En ollutkaan ennen tällä palstalla vieraillut. Odotin järkevää kommentointia ja vastaheittoja niin sivareilta kuin "armeijalaisiltakin". Petyin kyllä rankasti. Luin äsken läpi 4-5 keskusteluketjua, eikä yhtään punnittua kunnon puheenvuoroa puolin jos toisinkaan.
On kyllä aika säälittävää, jos asevelvollisuutta täytyy puolustaa huutamalla täällä saatanan homo, housunkastelija, runkkari, vitun idiootti, äpärä, tapan sut jne. Sivaripuolen kommentit olivat maltillisempia, mutta ei niissä kyllä mitään varsinaisia perusteluita ollut. Tosin vitunhomorunkkaritapansut-kommentteihin on kyllä aika vaikea vastatakin älykkäästi.
Olen itse ammattisotilas. Mielestäni nykyisenlainen sivarisysteemi on ihan ok. Jos eettinen/uskonnollinen vakaumus ei hyväksy armeijaa, niin so what. Mielipidettä voi kunnioittaa ja ko kundista on varmasti enemmän hyötyä jossain kirjastossa tai päiväkodissa. Ei armeija tarvitse koko ikäluokkaa palvelukseen.
Pitää vaan jokaisen osata erottaa toisistaan oikeasti vakaumukselliset sivarit ja lintsarit. Ihan mututuntumalta sanoisin, että ennalta sivariin menijöillä on enemmän vakaumusta kuin kesken armeijan sivariksi ryhtyneillä.
Pari kertaa on meinannut vähän usko todelliseen vakaumukseen hiipua, kun varusmies on lähtenyt sivariksi kiukuspäissään kesken palveluksen. Yksikin kundi ei päässyt illalla lätkäjoukkueensa treeneihin, ja ilmoittikin heti "vittu mä lähen sivariksi". Ensimmäinen ongelma tuli heti siviilipalvelushakemusta täytettäessä. Piti merkitä rasti kohtaan uskonnollinen tai vaihtoehtoisesti eettinen vakaumus. Kysyin kumpaan laitetaan ja kaveri ei osannut heti vastata, kun ei tiennyt mitä merkitsee eettinen. Selitin asian ja ohjeeksi tuli "pist vaik siihen eettinen kohtaan". Että välillä sellaisia vakaumuksia (tosin tuli mieleeni vähän ilkeästi, että pitäisiköhän vetää tästä johtopäätös myös jääkiekkoilijoista).
Kun luin "sivarit on homoja"-kirjoittajien kommentteja, minusta alkoi tuntua, ettei armeijassa kyllä ole paikkaa kyseisillekään kavereille, pilaavat vaan PV:n maineen ja ovat juuri niitä huutaja-alikessuja. Näistä räyhääjistä emme me anmmattilaisetkaan ole yleensä kovin vakuuttuneita.
Toivon jatkossa perusteltuja ja ajatuksella laadittuja kirjoituksia puolin ja toisin. Ehkä keskustelupalstan poliisinkin pitäisi pahimmat vittusäoothomo-kommentit aina välillä poistaa.
On kyllä aika säälittävää, jos asevelvollisuutta täytyy puolustaa huutamalla täällä saatanan homo, housunkastelija, runkkari, vitun idiootti, äpärä, tapan sut jne. Sivaripuolen kommentit olivat maltillisempia, mutta ei niissä kyllä mitään varsinaisia perusteluita ollut. Tosin vitunhomorunkkaritapansut-kommentteihin on kyllä aika vaikea vastatakin älykkäästi.
Olen itse ammattisotilas. Mielestäni nykyisenlainen sivarisysteemi on ihan ok. Jos eettinen/uskonnollinen vakaumus ei hyväksy armeijaa, niin so what. Mielipidettä voi kunnioittaa ja ko kundista on varmasti enemmän hyötyä jossain kirjastossa tai päiväkodissa. Ei armeija tarvitse koko ikäluokkaa palvelukseen.
Pitää vaan jokaisen osata erottaa toisistaan oikeasti vakaumukselliset sivarit ja lintsarit. Ihan mututuntumalta sanoisin, että ennalta sivariin menijöillä on enemmän vakaumusta kuin kesken armeijan sivariksi ryhtyneillä.
