Taloudellinen taantuma on aika pääosin ikävä asia. Se voi pahimmillaan johtaa yksilötasolla elämänhallinnan menettämiseen. Epätoivo valtaa alaa.
Taloudellisen ahdingon hyvä puoli on siinä, että se saa ihmiset toivon mukaan miettimään arvojaan ja elämisen tavoitteita uudestaan. Vastakkain voivat joutua silloin esim. individualistiseen pärjäämiseen tähtäävä ja tähän saakka yhä enemmän vallalle päässyt näkemys sekä sen eräänlaisena vastaparina sosiaalisen yhteisöllisyyden ja turvallisuuden arvostaminen.
Sosiaalista ja taloudellista turvallisuusta haetaan ensisijassa perheestä ja läheisistä. Jos sekin turva alkaa petttä, turvaa haetaan yhteiskunnalta. Mitään väliporrasta, heimoa ei oman perheen ja yhteiskunnan välillä ole länsimaisissa yhteiskunnissa. Yhteiskunnallinen turvahakuisuus tarkoittaa mielenkiinnon lisääntymistä politiikkaa kohtaan. Yhteiskunnallista turvallisuutta voidaan lisätä tai vähentää vain poliittisilla päätöksillä.
Lama-aika selkeyttää siten eri suuntiin vetävien arvojen rajaviivoja. Hämäran ja epämääräisen alueen rajapinta vähenee tässä suhteessa. Poliittisten puolueiden olisikin tällaisessa tilanteessa hyvä tuoda esille omat mallinsa eli politiikkansa taloudellisen ja sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi/vähentämiseksi. Nämä teemat nousevatkin suurella todennäköisyydellä seuraavien eduskuntavaalien teemoiksi, kun lama ja sen seuraukset tuskin ovat vielä siinä vaiheessa ohitettu. SATA-komitea on luonut eväät tällaiseen keskusteluun.
Poliittinen ilmapiiri on muuttumassa. Mielipiteet ovat vähemmän konsensushenkisiä. Teräviä mielipiteitä esitetään nyt niin hallituksen sisällä kuin myös hallituksen ja opposition välillä. Viimeisimpänä vetona oli Jyrki Kataisen esittämä näkemys, missä oppositiota verrattiin Terijoen hallitukseen. Tällainen puhe lisää politiikan kiinnostavuutta ja oli ihan hyvä, että se tuli "vastakkain asettelun aika on ohi" -Kataisen suusta.
Lama on poliittisessa mielessä myös kaikessa huonoudessaan sikäli hyvä asia, että siinä testataan nyt hallituksen kyvyt ratkaista yhteiskunnallis-taloudellisia ongelmia. Tähän huutoon vastaamisen velvollisuus on ennen kaikkea Kokoomuksella, joka on tuonut perinteisten keskustavasemmistolaisten keinovalikoimien tilalle uusia ajatuksia. Kansa jää nyt odottamaan tuloksia ja antaa arvosanat seuraavissa vaaleissa.
Laman hyvät puolet
8
457
Vastaukset
- Joko taas?
Eilen melkein kehaisit itseäsi älykkääksi, mutta tänään taas asetat vastakkain kaksi asiaa, individualistisuuden ja yhteisöllisyyden, ikään kuin ne olisivat käsitteellisiä vastapareja ja siten toisensa poissulkevia.
Tuollaista yksinkertaisuutta ei sinulta enää odottaisi, paitsi pelkän provosoinnin merkeissä, mistä lienee taas kyse.
Tepä analyysisi uudelleen ja tarkastele sitä kahden akselin suhteen, joissa toisena on individualismi ja toisessa yhteisöllisyys ja origossa kummankin arvo on nolla.
Pääset paljon mielenkiintoisempaan analyysiin, kun huomaat, että me kokoomuksen kannattajat edustamme kumpaakin ruhmää, koska se, että arvostamme individuaalisuutta tekee meistä myös muita ihmisiä (ja heidän yksilöllisyyttään) kunnioittavia, hyvin yhteisöllisiä ihmisiä.
Vasemmiston saatat hyvinkin löytää samasta kohtaa koordinaatistoa kuin äärimmäisen konservatiivisen oikeistonkin: yksilöllisyys on pahasta ja yhteisöön pääsee vain tunnustamalla olevansa "meidän puolella" joitain muita vastaan.
Miltäs tuntuu?
-Jäbä - ihan vaan sanon?
