittaustasi asuntoyhtiöiden osakkaisiin en oikein tajunnut. koska olen ymmärtänyt, että esim sähköpostin valvonta on osoitekohtainen ja mikäli kännyköitä valvotaan, niin se on sim- ja imei-kohtaista ja koskee vain työnantajan omistamia välineitä, joiden yhteyskulut työnantaja maksaa.
Jos jotain muuta yritetään saada valvonnan piiriin, niin sellaita minäkin vastustan!
- markkinatalous...
Taas oli niin paljon höttöä ja vääristelyä ettei oikaisemiseen oikeastaan kannata edes ryhtyä, mutta tässä kuitenkin vähän oikeaa tietoa
Tasa-arvo ei pohjaa mihinkään Ranskan vallankumoukseen, se on tuhansia vuosia vanha aate ja löytyy mm. lähes kaikista uskonnoista.
Ranskan vallankumoukselliset vain käyttivät tuota valistusajan kirjailijoiden esiintuomaa "vapaus, veljeys, tasa-arvo" slogania menestyksekkäästi. Ssmalla myös demokratia nostettiin uudelleen päätöksenteon ihanteeksi, demokratiakin on vanha keksintä, antiikin Kreikasta muistamme jo ensimmäisiä demokratiaan viittaavia piirteitä
Vastuullinen markkinatalous, tai sosiaalinen markkinatalous kuten se muualla Euroopassa tunnetaan, ja kuten sitä myös meillä aiemmin kutsuttiin, ei ole mikään uusi unelmahötön tai toivoajattelun tuote. Sodan jälkeen Ludwig Erhard Saksassa muotoili sosiaalisen markkanatalouden mallin jossa markkinalalouden avulla luodaan vaurautta jolla voidaan rakentaa ja rahoittaa yhteiskunnan tatjoamia sosiaalisia etuuksia.
Sosiaalinen markkinatalous oli vastaus vasemmiston tavoitteille tuottaa yhteiskunnan palvelut sosialisoinnin avulla, olihan Suomessakin SDP:n vuonna 1930 hyväksymässä ja aina 70-luviun lopulle voimassa olleessa ohjelmassa tavoite sosialisoida metsät ja kosket sekä metsäteollisuus, paperiteollisuus, sähkö-, metalli- ja kalkkiteollisuus sekä tukkukauppa.
Ja kuten tiedämme, tuon vastuullisen markkinatalouden hedelmiä ovat innokkaimmin olleet jakamassa sosialidemokraatit, etenkin pohjoismaissa. Ja kuten yhtä hyvin tiedämme, ihmisten tasa-arvo on parhaiten toteutunut demokraattisesti hallituissa markkinatalousmaissa, vaikka vasemmistopropaganda lähinnä kateellisuuden siivittämänä muuta koettaa väittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 996003
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804772Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv963025Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p262810Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262095Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191506Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3351057Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?851028Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚125960- 48764