Pari kertaa on meinannut vähän usko todelliseen vakaumukseen hiipua, kun varusmies on lähtenyt sivariksi kiukuspäissään kesken palveluksen. Yksikin kundi ei päässyt illalla lätkäjoukkueensa treeneihin, ja ilmoittikin heti "vittu mä lähen sivariksi". Ensimmäinen ongelma tuli heti siviilipalvelushakemusta täytettäessä. Piti merkitä rasti kohtaan uskonnollinen tai vaihtoehtoisesti eettinen vakaumus. Kysyin kumpaan laitetaan ja kaveri ei osannut heti vastata, kun ei tiennyt mitä merkitsee eettinen. Selitin asian ja ohjeeksi tuli "pist vaik siihen eettinen kohtaan". Että välillä sellaisia vakaumuksia (tosin tuli mieleeni vähän ilkeästi, että pitäisiköhän vetää tästä johtopäätös myös jääkiekkoilijoista).
Kun luin "sivarit on homoja"-kirjoittajien kommentteja, minusta alkoi tuntua, ettei armeijassa kyllä ole paikkaa kyseisillekään kavereille, pilaavat vaan PV:n maineen ja ovat juuri niitä huutaja-alikessuja. Näistä räyhääjistä emme me anmmattilaisetkaan ole yleensä kovin vakuuttuneita.
Toivon jatkossa perusteltuja ja ajatuksella laadittuja kirjoituksia puolin ja toisin. Ehkä keskustelupalstan poliisinkin pitäisi pahimmat vittusäoothomo-kommentit aina välillä poistaa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
samaa mieltä. Armeijan pojat puolustaa usein mielellään omia kommentteja ja mielipiteitä haukkumalla homoksi ja "mä tapan" on kans aika yleinen esimerkki. Että näin siellä armeijassa kasvetaan miehiksi..
Monilla on perusajattelutapana, että vitun sivarihomot tai jotain vastaavaa. Eli intin käynyt mies on ainoa tosimies..se on semmosta ollut aina. Eikös siellä sivareitten koulutuspaikkakunnalla (Lapinjärvi??) sivareille huutele jopa pikkukersat, varmaan opetettu pienestä pitäen...)
omat käsitykseni sivareista ovat syntyneet tasan sillä perusteella että tunnen useita henk.koht...oikeastaan kotikaupunkini sivareista varmasti yli 90%:lla ei ole mitään todellista vakaumusta muuta kuin "en mää halua tappaa"...se on kumma käsitys että asepalveluksessa tapettaisiin joku....ikävä kyllä tietenkin silloin tällöin näitä vahinkoja tulee...
onhan tietenkin niitä joilla on vakaumuksia mutta kyllä taitavat olla aika harvassa.äitini on kirjastossa töissä ja siellä olleista/olevista sivareista ei ole ollut kirjaston henkilökunnan mielestä hevonpaskan hyötyä koska he eivät tee mitään ja jos heitä käskee jotain tekemään niin valivalivalivalivali.....itse asiassa täällä ei kaupunki edes nykyään ota sivareita muualle kuin rikkaruohoja kitkemään,lunta kolaamaan ja kirjastoon kun johonkin ne on työnnettävä...
eli pointtini on se että ainakin minun tuntemani sivarit ovat muutamaa lukuunottamatta totaalivässyköitä joilla ei ole mitään vakaumusta....meillä oli komppaniassamme eräs tyyppi joka painoi lähes 150 kiloa ja oli noin 175 pitkä jopa tämä mies kävi armeijaa siihen asti että ei saanut E-ajolupaa,jonka jälkeen ei olähtenyt sivariin vann otti lykkäystä ja aikoi vielä mennä takaisin.siinä teille sivareille suomalaisen sisun mallia....
Jokainen meistä muodostaa mielikuvan toisista ihmisistä pääsääntöisesti omien kokemuksien perusteella. Onko kuva kokonaisuutena oikea, onkin jo toinen juttu. Uskon hyvin kokemuksiisi kotipaikkakuntasi sivareista. Kuten jo kerroin, minunkin sivaritapaamiseni työn puolesta antaisivat luvan olettaa, että sivarit ovat juuri sellaisia kuin stereotypia antaa ymmärtää.
Olen tavannut myös toisenlaisia sivareita, esimerkiksi serkkuni. Kaveri on dosenttina yliopistolla ja aika fiksu kaveri noin muutenkin ihmisenä. Kokemukseni ovat siis ristiriitaisia, eli mikä on totuus. Sanoisinkin, ettei kannata tehdä yleistyksiä suuntaan tai toiseen sivareista tai armeijakavereista.