Eikös tällaiselle tuloeroja kasvattavalle päätöksen tekemisellekin jossain vaiheessa pitäisi stoppi tulla vastaan? Tuloerojen kasvu on seurausta järjettömästä päätöksenteosta ja itse me äänestäjät olemme valinneet nämä poliittiset päätöksen tekijät, nämä Jyrki Kataisemme ja olemme halunneet, että köyhien ja rikkaiden välistä kuilua on edelleen kasvatettava, ainakin vielä nämä kaksi vuotta.
Nyt on muodissa se, että me äänestäjät valitsemme politiikan tekijöiksemme nuoria, naisiakin pitää olla, vereviä verkkosukkamimmejä pätevyyden ja kokemuksen sijaan. Eihän tällaiset Ollin oppivuosi-kokemusta hankkivat ja hetken heitukat ihan heti pääse jyvälle ja asioiden ytimeen, vaan heidän on tyydyttävä virkamiesten asiantuntemuksen sanaan. Miten SDP:n joutuu marssittamaan näitä vanhoja, viisaita ja kokemuksen omaavia politiikkojaan television kuvaruutuun, kun vähänkään jämäkästä asiasta käydään mielipiteiden vaihtoa, eipäs Jutta Urpilaista ole näkynyt?
Mikä metakka nousi tästä Jyrki Kataisen blogi-kirjoituksestakin, kun hän meni vähän heiveröisillä historiansa tietämyksillä vertaamaan oppositiotamme Terijoen hallitukseen? Anteeksihan Jyrki Kataisen oli pyydettävä tätä temppuaan, oli tämä sitten tietoista tai ajattelematonta. Näyttää pahasti siltä, että mitä tahansa Jyrki Katainen tekeekin, hän saa ainakin median silmissä kaiken anteeksi. - ja häviäjistä
Avauksesi on niin harhaisen asenteellinen ja vääristelevä ettei siltä pohjlata voi keskustella.
Mutta laman voittajista ja häviäjistä voimmme keskustella muutoin
Niin yksilö- kuin yhteisötasolla pärjäävät ne joilla on eniten joustavuutta ja innovatiivisuutta. Tämä koskee yhtälailla työtekijöitä, yrityksiä kuin julkisyhteisöjäkin. Vaikeat ajat suosii uudistumiskykysiä, olemassa olevaan linnottautuvat häviävät. Eräänlaista sosioekonomista evoluutiota.
Suomessa suurimmissa vaikeuksissa ovat metsä- ja konepajateollisuus. Etenkin metsäteollisuus maksaa nyt hintaa jäykistä rakneteistaan. Se ei ole kyennyt menestysvuosinaan kehittämään tuotteitaan, se ei ole kyennyt ratkaisemaan alan työmarkkinoiden jäykkyyksiä, se ei ole kyennyt murtamaan MTK monopolia raaka-aineen hankinnassa. Metsäteollisuuden kilpailukyky oli heikko jo ennen lamaa, ja nyt se on lähes olematon. SAK/SDP ja MTK/Kepu voivat miettiä tykönään olisiko pitänyt joustaa aiemmin. Nyt joustaa vain työpaikkojen määrä - alaspäin.
Kunnat ja valtio joutuvat mietimään toimintojensa turvaamisen kustannukset aina vaan tarkemmin. Verotulojen kasvu laman aikanaan hellittäessä menee tämän velkaelvytyksen lainan lyhennyksiin, joten toimitoja on tehostettava rajusti. Siinä ei nykyinen tuottavuusohjelma tule riittämään,vaan tarvitaan rajuja rakneteelisia muutoksia. Yksityistämistä ideologisista syistä vastustaneetkin joutuvat tarkkaan laskemaan mikä on edullisin tapa turvata palvelut.
Voittajia ovat ne, jotka ovat valmiita muutoksiin. Se metsäyhtiö joka ensimmäisenä tekee yrityskohtaisen työehtosopimuksen ja murtaa puunmyyjien kartellin, sekä kehittää vielä uusia tuotteita markkinoille jää henkiin. Muut kuolevat.
Ne ihmiset jotka ovat valmiita joustamaan työssään saavat pitää työnantajansa ja oman työpaikkansa, jäykkiin raameihin ripustautuneiden työnantajat laittavat lapun luukulle ja työntekijät kilometritehtaalle siinä sivussa.
Ne kunnat jotka osaavat uusia palvelurakenteensa tehokkaaksi ja karsia hallinnosta turhan päällekkäisyyden pysyvät itsenäisinä, muut pakkoliitetään terveisiin kuntiin.
