Lemmikit ja parisuhde

Vaikuttaisi siltä, että tekisitte viisaasti jos asuisitte ainakin toistaiseksi molemmat omissa asunnoissanne. Kirjoitat pitkään ja seikkaperäisesti kaikenlaisista kissojen aiheuttamista käytännön ongelmista, mutta jotenkin rivien välistä tuntuu välittyvän, että kyse saattaisi sittenkin olla enemmän valtataistelusta parisuhteessa. Aikalisä yhteistä kotia harkittaessa tuskin olisi ainakaan pahitteeksi.

Omien kokemusteni mukaan yhteiselo kissojen kanssa sujuu mutkattomimmin, jos niiden antaa tehdä pääasiassa oman tahtonsa mukaan, mutta toisaalta pitää itse oman tahtonsa, ei suostu palvelemaan niitä eikä hössötä niiden ympärillä. Kissat haluavat elää omaa elämäänsä ja ymmärtävät, että ihminen haluaa elää omaansa.

Otan esimerkiksi taistelun sänkytilasta: kissa on kissa, sille on luonteenomaista haluta nukkua sängyssä. Tuoleille tms. järjestetyt pesät voivat kiinnostaa kissoja jonkin aikaa, mutta ne katsovat luontaiseksi oikeudekseen palata "oikeaan" pesään, oman "ihmisemonsa" luokse kun katsovat sen sopivaksi. Jos kissan sulkee oven ulkopuolelle, se naukuu ja raapii, ja lopputuloksena on, että kukaan ei nuku.

Meillä kissat ovat saaneet kulkea sänkyyn ja pois halunsa mukaan, ja jos heräänkin niiden pomppiessa yöllä päälläni, nukahdan välittömästi uudelleen. Sinäkin kyllä totut tähän, jos asut vähän aikaa kissojen kanssa! Jos sen sijaan tyttöystäväsi nousee sängystä, noutaa kissat takaisin peiton alle tms, tai mikä pahinta, totuttaa ne yöllisiin ruokatarjoiluihin, on tiedossa loppumaton kierre: taas tuloksena on, että kukaan ei nuku.

Kissat eivät loukkaannu siitä jos niitä unissaan potkiskelee sängyssä, ne kyllä siirtyvät itse jos tuntevat olonsa epämukavaksi. Meillä kissoja ei erikseen ajettu pois edes seksin aikana, joskus ne saattoivat lepäillä peiton kulmalla kaikessa rauhassa vieressään harjoitetuista aktiviteeteista välittämättä, toisinaan taas hyppäsivät pois, kun katsoivat menon yltyvän liian vauhdikkaaksi.

Kissamme muuten olivat peräisin mieheni aikaisemmasta avioliitosta, itse tavallaan olin tulokas laumassa (toki minulla oli paljon kokemusta kissoista ennestään). En siis teidän tapaustanne ajatellessani erityisesti asetu tyttöystäväsi asemaan tai tunne mitään halua puolustella häntä.

Niin, sanot itsekin, ettet laita häntä valitsemaan: ja laitat kuitenkin. Ei eläinten tavat muutu tuosta vaan, ihmisistä puhumattakaan! On selvääkin selvempää, että joko kestät ja muutat yhteen tai sitten et kestä, etkä muuta.

On ihan turhaa tapella asiasta, mikä on noinkin selvä. Se on totta, että varmasti ärsyttää, ja moni voi olla montaakin mieltä, kuuluuko lemmikkejä lelliä ihan noin paljoa, mutta tosiasia on se, että se on homman nimi ja näin se on.

Haluaisit muuttaa yhteen "jos..." No, kuule: sitä se elämä on. Jos tyttöystäväsi mielestä asiassa ei ole mitään sen kummempaa, niin et sä häntä pakottaakaan voi, vai mitä sä itse luulet?