Yleistyksiä ja väärinkäsityksiä saan itsekin kokea. Aina silloin tällöin joku ihmettelee, että miten sinunlaisesi henkilö voi olla armeijassa töissä, siellähän vain huudetaan, simputetaan ja ryypätään, hoh hoijaa. Viimeksi kun näin kävi, selvisi että kyseinen ihminen oli muodostanut mielipiteensä Suomenkin armeijasta amerikkalaisten elokuvien perusteella!! No sieltähän se totuus löytyy suomalaisesta instituutiosta. Kyseinen ihminen oli muuten akateemisen koulutuksen saanut henkilö.
Itse ajattelen, että idiootteja ja fiksuja tyyppejä löytyy jokaisesta instituutiosta tai ihmisryhmästä, niin PV:sta kuin sivareistakin.
Sitten siihen tappamisteemaan: Itse olen ammattisotilas ja mielestäni on turha sievistellä, ettei asevelvollisuudessa olisi kysymys tappamisesta. Ketään ei tietenkään ole tapeta varusmiespalveluksessa, mutta tappamisen opettelemisesta kaikessa on perimmältään kysymys. Jos tämä kielletään, työnnetään vain pää pensaaseen. Kyse tappamisen problematiikassa onkin se, milloin se on hyväksyttävää. Joidenkin mielestä ei koskaan, minun mielestäni silloin kun valtio puolustautuu hyökkääjää vastaan. Tässä tilanteessa ei minun moraalini tunne tappamisen oikeutuksen ongelmaa.
Siitä on melkoisen kauan aikaa kun minä suoritin intin. Mikäli oikein muistan niin sotilasvalassa lupauduimme puolustamaan Suomen rajoja, niin maalla merellä kuin ilmassakin. Hyväksyt että sotilaalla on oikeus vaikka tappaa mahdollisia hyökkääjiä, mutta entäpä sitten jon kukaan vihollinen ei hyökkää meidän maahamme, vaan Sinutkin joka olet ammattisotilas määrätään hyökkäysjoukkoihin sotatilanne vaatii meitä tekemään ennaltaehkäisevän hyökkäksen vaikkapa johonkin itsenäiseen maahan. Miten on silloin tappamisen oikeus. Kirjoitit hyvin ja rehellisesti Että mitä siitä käyttämään kiertoilmaisuja . Tappamista armeijassa opetetaan ja opitaan.Meille vaan opetettiin että ei tarvitse tappaa ihmisiä. Ainoastaan vihollisia.
Uskoisin että käsitteissä on vielä selväntämistä, kun suomettuneisuus on tehnyt valittavaa jälkeä
Mutta:)
Himmler oli hyvä mies verrattuna Leniniin ja Staliniin .. ainakin suomalaisesta näkökulmasta
NKVD listäjätkö toivat autuuden? .. S. Lindströmille ja kaltaisilleen?
M. Ahtisaari ilmoitti tammikuussa 1994 että vaikka asein estetään rajan yli tulevat
Muistakaa vaatia pikaista Natojäsenyyttä ja heti
Mitä te poraatte? - Tsetsniassa kun kuollut monin verroin
http://home.thirdage.com/politics/seppolehto/index.html
Kosovo on jo liki vapaa - Tsetsenia ei vielä
Pro Natojäsenyys - Nyt
... me siirrämme rajat sovjetin jäljiltä mädän
Korjaamme leninismi-stalinismin vääryydet yhdessä?
Linkkisivulta näette että UM:kin on samaa mieltä, mutta entä sinä?
Annappa palautetta, kiitos!
...mitä ajoit takaa viestilläsi. Olitko pilvessä? Olitko mielestäsi vitsikäs. Luitko ollenkaan viestini? jne jne.
Ymmärsin tekstistäsi, että pidit minua vasemmistolaisena ja sivarina sekä yritit ironialla (mielestäni aika huonolla sellaisella) kenkkuilla minulle. Jos näin oli, niin aika pieleen meni: olen poliittisesti porvarillisella puolella ja ammatiltani sotilas. Ironiasi, jos se sitä oli, meni siltä osin hukkaan.
