Jättäkää eron jälkeen se vanhan suhteen vatkaaminen ja keskittykää vain uuden suhteen rakentamiseen.
Muutoin teette sekä omasta että uuden kumppanin elämästä raskasta, koska ette anna uudelle suhteelle itseänne kokonaan. Uutta ei pysty rakentamaan, jos roikkuu vanhassa.
Muutoin teette sekä omasta että uuden kumppanin elämästä raskasta, koska ette anna uudelle suhteelle itseänne kokonaan. Uutta ei pysty rakentamaan, jos roikkuu vanhassa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Roikkuvat exissään kuin hukkuva pelastusrenkaassa.
ihmistä noin vain voi pyyhkiä mielestä, eikä varsinkaan sillä, että hyppää seuraavan kanssa suhteeseen suoraan. Oman aikansa vie kun käy läpi surun. Ero on kuin toisen kuolema. Joillekin ero voi taas olla suuri helpotus, kun tunteita toista kohtaan ei ole ollutkaan enää aikoihin. Kukin taaplaa tavallaan tässä elämässä.
8 vuotta suhteessa ja yksi lapsikin siinä siunaantui joka nyt on 6 vuotias. Ero tuli exälleni järkytyksenä mutta muutakaan keinoa en siinä elämäntilanteessa keksinyt, mitään riitoja tai muuta ei ollut mutta oltiin ja elettiin kuin kämppikset.
Palavasti rakastuin uuteen ja niin jäi exä ja lapsemme toiseen kaupunkiin. Onneksi ollaan kumminkin hyvissä väleissä, ihan lapsenki takia, eikä muistoja todellakaan noin vain voi pyyhiä mielestä.
ei toista tosiaan saa mielestä. Eksäni hyppäsi
suoraan seuraavaan sänkyyn ja haki hyvin minun
tapaisen ihmisen (jonka olen tavannutkin).
Yrittää nyt tehdä kaikkea sitä mitä me teimme
yhdessä ja toivoo että saisi samat, hyvät asiat
ns. paremmassa paketissa.
Tuskailee kuitenkin selvästi ja pitää minuun
usein yhteyttä. Ei taida ne tunteet kuitenkaan
olla kokonaan kadonneet, muuta selitystä en keksi.
Surua ei voi lakaista maton alle, aina se tulee
esille, ennemmin tai myöhemmin.
Helpommin sanottu kuin tehty. Ei entisestä niin vaan yli pääse.
Pääsee kun myöntää itseleen, että ero on tosiasia.
tosiasia,mutta tunteet voi olla vielä kiinni ex:ssä,kyllä se kestää aikansa,että pääsee jaloilleen.
Minusta reppana,hakee heti uuden,ei uskalla kohdata sitä repivää tuskaa,mikä on kuitenkin lopulta parantava.
Kyse ei ole entisessä roikkumisesta vaan asioiden läpi käymisestä.
Ei uuteen suhteseen voi nollata päätä ihan tosta
vaan, ikään kun sitä ei olisi ollutkaan.
Jos joku niin tekee niin valehtelee itselleen totaalisesti, tai sitten mitään suhdetta ei
ole ollutkaan.
ei pitäisi rynnätä ennen kuin on tehnyt surutyön vanhasta.
Ihmiset ei jostain syystä uskalla olla yksin vaan heti pitää aloittaa uusi suhde vaikka entinen ei ole päässyt vielä kunnolla loppumaan.
Minä surin, vihasin, ryvin itsesäälissä, kävin läpi kaikki mahdolliset tunteet. Sitten huomasin, että olen vapaa ja minulla on hyvä olla. Niin hyvä, että en edelleenkään kaipaa uutta suhdetta vaikka erosta on jo kolme vuotta.
On todella ihanaa kun pärjää ihan itsenäisesti eikä ole millään tavoin riippuvainen kenestäkään. Asiat saa tehdä juuri niin kuin itse parhaaksi näkee. Enpä usko, että alan enää parisuhteeseen. Tällainen ei kaikille sovi, mutta itse olen tyytyväinen.
Ja jos joku joskus onnistuu viemään jalat altani ja haluan alkaa elämään jonkun kanssa, niin eipä tule uuteen suhteeseen mitään painolastia edellisestä suhteesta. Se on loppuun käsitelty jo kauan sitten.