Lama lisää sosiaalisen turvallisuuden hakemista, siinä olet oikeaassa. Turvallisuuden takaa vain toimiva kansantalous, ei rajattomat etuudet ja tulonsiirrot. Siksi politiikassa tulevat menestymään ne, joilla on selkeä linja yhteiskunnan palvelujen tasosta ja myös uskottava ohjelma näiden palveluiden rahoittamiseksi. Unelmien lupaajat ja lisä- tai ilmaispalvelujen vaatijat joutuvat miettimään sanomansa vastuullisuutta, sillä verorahojen tuleva käyttö on jo nyt tiedossa, niillä maksetaan tämän laman torjunnan kustannuksia, velkaa.
Hallitus-oppositioasetelma ei tässä ole oleellinen, sillä kaikki vastuulliset tahot ymmärtävät mitä tämän kriisin hoito maksaa. Siltii on mielenkiintoista havaita kuinka suurin oppositiopuolue SDP yhtä aikaa vaatiin suurempaa lainanottoa elvytykseen (Urpilainen eilen eduskunnassa) ja pelottelee valtiontalouden tilan heikkenemisellä liiallisen velanoton vuoksi(P.Lipponen tänään blogissaan US:ssa). Irtopisteitä noilla mielipiteillä voi kalastella, mutta vastuullisuus demareilta on tipotiessään. Ja sen kansa on huomannut. Kuten gallupit osoittaaKaikki avaukset ovat tavalla tai toisella aseenteellisia. Mutta joku tarkastelukulma asioihin on valittava. Se onko avaus vääristelevä, on katsojan silmässä. Sellaisilla väitteillä on tietysti aina helppo sivuuttaa keskustelu.
Mutta puhutaan nyt sitten vaikkapa esille ottamastasi metsäteollisuudesta. Olen jonkun verran vuosien mittaan lueskellut metsäteollisuuden kannanottoja ja metsäteollisuusyhtiöiden näkemyksiä alastaan. Ykkösasiana siellä on toistuvasti nostettu esille alan ylikapasiteetti maailmalla eikä suinkaan ne asiat, joita luettelit. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat osallistuneet tuon ylikapasiteetin luomiseen. Eikö ongelma ole silloin huonossa johtamisessa ja taloudellisten tulevaisuuden visoiden täysin virheellisessä arvioinnissa?
Kun kyse on globaalista ylikapasiteetista, sitä ei ratkaista palkkoja alentamalla. Suomalaiset metsäyhtiöt alentavat joka tapauksessa itsenäisesti työntekijöiden kanssa neuvottelematta palkkoja lopettamalla tehtaita Suomesta ja perustumalla uusia halpatyömaihin. Jos palkkatasoa ollaan valmiita meillä laskemaan 2 - 5 osaan nykyisestä, ollaan ehkä vähän enemmän kilpailukykyisiä halpatyömaiden kanssa. Automatisoituneessa teollisuudessa palkkatasolla ei edes ole kovin suurta roolia kokonaiskustannuksissa, joten tässäkin mielessä halu palkkojen alentamiseen kertoo enemmän periaatteesta kuin halusta tosiasiallisesti vaikuttaa tulokseen.
Kuntien talouteen en ota tässä kantaa, kun en tunne riittävästi kuntatalouden rakenteita. Todennäköisesti se tarkoittaisi oeptustoimen, terveyspalveluiden ja vanhusten hoidon karsintaa. Valtiontaloudessa tuottavuuden kasvattamiseen ei ole juurikaan enää varaa. Tuottavuusohjelmat ovat muodossa tai toisessa olleet jo pitkään käytössä. Valtion menoja voidaan vähentää vain leikkaamalla palvelua ja luopumalla tehtävistä. Se tarkoittaa silloin esim. tutkimusmenojen karsimista, poliisien vähentämistä, puolustusmenojen supistamista, sosiaaliturvan leikkaamista jne. Ensimmäisenä kärsivät haja-asutusalueiden asukkaat.
Yksityistäminen ei ole mikään ihmelääke julkisen puolen menohin. Yksityistäminenhän tarkoittaa, että maksajan pitää kattaa työntekijöiden palkkojen lisäksi yksityisen yrityksen muut kulut sekä voiton. Palkkaamalla omia työntekijöitä tällaiset sivukulut jäävät pois. Silloin on enemmän kyse siitä, että työt osataan suunnitella tarkoituksenmukaisesti.
Ehkä meillä tulisikin ottaa tiukempi kanta ilmaispalveluihin. Voitaisiinhan ajatella esim., että yritykset pannaan maksamaan enemmän siitä, että valtio ja kunnat kouluttavat heille työvoimaa ja rakentavat infrastruktuuria. Käsittääkseni yrityksillä on kuitenkin suuri halua pyrkiä pois tämänkaltaisista maksuista ja suosia näitä ilmaispalveluja.
