Hääkellot

""HS 8.2.09 Joka neljännessä helsinkiläisessä avioliitossa ainakin toinen on ulkomaalainen
Teppo Moisio, Helsingin Sanomat

Helsingissä hääkellot soivat nykyään yhä useammin ulkomaiden kansalaisille. Helsingissä 2007 solmituista avioliitoista 26 prosentissa ainakin toinen ja 12 prosentissa molemmat osapuolet olivat ulkomaalaisia.

"Se on yllättävän suuri luku", ihmettelee Tanja Leikas-Bottà .

Hän on itsekin mukana niiden 457 suomalaisnaisen joukossa, joka sanoi Helsingissä 2007 "tahdon" ulkomaalaiselle puolisolle.

Ulkomaalaisen kanssa avioitui samana vuonna 384 suomalaismiestä.

Bottàn perhe on yksi tyypillisimmistä esimerkeistä kansainvälisestä rakkaudesta.

Tilastojen perusteella suomalaisnaiset löytävät usein puolison Länsi-Euroopasta, kun taas ulkomaalaisten kanssa avioituvat suomalaismiehet löytävät vaimon Kaakkois- tai Itä-Aasiasta tai Venäjältä.

Leikas-Bottà tapasi italialaisen miehensä Giacomo Bottàn seitsemän vuotta sitten Berliinissä opiskelijavaihdossa. "Me olemme näitä Eurooppaa yhdistävän Erasmus-liikkeen tuloksia", Leikas-Bottà nauraa.

Kaupunkitutkijana työskentelevä Giacomo muutti Helsinkiin 2005, ja pari vihittiin Pyhän Henrikin katolisessa kirkossa elokuussa 2007.

Nyt perheeseen kuuluu myös kaksi kuukautta vanha Joel-vauva.

Kansainvälisten avioliittojen osuus on kasvanut vuosi vuodelta, kertoo Siirtolaisinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilä.

"Ihmiset liikkuvat enemmän, matkustelevat ja kohtaavat", hän selittää.

Pareja muodostuu opiskelijavaihdossa, kansainvälisillä työkomennuksilla ja lomamatkoilla. "Perhesyyt ovat yksi merkittävimmistä syistä maahanmuuttoon", Heikkilä sanoo.

Ulkomaalainen puoliso voi löytyä myös Suomesta.

Helsingin väestöstä 6,5 prosenttia oli ulkomaalaisia 2007. Naimaikäisistä, siis nuorista aikuisista, osuus on huomattavasti suurempi.

Muissa kulttuureissa paine avioitumiseen voi olla suurempi kuin avoliittovetoisessa Suomessa. Tämä saattaa osaltaan selittää ulkomaalaisten suurta osuutta aviotilastoissa.

Tanja Leikas-Bottàkin kertoo, että italialaiset appivanhemmat vähän ihmettelivät parin päätöstä asua yhdessä jo ennen häitä. Appivanhemmat eivät ihmetelleet asiaa kovaan ääneen kuitenkaan, ja muutenkin kulttuurien yhteiselo on sujunut erinomaisesti.

"Tilannehan on hyvä: Minun vanhempani eivät puhu kuin italiaa ja ranskaa, Tanjan vanhemmat puhuvat vain suomea ja englantia, joten vanhempamme eivät voi riidellä keskenään", Giacomo Bottà nauraa.

Hän itse puhuu appivanhemmilleen sujuvaa suomea, ja kertoo muutenkin tuntevansa itsensä helsinkiläiseksi.

Suomalainen puoliso onkin maahanmuuttajalle usein hyvä kannustin ja apu kotoutumiseen, Siirtolaisinstituutin Heikkilä sanoo. "Se on silta kulttuurien välillä."

Yliopistolla työskentelevä Giacomo Bottà on itse asiassa juurtunut Suomeen turhankin hyvin.

"Tanja on puhunut mahdollisesta ulkomaankomennuksesta, mutta minä olen sanonut 'ei'. Kun Suomeen on kerran tullut ja nähnyt vaivan kielen ja kulttuurin opiskelussa, haluan myös viettää täällä aikaa." "