Käväisin muuten mainostamillasi Seppo Lehdon sivuilla. Kyseiset sivut ovat vitsinäkin erittäin huonot.
miksikähän meidän pitäisi natoon ängetä...maksaa maltaita muuttaa suomi täysin natokelpoiseksi vaikkakin sitä näköjään jo kaavaillaan kun ensin ostettiin nuo mahtavat lentotukialuskäyttöön tarkoitetut hornetit jotka eivät oikein siedäkään suomen pölyisiä kenttiä ja sitten ostettiin saksasta loppuunajettuja leopardeja jotka puola sai puolta halvemmalla...ja kun naton toimintaan kuuluu se että kun jäsenmaahan hyökätään niin muut ovat velvollisia auttamaan eli jos esim.saksaan hyökättäisiin niin suurin osa naton joukoista puolustaisi saksaa.ei olisi mitään järkeä antaa näin pienen maan joukkoja tuollaisen liiton käyttöön.kuutisenkymmentäkin vuotta sitten selvittiin ilman isompia apuja(vaikkakin ilman lento-osasto kuhlmeytä tilanne olisi ollut huomattavasti vaikeampi)huomattavasti surkeammilla varusteilla niin miksei nyt pärjättäisi ilman natoa kun varusteet ovat aika hyvällä tasolla ja niitä on varaa huoltaa.jos kuitenkin suunnataisiin rahavarat suomen sisälle.esim. rautatieverkon vuosittaiseen huoltoon ja uusimiseen tarvittaisiin lähes 500 miljoonaa euroa lisää ja tieverkon kunnostamiseen ainakin tuo summa...että minun puolestani herrat voivat työntää sen natonsa perseeseen ja syvälle...
Ja sitten tilanteessa jossa maamme kimpuun hyökätään, olemme taas tilanteessa, jossa JOUDUMME OTTAMAAN VASTAAN SOTILASAPUA SIELTÄ MISTÄ SILLÄ HETKEKKÄ SATTUU SAAMAAN ja varmasti ehdoitta!
Mitäpä jos vältettäisiin nyt nuo 1930-1940 -lukujen onnettomat valintatilanteet, ja määriteltäisiin jo näin rauhan aikana hiukkasen omia ehtojamme liittolaisuudelle?
ei juuri vuosien mittaan ole laadullisesti kehittynyt. Joskus tuntuu siltä että nykyiset sukupolvet ovat aika lailla henkisesti taantuneempia kuin mitä oltiin silloin kun siviilipalvelusvaihtoehto alkoi saada suurempaa suosiota, eli 70-luvulla.
Argumentointi, jos sitä nyt edes yleensä on, on sillä tasolla kuin kuvailet. Nimittelyä ja leimaamista enimmäkseen. Huvittavia ovat historiallisesti häränpyllyä heittävät väitteet, kuten esimerkiksi sivareiden haukkuminen "stalisnistikommareiksi". Nuorille kelpaavat tuollaisetkin nimilaput, vaikka niissä ei ole mitään järkeä. Ns. taistolaisia uusstalinisteja tässä maassa oli 70-, 80-luvuilla muutama prosentti ihmisistä - he eivät koskaan saaneet edes maan kommunistista puoluetta vallatuksi, ja sitäpaitsi he olivat kaikkea muuta kuin aseistakieltäytymisen tai "porvarillisen pasifismin" kannattajia. Päinvastoin: stalinistit olivat oikein periaatteen pyssymiehiä.
Aseistakieltäytymisen yleistyessä mukaan on tietenkin tullut kaikenlaista porukkaa, ei vain vakaumuksen ihmisiä kuten alussa oli asian laita. Tästä kehityksestä voidaan olla montaa mieltä, mutta itse näkisin että se on normaalia, enkä koe, että asepalveluksesta kieltäytymiseen pitäisi välttämättä enää edellyttää perusteltuja ja "syvällisiä" katsomuksia. Emme enää elä "kodin, uskonnon ja isänmaan" aatteellisessa yhtenäiskulttuurissa. Maassa on kaikenkaikkiaan yhden keskikokoisen kaupungin verran niitä jotka ovat asevelvollisuutensa sivareina suorittaneet, ja joukkoon mahtuu varmasti kaikenlaisia ihmisiä ja kaikenlaisia "vakaumuksia". Esimerkiksi Suomessa tehtävän tieteellisen tutkimuksen huipulla, Suomen Akatemian tutkimusjohtajana, on nyt Raimo Väyrynen, sivari siis, joka on myös kansainvälisesti tunnustettu konfliktintutkija. Mikäli maamme joskus joutuisi sotilaalliseen konfliktiin, maan ylin poliittinen- ja sotilasjohto kokoontuisi oitis kriisipalaveriin, ja tässä hätäistunnossa se asiantuntijana kuuntelisi Väyrystä. Niin ihmeelliset ovat sivareiden tiet.