Varmaan voisi olla työnantajille mieleen lopettaa maksuton ja osakustanteinen lasten päivähoito. Se voisi merkittävästi siirtää lasten äidit kotiin hoitamaan lapsiaan. Miksei Kokoomus vaadi tällaisia ratkaisuja ja vaan ylläpitää edelleen näitä sosialistien ilmaispalvelukeksintöjä?
Otetaanpa esimerkki Matti Vanhasen puutarhakaupunkimalli. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että perheelliset joutuvat hankkimaan kaksi autoa ja kulkemaan työmatkansa näillä autoilla sekä viemään lapset päivähoitoon ja kouluun, kun julkinen liikenne on olematonta tai surkeaa Nurmijärven tapaisissa puutarhakaupungeissa, mistä ihmiset käyvät autoilla pääkaupungissa töissä. Jos kaupunkirakenne järjestäisiin julkisen liikenteen varaan pääosin yhteiskunnan maksamana, se tarkoittaisi sitä, että ainakin toisesta autosta voisi luopua. Kun tiedetään auton aiheuttamat kustannukset, siitä tulisi kotitalouksille suuri säästö, mikä sitten voitaisiin käyttää kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä palveleviin hankintoihin. Sellainen elvyttäisi taloutta. Se ei taas elvytä, että ostamme ulkomailta autoja ja maksamme suuret summat polttoainekuluja. Se elvyttää lähinnä muita maita. Tällainen matematiikka voi parhaimmillaan tarkoittaa sitä, että ilmaispalvelu maksaa itse itsensä takaisin. Luulisi, että Kokoomuksessa hallittaisiin tällainen laskenta paremmin kuin mitä näkyy. Vihreiden Osmo Soininvaaralla on ollut selvästi parempi matematiikan opettaja kuin kokkareilla. Ilmaispalvelu siis voi olla nimenomaan se kaipaamasi innovaatio.
Samanaikaisesti voidaan aivan hyvin vaatia lisää velanottoa ja kauhistella velanoton suuruutta. Tiedätkö miksi? Minäpä kerron. Jos velan otolla voidaan tuottaa merkittävästi lisäarvoa eli se maksaa itse itsensä osin takaisin, velanotto voi suositella. Talousasiantuntijat ovatkin nimenomaan suositelleet sitä, että pitää kasvattaa julkisia menoja. Sen sijaan sellainen velanotto, missä jaellaan rahoja miten sattuu miettimättä sitä, mihin ne jatkosijoitetaan, voi olla velanoton kannalta huono ajatus. Niinpä talousasiantuntijat ovatkin arvelleet, että verojen alennus velalla on huono investointi ja erityisen huono verrattuna menojen kasvattamiseen- pohdintaa
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaikki avaukset ovat tavalla tai toisella aseenteellisia. Mutta joku tarkastelukulma asioihin on valittava. Se onko avaus vääristelevä, on katsojan silmässä. Sellaisilla väitteillä on tietysti aina helppo sivuuttaa keskustelu.
Mutta puhutaan nyt sitten vaikkapa esille ottamastasi metsäteollisuudesta. Olen jonkun verran vuosien mittaan lueskellut metsäteollisuuden kannanottoja ja metsäteollisuusyhtiöiden näkemyksiä alastaan. Ykkösasiana siellä on toistuvasti nostettu esille alan ylikapasiteetti maailmalla eikä suinkaan ne asiat, joita luettelit. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat osallistuneet tuon ylikapasiteetin luomiseen. Eikö ongelma ole silloin huonossa johtamisessa ja taloudellisten tulevaisuuden visoiden täysin virheellisessä arvioinnissa?
Kun kyse on globaalista ylikapasiteetista, sitä ei ratkaista palkkoja alentamalla. Suomalaiset metsäyhtiöt alentavat joka tapauksessa itsenäisesti työntekijöiden kanssa neuvottelematta palkkoja lopettamalla tehtaita Suomesta ja perustumalla uusia halpatyömaihin. Jos palkkatasoa ollaan valmiita meillä laskemaan 2 - 5 osaan nykyisestä, ollaan ehkä vähän enemmän kilpailukykyisiä halpatyömaiden kanssa. Automatisoituneessa teollisuudessa palkkatasolla ei edes ole kovin suurta roolia kokonaiskustannuksissa, joten tässäkin mielessä halu palkkojen alentamiseen kertoo enemmän periaatteesta kuin halusta tosiasiallisesti vaikuttaa tulokseen.
