TEKNOLOGIA-SUOMEN UUSIN UHKA: TYÖVOIMAPULA
Nokia tarvitsee vuosittain pari tuhatta uutta insinööriä. Se on saman verran kuin heitä koko Suomessa valmistuu. Vaikka Nokia onkin suomalaisessa elinkeinoelämässä suurin ja kaunein, muitakin tarvitsijoita on. Tuhannen insinöörin vajaus on vuositasolla niin suuri, että toimitusjohtaja Jorma Ollila puhuu jo kasvun rajoista. On investoitava muualle, koska täällä ei riitä resursseja.
Myös Nokia Telecommunicationsin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Kuivalainen pitää työvoimapulaa ongelmana.
- Pulaa tietynlaisesta osaamisesta on. Tällä hetkellä kaikkein kysytyintä väkeä ovat ohjelmisto-osaajat. Vuosituhannen vaihtuminen ja euron tuleminen teettävät nyt niin paljon ohjelmointityötä, että työvoimapula on maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta on muitakin osa-alueita. Ainakin Nokia aikoo kasvaa jatkossakin sellaista vauhtia, ettei työvoimapula ole lähiaikoina ohimenevä ilmiö, Kuivalainen sanoo.
Elinkeinoelämää on opittu kuuntelemaan
Oppiminen on pitkä prosessi, eikä ihmisten kouluttaminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin käy hetkessä. Kuivalainen huomauttaa, että jo peruskoulun ainevalinnat saattavat vaikuttaa tuleviin koulutusmahdollisuuksiin.
- Ratkaisevinta on, että lukiovaiheessa huolehditaan riittävästä matematiikan ja luonnontieteiden opetuksesta.
Usein koulutusjärjestelmää on kritisoitu myös siitä, ettei elinkeinoelämää tunneta eikä yritysten näkemyksiä oteta huomioon.
- Tässä asiassa on viime vuosina kehitytty hirveästi. Nykyisin elinkeinoelämä otetaan mukaan koulutuksen suunnitteluun. Koulutusta kehitettäessä on selvästi kuultu mitä me olemme sanoneet, Kuivalainen kiittelee.
Osaamista on monenlaista
Kun Kirsi-Marja Kuivalainen puhuu osaajista, hän ei tarkoita vain insinöörejä.
- On monenlaista osaamista ja niistä muodostuu kokonaisuus. Eivät insinöörit tee yksin menestystuotteita. Tarvitaan myös myyntiä, markkinointia, laskentaosaamista, juristeja ja vaikka mitä.
Lähes kaikki Nokialle palkattavat ihmiset testataan, eikä kaikkia tarjokkaita oteta. On oltava "asenteiltaan ja arvoiltaan sopiva", kuten toimitusjohtaja Jorma Ollila on asian ilmaissut.
- Meille halutaan ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, oma-aloitteisia, avoimia ja joilla on hyvät kommunikointitaidot. Usein ihmiset kuuluvat johonkin tiimiin. Ja jokaisen Nokian työntekijän pitää haluta oppia uutta. Voi käydä niinkin, että jokin osaaminen menettää kokonaan merkityksensä. Silloin pitää oppia jotakin uutta ja relevanttia osaamista.
Nokia – liian iso Suomelle?
Mitä tapahtuu, jos kokonaisen kansakunnan osaaminen menettää merkityksensä? Jos Nokia hyytyy, Helsingin arvopaperipörssikin hyytyy, mutta miten käy kansantalouden? Onko kaikki munat pantu samaan koriin ja onko Nokia yksinkertaisesti liian iso Suomelle?
- Meidän mielestämme Suomi tarvitsee muutakin kuin Nokian. Ja muuta on jo nytkin. Suomalaisilla on osaamista bioteknologiassa ja monilla muilla alueilla. Me toivomme, että Suomi menestyy näillä aloilla myös jatkossa.
Moni huippuosaaja kääntää kysymyksen toisinpäin: entä jos Suomi on liian pieni?
- Ei meillä ole nähtävissä, että sellaiset suomalaiset huippuosaajat, joille voidaan Suomessa tarjota riittävän kiinnostavia tehtäviä, olisivat lähdössä minnekään.
Suomalainen mutta ei yksin suomalaisten
Suomalaisilta jää helposti huomaamatta, että kansallisylpeytemme Nokia on jo ajat sitten kasvanut kansainväliseksi suuryritykseksi. Se ei markkinoi itseään tai tuotteitaan suomalaisuudella, eikä sitä maailmalla välttämättä edes suomalaiseksi mielletä.
- Meillä on kansainvälisiä tuotteita, joita myydään sillä että ne ovat korkealaatuisia, edistyksellisiä ja käyttäjäystävällisiä. Ei ole asiakkaan kannalta relevanttia, että ne ovat suomalaisia.
Kuivalaisen mielestä Nokia on kuitenkin ylpeä suomalaisuudestaan ja suomalaisuus näkyy myös yrityksen kulttuurissa.