Tämä on juuri oikea toimintamalli eron jälkeen. Käydään ero läpi omassa päässä, itketään itkut ja noustaan siitä pikkuhiljaa uuteen elämään. Kun tämä on kokonaan käyty läpi niin sitten on valmis uuteen suhteeseen. Entinen elämä on todella ollutta ja mennyttä ja voin keskittyä täysillä uuteen suhteeseen ja panostaa siihen.
Omasta erostani on pian kaksi vuotta ja ehkä nyt olisin valmis jonkinlaisen suhteen luomaan. Parisuhteeseen en minäkään olisi valmis aivan heti ja kenties en ole valmis koskaan. Ja miksi pitäisikään asua yhdessä? Suhde voi olla mitä mainioin silloin kun molemmat asuu itsekseen.
tarvitse olla jalat ristissäkään kun on eronnut.Ihan kuin pitäisi kaksi vuotta nyhjätä kotona ja oikein juosta karkuun kaikkia vastakkaisen sukupuolen edustajia että nyt varmasti tulee "kärsittyä" kaikki paha pois eikä vaan ihastu keheenkään. Hyvä tietysti käsitellä asioita yksikseen mutta että monta vuotta..en jaksaisi niin kauaa masistella. Vaikka siis olisikin ollut kyse pitkästä suhteesta.
uuden suhteen aloittamisesta.
Voihan sitä pitää hauskaa jos tahtoo ja se on toisellekin osapuolelle ok. Kaikki eivät sellaista kaipaa ja eipä ainakaan tule satutettua ketään kun toipuu ihan itsekseen ennen uusia tuulia. Eikä satuta itseäänkään enää enempää.
Tuskin pitäisit itsekään siitä, jos olisit vakavissasi jonkun kanssa ja hän käyttäisikin sinua vain laastarina jonka voi heittää pois myöhemmin.
Asioita ei tarvitse märehtiä yksinään vuodesta toiseen. Jotkut nyt vaan oppivat elämään itsekseen kaipaamatta rinnalleen ketään pitkään aikaan. Mitä pahaa siinä on? Parisuhde ei ole ainoa tapa elää ja nauttia elämästä.
, on hyvä että käy asioita läpi itselleen sopivan aikaa. Ei kukaan toivu pitkästä suhteesta ehkä päivässä, viikossa, jos kuukaudessakaan. Mutta esim. joskus eropäätös on muhinut päässä jo pitkään ja katse on jo erotessa tulevaisuuteen -ei menneisyyteen. Joku käsittelee asiat nopeammin joku hitaammin( tarkoitan nyt ihan normisuhdetta ja eroa), ei sekän ole mikään synti mielestäni jos haluaa katsoa oikeasti tulevaisuuteen jonkun toisen kanssa.Sitähän ei tietysti koskaan tämä uusi siippa voi tietää onko ne asiat miten hyvin käsitelty, ehkä siitä kannattaa ottaa selvää?
että noin voisi komennella se epävarma uusi, joka kokee, että kumppani ei vielä ole päässyt irti eksästään. Uudestakin tulee pian historiaa, jos suhteeseen hyppää, kun on vaikeita asioita läpikäymättä. Tai jos toiselta vaatii enemmän kuin mihin hän pystyy. Suhde on kuitenkin ihan vapaaehtoista...
"Muutoin teette sekä omasta että uuden kumppanin elämästä raskasta, koska ette anna uudelle suhteelle itseänne kokonaan" Mitä hittoa? Eiköhän jokainen päätä ihan itse kuinka paljon on valmis antamaan. Ja kuinka paljon toiselle kokee voivansa antautua. Siinä ei varmaan paljoa hetkauta se, miten raskasta se kenenkäkin mielestä on, jos ei tunnu siltä.
Ei ole kyse rakkaudesta, jos toiselta vaaditaan omistautumista tai jos ei voi toisen antaa selvitellä omia tunteitaan ilman, että se tekee elämästä raskasta. Raskaita aikoja tulee jokaisen elämässä, ne pitää myös uudenkin kumppanin osata kestää.
p.s. Uutta ei ainoastaan pysty vaan EI PIDÄ rakentaa, jos vanha suhde vielä kaihertaa. Uskon myös, että jos uusi on panostamisen arvoinen, niin ei vanhat jutut sitä estele...