Haluaisin kovasti otaa mieheni sukunimen kun menemme pian naimisiin. Minulle se toisi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja minusta olisi mukava olla "Meikäläisten perhe". Mutta tällöin minusta tulisi saman niminen kuin mieheni tädistä :o
Tämä asia vaivaa kovasti aina kun kirjoitan nimeä kuittiin tai vastaisin puhelimeen minusta tuntuisi että olen joku muu koska läheinen ihminen omistaa tämän saman etunimen ja sukunimen jo.
En tahdo yhdistelmänimeäkään koska siitä tulisi ihan hirveän pitkä.
Mitenköhän saisi nuo vaivaavat ajatukset pois?
Tämä asia vaivaa kovasti aina kun kirjoitan nimeä kuittiin tai vastaisin puhelimeen minusta tuntuisi että olen joku muu koska läheinen ihminen omistaa tämän saman etunimen ja sukunimen jo.
En tahdo yhdistelmänimeäkään koska siitä tulisi ihan hirveän pitkä.
Mitenköhän saisi nuo vaivaavat ajatukset pois?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tee niin kuin itsestäsi tuntuu. Älä mieti tätiä tai tädin nimeä. Oletehan jo nyt kaimoja, joten ei se sukunimi enää missään tunnu. Kyllä sinä siihen totut ja niin kaikki muutkin.
Tottahan se on, että nimi on osa identiteettiä, ja nimenmuutos on tosiaan iso muutos. Eikö sukunimen muuttuminen yleisesti ottaen aiheuta sinussa tunteita siitä, että oletkin joku muu kuin olet tähän asti ollut (siis vaikka samannimistä tätiä ei olisikaan)? Mitä jos et muuttaisikaan sukunimeäsi? Miksi haluaisit muuttua miehesi omaisuudeksi nimeäsi myöten? Jos ajattelet, että perhettä perustatte ja että olisi kiva, jos kaikilla olisi sama nimi, mitä jos ehdottaisit, että ottaisitte kaikki uuden sukunimen? Kun menette naimisiin, loisitte itsellenne, omalle perheellenne ihan oman sukunimen? Et olisi tädinkään kanssa sitten samanniminen.