Teksti: Kati Martinson
--------------------------------------------------------------------------------
Nokia tarvitsee vuosittain pari tuhatta uutta insinööriä. Se on saman verran kuin heitä koko Suomessa valmistuu. Vaikka Nokia onkin suomalaisessa elinkeinoelämässä suurin ja kaunein, muitakin tarvitsijoita on. Tuhannen insinöörin vajaus on vuositasolla niin suuri, että toimitusjohtaja Jorma Ollila puhuu jo kasvun rajoista. On investoitava muualle, koska täällä ei riitä resursseja.
Myös Nokia Telecommunicationsin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Kuivalainen pitää työvoimapulaa ongelmana.
- Pulaa tietynlaisesta osaamisesta on. Tällä hetkellä kaikkein kysytyintä väkeä ovat ohjelmisto-osaajat. Vuosituhannen vaihtuminen ja euron tuleminen teettävät nyt niin paljon ohjelmointityötä, että työvoimapula on maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta on muitakin osa-alueita. Ainakin Nokia aikoo kasvaa jatkossakin sellaista vauhtia, ettei työvoimapula ole lähiaikoina ohimenevä ilmiö, Kuivalainen sanoo.
Elinkeinoelämää on opittu kuuntelemaan
Oppiminen on pitkä prosessi, eikä ihmisten kouluttaminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin käy hetkessä. Kuivalainen huomauttaa, että jo peruskoulun ainevalinnat saattavat vaikuttaa tuleviin koulutusmahdollisuuksiin.
- Ratkaisevinta on, että lukiovaiheessa huolehditaan riittävästä matematiikan ja luonnontieteiden opetuksesta.
Usein koulutusjärjestelmää on kritisoitu myös siitä, ettei elinkeinoelämää tunneta eikä yritysten näkemyksiä oteta huomioon.
- Tässä asiassa on viime vuosina kehitytty hirveästi. Nykyisin elinkeinoelämä otetaan mukaan koulutuksen suunnitteluun. Koulutusta kehitettäessä on selvästi kuultu mitä me olemme sanoneet, Kuivalainen kiittelee.
Osaamista on monenlaista
Kun Kirsi-Marja Kuivalainen puhuu osaajista, hän ei tarkoita vain insinöörejä.
- On monenlaista osaamista ja niistä muodostuu kokonaisuus. Eivät insinöörit tee yksin menestystuotteita. Tarvitaan myös myyntiä, markkinointia, laskentaosaamista, juristeja ja vaikka mitä.
Lähes kaikki Nokialle palkattavat ihmiset testataan, eikä kaikkia tarjokkaita oteta. On oltava "asenteiltaan ja arvoiltaan sopiva", kuten toimitusjohtaja Jorma Ollila on asian ilmaissut.
- Meille halutaan ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, oma-aloitteisia, avoimia ja joilla on hyvät kommunikointitaidot. Usein ihmiset kuuluvat johonkin tiimiin. Ja jokaisen Nokian työntekijän pitää haluta oppia uutta. Voi käydä niinkin, että jokin osaaminen menettää kokonaan merkityksensä. Silloin pitää oppia jotakin uutta ja relevanttia osaamista.
Nokia – liian iso Suomelle?
Mitä tapahtuu, jos kokonaisen kansakunnan osaaminen menettää merkityksensä? Jos Nokia hyytyy, Helsingin arvopaperipörssikin hyytyy, mutta miten käy kansantalouden? Onko kaikki munat pantu samaan koriin ja onko Nokia yksinkertaisesti liian iso Suomelle?
- Meidän mielestämme Suomi tarvitsee muutakin kuin Nokian. Ja muuta on jo nytkin. Suomalaisilla on osaamista bioteknologiassa ja monilla muilla alueilla. Me toivomme, että Suomi menestyy näillä aloilla myös jatkossa.
Moni huippuosaaja kääntää kysymyksen toisinpäin: entä jos Suomi on liian pieni?
- Ei meillä ole nähtävissä, että sellaiset suomalaiset huippuosaajat, joille voidaan Suomessa tarjota riittävän kiinnostavia tehtäviä, olisivat lähdössä minnekään.
Suomalainen mutta ei yksin suomalaisten
Suomalaisilta jää helposti huomaamatta, että kansallisylpeytemme Nokia on jo ajat sitten kasvanut kansainväliseksi suuryritykseksi. Se ei markkinoi itseään tai tuotteitaan suomalaisuudella, eikä sitä maailmalla välttämättä edes suomalaiseksi mielletä.
- Meillä on kansainvälisiä tuotteita, joita myydään sillä että ne ovat korkealaatuisia, edistyksellisiä ja käyttäjäystävällisiä. Ei ole asiakkaan kannalta relevanttia, että ne ovat suomalaisia.
Kuivalaisen mielestä Nokia on kuitenkin ylpeä suomalaisuudestaan ja suomalaisuus näkyy myös yrityksen kulttuurissa.
Teksti: Kati Martinson
--------------------------------------------------------------------------------
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.