Miksi otatte tyypillisen miehen?

=D

Mut on meitä muunkinlaisia naisia, kuin vaan noita minnoja. Osa meistä esim. laittaa ne tunteet kuitenkin sen seksin edelle. Ei uskota mihinkään pikarakastumisiin, eikä langeta hetken huumaan, koska huumaa ei voi meille ees tulla ilman rakkautta.

Ei miehestä päälle päin näe osaako rakastella hitaasti ja romanttisesti. Itse otin taatusti puhuvan, herkän miehen ja hups. samaa ees taas yhdyntää on tarjolla eikä osaa rakastella.
Niih..

Eli koska tyypillinen edustaa enemmistöä, tarkoitat tällä että tyypillinen suomalainen mies on törkeä runkkari, joka ei osaa suudella eikä rakastella,ja joilla on liian suuret luulot itsestään?
Perinteinen suomalainen mies: tuo itsekeskeinen, pinnallinen kätösen ystävä, jonka suutelutaidot ovat alakoulutasoa ja seksin harrastaminen pelkkää pikaista rynkytystä.
Älä valitse perinteistä suomalaista miestä -kö?

Vai että mikä se sun pointtis oli?

No, ei niitä epätavallisia vaan riitä kaikille, huonosti on asiat, jos näin on. Kyllä käy sääliksi suomalaista naista... Tosin, siis tämähän oli sun kuvaukses, eikä välttämättä mikään elämän fakta?

Kaikissa ihmisissä on vikoja! Tottakai!
Onko siis "epätyypillinen suomalainen mies" täydellinen, hänessä ei ole mitään vikaa, osaa siivota, käydä kaupassa, hän saa sähköisiä viestejä aivoihinsa ennenkuin tulee kotiin ja tietää että nainen on huonolla päällä tai jotain on sattunut hänelle?
Kuule, sinulla on AIKAS korkeat tavoitteet.

Esimerkeissäsi joku mies on tyyliin ihana, huumorintajuinen, komea, osaa siivota / käydä kaupassa ja hoitaa lapsia - Mutta hän ei osaa suudella. Hän on siis tyypillinen.
Itse pystyisin elämään, tai siis elän jo kyseisessä suhteessa. Mieheni ei oikeasti osannut suudella kauhean hyvin, mutta minun avustuksella tästäkin päästiin selvyyteen mikä on ok ja milloin suuteleminen ei tunnu kummastakaan tyhmältä.
Mieheni piti myös silmiään auki suudellessaan ja opetin hänet tästä pois. Se nimittäin oli minusta outoa ja epäromanttista.
Nykyään suhteemme on lähestulkoon täydellinen. Tietysti miehessäni on asioita jotka ajoittain ärsyttävät ja minussa taas hänen mielestään asioita jotka ajoittain häntä ärsyttää, mutta ei se suhdetta riko sillä rakastamme toisiamme.

Jokaisessa ihmisessä on vikoja, tapoja ja asioita jotka eivät ole kaikkein parhaimpia puoliamme. Mutta rakkaus on nimenomaan sitä että pystyy toisen huonojenkin puolien kanssa elämään. Ei minua olisi häirinnyt jos mieheni ei olisi oppinut suutelemaan ns. "normaalisti". Mutta sekin oli asia jonka hän oli valmis oppimaan, joten miksi ei?

Esimerkin Minnan ongelmana oli se että hän etsi ympäristön painostuksesta sitä "täydellistä miestä", joka vastaa sinun näkemystäsi asiasta - että täydellisiä miehiä olisi olemassa. Ei ole täydellisiä naisia ja miehiä vaan kaikissa on, vaikkakin pieniäkin, vikoja ja tapoja jotka ärsyttävät tai eivät ole "lempi asioita hänessä". Niiden kanssa täytyy oppia elämään.

