Ahdistus ei katoa, ero harkinnassa!

siltä että tukehtuu jos ei pian pääse pois näistä ympyröistä.
Se on se toinen ihminen joka ahdistaa ja koska kaverisi kiristää sinua pysymään kanssaan niin vielä enemmän ahdistaa.
Minä en jaksa aina katsella miestä edes saman pöydän ääressä vaan syön tai juon kahvin eri aikaan.
Liika yhdessä oleminen alkaa ahdistamaan ja jos sitä rakkautta vain kuvittelee olevan mutta sitä ei tosissaan enää olekaan tarpeeksi.
Yritä päästä jonnekin yksin selvittämään tunteitasi.

Jos mies ei tule yhtään vastaan asiassa niin joko hän ei piittaa sinun tunteistasi tai sitten riippuu sinussa kiinni. Kumpi? Olipa syy kumpi tahansa niin jos ei tilanne puhumalla selviä niin ei teillä kyllä kovin pitkä yhteinen tulevaisuus ole edessänne. Aika varmaa on että ei tuo ajan kanssa tuosta mihinkään ratkea vaan jos jäät niin ahdistut vain enemmän. Ehkä kannattaisi tehdä tämä selväksi myös hänelle eli että ei jää siihen luuloon että kiristyksellä mitään tulee saavuttamaan.

miehesi ei hyväksy sitä että lähdet muutamaksi viikoksi pois joten ehkä se merkitsee sitä että hän pelkää? ja sinun täytyy ymmärtää se.

mutta niin on myös miehesi ymmärrettävä että jokainen tarvitsee suhteessaan omaa aikaa.

ehdota että jos lähtisit aluksi vaikka vain viikonlopuksi sinne mökille? se että sanot heti alkuun että lähdet pois kahdeksiviikoksi tai että muuttaisit jopa omaan asuntoon säikäyttää varmasti.

yritä olla miestäsi kohtaan ymmärtäväinen, mutta vaadi sitä samaa myös mieheltäsi. keskusteltaa rauhallisesti, ja etsikää vaihtoehto joka sopii teille molemmille.

"...Ongelma on se, että haluaisin yhä seurustella hänen kanssaan..."

"...Hän myös sanoo, että ei halua olla muiden kuin vain minun kanssa..."

teillä on tunteita toisianne kohtaan. jos suhde on muuten hyvällä pohjalla ja teillä on tunteita toisianne kohtaan, miksi lopettaa suhde heti siihen jos tulee isompiakin alamäkiä? suhteen eteen on tehtävä töitä ja parisuhteessakin pitää osata tehdä kompromisseja puolin ja toisin.

ja te olette suhteessanne vasta alkumatkassa, kaksi vuotta on todella lyhyt aika seurusteluun.

onnea jatkossa, toivottavasti löydätte sopivan ratkaisun :)

sinulla on vain yksi elämä ja se sinun täytyy itse elää...jos muilta alat kysellä että mitä voit tehdä,niin ne omat jutut jää!Jos kumppanisi todella rakastaa sinua,hänen täytyy myös ymmärtää sinun tunteitasi...repäise itsesi välillä irti LUPAA kysymättä,kun tarvit omaa tilaa.Jos ero tulee niin anti mennä sen kaverin..