Armeijan käyneiden kohdallahan ei koskaan ole edellytetty, että he täsmentäisivät mielikuviaan tai "vakaumustaan" maan aseellisen puolustamisen perusteista. Niinpä siinäkin sakissa on sitten urhoja karkeantyperistä uhoavista uusnatseista, jotka miehisyytensä pönkittämiseksi tarvitsevat armeijaa varmasti enemmän kuin armeija tällaisia sekopäisiä ramboja tarvitsee, niihin, jotka jotenkin yrittävät muotoilla itselleen koherentin kokonaisnäkemyksen armeijan tehtävistä ja tarpeellisuudesta. Tuossa suhteessahan elämme nyt melko mielenkiintoisia aikoja, kun kansallisvaltio on siirtymässä historiaan, ja myös sotilaallisesti syntyy uudenlaisia ratkaisuja ja ryhmittymiä, joille ei ole historiassa mallia. Esimerkiksi kysymys siitä, mitä ja ketä jonkun maan armeija saattaa joutua puolustamaan joskus tulevaisuudessa, on aika avoin. Luulen, että tullaan tekemään käytännön liittoutumis- ja sitoutumisratkaisuja, jotka olennaisesti muuttavat entistä idealisoidun isänmaallisuuden pohjalta nousevaa maanpuolus"tahtoa".
Toinen juttu on sitten se, että hyvinvoivat läntiset yhteiskunnat näyttävät - talouskoneistojen armottomien rattaiden jauhaessa ja tuloerojen ja sosiaalisten kahtiajakojen repäistessä kuiluja kansalaisryhmien väliin - olevan vaarassa ajautua sisäisiin kriiseihin, joissa piilee sitten myös sisäisen väkivallan uhkaa. Sotilaan on tänä päivänä valitettavasti jo ajateltava myös sitä mille puolelle hän tuollaisen kriisin mahdollisesti joskus puhjetessa asettuu. Pienen, miltei kaiken omistavan, rikkaan yläluokan - jolla on laki puolellaan - puolelle, vai tukemaan kansalaisten suurta enemmistöä - jolla on oikeus puolellaan.
Vai et ole stalinisti? Aluksi tulee se tavallinen hamppu/rauhapuolustussaarna ja sitten lopuksi tulee kehtoitus tarttua aseeseen ilkeän riistäjä kapitalistin sorron lopettamiseksi. Hei Haloo, luulisi että teillä stalinisteilla olisi edes vähän järkeä päässä, että ette sentään samassa tekstissä puhuisi itseänne pussiin.
... minun ei-stalinistisessa päässäni ei mitenkään voi estää sinua lukemasta itseäsi pussiin.
Aluksi sanot kuinka huvittavaa on sinunlaisiasi kutsutaan stalinstikommareiksi.
>>>Huvittavia ovat historiallisesti häränpyllyä heittävät väitteet, kuten esimerkiksi sivareiden haukkuminen "stalisnistikommareiksi".>Pienen, miltei kaiken omistavan, rikkaan yläluokan - jolla on laki puolellaan - puolelle, vai tukemaan kansalaisten suurta enemmistöä - jolla on oikeus puolellaan.
No vastataan sitten:
1) En sano aluksi, enkä lopuksikaan: "kuinka huvittavaa on sinunlaisiasi kutsutaan stalinstikommareiksi". En tiedä, enkä todellakaan ryhdy edes arvailemaan, mitä sinun mielessäsi sisältyy sanaan "sinunlainen".
2) Taistolaiset "uustalinistit" syntyivät ryhmänä 70-luvulla, ja ideologiassaan he olivat voimakkaasti mm. pasifismia ja aseistakieltäytymistä vastaan. Taistolaiset ihailivat idealistisella tavalla neuvostojärjestelmää, kun taas siviilipalvelusta voimakkaasti ajanut "sadankomitealainen" rauhanliike oli saanut vaikutteensa angloamerikkalaisista esikuvista. Pasifistisella rauhanliikkeellä ollut mitään yhteistä esim. poliittisesti sitoutuneiden Rauhanpuolustajien kanssa.
Nämä ovat historiallisia tosiasioita, jotka eivät riipu siitä kuka ne esittää. Eivätkä varsinkaan siitä mikä käsitys sinulla on niiden esittäjästä.
