homer&marge

tämä avioliitto on kuin pakkopullaa josta kumpikaan ei pysty irrottautumaan.
päivät, viikot, kuukaudet, vuodet samanlaisia.
vaan kun ei ole aikaa, eikä sitä pysty järjestämään molempien työkuvioiden vuoksi.
äsken, kun yritin puhua avioliitostamme ja siitä onko tässä mitään tolkkua, ei mies katsonutkaan minuun vaan luki lehteään ja kysyi onko meillä jäätelöä!
sitten tulee tappelu, voi pojat, kuinka se on jo sairasta. sitten mies hyvittää kaiken ostamalla jotain, ei sanoilla.
...ja ylläri ylläri, kaikki jotenkin unohtuu ja elämä jatkuu taas lieden äärellä.
me emme puhu, emme harrasta seksiä, emme ole lähekkäin tai edes välttämättä nuku samassa huoneessa.
lapsia emme saa, eikä se kumpaakaan haittaa.
olenkin miettinyt, elänkö vain kulissiliitossa.
käymme yhdessä kaupassa jne muut julkiset asiat, mutta kotona tulee sama paine ja ahdistus.
mies petti minua kahdella pitkälläkin suhteella mutta silti jäi luokseni tai pitemminkin ei päästänyt.
sitten meikkaillaan yhdessä kiltisti mustelmia ja vaietaan ongelmista koska mies on kykenemätön puhumaan, sillä vastaus on joko entiedä tai hiljaa.
kun yrittää puhua, vastaus tulee huutamalla että mitä sä aina hermoot.
tää on niin oravanpyörä.
olen niin masentunut että se on jo vaikuttanut perheeseeni, työhön ja ystäviimme.
kävin juttelemassa lääkärin kanssa ja hän totesi vaan ettei häntä kiinnosta ja että minä olen naivistisen narsisti vaikka hän ei edes kerennyt kuuntelemaan minua 5 minuuttia kauempaa.
olisin vaan pyytänyt häneltä apua sillä jumala ei sitä minulle antanut.
mies ottaa iltakaljan, minä viskin kolalla.
tuijotamme samoja ohjelmia päivästä toiseen tv-ruudulta, kunnes jokin sekoittaa taas pakkaa.
jään ilman rakkautta, se kuluttaa.
pettämään en ala,
eroaminen on rikos,
yksinäisyys pelottaa.
6715
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

tota kivirekeäs äläkä valita.

Äänestä

JOOPA JOO. JEESUS PELASTAA, KAIKKI ON HYVIN!

Äänestä

et ole eronnut?

Ei kaikkea tarvitse kestää, oli uskovainen tai ei!

Äänestä

Reipas seksi auttaa, miehesi kärsii puutteesta. Sen vuoksi mikään muu ei kiinnosta. Hän on ehkä aikansa lyönyt päätä seinään ja luovuttanut.

Äänestä

Kuullostaa pahalta. Avioliiton pitäisi perustua kunnioitukselle ja ystävyydelle, läheisyys ja seksi tulevat vasta siellä perässä. Kodin pitäisi olla paikka jonne kaipaa ja jossa ladataan akkuja. Oletko uskossa? Avioeroa on silloi lähes mahdoton miettiä, mutta asumusero on mahdollinen. Seurakuntamme pastori suositteli asumuseroa ystävälleni, jolla on alkoholisoitunut mies. Tee hyvä ihminen elämälles jotain! Sä oot vastuussa siitä miten sä sun ainoan ja lyhyen elämäsi elät, syytä ei voi vierittää miehen niskoille. Antaa sen olla sika yksinänsä, lähde sä viisaana naisena mahdollisimman kauas siitä.

Äänestä

Avioero on kyllä ihan laillinen prosessi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


marge simpson kirjoitti:

tämä avioliitto on kuin pakkopullaa josta kumpikaan ei pysty irrottautumaan.
päivät, viikot, kuukaudet, vuodet samanlaisia.
vaan kun ei ole aikaa, eikä sitä pysty järjestämään molempien työkuvioiden vuoksi.
äsken, kun yritin puhua avioliitostamme ja siitä onko tässä mitään tolkkua, ei mies katsonutkaan minuun vaan luki lehteään ja kysyi onko meillä jäätelöä!
sitten tulee tappelu, voi pojat, kuinka se on jo sairasta. sitten mies hyvittää kaiken ostamalla jotain, ei sanoilla.
...ja ylläri ylläri, kaikki jotenkin unohtuu ja elämä jatkuu taas lieden äärellä.
me emme puhu, emme harrasta seksiä, emme ole lähekkäin tai edes välttämättä nuku samassa huoneessa.
lapsia emme saa, eikä se kumpaakaan haittaa.
olenkin miettinyt, elänkö vain kulissiliitossa.
käymme yhdessä kaupassa jne muut julkiset asiat, mutta kotona tulee sama paine ja ahdistus.
mies petti minua kahdella pitkälläkin suhteella mutta silti jäi luokseni tai pitemminkin ei päästänyt.
sitten meikkaillaan yhdessä kiltisti mustelmia ja vaietaan ongelmista koska mies on kykenemätön puhumaan, sillä vastaus on joko entiedä tai hiljaa.
kun yrittää puhua, vastaus tulee huutamalla että mitä sä aina hermoot.
tää on niin oravanpyörä.
olen niin masentunut että se on jo vaikuttanut perheeseeni, työhön ja ystäviimme.
kävin juttelemassa lääkärin kanssa ja hän totesi vaan ettei häntä kiinnosta ja että minä olen naivistisen narsisti vaikka hän ei edes kerennyt kuuntelemaan minua 5 minuuttia kauempaa.
olisin vaan pyytänyt häneltä apua sillä jumala ei sitä minulle antanut.
mies ottaa iltakaljan, minä viskin kolalla.
tuijotamme samoja ohjelmia päivästä toiseen tv-ruudulta, kunnes jokin sekoittaa taas pakkaa.
jään ilman rakkautta, se kuluttaa.
pettämään en ala,
eroaminen on rikos,
yksinäisyys pelottaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu