Listatkaapa bändien aliavostetuimpia albumeita. Semmoisia levyjä joiden olisi kuulunut olla menestyksiä mutta jotka eivät jostain syystä miellytä kriitikkoja eivätkä myyneet. Kertokaapa bändien aliarvostettuja albumeita...ja voi tietysti myös kertoa bändin yliarvostetuimman levyn noin niinkuin vastapainoksi. :)
Bändien aliarvostetuimmat levyt
Goodbye_America
451713
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
nevermind -levy.
ainakin se möi ja nuoriso tykkäsi ja vähän aikuisetkin =)
the clashin sandinista aliarvostettu
the clashin london calling yliarvostettu
Type O Negative:
aliarvostetuin: World coming down
yliarvostetuin: Slow, deep and hard
Black sabbath:
aliarvostetuin: Never say die
yliarvostetuin: Sabbath bloody sabbath
Tässä muutama aliarvostettu ja perustelut:
Deep Purple: Come taste the band
Hyvä levy vaikkei "purplea" olekaan, laulussa coverdale, mutta kun blackmore on poissa niin levy jäi, hyvistä biiseistä ja tunnelmasta huolimatta, auttamatta erakoksi.
Black Sabbath: Born again
Hieman sama juttu kuin edellä, Gillanin visiitti Sabbathissa. Hyviä biisejä, varsinkin nimibiisi.
Tottakai Sabbathilta löytyy parempia, mutta ei tämä NIIN huono levy ole kuin väitetään.
Tricky: angels with dirty faces
Luin vasta ettei tricky itse pidä tästä levystä, mikä on outoa, koska levy on loistava.
Alice Cooper: hey stoopid
Loistavia biisejä,hyvin tuotettu ja turhaan unohdettu.
Mut Hey Stoopid sentään myi. The Last Temptation on mielestäni Cooperilta loistava teema-albumi, mutta julkaistiin muutamaa vuotta liian myöhään. 90-luvun puolivälissä grunge ja punk oli IN ja teema-albumi sai väistämättä kovaa kritiikkiä tekotaiteellisuudesta yms yms..
Hmm, en tiedä noista myyntiluvuista, toi aliarvostetus-juttu tuli siitä, kun luin jostain Alicen itse pettyneen pahasti kyseisen levyn myyntiin USA:ssa (jos oon oikeassa, se myi euroopassa, mut ei niin hyvin USA:ssa.
Mut turha kai tästä on saikata, hyvä levy.
Alice Cooperilla on paljonkin aliarvostettuja levyjä. Erityisesti 70-luvun lopusta ja 80-luvun alusta. Esimerkkeinä toimivat vaikkapa From the Inside (1978), joka ei disco-vetoisen rock-soundinsa takia miellyttänyt aiempia Cooperin faneja. Kyseessä on kuitenkin konseptialbumi, joka kertoo Cooperin alkoholivieroituksesta. Todella aliarvotettu levy. Toisena esimerkkinä voisi heittää toisen konseptialbumin nimittäin DaDa vuodelta 1983. New wave-levy joka kertoo kannibaalista jota vanhemmat pitää vankina ullakolla. Molemmat näistä levyistä ainakin minusta ovat Cooperin parhaimmasta päästä. Aivan yhtä loistavia kuin Cooperin suurimmat menestyslevyt, eli siis 1971-1975 julkaistut shock/glam rock -levyt Love it to Death, Killer, School's Out, Billion Dollar Babies ja Welcome to My Nightmare.
Sitten taas Cooperin yliarvostetuinta levyä ei paljoa tarvitse miettiä. Kyseessä on tietysti vuoden 1989 niin sanottu come-back levy Trash, joka sisälsi mm. hittisinglen Poison. Koko levy on alusta loppuun semmoista yli-melodista kaupallista kasari-pop-metallia, josta kenenkään ei tulisi Alicea muistaa.