3) Jos osaisit lukea kokonaisia lauseita ja jos jaksaisit päässäsi jäsentää, mitä niissä sanotaan, huomaisit varmasti, että pidin valitettavana kun sotilaat tulevaisuudessa joutuvat ratkaisemaan kummalle puolelle mahdollista rintamalinjaa asettuvat. Tuollainen valintatilanne ei ole sinänsä mitään uutta historiassa Mutta se laillisuuden ja oikeamielisyyden ristiriita, joka on odotettavissa, ei ehkä ratkea minkään entisen ajattelun pohjalta. Ei siis myöskään missään kapitalismi-kommunismi -kuviossa. Siksi tämän asian erikseen mainitsin.
Valitettavasti vaikuttaa siltä että olet niin syvällä omien ennakkokäsitystesi ja uskomustesi, oman nimittely-, leimaamis- ja selittelytarpeesi suossa, etten usko hedelmällisen asiakeskustelun mahdollisuuteen kanssasi.
mielipidekysely siitä että kuka uskoo että tulevaisuudessa tulee tilanne, jossa sotilaiden pitää asettua kapitalistin tai työläisen puolelle, niin kyllä vastastaajat olisivat varmasti vanhoja taistolaisia ja kommareita.
Mikä sitten olet, jos et kommari? Ainakin puhut työväenluokan vallankumouksesta ja siitä kuinka pahoja riistäjiä kapitalistit ovat.
En ole puhunut työväenluokasta enkä vallankumouksesta, enkä hyvästä ja pahasta.
Seuraavan kerran otan kantaa kommentteihisi sen jälkeen jos saat minut vakuuttuneeksi siitä että osaat lukea.
No minä olen ihan tavallinen työssäkäyvä kansalainen ja kunniotan työtätekeviä kansalaisia, sitten joku tulee ja väittää että kohta tulee joku maailmanloppu, niin mitä siinä sitten voi ajatella, jos et ole kommari, niin ainakin juttusi kuulostavat todella paljon samanlaisilta kuin kommareilla yleensä on. 70-luvulla ne kommarit kertoivat todella pimeitä juttuja, yksikin kertoi että kun USAssa on yö niin täällä on päivä ja sitten ne muut hurrasi. Niin miten luulet että voisin pitää sinua mitenkään jäkevänä, jos puhut ihan yhtä omituisia juttuja kuin nuo taistolais/stalinistit???
Luin keskustelun ja kyllähän Usanisti on selvästi älyllisesti jäljessä. Ei siinä mitään. Löytyy paljon ihmisiä jotka eivät ole mitään ruudinkeksijöitä, silti hekin löytävät paikkansa tässä maailmassa. Hyvä että Usanisti käy töissä ja elää omaa elämäänsä. Usanistin ei kuitenkaan kannattaisi edes yrittää väittää vastaan kun siitä ei tule mitään. Äly ei riitä.
oikein... usanisti on selvästi älyllisesti jäljessä. Tähän haluan tuoda vielä lisäfaktan tuosta luokkataistelusta. Maailman 1000 rikkainta ihmistä tienaa enemmän ku puolet tän boltsin asukkaista joten oikeasti sotilailla saattaa olla tilanne, että joutuu valitsemaan kummalla puolella on. Tuo 1000 on vielä liioiteltu luku, olen kuullut että se saattaisi olla jopa 200?, joku toinen sainoi että 300. Mutta, kuitenkin eikö kannattaisi hyväksyä, että on meitä jotka haluavat ilman aseita vastustaa kovaa kapitalismia. Vielä on aika että rauhanomaisilla keinoilla voi vaikuttaa, mutta onko lapsillamme????
Kyllä täytyy myös antaa tukea Usanistin nimimerkkiä vaihtavalle kanssakumppanille: historialliset faktat ovat oikein, kun taas Usanistin stalinistimäärittelyt perustuvat selvästi itänaapurimme historian puutteelliseen tuntemukseen.
Mukava saada asiallistakin argumentointia tälle palstalle. En viitsinyt alkaa inttämään usanistain kanssa, sillä se vaikuttaa turhalta (ainakin älyllisessä mielessä).