Kuntien talouteen en ota tässä kantaa, kun en tunne riittävästi kuntatalouden rakenteita. Todennäköisesti se tarkoittaisi oeptustoimen, terveyspalveluiden ja vanhusten hoidon karsintaa. Valtiontaloudessa tuottavuuden kasvattamiseen ei ole juurikaan enää varaa. Tuottavuusohjelmat ovat muodossa tai toisessa olleet jo pitkään käytössä. Valtion menoja voidaan vähentää vain leikkaamalla palvelua ja luopumalla tehtävistä. Se tarkoittaa silloin esim. tutkimusmenojen karsimista, poliisien vähentämistä, puolustusmenojen supistamista, sosiaaliturvan leikkaamista jne. Ensimmäisenä kärsivät haja-asutusalueiden asukkaat.
Yksityistäminen ei ole mikään ihmelääke julkisen puolen menohin. Yksityistäminenhän tarkoittaa, että maksajan pitää kattaa työntekijöiden palkkojen lisäksi yksityisen yrityksen muut kulut sekä voiton. Palkkaamalla omia työntekijöitä tällaiset sivukulut jäävät pois. Silloin on enemmän kyse siitä, että työt osataan suunnitella tarkoituksenmukaisesti.
Ehkä meillä tulisikin ottaa tiukempi kanta ilmaispalveluihin. Voitaisiinhan ajatella esim., että yritykset pannaan maksamaan enemmän siitä, että valtio ja kunnat kouluttavat heille työvoimaa ja rakentavat infrastruktuuria. Käsittääkseni yrityksillä on kuitenkin suuri halua pyrkiä pois tämänkaltaisista maksuista ja suosia näitä ilmaispalveluja.
Varmaan voisi olla työnantajille mieleen lopettaa maksuton ja osakustanteinen lasten päivähoito. Se voisi merkittävästi siirtää lasten äidit kotiin hoitamaan lapsiaan. Miksei Kokoomus vaadi tällaisia ratkaisuja ja vaan ylläpitää edelleen näitä sosialistien ilmaispalvelukeksintöjä?
Otetaanpa esimerkki Matti Vanhasen puutarhakaupunkimalli. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että perheelliset joutuvat hankkimaan kaksi autoa ja kulkemaan työmatkansa näillä autoilla sekä viemään lapset päivähoitoon ja kouluun, kun julkinen liikenne on olematonta tai surkeaa Nurmijärven tapaisissa puutarhakaupungeissa, mistä ihmiset käyvät autoilla pääkaupungissa töissä. Jos kaupunkirakenne järjestäisiin julkisen liikenteen varaan pääosin yhteiskunnan maksamana, se tarkoittaisi sitä, että ainakin toisesta autosta voisi luopua. Kun tiedetään auton aiheuttamat kustannukset, siitä tulisi kotitalouksille suuri säästö, mikä sitten voitaisiin käyttää kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä palveleviin hankintoihin. Sellainen elvyttäisi taloutta. Se ei taas elvytä, että ostamme ulkomailta autoja ja maksamme suuret summat polttoainekuluja. Se elvyttää lähinnä muita maita. Tällainen matematiikka voi parhaimmillaan tarkoittaa sitä, että ilmaispalvelu maksaa itse itsensä takaisin. Luulisi, että Kokoomuksessa hallittaisiin tällainen laskenta paremmin kuin mitä näkyy. Vihreiden Osmo Soininvaaralla on ollut selvästi parempi matematiikan opettaja kuin kokkareilla. Ilmaispalvelu siis voi olla nimenomaan se kaipaamasi innovaatio.
Samanaikaisesti voidaan aivan hyvin vaatia lisää velanottoa ja kauhistella velanoton suuruutta. Tiedätkö miksi? Minäpä kerron. Jos velan otolla voidaan tuottaa merkittävästi lisäarvoa eli se maksaa itse itsensä osin takaisin, velanotto voi suositella. Talousasiantuntijat ovatkin nimenomaan suositelleet sitä, että pitää kasvattaa julkisia menoja. Sen sijaan sellainen velanotto, missä jaellaan rahoja miten sattuu miettimättä sitä, mihin ne jatkosijoitetaan, voi olla velanoton kannalta huono ajatus. Niinpä talousasiantuntijat ovatkin arvelleet, että verojen alennus velalla on huono investointi ja erityisen huono verrattuna menojen kasvattamiseenAnteeksi vaan, mikähän oli ajatuksesi tuossa pitkässä sepustuksessa? Se taisi kadota, tai sitten vain kirjoitat muuten jurismikapulakielellä hämätäksesi
Laman voittajia tulevat olemaan ne, jotka pystyvät vaikeuksien keskellä uudistumaan ja sopeutumaan. Niin yksilöt, yritykset kuin julkinen sektori.