Mäkin ostaisin huvilan, jos mulla ois miljoona, asuisin ulkomailla, jos mulla ei ois koiraa, oisin vielä avoliitossa, jos mies ois ollu mulle sopiva, ja sitä rataa. Se vaan ei mene niin. Jos te muutatte yhteen, tuo on kohtelu mitä sä saat ja minkä sä tiedät. Joko hyväksy se, tai sitten älä muuta yhteen. Ja voi olla, ettei asiaan tue koskaan muutosta.

Onneksi seurustella voi ilman yhteenmuuttoakin ja asioista on aikaa neuvotella, miten ne hoidetaan. Ja suosittelenkin hoitamaan, ennen yhteenmuuttoa. Teillä on todella isoja näkemyseroja, ettekä tule pysymään yhdessä, jos muutatte yhteen ilman että olette selvittäneet asian. Sinulla tulee menemään hermo lopullisesti näihin eläimiin ja tyttöystävälläsi menee sitten hermo sinuun ja sinulla häneen ja sitä rataa.

Voi olla, että voipi odotukset kestää aika kauan.

vastaus!Jos eläin menee ihmisen edelle....huhhuh mä lähtisin!Olen nimittäin aika paljon"arvokkaampi"!Suhde ei ole kypsä jos noin käy!

Minusta ei olisi elämään noin käyttäytyvien elikoiden kanssa ja olisin jo lopettanut suhteen jos olisin sinä. Jos et halua olla ikuisesti vain tapailusuhteessa niin pillit pussiin ja uuden ihmisen hakuun.

Kissat on opetettu sellaisiksi, että ne rasittaisivat 99 % ihmisistä. Naisesi kannattaa suunnata sinne prosenttiin ja toivoa että siellä on joku vapaa heteromies.

Sinulla taas pitää olla todellinen Murphyn kirous jos samanlaiseen tilanteeseen joudut uuden kumppanin kanssa.

Tsemppiä!

Siis nyt hei ihan oikeasti... Mitä h*lvettiä?? NE ON KISSOJA! Itselläni on kolme ISOA koiraa (bullmastiffeja) ja kaksi kissaa. Puolisoni on eläinrakas, käymme usein kävelyillä ja hän paijailee koiria ja kissoja usein, MUTTA pelisäännöt on eläimille selvät; makuuhuoneeseen EI tulla, koska haluan itsekin uni/seksirauhan, pöydille ei kiipeillä varsinkaan jos ihminen on syömässä niin kissa kyllä saa mennä muualle pallejaan nuolemaan kun keskelle ruokapöytää... YÖLLÄ EI hyssytellä koiria eikä kissoja eikä yli 1 vuotiaita lapsia. YÖLLÄ NUKUTAAN ja on hiljaista. Vessan ovi on kiinni ettei kissat rapistele hiekkalaatikolla jne jne jne. Voit ihan oikeasti miettiä kahdesti onko tyttöystäväsi tervepäinen. Jos touhu tuollaista mitä kerroit niin itse nostaisin kytkintä. Siis tietenkään en itse vaihtaisi eläimiäni poikaystävään, eikä siis sinunkaan kannata uhkailla, vaan oikeasti keskutella voiko esim. makkarin oven laittaa yöksi kiinni ja opettaa kissat ettei ne tule sinne öisin? Jos tuo ei sovi eikä teillä ole edes seksirauhaa ( siis KUKA NUSSII kun kissat häärää siinä mukana touhussa, hyi v*ttu) niin ihan oikeasti lähde menemään... Sinun kaltaisille ymmärtäväisille, verbaalisesti lahjakkaille ja vastuuntuntoisille miehille löytyy ottajia jonoksi asti!!

valita. Tyttöystäväsi ja hänen lemmikkinsä on paketti, jonka joko otat tai sitten et, valinta on sinun. Jos paketti ei miellytä, vaihda tyttöystävä sellaiseen, jolla ei ole lemmikkejä. Yksinkertaista, eikö totta?

