vaihdellaanpas paikkoja välillä tauoilla. On siinä miehessä katsomista ainakin omasta mielestäni. Kun ei puhu niin paha,kun puhuu niin pahempi. Ei voi kaataa pöytää, litistää seinään vasten ja katsoa oooikein läheltä ja kokeilla, että onko se jännite mitä tasoa.
Vastapäätä
mielenkiintoista
12982
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
mutta jos niin tahdot, niin olkoon menneeksi :) En tosin tiedä mitä katsomista minusta löytyy, mutta sinua on kyllä kiva katsella.. vaikka kyllä sinun katsomisesi tekee välillä kipeääkin, kun miettii, että luultavasti tästä ei kuitenkaan tule mitään.
Eikö mua tartte ahistaa nurkaan, liian ahtaalle kun joutuu, niin sähkö on sinistä ja sattuu.. mutta kun pyytää kiltisti luvan ja lähestyy varoen, niin sit voi sitä jännitettä mittailla ihan rauhassa. ;)
vaikka mitä irti. Vaikkei tunnetakkaan. Kiltisti luvan alta kulmain ja lyhyesti muilta huomaamatta? Onnistuu. Joutuu näyttelemään päivät pitkät tyyntä valtamerta vaikka rapsaa hehkuvaa kiveä niskaan, kun sinnepäin vilasen. Kätesi ovat levottomat ja jalkasi, mitä lie päässä liikuskelee. Sähkösiä juttuja huomaan.
kaikenlaisia mietteitä herätä, vaikkei tosiaan tunnetakaan sen paremmin. Toivottavasti ne kivet eivät vain ole olleet liian hehkuvia, tai ainakaan niitä ei ole ollut tarkoitus niskaan viskoa..
Päässä kyllä pyörii toisinaan kaikenlaisia ideoita, joskus jopa sähköisiäkin.. ja välillä se pääparka tuntuu sinun läheisyydessä joutuvan jonkinlaiseen paniikkitilaan.
Ois kyllä kiva kurkistaa sinunkin ajatuksiisi, jutella niistä vaikka iltalenkin tms. merkeissä..
meitä kahta hölkkäämässä hikinauhat päässä.Ehkä joku hämyisä metsäseikkailu pimeä kun kiehtoo ja maasto kun maasto käy. Kiehtoo se sinunkin maailmasi, kun ei ole juttelemaan päässyt. Muut ja useat ehtii väliin aina ja kaikkialle. Paniikkitila se on täälläkin, kun yksi ääni huutaa pakene ja se hallitseva vie lähellesi onneksi edes hetkeksi. Se mihin ne sanat jää on outoa. Sanavalmis olen ja molempien sukupuolten kanssa ookoo ja sopeudun joukkoon. Jatkuu ensi numerossa...
aloitettais vaikka ihan rauhallisella kävelyllä, ja jätettäis ne hikinauhat kotia.. vai näkisitkö meidät mielummin jossain vaikka kuuman kupposen ääressä :) Lienee kuitenkin parempi aloittaa tutustumalla ihan arkirutiineiden ääressä, pikku hiljaa se hyvä tulee. Kun päästäisiin edes sen verran tutuiksi, että voitaisiin jutella ohimennen niitä näitä.. ja tutustua hiljakseen.
Jännä miten sitä osaakin jäätyä, niin kävi tänäänkin kun sinua katselin..
Niin ne sanat vain katoavat, vaikka en tosin saanutkaan tilaisuutta sanoa sinulle mitään.. no katsotaan mitä huominen tuo tulleessaan, ja viekö kissa taas kieleni.
Olen aina ollut sitä mieltä, että yhden kanssa kerrallaan ollaan ja tutustutaan. Jos ei sitten samalla aallolla päinkään mennä niin kokemusta rikkaampana. Jokainen lie tutustumisen arvoinen. Jotkut tutustuvat hyppäämällä sänkyyn ja se puoli katsotaan ja eletään siitä hommasta joku aika. Onneks ohi teinivuodet.. Ei vilkuilla samalla jo seuraavaa mielenkiintoista. Kaikki vaikuttavat erilaisilta ja kiehtovilta eivätkä jotkut koskaan opi sitä.
Että missä vain voi treffailla termospullon ja pullapitkon kera. Raha ei tee vaikutusta eikä suuret puheet..Sinun vuoro, ettei romaaniksi mene.
sitä kerrallaan tutustutaan, ja yritetään löytää se oikea.. vaikka sinänsä, en kyllä edes tunne mitään tälläistä ketään muuta kohtaan. Jotenkin minusta vain tuntuu, että voisit olla se oikea. Toivottavasti siinä ajattelet minusta samoin. Totta, jos tästä ei mitään sen suurempaa tulisi, niin ainakin varmati mahtava kokemus.
Joo ei sillä rahalla jne. ole mitään tekemistä tunteiden kanssa, enkä kyllä edes tiedä sinun varallisuudestasi mitään... veikkaan, että ollaan hyvinkin samanlaisissa lähtökohdissa.
Tänään taas muutamat mukavat katseet vaihdettiin, teit minut oikein onnilliseksi.. kiitos siitä. Tosin olisihan enemmänkin voinut tapahtua, mutta hyvä näinkin.. Onko ajatuksia kuinka asiaa vietäisiin eteenpäin?
yöllä liikenteessä? Pakko saada jo joku selvyys. Toki voin kirjoitella silti vaikkemme tunnekkaan.
liikenteessä, ilmeisesti olisi pitänyt olla :/
Mutta eipä tule noita yöjuoksuja pahemmin harrastettua...
Empä itsekkään eksy kun puolivuosittain. Juostiin jo teininä läkähtymiseen asti. Empä sieltä seuraa varsinaisesti hakenutkaan. Musiikki on elämäni ja liike muista piittaamatta.
liikenteessä, ja uskoit nähneesi minut siellä.. vai kuinka tämä pitäisi tulkita. Harmi.. En ole kyllä edes teinivuosina harrastanut moista yöjuoksia, joo olen ehkä outo nyyppä, mut ei ole koskaan oikein kiinnostanut.
Saako udella, mistä päin suomea olet?
kun ne kädet eksyivät pariinkin otteeseen ohimennessä minuun. Empä pane pahakseni sitten, jos jonain päivänä olet vapaalla jalalla. Odottaa en aio, sillä se ei tee hyvää pitemmänpäälle. Tarpeeksi jo siinä, että työpaikka sama.