hahahaha
cooperin suurin kaupallinen menestys =)
http://www.youtube.com/watch?v=s_CRjq96B5k
http://www.youtube.com/watch?v=wsscLXw7yPU&feature=related
itellä ei ikinä ole muita levyjä cooperilta ollutkaa, hahahahaha =)))
"itellä ei ikinä ole muita levyjä cooperilta ollutkaa, hahahahaha"
Siinä tapauksessa suosittelen että kuuntelet levyt Killer ja School's Out, jotta saat kuvan todellisesta Alice Cooperista, eikä kokemuksesi jää vain kasari-popin tasolle :)
no en varmasti kuuntele koska ei kiinnosta pätkääkään joku alice ihmemaassa cooperin testi.
sen trashinkin sain lahjaksi, mutta kaikki tietää että se on se luuserin suurin kaupallinen menestys...hahahahah
http://www.youtube.com/watch?v=AeZxRYXZ154
School's out 1972
sairaan näkönen tyyppi =(
Juu Trash kannattaakin heivata helvettiin koska se on paska levy. Mutta Cooperia ei kannata vähätellä. Alice Cooper -yhtye loi koko käsitteen siitä, mitä on teatteri-rock. Ilman Cooperia ei rock-konserteissa ei olisi lava-showta, vaan pelkkää soittoa. Cooper yhdisti näyttelemisen ja rock and rollin ensimmäisenä historiassa. Mutta juu heivaa se Trash menemään...
juu ei mulla ole ollut 10 vuoteen LP levyjä ja cd levyjäkään enään kourallinen enkä niitäkään kuuntele kun kaikki on nykään mp3 sia.
no totta helvetissä se oli kaupallin ja paskaa , kuten nimikin sanoo.
big mac
http://en.wikipedia.org/wiki/Trash_(album)
Trash is a studio album released by heavy metal singer Alice Cooper in 1989.
The album featured "Poison", Cooper's first top ten hit since his single "You And Me" in 1977. After Alice's return to the music industry in 1986 with the successful tour "The Nightmare Returns", Cooper had sought assistance from Desmond Child to create a comeback album. Trash became one of Cooper's biggest albums, accompanied by music videos for "Poison", "Bed of Nails", "House of Fire", and "Only My Heart Talkin'". A successful year-long worldwide concert tour in support of the album was documented in the home video release Alice Cooper Trashes The World.
ei sillä cooperin homolla ole muita levyjä kuin träääs.
jotain perkeleen kasari-poppia. parhaat coopperit on 70-luvulta sen tietää vittu madonnan fanitkin...
"Ilman Cooperia ei rock-konserteissa ei olisi lava-showta, vaan pelkkää soittoa"
Mahtaakohan olla ihan noin yksinkertaista? Tällä puolen Atlanttia David Bowie teki samoihin aikoihin aika hyvää teatraalista rockia, mutta ammensi ilmeisesti eri lähteistä kuin Cooper.
Ja Cooperin tuotannosta Billion Dollar Babies on kyllä ehdoton ykkönen. Soolo-Cooperilta Welcome To My Nightmare. Molemmat 70-luvun ehdottomia klassikoita.
Cooperin comeback 80-luvun lopulla oli kyllä aika surkuhupaisaa. Miehellä oli vahva imago kauhurockin isänä, joten tuota imagoa lähdettiin sitten kaupallistamaan ja lopputuloksena oli yksiulotteinen karikatyyri, jossa Cooper parodioi itseään.
"Mahtaakohan olla ihan noin yksinkertaista? Tällä puolen Atlanttia David Bowie teki samoihin aikoihin aika hyvää teatraalista rockia, mutta ammensi ilmeisesti eri lähteistä kuin Cooper"
Alice Cooper yhtye perustettiin 60-luvun puolivälissä nimellä The Earwigs ja vuoteen 1968 mennessä yhtye oli siirtynyt teatraaliseen ilmaisuus ja mm. meikkien käyttämiseen. Cooper nousi valokeilaan vuoden 1970 lopussa hitillään I'm Eighteen. Tähän aikaan David Bowie oli vielä pitkähiuksinen folk-laulaja eikä Ziggy Stardustista ja glam rockista ollut tietoakaan. Bowien tuonaikainen manageri kertoi joskus että joskus vuoden 71 tienoilla Bowie oli katsomassa Cooperin bändin kauhu-showta jossa Alice mm. käristettiin sähkötuolissa. Bowie katseli keikkaa suu ammollaan ja ihmetellen Cooperin meikkejä ja bändin naismaisia kiiltäviä vaatteita ja ennenkaikkea bändin teatraalisuutta. Ja jostain kumman syystä vuonna 1972 Bowie esitteli ihmisille uuden imagonsa punatukkaisen meikatun ja kiiltäviä kuteita käyttäneen Ziggy Stardustin. Keneltäköhän Bowie mahtoi saada innoituksen moiseen radikaaliin tyylimuutokseen?
Alice Cooper oli ensimmäinen täysin teatraalisuuteen pohjautunut rock-yhtye. Toki olihan ennen Cooperia mm. Screamin Jay Hawkins joka puhui pääkallolle, sekä Arthur Brown joka hyppi palava kruunu päässään, mutta nämä olivat vain pieniä yksittäisiä teatraalisuuden häivähdyksiä. Cooper band oli ensimmäinen yhtye jonka koko olemus pohjautui teatterin, vaudevillen ja rockin yhdistelemiseen. Alice Cooper oli ensimmäinen täysin teatraalinen rock-bändi. Monien asiantuntijoiden mielestä jopa ensimmäinen glam rock-yhtye, koska he käyttivät kiiltäviä naistenvaatteita ja meikkiä jo 60-luvulla kun taas Bowie ja Marc Bolan olivat käytännössä folk-hippejä.
Rock-musiikki on paljon velkaa Alice Cooperille. Cooper loi rockiin juonellisen teatteri-lava-shown ja oli ensimmäinen glam-yhtye.
millä ihmeen mittarilla se muka mitataan, ei millän.
trash möin miljoonia ja poison on cooperin suurin hitti ikinä, sen tietää michael jakson fanitkin.
copperi kuka se on. kiss oli kova joskus mutta kuka vittu on coopperi?
vuodelta 1972 ja sen nimi on School's Out. Myös tätä ennen julkaistu I'm Eighteen oli jättihitti. Muita Cooperin suurinpia hittejä ovat mm. No More Mr. Nice Guy, Elected, Only Women Bleed ja Poison.
Kiitos selvennöksestä. En tiennytkään, että Bowie oli tietoinen Cooperin lavashowsta. Jotenkin ajattelin, että olisivat erillään keksineet teatterirockin. Aina sitä oppii jotain uutta. :)
ja taas täytyy kummastella sitä, ettei Cooper ole muka ansainnut paikkaansa Rock'n roll hall of famessa. Niin moni muukin turha poskensoittaja on sinne päässyt jostain kumman syystä. On se kumma, ettei joidenkin mielestä Lissulla ole ollut musiikkimaailmaan mitään tarjottavaa.
juu hall of fame on paska paikka niin kauan kunnes cooper on siellä. mitä siellä tekevät jotkut kissit, van halenit ja madonnat, jotka eivät ole mitään uutta kehittäneet??? cooper rock and roll hall of fameen ja äkkiä!!!
poison on myynyt 10x enemmän kuin koulut on ohi.
tosiaan on pohjanoteeraus. Yhtäkään rock-kipaletta ei ole tehnyt ja on sitten muka oikein ansainnut paikkansa Hall of famessa. Ja että päässyt sinne ennen Cooperia. Syystäkinkö?
mutta ei nyt sentään 10 kertaa :D mutta siis jos verrataan että kumpi oli aikanaan suurempi hitti niin kyllä school's out oli 72 yksi vuoden menestyneimmistä kappaleista. oli toki poisonkin vuonna 89 mutta sen hitin menestys jäi lyhyeen. eräällä listalla kuin "songs that shaped rock" on listattu puolestaan i'm eighteen, joten sekin taas cooperin ensimmäisenä hittinä voisi olla suurin. taitaa tuo suurin hitti kysymys olla vähän aikakaudesta kiinni, sillä usein vanhemmat heput tuntee i'm eighteenit ja school's outit, kun taas nuoremmat tuntee lähinnä poisonin.
näin vaan on, että esim. Killeriltä Halo of Flies on yksi mun suosikkeja, mutta ei radioaikaa t.m.s. eli "täysin" unohtunut helmi kys. albumilta. Ei tietenkään mikään single, mutta verrattuna muihin albuumin biiseihin, ehkä ois ansainnut soittoaikaa esim. yleisradiossa aikanaan ja vielä tänäänkin.
U2:n viimeinen omaperäinen, omilla ehdoilla tehty levy.
90-luvun loppupuolella kohistiin U2:n tulevasta albumista jonka sanottiin "muuttavan rokin suuntaa pysyvästi". Bändin harteille kasattiin hirveät odotukset tulevasta levystä. Paineet johtuivat tietenkin Achtung babyn (1991) menestyksestä. Popin julkaisua siirrettiinkin reilusti. Lopulta keväällä 1997 julkaistu levy sai aluksi myönteisiä arvosteluja mutta sitten jostain käsittämättömästä syystä media ja yleisö kääntyi sitä vastaan. Varsinkaan amerikkalaiset eivät tajunneet levyllä olevaa itseironiaa ja muuta "kieli poskessa"-huumoria. Bändi oli ensimmäistä kertaa tehnyt todella rennon ja pisteliään humoristisen levyn, eikä yleisö tykännyt siitä. Bono lauloi myös ensimmäistä kertaa todella rennolla, pehmeällä tyylillä. Popilla jokainen raita on vähintään keskitasoa, oikeastaan suurin osa niistä on keskitasoa selvästi ylempänä. Levyn äänimaailma on täydellisen sopiva ja kappaleista löytyy useita kerroksia jotka huomaa vasta useamman kuuntelukerran jälkeen.
On U2 2000-luvullakin tehnyt hyviä kappaleita, mutta eivät hyviä levyjä. Pienehköt odotukset on tätä seuraavaa levyä No Line On The Horizon kohtaan, josko olisi parempi levy tulossa. Levy julkaistaan Suomessa 2. maaliskuuta tänä vuonna.
se get on your boots on ihan erillainen kuin ne muut biisit uudella levyllä. uusi levy on vähintään POP, mutta aikuisempi. 4/5 tähteä.
Melodisempi ja pohdiskelevampi... edge on oman soundinsa vanki mutta hei se kuulostaa :
Mahtavalta !
U2 - Get On Your Boots (LIVE!!! - GRAMMY 2009!)
http://www.youtube.com/watch?v=wPhDyxBJcP4
U2 - MoFo (from POPMart Johannesburg)
http://www.youtube.com/watch?v=za5L6VZwsHw&feature=related
Toi "Pop" unohtu multakin, vaikka ihan äsken sen taas kaivoin esiin ja kuuntelin. Levy on mun ehdottomia U2-suosikkeja. Täynnä hyviä biisejä ja soundit ovat varsin kokeellisia ja silti pysyy kasassa. Ja allekirjoitan muunkin osan tosta U2-kommentista.
U2 on läpeensä yliarvostettu.
Nykyään on valtavasti hyviä levyjä, jotka eivät menesty. Syynä siihen on nuorison suuntaus räppiin, hiphoppiin, Britney Spearsiin, Madonnaan ynnä muuhun helppoon roskamusiikkiin.
On aivan sama, mitä jonkin huippubändin levyarvosteluissa lukee, sillä suurin osa nuorisoa ei niitä osta. Pääasia on, että voi chillata, olla cool ja pössytellä lakuhumpan tahdissa.
Noh nämä nyt ovat lähinnä raskaamman rockin puolelta, mutta aliarvostettuja kumminkin.
Saxonin Destiny on oikein hyvä levy, mutta jostain syystä ei vain kolahtanut porukkaan. Eihän se kyllä kuulosta "klassiselta" Saxonilta, mutta eihän sen pitäisi olla syy unohtaa hyvä lätty.
Motörheadin Another Perfect Day oli aikoinaan haukuttu levy vain, koska Eddie vaihtui Robboon. Mielestäni yksi parhaita yhtyeen levyjä. Robertsonin kitarat on hyvät, vaikka Lemmykin oli sitä mieltä, että niiden soolojen ei olisi tarvinnut olla ihan niin pitkiä.
WASPin Unholy Terror on hyvä levy, jota ilmeisesti kukaan ei ole edes vaivautunut kuuntelemaan. Itse asiassa WASPin kaikki uudemmat levyt ovat aliarvostettuja. Nehän ovat hiton hyviä levyjä, mutta porukat jaksavat aina vaan puhua näistä alkupään tuotoksista. Varsinkin Blackien balladeissa on syvyyttä.