Hokemalla ettei mitään voida muuttaa vaikkapa valtionhallinnossa, joudutaan tilanteeseen jossa ei ole varaa koko hallintoon. Siksi on uskalletava toimia, on uskallettava kehittää palveluja ja menetelmiä niin, että välttämättömät toiminnot voidaan tuottaa kustannustehokkaammin. Sama koskee kuntia.
Teollisuudessa markkinavoimat pitää huolen että toiminnot tehostuu. Joskus se tarkoittaa kokonaisten tuotantolaistosten sulkemista tai siirtoa.
Metsäteollisuudella on globaalia ylikapasiteettia. Suomalainen metsäteollisuus kuitenkin leikkaa nyt Suomessa suhteellisesti rajummin kuin mitä tehdään missään muualla. Esimerkiksi USA:ssa ja Kanadassa supistukset ovat huomattavasti pienenpiä, ainakin suhteessa tuotantoon. Siellä sopeudutaan muulla tavalla, kustannuksia leikataan kautta linjan, niin palkoista ja työvoimakuluista kuin raaka-aineen hinnasta. Meillä joustaa vain työpaikkojen määrä. Tämä indikoi, että meillä soputuminen on tehty vaikeammaksi kuin muualla vastaavan kustannustason maissa. Sellaiset esteet pitää poistaa jotta työpaikat säilyy.
Yksityistäminen ei ole mikään itseisarvo, mutta se nyt vain on osoittautunut toimintoja tehostavaksi järjestelyksi - oikein toteutettuna. Yrityksissä puhutaan ulkoistuksista, ja yrityksissä jos missä katsotaan tuottavuuden perään. Ei teollisuus tai pankit ulkoistasi vaikkapa siivousta siivousliikkelle jos siitä ei olisi niille selvää hyötyä. Tai tietotekniikkaa jos sen kustannuksia ei samalla saada alennetua. Sama koskee kuntia ja valtiota. Kun jokainen valtion hallinnonala pitää omaa IT osastoa yllä, syntyy päällekkäisyyksiä eikä saada vaikkapa erkoistumisen tuomaa hyötyä. - aivan oikeassa
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaikki avaukset ovat tavalla tai toisella aseenteellisia. Mutta joku tarkastelukulma asioihin on valittava. Se onko avaus vääristelevä, on katsojan silmässä. Sellaisilla väitteillä on tietysti aina helppo sivuuttaa keskustelu.
Mutta puhutaan nyt sitten vaikkapa esille ottamastasi metsäteollisuudesta. Olen jonkun verran vuosien mittaan lueskellut metsäteollisuuden kannanottoja ja metsäteollisuusyhtiöiden näkemyksiä alastaan. Ykkösasiana siellä on toistuvasti nostettu esille alan ylikapasiteetti maailmalla eikä suinkaan ne asiat, joita luettelit. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat osallistuneet tuon ylikapasiteetin luomiseen. Eikö ongelma ole silloin huonossa johtamisessa ja taloudellisten tulevaisuuden visoiden täysin virheellisessä arvioinnissa?
Kun kyse on globaalista ylikapasiteetista, sitä ei ratkaista palkkoja alentamalla. Suomalaiset metsäyhtiöt alentavat joka tapauksessa itsenäisesti työntekijöiden kanssa neuvottelematta palkkoja lopettamalla tehtaita Suomesta ja perustumalla uusia halpatyömaihin. Jos palkkatasoa ollaan valmiita meillä laskemaan 2 - 5 osaan nykyisestä, ollaan ehkä vähän enemmän kilpailukykyisiä halpatyömaiden kanssa. Automatisoituneessa teollisuudessa palkkatasolla ei edes ole kovin suurta roolia kokonaiskustannuksissa, joten tässäkin mielessä halu palkkojen alentamiseen kertoo enemmän periaatteesta kuin halusta tosiasiallisesti vaikuttaa tulokseen.
Kuntien talouteen en ota tässä kantaa, kun en tunne riittävästi kuntatalouden rakenteita. Todennäköisesti se tarkoittaisi oeptustoimen, terveyspalveluiden ja vanhusten hoidon karsintaa. Valtiontaloudessa tuottavuuden kasvattamiseen ei ole juurikaan enää varaa. Tuottavuusohjelmat ovat muodossa tai toisessa olleet jo pitkään käytössä. Valtion menoja voidaan vähentää vain leikkaamalla palvelua ja luopumalla tehtävistä. Se tarkoittaa silloin esim. tutkimusmenojen karsimista, poliisien vähentämistä, puolustusmenojen supistamista, sosiaaliturvan leikkaamista jne. Ensimmäisenä kärsivät haja-asutusalueiden asukkaat.