Mä olin sikamaisen mustasukkainen ravihevosille - eikä ne edes olleet meidän sängyssä. Joten ymmärrän sua oikein hyvin. :-)))))))))))))))

jos minun suhteessani mies valittaisi lemmikeistä, hän lentäisi ulos talosta.

jos lemmikkejä hankitaan talouteen niiden pitäisi olla samassa arvojärjestyksessä ihmisten kanssa, jos ei korkeammalla! lemmikit kun sattumoisin ovat sata kertaa viisaampia kuin ihmiset ja ainakin minulle paljon läheisempiä kuin yksikään ihminen.

se joka sulkee kissansa yöksi muista huoneista tulisi luopua lemmikeistään ja keskittyä pelkästään vain kouluttamaan niitä ihmisiä. ihmiset enemmän koulutusta tarvitsevat kuin eläimet. suorastaan säälin niitä kissoja ja koiria joille asetetaan kauheat säännöt kotiin. tietenkin tietyt normaalit säännöt pitää olla, mutta että kissa ei saa kulkea sitten enää vapaana kotona niin se menee jo ylitse.

ainahan niitä "onnettomuuksia" sattuu. Sanot että luulit rusakoiksi. Tai sit otat itelles semmosen muijan jolla on vaan yks mirri ja sekin kiinni jalkovälissä.

Yksi kissojen kanssa elämisen ongelma sinulla oli se, että ne liikkuvat ylitsesi pois sängystä ja myöhemmin likkaystävä kömpii ylitsesi hakemaan ne takaisin tai ruokkimaan.
No miksi ihmeessä ette nuku toisinpäin?! Miksei likka voi nukkua reunalla, pääsee helposti ylös jos on tarve ja kissatkin pysyy mukavammin välissä. Saat itse nukkua.
Toiseksi, kissojen yöllisen ruokkimisen voi jättää pois. Vaikka kuivamuonaa kuppeihin illalla yön varalle, jos niille nälkä tulee. Näin kissoja tunteneena voin sanoa että kissoilla ei välttämättä ole edes nälkä, ovat vain tottuneet siihen tapaan tai ne ruokitaan väärin ajoin, jolloin niille tulee nälkä öisin. Tottakai kissojen kuuluu tepastella öisin.

Itsellä ja avomiehelläni on kolme kissaa, tarkoitus oli hommata ensin yksi, sitten niitä kavereita tuli. Koska olen kissojen kanssa ollut pienestä asti tekemisissä ja muitakin lemmikkejä on (hiiriä ja lintuja) teimme heti selväksi pari asiaa; kissat eivät kiipeä kirjahyllyyn (lintujen häkki päällä) eivätkä tiskipöydälle eivätkä ole ruokapöydällä kun ihmiset ovat syömässä!
Kissat ovat suhtkoht vapaita ja itsenäisiä otuksia ja jos ne ovat pienestä asti tottuneet siihen mihin tyttöystäväsi on ne totuttanut, niin muutosta on turha odottaa heti. Varsinkin kun tyttöystäväsi on varmasti vaikeaa muuttaa tapojaan. Tarvitaan joustoa. Veljelläni kävi kyseisellä tavalla, hänen vaimonsa veti kissahössötyksen niin pitkälle että veljeni alkoi vihaamaan koko kissaa ja ei sitä helli, siirtää syrjään jne ja kissa on oppinut välttämään veljeäni. kissa väistää häntä kun tietää ettei tuo tykkää, mutta voi taas osoittaa mieltään kusemalla sänkyyn. Tällaiseen kissa-ihminen sotaan ei kannata ajautua, puhumattakaan miten se kiristäisi parisuhdettasi..
Keksikää toisia tapoja toteuttaa asiat, esim tuo nukkumapaikkojen vaihto ja ruokinnan muuttaminen. Kissoille omaa puuhaa, leluja ja kiipeilypuita etteivät mau´u sitä huomiota ja tekemisen puutettaan..
Toivottavasti kaikki järjestyy jos haluat jatkaa