Mielestäni eo ole kohtuutonta, että siviilipalvelukseen hakija vastaa lomakkeessaan kysymykseen onko kysessä uskonnollinen vai eettinen vakaumus. Jos nämä vaihtoehdot häiritsevät, niin minun puolestani voidaan lomakkeeseen lisätä myös muita vaihtoehtoja. Kyseessä ei ole kuitenkaan millään muotoa syiden perusteleminen, kuten joskus aiemmin. Nyt vain lätkäistään ruksi ruutuun ja sillä hyvä. Kukaan ei kysy miksi! Itse asiaan ei sillä ole mitään vaikutusta, tuleepahan taas tilastinikkareille töitä.
Eihän tuossa Väyrysen asiassa mitään ihmeellistä ole. Jos mies on pätevä kriisinajan tehtävässään, niin sitten on. Ei sivarius silloi mikään ongelma ole.
En kyllä jaksa nähdä tilannetta, missä esimerkiksi Suomessa armeijaa käytettäisiin sisäisen konfliktien selvittämiseen jonkun väestöryhmän etujen ajamiseksi. Näetkö sinä? Suomessa armeija ei ole ollut koskaan, edes itsenäistymisen jälkeen mikään sisäpoliittinen voimatekijä. Se ei ole sitä myöskään missään muussakaan demokraattisessa maassa, diktatuureissa kylläkin.
Aseistäkieltäymistä säätelevien lakien soveltaminen on vuosien varrella sillä lailla lievittynyt, että vakaumuksellisuuden sisällön arvioinnista on luovuttu. Tämä on ollut mielestäni aivan tervettä kehitystä.
Näen asian niin, että kansallinen kulttuurimme on historiallisesti kärsinyt hyvin vahvasta yhdenmukaisuuden paineesta, jollainen on ollut sekä suomalaisen "kansanluonteemme" että historiamme tapahtumien aiheuttamaa. Itsenäistymistämmekin varjosti kansallinen tragedia, sisällissota, jonka seurauksena yksi kansanosa käytännössä eliminoitiin ja eristetiin yhteiskunnasta. Aatteellinen yhtenäisyys oli väkisin varjeltua pitkään, ja tähän aatteelliseen yhtenäisyyteen kuului kansallisten, uskonnollisten ja perhearvojen kunnioittaminen. Esim. uskonnollisesti olemme poikkeuksellisen yhtenäinen kansa ja vastaamme lähinnä joitakin islamilaisten kulttuurien maita, joissa myös uskonto ja valtio ovat kiinteästi yhteenliittyneitä. Mekään emme tietenkään itse ole parhaita mahdollisia analyytikkoja arvioimaan omaa henkistä tilaamme.
Se että olemme tehneet yhtenäisyydestä hyveen ("talvisodan henki", jne) on mitalin toinen puoli. Toinen puoli on se että koemme kaiken poikkeavuuden yhtenäisyyden painetta murentavana uhkatekijänä. Henkinen vapautuminen on tapahtunut vasta sodan jälkeen ja hyvin hitaasti, asteittain.
Askelmia tässä vapautumisessa ovat olleet esim. Linnan "Tuntemattoman" julkaiseminen ja suosio (vasta kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen puhuttiin ensimmäisen keran sodasta rintamasotilaan näkökulmasta - pysähtykäämme miettimään mitä tämä merkitsee), Salaman jumalanpikkaoikeudenkäynti, kulttuuriradikalismi ja reporadio, jne. Kaikki nämä, arvioitiinpa niitä sisällöllisesti miten tahansa, ovat kansan yhtenäiskulttuurin kannalta merkinneet vähittäistä avautumista ja normalisoitumista.
Tältä pohjalta pitäisi arvioida myös aseistakieltäytyjien vakaumusten punnitsemista. Yhtenäiskulttuurin aikaan oli luonnollista vaatia poikkeavalta käyttäytymiseltä erityisiä perusteita, joiden, paradoksaalista kyllä (ja tässä näyttäytyy tuollaisen yhtenäiskulttuurin sisäänlämpiävyydestä seuraava järjenkäytön rajoittuneisuus), piti täyttää juuri ne hyväksyttävyyden ehdot joita kulttuuri itse arvoina tunnusti (vakaumuksen piti olla "syvällinen ja harras" samalla tavalla kuin isänmaallisuus, uskonnollisuus tai pyhät perhearvot olivat "syvällisiä"). Eikä vakaumuksellisuudelta edellytetty vain tätä tiettyä "sävyä", vaan oikeastaan odotettiin, että aseistakieltäytymisen pitäisi poikkeavana käyttäytymisenä lunastaa oikeutuksensa olemalla jopa jossain mielessä "syvällisemmin" perusteltua kuin normaali armeijaan meno.