Yksityistäminen ei ole mikään ihmelääke julkisen puolen menohin. Yksityistäminenhän tarkoittaa, että maksajan pitää kattaa työntekijöiden palkkojen lisäksi yksityisen yrityksen muut kulut sekä voiton. Palkkaamalla omia työntekijöitä tällaiset sivukulut jäävät pois. Silloin on enemmän kyse siitä, että työt osataan suunnitella tarkoituksenmukaisesti.
Ehkä meillä tulisikin ottaa tiukempi kanta ilmaispalveluihin. Voitaisiinhan ajatella esim., että yritykset pannaan maksamaan enemmän siitä, että valtio ja kunnat kouluttavat heille työvoimaa ja rakentavat infrastruktuuria. Käsittääkseni yrityksillä on kuitenkin suuri halua pyrkiä pois tämänkaltaisista maksuista ja suosia näitä ilmaispalveluja.
Varmaan voisi olla työnantajille mieleen lopettaa maksuton ja osakustanteinen lasten päivähoito. Se voisi merkittävästi siirtää lasten äidit kotiin hoitamaan lapsiaan. Miksei Kokoomus vaadi tällaisia ratkaisuja ja vaan ylläpitää edelleen näitä sosialistien ilmaispalvelukeksintöjä?
Otetaanpa esimerkki Matti Vanhasen puutarhakaupunkimalli. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että perheelliset joutuvat hankkimaan kaksi autoa ja kulkemaan työmatkansa näillä autoilla sekä viemään lapset päivähoitoon ja kouluun, kun julkinen liikenne on olematonta tai surkeaa Nurmijärven tapaisissa puutarhakaupungeissa, mistä ihmiset käyvät autoilla pääkaupungissa töissä. Jos kaupunkirakenne järjestäisiin julkisen liikenteen varaan pääosin yhteiskunnan maksamana, se tarkoittaisi sitä, että ainakin toisesta autosta voisi luopua. Kun tiedetään auton aiheuttamat kustannukset, siitä tulisi kotitalouksille suuri säästö, mikä sitten voitaisiin käyttää kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä palveleviin hankintoihin. Sellainen elvyttäisi taloutta. Se ei taas elvytä, että ostamme ulkomailta autoja ja maksamme suuret summat polttoainekuluja. Se elvyttää lähinnä muita maita. Tällainen matematiikka voi parhaimmillaan tarkoittaa sitä, että ilmaispalvelu maksaa itse itsensä takaisin. Luulisi, että Kokoomuksessa hallittaisiin tällainen laskenta paremmin kuin mitä näkyy. Vihreiden Osmo Soininvaaralla on ollut selvästi parempi matematiikan opettaja kuin kokkareilla. Ilmaispalvelu siis voi olla nimenomaan se kaipaamasi innovaatio.
Samanaikaisesti voidaan aivan hyvin vaatia lisää velanottoa ja kauhistella velanoton suuruutta. Tiedätkö miksi? Minäpä kerron. Jos velan otolla voidaan tuottaa merkittävästi lisäarvoa eli se maksaa itse itsensä osin takaisin, velanotto voi suositella. Talousasiantuntijat ovatkin nimenomaan suositelleet sitä, että pitää kasvattaa julkisia menoja. Sen sijaan sellainen velanotto, missä jaellaan rahoja miten sattuu miettimättä sitä, mihin ne jatkosijoitetaan, voi olla velanoton kannalta huono ajatus. Niinpä talousasiantuntijat ovatkin arvelleet, että verojen alennus velalla on huono investointi ja erityisen huono verrattuna menojen kasvattamiseenAvaukset ovat usein asenteellisia, niin kommentitkin. Sinäkin kirjoitit monta kappaletta tekstiä, jossa maalailit oman mielikuvituksesi uhkakuvia ja sitten vastustit niitähyvin asiallisesti.
Ajankuluksi tuollainen mielikuvituksen käyttäminen sopii oikein hyvin, utta ei se anna pohjaa keskustelulle, koska kirjoitat sellaisista mielikuvista, joista ei asiaa saa vaikka miten yrittäisi.
Otan esimerkiksi tämän pätkän:
- - -
"Jos velan otolla voidaan tuottaa merkittävästi lisäarvoa eli se maksaa itse itsensä osin takaisin, velanotto voi suositella."
- - -
Lisäarvon tuottaminenhan ei ole kiinni siitä tuotetaanko se omalla vai vieraalla pääomalla. lisäarvoa joko syntyy tai ei synny, ihin ei vaikuta se onko yrityksellä itsellään rahaa vai lainaako se sitä pankista tai mistä muualta tahansa, vai paneeko pystyyn osakeannin.