Okei okei, tältä levyltä löytyy puhkikalutut megahitit We Will Rock You ja We Are Champions, mutta itse albumi on jäänyt unholaan, kun noi hitit löytyy kuitenkin kokoelmilta. Mielestäni yksi rockeimmista Queen-levyistä ikinä, kun eivät yrittäneet enää tehdä mitään oopperaa vaan soittivat kunnon rokän rollia.
Tietysti Gunnareiden Chinese Democracy. Kevyesti maailman paras levy ja 1000 kertaa parempi kuin vastaavasti yliarvostetut ADF tai Illusions I&II (jotka nekin kaikki kyllä kovia).
Tosin CD ei ole kriitikoiden haukkuma, vaan pitkälti kuulijoiden ylistämä. Monilla vaan tuo asennevamma painaa tai Gunnarit vaan painuneet unholaan.
Mutta levyn menestys ei jää tähän. Mahdollisten videoiden ja kiertueen myötä levy vasta alkaa myymään ja nousee mahdollisesti myös siihen kulttiasemaan johon se kuuluu.
Levyhän oli jo ilmestyessään legenda. 14 vuotta ja risat siinä meni... Ei sentään lyönyt Brian Wilsonin Smileyn ennätystä, mutta hyvänä kakkosena tämä taitaa tulla. Kulttikamaa..
Chinese Democracyn julkaisu valaa toivoa, että kenties vielä joskus saamme kuulla myös Spinal Tapin neljä kadonnutta albumia. ;)
Relayer on maailman aliarvostetuin levy.
rush on ... yes ;-)
no se johtuu kun Moraz soittaa koskettimia eikä Wakeman ??? vaikka itse pidän kummankin soitosta ihan mielettömästi, relayer on ihan fragilen veroinen mutta ei ctt.edgen .
-Bandolier,sisältää mahtavan Napoleon Bonaparte kappaleen.
Neil Young ei itsessään ole bändi mutta aina sillä on joku bändi ollut takanaan. Eli Neilin levyistä Trans vuodelta 1982. Neilhän tunnetusti 70-luvun 'doom trilogy' -sarjallaan (Time Fades Away-On The Beach-Tonight's the Night) pelotteli ensin isot yleisömassat pois ja 80-luvun alussa sitten osan tosifaneistakin albumeillaan joiden tyyli vaihteli joka albumilla. Trans syntyi sitten kun neljääkymppiä lähestyvä Neil halusi samanaikaisesti tehdä kantrirockia ja kuulostaa Kraftwerkiltä.
YUP-Yövieraat
YUP-Outo elämä
CMX-Isohaara
Zen Cafe-Romuna
Leevi And The Leavings-Raha ja rakkaus
Wigwam-Fairyport
Suurlähettiläät-Pientä puhetta
Hausmylly-Sateesta aurinkoon
Tavaramarkkinoiden kaikki levyt
Puolikuu-Hämärään huoneeseen
Eppu NOrmaali-Tie vie
Timo Rautiainen-Sarvivuori
päivitetäänpä listaa joka muuttunut ....