Toistaiseksi tapahtunut kieltäytymisperusteiden lievittyminen on mielestäni ollut vain tervettä yhtenäiskulttuurin hajoamista. En näe että toistaiseksi olisi mitään aihetta huoleen. Olemme yhä liian sisäänpäinkäpertynyt ja poikkeavuuden suhteen huonoa sietokykyä omaava kansa.
Mitä sitten tulee siihen, että sen mitä on aikaisemmin tarkoitettu "isänmaalla" - so. jotain yhtenäistä toiminnallista ja alueellista kokonaisuutta, jonka suhten itse omaamme ei vain jotain rajallista vaan ratkaisevaa päätäntävaltaa - että sen rooli on historiassa loppunnäytelty, siihen en suhtaudu ihan yhtä suurella sympatialla. Isänmaan ehdot on nimittäin purettu yksipuolisesti taloudellisten etujen nimissä, eivätkä nuo taloudelliset edut paikallistu rajojemme sisään. Suomalaiset eivät enää omista isänmaataan, sillä sen, kuten jo niin monen muunkin maan olemassaolon ja toiminnan edellytykset, omistavat globaalimittakaavassa toimivat rahatalouden toimijat.
Koska sodat ja konfliktit ovat vain "politiikan jatkamista toisin keinoin", nykyisestä tilanteesta seuraa, että tulevaisuudessa mahdolliset aseselkkaukset ovat aina taloudellisten intressien tavoittelua. Sotia voidaan toki käydä, ja toistaiseksi varmasta käydäänkin, ylevillä perusteilla, mutta ne ovat yhä selvemmin osoittautumassa tekopyhiksi valheiksi. Suurin osa ns. vapaan tiedonvälityksen maissa elävistä ihmisistä ei esim. usko Bushin selityksiin Irak-hyökkäyksensä syistä. Luulen, ettei tulevaisuudessa enää yritetäkään peitellä hyökkäysten tosiasiallisia vaikuttimia, vaan vähitellen ihmiset turtuvat ja hyväksyvät itsekkyyden.
Suomessakin saataisi syntyä tarvetta asevoimien käyttöön sellaisessa tilanteessa, jossa maan todelliset omistajat kokisivat uhkaksi esim. ne ihmiset, jotka yrittäisivät elvyttää alasajetun demokraattisen järjestelmän toimimaan sellaisella teholla, että se ottaisi määräysvaltaa talouselämän suhteen (tätähän ei enää ole yli kymmeneen vuoteen tehty). Tällaista konfliktia ei voisi verrata mihinkään aikaisempaan historialliseen tilanteeseen, eikä sitä voi määritellä termeillä joita on ennen käytetty.
Vastakkain eivät tuolloin olisi esim. kapitalismi ja kommunismi, vaan, jos nykyisiä käsitteitä pakosti pitäisi käyttää, kapitalismi tai demokratia, tai, ehkä vieläkin kärjekkäimmin sanottuna, kapitalismi ja markkinatalous.
Minä olin semmoinen "oikea" sivari, eli menin kutsunnoista jo sivariin, enkä kesken armeija-ajan.
"Ällistyneen" kaltaista kommentointia voi kunnioittaa, koska se juuri on asiallista.
Mihin nämä "sivarit on paskahomorunkkareita"-huutelijat oikein pyrkivät? Nehän vain vahvistavat sivarien stereotyyppistä mielikuvaa armeijan käyneistä suvaitsemattomina, fasistisina natsiluupäinä ja "korpimachoina", jotka armeijan jälkeen menevät ammattikoulun läkkiseppälinjalle ja keski-iässä makaavat kapakan pöydän alla umpikännissä omassa oksennuksessaan, milloin eivät ole eukkoaan ja kakaroitaan hakkaamassa ja lumihankeen ajamassa.
Vai luulevatko ne, että tuollaiset kommentit saavat kaikki sivarit joukolla "katumaan" ja ryntäämään armeijan vihreisiin iloisesti marssimaan?
Ehkä kuitenkaan ei.
Onneksi on olemassa "Ällistyneen" kaltaisia asiallisia ja järkeviäkin ihmisiä.
Eli toivotan sinulle "Ällistynyt" näin kaikkien sivarien puolesta hyvää itsenäisyyspäivää, messevää loppuelämää, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Olet meinaan reilu jätkä.