Jotkut naiset / miehet eivät kestä liian puheliasta henkilöä, toiset rakastavat sellaisia ja toisille se on yhdentekevää. Jotkut arvostavat kauneutta, toiset eivät välitä mistään ulkoisesta. Toisille vaatteet ja muoti ovat suuri asia, toiset naureskelevat sille.
Itse olen aikas puhelias, mieheni taas hiljainen. Mutta minä kestän sen etten saa hänestä kehittävää juttuseuraa, mieheni kestää pienet puheripulini. Tätä keskustelun tarvetta puran S24:ssä, tai ystävieni kanssa.

Ihmisillä on suuri ongelma: Ajattelemme aina niitä huonoja asioita enimmäkseen. Mitä enemmän mietimme niitä huonoja asioita, sitä huonommiksi ne muuttuvat.
Joskus joillekin ihmisille todellakin tapahtuu niin että he ärsyyntyvät monesta asiasta eivätkä pidä monestakaan ihmisestä. Heidän kriteerinsä ovat korkealla heidän tietämättään. He vain yksinkertaisesti eivät esimerkiksi siedä yleisesti käytössä olevia tapoja tai yleisesti kuunneltuja biisejä. Tällaisten ihmisten on luonnollisesti vaikeampi etsiä toista ihmistä, johon korkealle asetetut kriteerit sopivat.

Jokaisen ihmisen on kuitenkin jossakin välissä pysähdyttävä miettimään, että kriteerejä ei kannata pitää korkealla. Joskus täytyy vain tyytyä siihen henkilöön jossa on vähän vikojakin ja oppia elämään niiden kanssa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että pitäisi alkaa perhettä perustamaan jonkun kusipään kanssa, sillä se että henkilö tuntuu kusipäältä johtuu sinun arvostelu-, ja sietokyvystäsi. Tällöin henkilössä jokin asia ärsyttää niin paljon että sitä ei korjaa mielestäsi henkilön hyvät asiat.

Tämän "Minnan" suhtautuminen miehiinsä ei ole ollenkaan epätavallista käytöstä. Ihminen kyllästyy helposti ja etsii jotakin, mikä kiihottaisi enemmän. Olkoonkin, että tämä on narsistista käytöstä, jossa ei olla välttämättä kiinostuneita toisesta ihmisenä, vaan pelkkänä tyydytyksen lähteenä. Mutta nykyaikana yhä yleisempää suhtautumista joka tapauksessa.

Eli yhtä hyvin voisi olla kyse "Mikosta". Ei liity millään lailla sukupuoleen. Olennaista tällaisessa on se, että kyseinen henkilö ei ole kovin tietoinen omasta kyllästymisalttiudestaan, vaan sysää syyn aina muiden niskoille ja vaihtaa kumppania.

Mä en tunne tätä minnaa, enkä tunnen hänenlaisiaan, enkä taatusti ole, kuten hän. En voi yleistää, mutta itse olen valinnut sellaisen miehen, jolle olen tärkeä seksillä ja ilman. Joka kuuntelee, mitä haluan ja toivon ja kertoo myös itse, mitä haluaa.

Koska ulkoapäin ja pienen tapailun jälkeen on vaikea sanoa, millainen ihminen on sängyssä, ei sitä voi heti tietää. Alku on seksissä aina hieman totuttelua ja vaikeaa, kunnes yhteinen sävel löytyy. Ikävä kyllä on tullut eteen niitäkin miehiä, jotka toiveistani huolimatta ovat vain rynkyttäneet. Ikävä kyllä silloin on pitänyt pistää vaakakuppiin muuten niin mukava mies ja seksuaalisten toiveiden toteuttamisen taito.

Nyt on onneksi niin, että suhteessa kunnioitetaan toinen toistaan eikä vain omia haluja.

>Mieheni piti myös silmiään auki suudellessaan ja
>opetin hänet tästä pois. Se nimittäin oli
>minusta outoa ja epäromanttista.

Minusta miehesi olisi pitänyt opettaa sinut pitämään auki niitä silmiä suudellessa. Laitatteko valotkin sammuksiin makkarista kun rakastelette?