Eput= Aknepop (täyttä timanttia&rautaa! Amen, eppujen ikioma punk-vaihe ja oli tosi uskottava punk-rock yhtye ihan alussa mut monelta jäi levy ostamatta eikä yhtye nauttinut kovinkaan suurta suosioo, ei ainakaan noussut koko suomen bändiksi ja levyllä on tavattoman stydit soundi ja soitto kulkee komeaasti ja tekstit on terävää havainnointia huumorin höystettynä ja sävellykset puhdasta A-laatua joten täytyy antaa täydet 5/5 eli moneltaki kantilta mietittynä täysosuma)
YUP-Toppatakkeja ja toledon terästä joo siis ajat ja mielikin voi muuttua kun joskus kauan sitten olin tuota mieltä että outo elämä mut nykyään toi levy on mulle vähän yhdentekevä, mut toppatakkeja levyllä on todella luovaa tekemistä ja rima asetettu korkealle eikä bändi unohda huumoria, sillä huumori on läsnä nin teksteissä kuin sävellyksissä sillä muistaakseni bändin keulahahmo martikaisen jarkko on sanonut tietyn lapsenmielisyyden olleen aina osana heidän ideaa ja uskomattoman haastavaa musaa tällä levyllä soittaa ihan senkin takia kun tempovaihdoksia on yksittäisten biisien sisällä niin tavattoman paljon ja paljon eri sointuja ja hyvin bändi &laulaja pysyy hereillä ja vireessä ja sävellykset huippulaatua enkä usko törmänneeni tällä julkaisulla yhteenkään täytebiisiin ja kaikki kappaleet tuntuu olevan osana kokonaisuutta eli ns punainen lanka muodostuu mutta ainoastaan folk ballady&pop ballady huonot uutiset on irrallaan muusta materiasta ja kappaleet pää puhuu, älä astu kaupppiaan päälle ja nimibiisi on esim semmosta tajunnan virtaa ja huikeaa musiikillista menoa etenki sekä levyn päättävä mammuttibiisi taivaiden maisterit)
3.Don huonot-silmänkääntötemppu (huikea levy amen needs i say more? kokonaisuus toimii ns punainen lanka tekstit , soitto ja kappaleet sekä huikea stemmalaulanta kun jäsenillä on taustaa kamarikuorolaulajina mikä kuuluu hienolla tavalla! Lisäksi monipuolisesti eri musalajeja sekoitelleet levyllä ja kansikuva on huikean hauskan älykkään syväulotteinen)
4.Timo rautiainen- sarvivuoressa pysytään joo eli nyt on kysseessä timo rautiainen
5.Zen cafe-laiska&tyhmä&saamaton jonka levyllä oleva tunnelma varastaa väkisin ykköshuomion mut ei saanu esim niin suurta suosioo kuin muutama vuosi nuorempi vuokralainen levy tai helvetisti järkeä
6.Puolikuu-makeaa myrkkyä eli tämä on huikea poplevy riemastuttavia pop-biisejä joista aika monet duurissa , siis muistaakseni duurissa ja nimibiisin voittanutta pop-biisiä ei juurikaan ole eli kuunnelkaapa noita hienoja kitaroita tosa! Maailma pyörii hänen ympärillään on ihan erityylinen veto ja myös tähtihetki)
7.Tavaramarkkinat-Lievä kosto jonka klevyn omistan ja sisältää mm kappaleen melartin ja kevät , tosin muistaakseni kevät &kaduttaako mikko on bonusraitoina eli eivät kuulu alkuperäiselle levylle
8.Suurlähettiläät-no niin julkaisulla bändi pääsee upeuteen= soiton soinnin ja yksityiskohtien kuten erilaisten riffien(esim kitarariffi tai torvisoitinriffi)
9.Leevi and the leavings-Mies joka toi rockn rollin suomeen on levy joka on taidokas pop-levy jossa kuuluu myös sen ajan new wave höysteet sekä tietyt disco ja syntikkapop -jutut ja esm kappale tyttö jota rakastan on vahva hetki tai vaikkapa pojat tanssimaan
10.CMX-Aurinko joka samalla paras ja aliarvostetuin cmx julkaisu täytyy olla hey come on! täynnä eeppisiä kappaleita eli nimenomaan eeppisistä eeppisimpiä raitoja täynnä ja joka biisillä on iso paikka mun sielussa ja sydämessä eli tätä on nautinto kuunnella koska myös musiikillisesti orkka pääsee asian ytimeen ja huikea luova kokeellisuus kuuluu ja intia kuuluu paljon tällä levyllä, tai yleensäkin aasialainen musaperinne
YES : Talk . 1994. tosi aliarvostettu.
endless dream lähes Close to the Edgen veroinen.
Van halen 3
Klamydia-Lahjamattomat kokoelma (huolimatta hieman yksitoikkoisesta soitosta =rummut ja kitara levyn alkupuoliskolla niin siitä huolimatta musan esitystapa tietyllä tapaa on todella eeppistä ja uniikkia kuultavaa ja kokoelmalla on muistaakseni yhteensä 35 kappaletta joista kaksi viimeisintä, pilke silmäkulmassa ja nina autio on kaikkein tunnetuimmat ja kokoelma läpikäy bändin ihan alkuvaiheet)