Sitten täräytät perään jotain talousasiantuntijoista ja julkisten menojen kasvattamisesta, joka on sinänsä oikein, mutta rinnastettuna velanottoon pelkkää höttöä.
ASulla on ilmeisesti huono päivä tänäänkin, kun ajatuksesi eivät pysy yhään kasassa.
-Jäbä - ei olla
aivan oikeassa kirjoitti:
Avaukset ovat usein asenteellisia, niin kommentitkin. Sinäkin kirjoitit monta kappaletta tekstiä, jossa maalailit oman mielikuvituksesi uhkakuvia ja sitten vastustit niitähyvin asiallisesti.
Ajankuluksi tuollainen mielikuvituksen käyttäminen sopii oikein hyvin, utta ei se anna pohjaa keskustelulle, koska kirjoitat sellaisista mielikuvista, joista ei asiaa saa vaikka miten yrittäisi.
Otan esimerkiksi tämän pätkän:
- - -
"Jos velan otolla voidaan tuottaa merkittävästi lisäarvoa eli se maksaa itse itsensä osin takaisin, velanotto voi suositella."
- - -
Lisäarvon tuottaminenhan ei ole kiinni siitä tuotetaanko se omalla vai vieraalla pääomalla. lisäarvoa joko syntyy tai ei synny, ihin ei vaikuta se onko yrityksellä itsellään rahaa vai lainaako se sitä pankista tai mistä muualta tahansa, vai paneeko pystyyn osakeannin.
Sitten täräytät perään jotain talousasiantuntijoista ja julkisten menojen kasvattamisesta, joka on sinänsä oikein, mutta rinnastettuna velanottoon pelkkää höttöä.
ASulla on ilmeisesti huono päivä tänäänkin, kun ajatuksesi eivät pysy yhään kasassa.
-JäbäVelkaelvytys jolla hallitus nyt pyrkii pitämään työllisyyttä yllä on demareille vähän tuollainen ollako vaiko éikö olla dilemma.
Vaikeaksi asian tekee se, että keskustaoikeistolainen hallitus tekee juri niin kuin demarienkin mielestä pitää tehdä. Mutta kun hallitusta ei voi kehua niin pitää joko vaatia veilä suurempaa velanottoa, tai sitten kauhistella velan kasvua.
Kaiken helpointa on tehdä draamaa ministereiden kolumneista tai muista kannanotoista, loukkaantua syvästi retoriikasta. No, toivottavasti tuollainen saa mahdollisimman monen lukemaan Kataisen kolumnin, ja ymmärtämään kuka valentelee ja vääristelee.
MPP:llä on tuossa samanlainen probleema, joten hän turvautuu siihen minkä taitaa parhaiten, luo mielikuvituksellaan uhkia joista syyttää hallitusta
- idealismiisi
Sinulla on joku idealistinen vasemmistoharha päässäsi.
Lama johtaa pragmaattisuuden kasvuun niin yrityksissä (taloudessa) kuin politiikassa.
Viime laman "sankareita" olivat Iiro Viinanen ja Sauli Niinistö sekä Paavo Lipponen. He kaikki hylkäsivät perusarvonsa ja tekivät sen minkä katsoivat välttämättömäksi siinä tilanteessa. sama toistuu nyt. Politiikka muuttuu reagoinniksi ja vastaan tulevien vaikeuksien ratkaisemiseksi, joskus jopa ennakolta. Aho oli viime laman häviäjiä koska teki enemmän politiikkaa, ei irtaantunut kepulaisuudestaan. Vanhanen saattaa olla tämän laman häviäjä kun on alkanut kepulaistua kannatuksen hiipumisen pelottelemana.
Kokoomus tunnetaan varsin pragmaattisena toimijana, olihan se niin Ahon kuin Lipposen hallituksissa joiden vastuulla oli viime laman hoito.
SDP tunnettiin myös vastuullisena ja vakaana toimijana, mutta se on hukannut linjansa Heinäluoman vastakkainasetteluun perustuneeseen argumentointiin ja Urpilaisen unelmahöttöön.
Keskusta tekee eniten politiikkaa politiikan tekemisen vuoksi, vaikka Vanhanen tästä onkin ollut poikkeus.
SDP ja Kepu ovatkin kannatustaan menettäneet. Kansa luottaa niihin jotka toimivat, ei niihin jotka elävät jonkun ihanteen tai aatteen mukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "1064592Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293403No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452390- 411438
- 361353
- 381206
- 141102
- 1591026
- 27998
- 6944